Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Hirviä saaliiksi edelliskautta enemmän

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen vuo­si­ko­kouk­ses­sa 16. hel­mi­kuu­ta käy­tiin läpi edel­li­sin kau­den toi­min­taa ja saa­tiin kuul­la hyvä kat­saus tu­le­viin suun­ni­tel­miin. 

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Tyhjät ikkunat vai tulevaisuuden mahdollisuudet?

Vir­tain­tien tee­mas­sa ha­lu­taan vies­tiä hy­vää, mut­ta kat­soa myös to­del­li­suut­ta ja miet­tiä sitä, voi­daan­ko asi­oil­le teh­dä jo­tain. He­rä­tys ei voi ol­la pelk­kää hy­mis­te­lyä.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Tekniikan kehitys näkyy elektroniikan kaupassa

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ko­din­ko­nei­ta on Vir­tain­tien var­rel­la myy­ty jo liki 70 vuot­ta. Mat­ti­lan Säh­kö aloit­ti toi­min­tan­sa mar­ras­kuus­sa 1956, ja ny­kyi­sin pe­rin­teik­kääl­lä kaup­pa­pai­kal­la toi­mii Vei­kon Kone.

Mielipide | Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­luetta tulee ohjata palvelutarpeen mukaan

Kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton toi­mi­ti­la­oh­jel­man (2023–2025) lop­pu­ra­port­ti kä­si­tel­tiin kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton ko­kouk­ses­sa 3.2.2026. Lop­pu­ra­port­ti on jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een net­ti­si­vuil­ta. Ra­por­tin kä­sit­te­lys­sä on hyvä huo­ma­ta, et­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een aloit­ta­es­sa toi­min­tan­sa mää­ri­tel­tiin toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den vä­he­ne­mi­seen 20 pro­sen­tin ta­voi­te­ar­vo. Ta­voi­te­ar­voa las­ket­tiin vuo­den 2023 alus­sa las­ket­tu­jen toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den pe­rus­teel­la. Ky­sei­sen pro­sen­tin re­a­lis­tis­ta ar­vi­o­ta ei kos­kaan teh­ty, vaan se oli Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­nan alus­sa esiin hei­tet­ty ta­voi­te­ar­vo, jota läh­det­tiin ta­voit­te­le­maan.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Yrittä­jyys­kas­va­tus­te­ko­palkinto Tredun yritys­koor­di­naat­to­ri­toi­minnalle

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Tre­dun yri­tys­koor­di­naat­to­ri­toi­min­ta pal­kit­tiin Pir­kan­maan Yrit­tä­jien yrit­tä­jyys­kas­va­tus­te­ko­pal­kin­nol­la. Va­lin­nas­sa pai­no­tet­tiin toi­min­nan vai­kut­ta­vuut­ta ja yh­teis­työn mo­ni­puo­li­suut­ta.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

P2015-joukkue pelasi tappiottoman futsalkauden

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Jouk­kue pe­la­si kau­den ai­ka­na kym­me­nen ot­te­lua, jois­ta yh­dek­sän päät­tyi voit­toon ja yk­si ta­sa­pe­liin. Tap­pi­o­ton kau­si on hie­no saa­vu­tus 11-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Lasakampissa ja Virratissa

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Jo­kai­sel­la paik­ka­kun­nal­la on omat ta­pan­sa, sa­nan­sa ja kum­mal­li­suu­ten­sa. Näin on myös Vir­roil­la vai pi­täi­si­kö sa­noa Vir­ra­tis­sa? Jo pelk­kä nimi voi lait­taa ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­sen kie­len sol­muun.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin Kangasalla – AHK voitti Karhut

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan pää­tös­kier­rok­sel­la AHK:n Kan­ga­sal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa.

Auto katolleen Palolammintiellä

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen tie­lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Pa­lo­lam­min­tiel­le 21. hel­mi­kuu­ta noin kel­lo 21.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Yli 30 vuot­ta ur­hei­lu­hie­ro­ja­na toi­mi­nut Mar­ko O Ar­po­nen aloit­ti yri­tys­toi­min­tan­sa 3,5 vuot­ta sit­ten Vir­roil­la muut­ta­es­saan Hel­sin­gis­tä. Sitä en­nen hän on ol­lut pit­kään ke­sä­vir­to­lai­nen. Ur­hei­lu­hie­ro­ja Ar­po­sen yri­tys si­jait­see Vir­tain­tiel­lä.

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain­tien var­rel­la on pal­vel­lut jo vuo­si­kym­men­ten ajan va­lo­ku­vaus­lii­ke, joka on tal­len­ta­nut tu­han­sia ku­va­muis­to­ja vir­to­lai­sis­ta.

200 000 euron avustus lainan­hoi­to­me­noihin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus on päät­tä­nyt myön­tää 200 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen lai­nan­hoi­to­me­no­jen kat­ta­mi­seen. Pää­tös hy­väk­syt­tiin yk­si­mie­li­ses­ti eh­do­tuk­sen mu­kaan.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallista hiihtopäivää vietetään tänään

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kan­sal­lis­ta hiih­to­päi­vää vie­te­tään tä­nään lau­an­tai­na 21. hel­mi­kuu­ta jo kuu­det­ta ker­taa. Tä­män vuo­den tee­ma­na on “Hiih­to kuu­luu kai­kil­le”.

Muutoksia kesätyötukiin

Vir­tain kau­pun­ki ha­lu­aa edis­tää ai­em­pien vuo­sien ta­paan yri­tys­ten ja yh­tei­sö­jen mah­dol­li­suuk­sia pal­ka­ta nuo­ria ke­sä­töi­hin. Tuen eh­to­ja on tar­kis­tet­tu ai­kai­sem­pien vuo­sien ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la.

Kotalan koulun lakkauttaminen etenee valtuustoon

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en.

Virtaintie 20

En­sim­mäi­nen ko­ti­ni Vir­roil­la Aja­tuk­sen­vir­taa niil­tä seu­tu­vil­ta yli puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten.
Pa­lan­ne, puu­ta­lo Vir­tain­tien var­rel­la Ylä­ker­ras­sa pik­kui­nen yk­siö, 1 h, kk ja WC, sekä vint­ti­ko­me­ro, kyl­mä vesi ja kes­kus­läm­mi­tys

Virroilla ja Ruovedellä asukastilaisuudet sote-muutoksista

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na tä­män vuo­den ke­vääl­lä. Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä pal­ve­lut siir­ty­vät Kei­tu­rin So­tel­ta Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta 2026.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirppu­to­ri­toi­mintaa kymmenen vuoden ajan

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirp­pis Si­nul­le on saa­nut uu­den kirp­pu­to­ri­vas­taa­van Kat­ri Pouk­ku­las­ta vuo­den alus­sa. Ai­em­min teh­tä­vää hoi­ti Ta­pa­ni Rau­ta­lah­ti.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Studio Kide tuo Virroille ison kaupungin palveluita

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Hel­mi­kuun al­ku­puo­lel­la tuli ku­lu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Stu­dio Kide re­mon­toi Vir­roil­le uu­den, ti­la­vam­man kau­neus­hoi­to­lan Var­pus­tiel­le en­ti­siin Kuk­ka-Rii­tan ti­loi­hin.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Kuntalaisinfo maaliskuussa

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Van­hat ovat tans­si­neet ja abit­kin ajel­leet pe­rin­tei­ses­sä pak­kas­sääs­sä. Ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton syö­ve­reis­tä löy­tyi­kin van­ha penk­ka­ri­ku­va vuo­del­ta 1962. Kuin­ka moni muis­taa tuo ajan, kun opas­tuk­set oh­ja­si­vat Vir­tain kes­kus­tas­ta Vaa­saan as­ti?

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Talvipelejä ja kansainvälistä tunnelmaa

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

Viime vuoden vapaaehtoiset olivat toteuttamassa tapahtumaa talvella 2025. Marian Jakal (vas.), Barbara Bartha, Martti-sammakko, Paula Carvalho ja Nicolas Ramirez.

William Tamenne

Koko per­heen mak­su­ton Snow All the Way -tal­vi­tai­de­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään lau­an­tai­na 21. hel­mi­kuu­ta Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueen ykkösjuttu

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä-hank­kees­sa rek­ry­toi­daan han­ke­päl­lik­köä ja toi­mi lai­te­taan pian avoi­meen ha­kuun. Teh­tä­vä on 50-pro­sent­ti­sen ja va­lin­ta teh­dään heti, kun so­pi­va hen­ki­lö sii­hen löy­tyy. Han­ke kes­tää vuo­den 2027 maa­lis­kuu­hun.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Toriseva kiinnosti Armid Sandbergiä

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Tai­de­maa­la­ri Ar­mid Ben­ja­min Sand­berg muis­to­näyt­te­lys­sä Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on esil­lä 19 yk­si­tyis­hen­ki­löil­tä näyt­te­lyä var­ten lai­nat­tua te­os­ta. Van­him­mat hä­nen näyt­te­lys­sä näh­tä­vis­tä maa­lauk­sis­ta ovat pe­räi­sin 1800-lu­vun lo­pul­ta.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Tyhjät ikkunat vai tulevaisuuden mahdollisuudet?

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Vir­tain­tien tee­mas­sa ha­lu­taan vies­tiä hy­vää, mut­ta kat­soa myös to­del­li­suut­ta ja miet­tiä sitä, voi­daan­ko asi­oil­le teh­dä jo­tain. He­rä­tys ei voi ol­la pelk­kää hy­mis­te­lyä.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Tekniikan kehitys näkyy elektroniikan kaupassa

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ko­din­ko­nei­ta on Vir­tain­tien var­rel­la myy­ty jo liki 70 vuot­ta. Mat­ti­lan Säh­kö aloit­ti toi­min­tan­sa mar­ras­kuus­sa 1956, ja ny­kyi­sin pe­rin­teik­kääl­lä kaup­pa­pai­kal­la toi­mii Vei­kon Kone.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Hirviä saaliiksi edelliskautta enemmän

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen vuo­si­ko­kouk­ses­sa 16. hel­mi­kuu­ta käy­tiin läpi edel­li­sin kau­den toi­min­taa ja saa­tiin kuul­la hyvä kat­saus tu­le­viin suun­ni­tel­miin. 

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Yrittä­jyys­kas­va­tus­te­ko­palkinto Tredun yritys­koor­di­naat­to­ri­toi­minnalle

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Tre­dun yri­tys­koor­di­naat­to­ri­toi­min­ta pal­kit­tiin Pir­kan­maan Yrit­tä­jien yrit­tä­jyys­kas­va­tus­te­ko­pal­kin­nol­la. Va­lin­nas­sa pai­no­tet­tiin toi­min­nan vai­kut­ta­vuut­ta ja yh­teis­työn mo­ni­puo­li­suut­ta.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Lasakampissa ja Virratissa

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Jo­kai­sel­la paik­ka­kun­nal­la on omat ta­pan­sa, sa­nan­sa ja kum­mal­li­suu­ten­sa. Näin on myös Vir­roil­la vai pi­täi­si­kö sa­noa Vir­ra­tis­sa? Jo pelk­kä nimi voi lait­taa ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­sen kie­len sol­muun.

Auto katolleen Palolammintiellä

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen tie­lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Pa­lo­lam­min­tiel­le 21. hel­mi­kuu­ta noin kel­lo 21.

Mielipide | Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­luetta tulee ohjata palvelutarpeen mukaan

Kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton toi­mi­ti­la­oh­jel­man (2023–2025) lop­pu­ra­port­ti kä­si­tel­tiin kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton ko­kouk­ses­sa 3.2.2026. Lop­pu­ra­port­ti on jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een net­ti­si­vuil­ta. Ra­por­tin kä­sit­te­lys­sä on hyvä huo­ma­ta, et­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een aloit­ta­es­sa toi­min­tan­sa mää­ri­tel­tiin toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den vä­he­ne­mi­seen 20 pro­sen­tin ta­voi­te­ar­vo. Ta­voi­te­ar­voa las­ket­tiin vuo­den 2023 alus­sa las­ket­tu­jen toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den pe­rus­teel­la. Ky­sei­sen pro­sen­tin re­a­lis­tis­ta ar­vi­o­ta ei kos­kaan teh­ty, vaan se oli Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­nan alus­sa esiin hei­tet­ty ta­voi­te­ar­vo, jota läh­det­tiin ta­voit­te­le­maan.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain­tien var­rel­la on pal­vel­lut jo vuo­si­kym­men­ten ajan va­lo­ku­vaus­lii­ke, joka on tal­len­ta­nut tu­han­sia ku­va­muis­to­ja vir­to­lai­sis­ta.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Yli 30 vuot­ta ur­hei­lu­hie­ro­ja­na toi­mi­nut Mar­ko O Ar­po­nen aloit­ti yri­tys­toi­min­tan­sa 3,5 vuot­ta sit­ten Vir­roil­la muut­ta­es­saan Hel­sin­gis­tä. Sitä en­nen hän on ol­lut pit­kään ke­sä­vir­to­lai­nen. Ur­hei­lu­hie­ro­ja Ar­po­sen yri­tys si­jait­see Vir­tain­tiel­lä.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Olavi Murtomäki – Suomalaisen pikajuoksun tähdenlehto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­tä nous­sut Ola­vi Mur­to­mä­ki oli 1940-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ja 1950-lu­vun al­ku­puo­lel­la me­nes­ty­nyt ylei­sur­hei­li­ja, 100 met­rin juok­sus­sa Suo­men par­haim­mis­toa. Ol­li Mur­to­mä­en tai Mur­to-Ol­lin, ku­ten hän­tä yleen­sä kut­sut­tiin, ai­ka suo­ma­lai­sen pi­ka­juok­sun te­rä­vim­män kär­jen tun­tu­mas­sa kes­ti kym­men­kun­ta vuot­ta. No­pea nou­su poi­ka­sar­jois­ta koh­ti huip­pua oli sen­saa­ti­o­mai­nen täh­den­len­to. 

Virtaintie 20

En­sim­mäi­nen ko­ti­ni Vir­roil­la Aja­tuk­sen­vir­taa niil­tä seu­tu­vil­ta yli puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten.
Pa­lan­ne, puu­ta­lo Vir­tain­tien var­rel­la Ylä­ker­ras­sa pik­kui­nen yk­siö, 1 h, kk ja WC, sekä vint­ti­ko­me­ro, kyl­mä vesi ja kes­kus­läm­mi­tys

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

P2015-joukkue pelasi tappiottoman futsalkauden

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Jouk­kue pe­la­si kau­den ai­ka­na kym­me­nen ot­te­lua, jois­ta yh­dek­sän päät­tyi voit­toon ja yk­si ta­sa­pe­liin. Tap­pi­o­ton kau­si on hie­no saa­vu­tus 11-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa.

Kotalan koulun lakkauttaminen etenee valtuustoon

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.

Virroilla ja Ruovedellä asukastilaisuudet sote-muutoksista

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na tä­män vuo­den ke­vääl­lä. Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä pal­ve­lut siir­ty­vät Kei­tu­rin So­tel­ta Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta 2026.

Tuija Veija/ kuvituskuva

Pihlajalinna tiedotti Keiturin Soten henkilöstöä

Tuija Veija/ kuvituskuva

Tuija Veija/ kuvituskuva

So­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huh­ti­kuus­sa aloit­ta­va Pih­la­ja­lin­na tie­dot­ti tu­le­vas­ta Kei­tu­rin So­ten hen­ki­lö­kun­taa Ruo­ve­del­lä vii­me tiis­tai­na 10. hel­mi­kuu­ta. Myös vir­to­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä osal­lis­tui ti­lai­suu­teen, sil­lä hen­ki­lös­tö saat­toi seu­ra­ta ti­lai­suut­ta Te­am­sin vä­li­tyk­sel­lä.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Virtain nuorimmalla poikakuorolla kymmenen vuotta yhteistä laulua

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain nuo­rim­mak­si poi­ka­kuo­rok­si it­se­ään ti­tu­lee­raa­va El­vin Ukot on esiin­ty­nyt jo kym­me­nen vuot­ta. Sen kun­ni­ak­si kuo­ro jär­jes­tää juh­la­kon­ser­tin Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la per­jan­tai­na 14. mar­ras­kuu­ta.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin Kangasalla – AHK voitti Karhut

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan pää­tös­kier­rok­sel­la AHK:n Kan­ga­sal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Kuntalaisinfo maaliskuussa

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Van­hat ovat tans­si­neet ja abit­kin ajel­leet pe­rin­tei­ses­sä pak­kas­sääs­sä. Ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton syö­ve­reis­tä löy­tyi­kin van­ha penk­ka­ri­ku­va vuo­del­ta 1962. Kuin­ka moni muis­taa tuo ajan, kun opas­tuk­set oh­ja­si­vat Vir­tain kes­kus­tas­ta Vaa­saan as­ti?

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

200 000 euron avustus lainan­hoi­to­me­noihin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus on päät­tä­nyt myön­tää 200 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen lai­nan­hoi­to­me­no­jen kat­ta­mi­seen. Pää­tös hy­väk­syt­tiin yk­si­mie­li­ses­ti eh­do­tuk­sen mu­kaan.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallista hiihtopäivää vietetään tänään

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kan­sal­lis­ta hiih­to­päi­vää vie­te­tään tä­nään lau­an­tai­na 21. hel­mi­kuu­ta jo kuu­det­ta ker­taa. Tä­män vuo­den tee­ma­na on “Hiih­to kuu­luu kai­kil­le”.

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Kuvat: Tuija Veija

Killinkoskella keskusteltiin Tarjanteen seurakunnan valmistelusta

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Kuvat: Tuija Veija

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Päivi Kangasaho, Jari Wersta ja Varpu Sihvonen pohtivat Killinkosken ja muidenkin kyläkirkkojen kohtaloa Tarjanteen seurakunnan aloittaessa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Kuvat: Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan jär­jes­te­ly­toi­mi­kun­ta ko­koon­tui Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa tors­tai-il­ta­na. En­nen ko­kous­ta ylei­söl­le tar­jot­tiin mah­dol­li­suus tul­la kes­kus­te­le­maan Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien yh­dis­ty­mis­jär­jes­te­lyis­tä.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.

Virtaintie 20

En­sim­mäi­nen ko­ti­ni Vir­roil­la Aja­tuk­sen­vir­taa niil­tä seu­tu­vil­ta yli puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten.
Pa­lan­ne, puu­ta­lo Vir­tain­tien var­rel­la Ylä­ker­ras­sa pik­kui­nen yk­siö, 1 h, kk ja WC, sekä vint­ti­ko­me­ro, kyl­mä vesi ja kes­kus­läm­mi­tys

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain­tien var­rel­la on pal­vel­lut jo vuo­si­kym­men­ten ajan va­lo­ku­vaus­lii­ke, joka on tal­len­ta­nut tu­han­sia ku­va­muis­to­ja vir­to­lai­sis­ta.

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Tekniikan kehitys näkyy elektroniikan kaupassa

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ko­din­ko­nei­ta on Vir­tain­tien var­rel­la myy­ty jo liki 70 vuot­ta. Mat­ti­lan Säh­kö aloit­ti toi­min­tan­sa mar­ras­kuus­sa 1956, ja ny­kyi­sin pe­rin­teik­kääl­lä kaup­pa­pai­kal­la toi­mii Vei­kon Kone.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Lasakampissa ja Virratissa

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

Virtaintien maisema vuodelta 2002. Somessa muisteltiin pilke silmäkulmassa, että täällä saatetaan olla aivan lasakampissa, lisätä vauhtia suojatien kohdalla ja todeta, että tulossa on kuin Herraselle vävy. Yksi tie, monta tarinaa ja paikkakunnan nimi, joka laittaa kielen solmuun.

SSS arkisto

Jo­kai­sel­la paik­ka­kun­nal­la on omat ta­pan­sa, sa­nan­sa ja kum­mal­li­suu­ten­sa. Näin on myös Vir­roil­la vai pi­täi­si­kö sa­noa Vir­ra­tis­sa? Jo pelk­kä nimi voi lait­taa ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­sen kie­len sol­muun.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Yli 30 vuot­ta ur­hei­lu­hie­ro­ja­na toi­mi­nut Mar­ko O Ar­po­nen aloit­ti yri­tys­toi­min­tan­sa 3,5 vuot­ta sit­ten Vir­roil­la muut­ta­es­saan Hel­sin­gis­tä. Sitä en­nen hän on ol­lut pit­kään ke­sä­vir­to­lai­nen. Ur­hei­lu­hie­ro­ja Ar­po­sen yri­tys si­jait­see Vir­tain­tiel­lä.

Auto katolleen Palolammintiellä

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen tie­lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Pa­lo­lam­min­tiel­le 21. hel­mi­kuu­ta noin kel­lo 21.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Tyhjät ikkunat vai tulevaisuuden mahdollisuudet?

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Moni virtolaisista muistaa Virtain kauppakunnan ajan.

Kotiseutuarkisto

Vir­tain­tien tee­mas­sa ha­lu­taan vies­tiä hy­vää, mut­ta kat­soa myös to­del­li­suut­ta ja miet­tiä sitä, voi­daan­ko asi­oil­le teh­dä jo­tain. He­rä­tys ei voi ol­la pelk­kää hy­mis­te­lyä.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Studio Kide tuo Virroille ison kaupungin palveluita

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Hel­mi­kuun al­ku­puo­lel­la tuli ku­lu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Stu­dio Kide re­mon­toi Vir­roil­le uu­den, ti­la­vam­man kau­neus­hoi­to­lan Var­pus­tiel­le en­ti­siin Kuk­ka-Rii­tan ti­loi­hin.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

P2015-joukkue pelasi tappiottoman futsalkauden

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Peetu Suhonen maalinteossa kauden viimeisessä ottelussa.

Tuomas Liikala

Jouk­kue pe­la­si kau­den ai­ka­na kym­me­nen ot­te­lua, jois­ta yh­dek­sän päät­tyi voit­toon ja yk­si ta­sa­pe­liin. Tap­pi­o­ton kau­si on hie­no saa­vu­tus 11-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Yrittä­jyys­kas­va­tus­te­ko­palkinto Tredun yritys­koor­di­naat­to­ri­toi­minnalle

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Kuvassa Risto Leppänen (vas.), Elina Purho, Kaisu Paloheimo, Sari Korju ja Sami Hasila.

Thea Sormunen-Kenttälä

Tre­dun yri­tys­koor­di­naat­to­ri­toi­min­ta pal­kit­tiin Pir­kan­maan Yrit­tä­jien yrit­tä­jyys­kas­va­tus­te­ko­pal­kin­nol­la. Va­lin­nas­sa pai­no­tet­tiin toi­min­nan vai­kut­ta­vuut­ta ja yh­teis­työn mo­ni­puo­li­suut­ta.

Kotalan koulun lakkauttaminen etenee valtuustoon

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin Kangasalla – AHK voitti Karhut

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Runkosarjan päätöskierros pelattiin viikonloppuna Kangasalla.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan pää­tös­kier­rok­sel­la AHK:n Kan­ga­sal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa.

Virroilla ja Ruovedellä asukastilaisuudet sote-muutoksista

Pih­la­ja­lin­na aloit­taa Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na tä­män vuo­den ke­vääl­lä. Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä pal­ve­lut siir­ty­vät Kei­tu­rin So­tel­ta Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta 2026.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallista hiihtopäivää vietetään tänään

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kansallinen hiihtopäivä kannustaa kaikkia lähtemään ladulle omalla tavallaan – vauhdikkaalle kuntolenkille, rauhalliselle nautiskeluhiihdolle tai koko perheen hiihtoretkelle.

Kan­sal­lis­ta hiih­to­päi­vää vie­te­tään tä­nään lau­an­tai­na 21. hel­mi­kuu­ta jo kuu­det­ta ker­taa. Tä­män vuo­den tee­ma­na on “Hiih­to kuu­luu kai­kil­le”.

200 000 euron avustus lainan­hoi­to­me­noihin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus on päät­tä­nyt myön­tää 200 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen lai­nan­hoi­to­me­no­jen kat­ta­mi­seen. Pää­tös hy­väk­syt­tiin yk­si­mie­li­ses­ti eh­do­tuk­sen mu­kaan.

Muutoksia kesätyötukiin

Vir­tain kau­pun­ki ha­lu­aa edis­tää ai­em­pien vuo­sien ta­paan yri­tys­ten ja yh­tei­sö­jen mah­dol­li­suuk­sia pal­ka­ta nuo­ria ke­sä­töi­hin. Tuen eh­to­ja on tar­kis­tet­tu ai­kai­sem­pien vuo­sien ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la.

Mielipide | Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­luetta tulee ohjata palvelutarpeen mukaan

Kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton toi­mi­ti­la­oh­jel­man (2023–2025) lop­pu­ra­port­ti kä­si­tel­tiin kon­ser­ni- ja toi­mi­ti­la­ja­os­ton ko­kouk­ses­sa 3.2.2026. Lop­pu­ra­port­ti on jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een net­ti­si­vuil­ta. Ra­por­tin kä­sit­te­lys­sä on hyvä huo­ma­ta, et­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een aloit­ta­es­sa toi­min­tan­sa mää­ri­tel­tiin toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den vä­he­ne­mi­seen 20 pro­sen­tin ta­voi­te­ar­vo. Ta­voi­te­ar­voa las­ket­tiin vuo­den 2023 alus­sa las­ket­tu­jen toi­mi­ti­lo­jen ne­li­öi­den pe­rus­teel­la. Ky­sei­sen pro­sen­tin re­a­lis­tis­ta ar­vi­o­ta ei kos­kaan teh­ty, vaan se oli Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­nan alus­sa esiin hei­tet­ty ta­voi­te­ar­vo, jota läh­det­tiin ta­voit­te­le­maan.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Hirviä saaliiksi edelliskautta enemmän

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Valkohäntäpeura ruokintapaikalla.

Kuvat Tapio Luurin riistakamerasta.

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen vuo­si­ko­kouk­ses­sa 16. hel­mi­kuu­ta käy­tiin läpi edel­li­sin kau­den toi­min­taa ja saa­tiin kuul­la hyvä kat­saus tu­le­viin suun­ni­tel­miin. 

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueen ykkösjuttu

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä-hank­kees­sa rek­ry­toi­daan han­ke­päl­lik­köä ja toi­mi lai­te­taan pian avoi­meen ha­kuun. Teh­tä­vä on 50-pro­sent­ti­sen ja va­lin­ta teh­dään heti, kun so­pi­va hen­ki­lö sii­hen löy­tyy. Han­ke kes­tää vuo­den 2027 maa­lis­kuu­hun.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirppu­to­ri­toi­mintaa kymmenen vuoden ajan

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Kirpputorivastaava Katri Poukkula kertoi tuotteita hinnoitellessaan olevansa innoissaan uudesta tehtävästään. Tiimiin kuuluu myös joukko vapaaehtoisia.

Riikka Tallila

Kirp­pis Si­nul­le on saa­nut uu­den kirp­pu­to­ri­vas­taa­van Kat­ri Pouk­ku­las­ta vuo­den alus­sa. Ai­em­min teh­tä­vää hoi­ti Ta­pa­ni Rau­ta­lah­ti.

Tuija Veija/ kuvituskuva

Pihlajalinna tiedotti Keiturin Soten henkilöstöä

Tuija Veija/ kuvituskuva

Tuija Veija/ kuvituskuva

So­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huh­ti­kuus­sa aloit­ta­va Pih­la­ja­lin­na tie­dot­ti tu­le­vas­ta Kei­tu­rin So­ten hen­ki­lö­kun­taa Ruo­ve­del­lä vii­me tiis­tai­na 10. hel­mi­kuu­ta. Myös vir­to­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä osal­lis­tui ti­lai­suu­teen, sil­lä hen­ki­lös­tö saat­toi seu­ra­ta ti­lai­suut­ta Te­am­sin vä­li­tyk­sel­lä.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Kuntalaisinfo maaliskuussa

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Abinostalgiaa vuodelta 1962.

Kotiseutuarkisto

Van­hat ovat tans­si­neet ja abit­kin ajel­leet pe­rin­tei­ses­sä pak­kas­sääs­sä. Ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton syö­ve­reis­tä löy­tyi­kin van­ha penk­ka­ri­ku­va vuo­del­ta 1962. Kuin­ka moni muis­taa tuo ajan, kun opas­tuk­set oh­ja­si­vat Vir­tain kes­kus­tas­ta Vaa­saan as­ti?

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.

Keskisuuri rakennuspalo Ahjolantiellä

Pe­las­tus­lai­tos sai tä­nään tiis­tai­na kel­lo 10.50 hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta ra­ken­nus­pa­los­ta Vir­roil­la Ah­jo­lan­tiel­lä.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain vuoden ensimmäinen vauva syntyi Kurjenkylään

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain vuo­den 2026 en­sim­mäi­nen vau­va syn­tyi tiis­tai-il­ta­na 27. tam­mi­kuu­ta kel­lo 21.21 Vii­vi Kaup­pi­sen ja Her­man­ni Me­si­mä­en per­hee­seen Kur­jen­ky­lään.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Nyt omasta kaupasta tuli totta

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Tyy­li­tu­pa Joen yrit­tä­jä Kir­si Jo­ki­nen jat­kaa vaa­te­kau­pan pi­toa Vir­roil­la vuo­si­kym­me­niä Tuu­la Ala-Kaar­teen luot­saa­man An­nu­lin ti­lois­sa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Monitoimipalvelu löysi vihdoin uudet tilat

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Vuo­des­ta 2022 läh­tien toi­mi­nut Mo­ni­toi­mi­pal­ve­lu Su­ho­nen Oy siir­tyi hel­mi­kuun alus­sa uu­siin toi­mi­ti­loi­hin Mei­je­ri­tiel­le.

Tuija Veija/ kuvituskuva

Pihlajalinna tiedotti Keiturin Soten henkilöstöä

Tuija Veija/ kuvituskuva

Tuija Veija/ kuvituskuva

So­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huh­ti­kuus­sa aloit­ta­va Pih­la­ja­lin­na tie­dot­ti tu­le­vas­ta Kei­tu­rin So­ten hen­ki­lö­kun­taa Ruo­ve­del­lä vii­me tiis­tai­na 10. hel­mi­kuu­ta. Myös vir­to­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä osal­lis­tui ti­lai­suu­teen, sil­lä hen­ki­lös­tö saat­toi seu­ra­ta ti­lai­suut­ta Te­am­sin vä­li­tyk­sel­lä.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Studio Kide tuo Virroille ison kaupungin palveluita

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Hel­mi­kuun al­ku­puo­lel­la tuli ku­lu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Stu­dio Kide re­mon­toi Vir­roil­le uu­den, ti­la­vam­man kau­neus­hoi­to­lan Var­pus­tiel­le en­ti­siin Kuk­ka-Rii­tan ti­loi­hin.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Kuvat Tuija Veija

Miten Killinkosken potentiaali valjastettaisiin?

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Henna Viitanen kuunteli herkällä korvalla killinkoskelaisten toiveita, miten kaupunki voisi olla tukemassa kylän kehitystä.Tiedon kulun merkitys nousi voimakkaasti esiin. Kuvassa Merja Härkönen (vas.), Anna Hernetkoski, Riitta Keski-Soini, Varpu Sihvonen, Raili Sihvonen ja Henna Viitanen.

Kuvat Tuija Veija

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen vie­rai­li vii­me vii­kol­la Kil­lin­kos­kel­la ja kes­kus­te­li ky­lä­läis­ten kans­sa hei­dän toi­veis­taan kau­pun­gin suun­taan. 

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Kuvat Riikka Tallila

Rantapuiston silta suljettu

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Kuvat Riikka Tallila

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Hulevedet ovat jäätynyt paannejääksi Rantapuiston sillan kohdalla ja se on suljettu liukkauden vuoksi. 

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­puis­tos­sa si­jait­se­va sil­ta on jou­dut­tu lait­ta­maan kiin­ni sen pin­nal­le muo­dos­tu­neen jään ja jat­ku­van liuk­kau­den vuok­si.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

Terhillä riittää työyhteisössä kaimoja

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Ni­mi­päi­vään­sä 6. hel­mi­kuu­ta viet­tä­vä Ter­hi Her­ra­nen työs­ken­te­lee Vir­tain kau­pun­gil­la kas­va­tus- ja ope­tus­toi­men hal­lin­to­sih­tee­ri­nä.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Abeilla on tänään supertähtien päivä

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Tä­nään vie­te­tään vir­to­lais­ten su­per­täh­tien, tä­män ke­vään abi­tu­rient­tien juh­la­päi­vää, penk­ka­rei­ta. Penk­ka­ri­päi­vään on val­mis­tau­dut­tu syk­sys­tä läh­tien. 

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Riikka Tallila

Elinvoi­ma­o­sastolla tapahtuu koko ajan

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Riikka Tallila

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki kertoo, että uuden elinvoimaohjelman työstämisessä tullaan huomioimaan kuntamarkkinointi laajemmalla alueella. – Elinvoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita. Pian jälleen lähtee uusien asukkaiden kirjepostitus, hän mainitsee.

Riikka Tallila

Al­ku­vuo­den ajan­koh­tais­kat­sauk­sen poh­jal­ta käy­tiin hy­vää kes­kus­te­lua kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa uu­den vuo­sil­le 2026–2028 val­mis­tel­ta­van elin­voi­ma­oh­jel­man poh­jak­si.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu sulkee ovensa

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Pit­kään pai­kal­li­se­na toi­mi­ja­na tun­net­tu Pur­ran Kuk­ka ja Hau­taus­pal­ve­lu / Olk­ko­nen & Sa­lo­ran­ta Oy päät­tää lii­ke­toi­min­tan­sa 3. hel­mi­kuu­ta.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Vieläkin kysytään, missä Kyläilykahvila sijaitsee?

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kyläilykahvila perustettiin aikoinaan mummonkammari -ajatuksella tarjota kohtaamispaikka ihmisille. Sellainen se on yhä edelleen tänäkin päivänä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yti­mes­sä toi­mi­va Ky­läi­ly­kah­vi­la eli re­kis­te­röin­ti­ni­mel­tään Kal­li­o­pe­rus­ta ry, on ol­lut ole­mas­sa kol­me vuo­si­kym­men­tä Vir­tain ka­tu­ku­vas­sa, mut­ta yhä ky­sy­tään, mis­sä se si­jait­see.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Wanhat valtasivat parketin

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­tei­set wan­ho­jen tans­sit pi­de­tään vuo­sit­tain lii­kun­ta­hal­lil­la, ja ne mer­kit­se­vät toi­sen vuo­den opis­ke­li­joil­le siir­ty­mis­tä kou­lun van­him­mik­si.

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Tuija Veija

Killinkosken koululaiset vetosivat kotiruoan puolesta – Paistinperunoita muusin tilalle

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Tuija Veija

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Killinkosken 4.-luokkalaiset Manuel, Maisa, Anni, Krista, Milja, Jare, Annika ja Anne-ope näyttivät muillekin kouluille mallia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Tuija Veija

Kil­lin­kos­ken kou­lun nel­jäs­luok­ka­lai­set ovat yh­teis­kun­ta­o­pin tun­nil­la har­joi­tel­leet yh­tei­siin asi­oi­hin vai­kut­ta­mis­ta. He laa­ti­vat ve­too­mus­kir­jeen, jos­sa he toi­vat jul­ki aja­tuk­si­aan liit­ty­en kou­lu­ruo­kai­luun.

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

Matti Nenonen

Sellolla pääset vielä pidemmälle kuin mopolla

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

Matti Nenonen

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

70-vuotias Hannu Kiiski toivoo, että kädet ja pää kestävät tulevaisuudessakin, että soittamista voisi jatkaa vielä mahdollisimman pitkään.

Matti Nenonen

Kun sel­lis­ti Han­nu Kiis­ki al­koi 15-vuo­ti­aa­na ki­nu­ta mo­poa, niin hä­nen van­hem­pan­sa kiel­täy­tyi­vät ja sa­noi­vat, et­tä sel­lol­la pää­set vie­lä pi­dem­mäl­le.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Viime vuonna syntyneille oma juhla

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Vau­va­juh­laa vie­tet­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa Vir­roil­la vii­me per­jan­tai­na 6. hel­mi­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu pilt­ti­pur­keil­la ja täy­te­ka­kuil­la.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueen ykkösjuttu

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä-hank­kees­sa rek­ry­toi­daan han­ke­päl­lik­köä ja toi­mi lai­te­taan pian avoi­meen ha­kuun. Teh­tä­vä on 50-pro­sent­ti­sen ja va­lin­ta teh­dään heti, kun so­pi­va hen­ki­lö sii­hen löy­tyy. Han­ke kes­tää vuo­den 2027 maa­lis­kuu­hun.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Uu­tis­ten viik­ko

Kolmas­luok­ka­laisten koulupäivä numeroiden valossa

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Tie­sit­kö, et­tä kou­lul­le si­sään ylä­ker­taan tul­les­sa rap­pu­sia on ai­na 25? Par­haim­pa­na päi­vä­nä me kii­pe­äm­me ne yli 12 ker­taa. Lii­kun­ta­tun­nil­la pe­lat­tiin ko­ri­pal­loa ja säh­lyä. Ko­re­ja tuli vain 5 ja maa­le­ja 0.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Henkilöjutut kiinnostavimman sisällön kärjessä

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Tam­mi­kuun lo­pus­sa päät­ty­neen lu­ki­ja­ky­se­lyn vas­tauk­set on pe­rat­tu läpi. Saim­me yh­teen­sä 138 vas­taus­ta, kii­tos niis­tä jo­kai­ses­ta. 

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Mitä kuu­luu Tomi Met­tä­nen?

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

– Vii­me vuon­na tä­hän sa­maa ai­kaan oli­sin vas­tan­nut, et­tä me­nos­sa on pai­na­jai­nen. Vuok­ra­nan­ta­ja täy­sin yl­lät­tä­en il­moit­ti, et­tä oli­si muu­ta­ma kuu­kau­si ai­kaa siir­tää ko­ko­nai­nen yri­tys ko­nei­neen, työn­te­ki­jöi­neen, kaik­ki­neen uu­teen osoit­tee­seen. Kor­vaa­vas­ta toi­mi­ti­las­ta­kaan ei ol­lut mi­tään tie­toa, niin us­ko vä­hän on ol­lut ko­e­tuk­sel­la, Kan­ga­sal­la me­tal­li­a­lan yri­tys­toi­min­taa pyö­rit­tä­vä Tomi Met­tä­nen vas­taa.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Uu­tis­ten viik­ko

Viisi nopeaa

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 3.-luok­ka­lai­set oli­vat ryh­mis­sä ide­oi­neet kou­lun hen­ki­lö­kun­nan haas­tat­te­lut ja pää­si­vät esit­tä­mään it­se kek­si­män­sä ky­sy­myk­set heis­tä vii­del­le eri am­mat­ti­kun­nan edus­ta­jal­le. Mitä kaik­kea re­port­te­rit sai­vat­kaan sel­vil­le?

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Kuvat Tuija Veija

Kuin ennen vanhaan – kauniisti kaunolla

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Kuvat Tuija Veija

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Alisa, Veera ja Jemina toteavat, että kun kirjoittaa kaunolla, niin siihen keskittyy ja mieli rauhoittuu.

Kuvat Tuija Veija

– Ope, kir­joi­ta mun nimi van­hal­la kau­nol­la tau­lul­le, on toi­ve, jota op­pi­laat ai­na vä­lil­lä pyy­tä­vät. Tuos­ta toi­vees­ta läh­ti ker­hoi­dea, joka vii­me syk­sy­nä to­teu­tui en­sim­mäi­sen ker­ran, taus­toit­taa opet­ta­ja Kir­si Jo­ki­tulp­po Kau­niis­ti kau­nol­la ker­hon taus­to­ja.

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Mirka Heinonen

Uusi nuorisovaltuusto mukana päätöksenteossa

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Mirka Heinonen

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Virtain uudessa nuorisovaltuustossa vaikuttavat Leo Valkonen (vas.), Otso Kolkkinen, Wenla Markkanen, Jesse Leponiemi, Tinka Perämäki, Topi Kallio, Mira Ilonen, Mira Rantanen, Jenni Palanne ja Otso Ylä-Soininmäki.

Mirka Heinonen

Vir­tain uu­si nuo­ri­so­val­tuus­to vuo­sil­le 2026–2027 on va­lit­tu, ja he ovat ni­men­neet edus­ta­jat lau­ta­kun­tiin sekä joh­to­kun­tiin hal­lin­to­sään­nön mu­kai­ses­ti.