Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Omat tilat ovat paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen

– Aja­tus omas­ta hal­lis­ta on mu­hi­nut mie­les­sä pit­kään, jo vuo­sia, mut­ta nyt pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­kal­leen, löy­tyi in­nok­kuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä to­teut­ta­maan han­ket­ta, taus­toit­taa Vir­tain Ra­ken­nus­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Nih­ti.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Ystävyys on kestänyt vuosikymmeniä

Siek­ki­sen ikäih­mi­sis­tä suu­rin osa on yk­sin elä­viä nai­sia, joi­den kes­ki­näi­nen ys­tä­vyys on kes­tä­nyt vuo­si­kym­me­niä. Di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­taa ei vi­ral­li­ses­ti ole, mut­ta päi­vä­pii­riä pi­de­tään ai­na sil­loin täl­löin, sitä or­ga­ni­soi ny­kyi­sin Riit­ta Lep­pä­nen

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Karhut voitti JIlveksen Jämsässä

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een ot­te­lut III-di­vi­si­oo­nas­sa jat­kui pie­nen tau­on jäl­keen Jäm­säs­s­sä pai­kal­lis­ta JIl­ves­tä vas­taan. Ot­te­lun avau­se­rä oli ta­sai­nen, isän­tä­jouk­kue JIl­vek­sen eh­kä aa­vis­tuk­sen hal­li­tes­sa pe­liä. Maa­lia jouk­kue ei kui­ten­kaan avau­se­räs­sä ky­en­nyt te­ke­mään. Kar­hut on­nis­tui­vat eräs­sä ker­taal­leen, kun At­te Ala-Heik­ki­län tark­ka kuti löy­si tien­sä ver­kon pe­ru­koil­le. Ti­lan­tees­sa 0–1 men­tiin erä­tau­ol­le.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Metsolan suoraa sanottiin Kirkkonevaksi

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Ra­kel Lep­pä­nen muis­te­lee en­sim­mäi­siä käyn­te­jään Siek­ki­ses­sä 1960-lu­vul­la. Hän oli myö­hään syk­syl­lä aloit­ta­nut työt Vir­tain Kaup­pa­kun­nas­sa teks­tii­li­o­sas­tol­la.

Mielen­ter­veys­viikolla julkaistaan uutta tutkimustietoa

Val­ta­kun­nal­li­nen mie­len­ter­veys­viik­ko muis­tut­taa jo­kai­sen oi­keu­des­ta toi­pu­mis­rau­haan. Tiis­tai­na edus­kun­nas­sa kes­kus­tel­laan uu­sis­ta Mie­len­ter­veys­ba­ro­met­rin tu­lok­sis­ta.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Siekkisen maisemia

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Helsinki löytyi Ellilästä

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

– Hu­vit­ta­vaa on, et­tä sel­lais­ta vi­ral­lis­ta ky­lää kuin Siek­ki­nen ei ole ole­mas­sa­kaan, vaan tämä on Vir­tain ky­lää, sel­vit­tää Lii­sa Ylä-Mo­no­nen, joka tuli ky­lään Jääh­dys­ky­läs­tä Veh­ka­nie­men emän­näk­si 1965. 

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Puuston kasvun aleneminen pysähtynyt

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Tuo­reim­man mit­taus­tie­don mu­kaan puus­ton vuo­tui­nen kas­vu on 103,2 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Edel­lis­vuon­na ar­vio kas­vus­ta oli 103,0 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä, suu­rim­mil­laan kas­vu on ol­lut 107,8 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) jul­kai­se­ma uu­sin met­sä­va­ra­tie­to pe­rus­tuu val­ta­kun­nan met­sien in­ven­toin­nis­sa vuo­si­na 2020–2024 mi­tat­tui­hin ko­ea­loi­hin.

Mitä toivot paikallislehdeltä?

Vas­taa lu­ki­ja­ky­se­lyyn, joka on jo jul­kais­tu verk­ko­si­vuil­lam­me 14. mar­ras­kuu­ta, ky­se­ly löy­tyy heti etu­si­vul­ta. Myös sana on va­paa. Jät­tä­mäl­lä yh­teys­tie­to­si osal­lis­tut ar­von­taan, mut­ta ky­se­lyyn voi vas­ta­ta myös ano­nyy­mis­ti.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Ratkaisut toimivat, kun päätökset tehdään itse 

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien yh­dis­ty­es­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nak­si, on kun­ta­lai­sil­la ol­lut use­aan ot­tee­seen mah­dol­li­suus ko­koon­tua kes­kus­te­le­maan asi­as­ta val­mis­te­lu­työ­ryh­män kans­sa. Vii­mei­nen ti­lai­suus Vir­roil­la jär­jes­tet­tiin seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai­na 6. mar­ras­kuu­ta. 

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

OmaVerossa viikonlopun ja maanantain kestävä käyttökatko

Oma­Ve­ros­sa on käyt­tö­kat­ko per­jan­tais­ta 14. mar­ras­kuu­ta kel­lo 17:sta tiis­tai­hin 18. mar­ras­kuu­ta kel­lo 8:aan. Käyt­tö­kat­kon ai­ka­na Oma­Ve­roon ei voi kir­jau­tua ei­kä siel­lä voi hoi­taa ve­ro­a­si­oi­ta.

Vammaispalvelut siirtyvät Pirhan omaksi toiminnaksi

Poh­jois-Pir­kan­maan vam­mais­pal­ve­lut siir­ty­vät Kei­tu­rin So­tel­ta ja Kol­mos­tien Ter­vey­del­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le 1. tam­mi­kuu­ta 2026 al­ka­en

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen siirtyy uudelle vuosikymmenelle hyvillä mielin

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Pyö­rei­tä vuo­sia en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na täyt­tä­vä op­tik­ko Rit­va Nie­mi­nen kat­soo tyy­ty­väi­se­nä tu­le­vaan. Työ on mie­lui­saa, lap­set per­hei­neen asu­vat lä­hel­lä ja pa­ras paik­ka on oma koti.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Joulun taika syttyy Perinnekylässä

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Mar­ras­kuun lo­pus­ta ai­na jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka Pe­rin­ne­ky­län tun­nel­mal­li­set pi­hat ja ta­pah­tu­mat täyt­ty­vät tuok­suis­ta, lau­luis­ta ja iloi­ses­ta yh­des­sä­o­los­ta.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Elinvoima on koko kaupungin yhteinen tehtävä

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Elin­voi­ma­lau­ta­kun­taa aloit­tees­saan esit­tä­nyt Ol­li Sal­mi (kok.) to­te­si, et­tä olem­me ai­ka har­vi­nai­nen kun­ta, kun meil­lä ei ole elin­voi­ma­lau­ta­kun­taa.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Palvelut turvattava kuntatalouden paineista huolimatta

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

En­nen kun­tast­ra­te­gi­an hy­väk­sy­mis­tä kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen alus­ti, et­tä uu­des­sa stra­te­gi­as­sa on kir­kas­tet­tu sitä tah­to­ti­laa, mi­hin ha­lu­am­me tu­le­vai­suu­des­sa men­nä. Ha­lu­am­me, et­tä Vir­rat on 2035 it­se­näi­nen, elin­voi­mai­nen, yh­tei­söl­li­nen Poh­jois-Pir­kan­maan pää­kau­pun­ki.

Ryhmäpu­heen­vuo­roista napattua

Ta­lou­sar­vi­o­val­tuus­tos­sa käy­tiin maa­nan­tai-il­ta­na pe­rin­tei­set ryh­mä­pu­heen­vuo­rot.

Vain lumipeite puuttuu

Mar­ras­kuu on jo puo­li­vä­lis­sä, ja pian pää­sem­me odot­ta­maan jou­lua. In­nok­kaim­mat ovat jo vi­ri­tel­leet jou­lu­va­lot ik­ku­noi­hin ja par­vek­keil­le. Enää lu­mi­pei­te puut­tuu.

Kaupunki ostaa ja vaihtaa tonttimaata

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ko­kouk­ses­sa tiis­tai­na 4. mar­ras­kuu­ta pää­tet­tiin muun mu­as­sa maan­vaih­dos­ta sekä kiin­teis­tön os­ta­mi­ses­ta.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Paperivaaleilla valittava valtuusto toimii vuoden ajan

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan jä­se­net pää­se­vät ää­nes­tä­mään uu­den kirk­ko­val­tuus­ton 15. mar­ras­kuu­ta 2026. Sii­hen as­ti seu­ra­kun­taa joh­taa niin sa­no­tuil­la pa­pe­ri­vaa­leil­la va­lit­tu kirk­ko­val­tuus­to.

Teknisen johtajan hakuaikaa jatketaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus teki 4. mar­ras­kuu­ta esi­tyk­sen val­tuus­tol­le tek­ni­sen joh­ta­jan va­lin­nas­ta. Kau­pun­gin­val­tuus­ton oli tar­koi­tus kä­si­tel­lä asi­aa ei­len 10. mar­ras­kuu­ta kel­lo 18.00 al­ka­vas­sa ko­kouk­ses­saan.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Päivi Sompin teokset esillä Rajaniemessä

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Ra­ja­nie­men Pap­pi­las­sa on tou­ko­kuus­ta läh­tien saa­nut ihail­la vir­to­lai­sen tai­deg­raa­fik­ko Päi­vi Som­pin te­ok­sia. Te­ok­set ovat sy­vä­pai­nog­ra­fiik­kaa, jois­sa tai­tei­li­ja yh­dis­te­lee et­saus­ta eli vii­va­syö­vy­tys­tä ja ak­va­tin­taa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Katuun taiteiltu räsymatto herättää huomion

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Kes­kus­tiel­le maa­la­tun rä­sy­ma­ton on tar­koi­tus he­rät­tää huo­mi­o­ta. Asi­al­la ovat ol­leet Kar­hun As­ke­leen teks­tii­li­työ­pa­jan sekä so­si­aa­li­sen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan väki.

Hirsisaunan lattia syttyi palamaan

Vir­roil­la hir­si­sau­nan lat­tia syt­tyi sun­nun­tai­na 9. mar­ras­kuu­ta Vers­tan­tiel­lä Soi­nin­ky­läs­sä läm­mi­tyk­sen yh­tey­des­sä pa­la­maan.

Markku Juholasta tulossa uusi rehtori yhtenäiskoululle

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta kä­sit­te­lee en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na yh­te­näis­kou­lun uu­den reh­to­rin va­lin­nan. Pe­ru­so­pe­tuk­sen reh­to­rin va­lin­ta kuu­luu kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nan pää­tän­tä­val­taan. 

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Kuvat Tuija Veija

Päiväkotilasten taidenäyttely Virinässä

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Kuvat Tuija Veija

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Siiliperheen pesä on yksi näyttelyn katseenvangitsijoista.

Kuvat Tuija Veija

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din 50-vuo­tis­juh­lat jat­ku­vat gal­le­ria Vi­ri­nään koo­tun tai­de­näyt­te­lyn myö­tä. Esil­lä on las­ten te­ke­miä suo­la- ja so­ke­ri­töi­tä, kel­mu­maa­lauk­sia sekä eri­lai­sia as­kar­te­lu­ja maa­lat­tu­ja ki­viä unoh­ta­mat­ta.

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Isien osuus vanhem­pain­va­paiden käytöstä kasvanut 

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeammin vuosina 2022–2024 kuin niitä edeltävinä vuosina. Pirkanmaalla luku on 22,8 prosenttia.

Tam­mi-syys­kuus­sa 2025 isät ovat käyt­tä­neet 22,8 pro­sent­tia kai­kis­ta van­hem­pain­ra­ha­päi­vis­tä. Vii­me vuo­den vas­taa­vaan ajan­jak­soon ver­rat­tu­na luku on kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä suu­rem­pi. Kaik­ki­aan vuon­na 2024 isät käyt­ti­vät 20,9 pro­sent­tia van­hem­pain­va­pais­ta.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Omat tilat ovat paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

– Aja­tus omas­ta hal­lis­ta on mu­hi­nut mie­les­sä pit­kään, jo vuo­sia, mut­ta nyt pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­kal­leen, löy­tyi in­nok­kuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä to­teut­ta­maan han­ket­ta, taus­toit­taa Vir­tain Ra­ken­nus­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Nih­ti.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Karhut voitti JIlveksen Jämsässä

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een ot­te­lut III-di­vi­si­oo­nas­sa jat­kui pie­nen tau­on jäl­keen Jäm­säs­s­sä pai­kal­lis­ta JIl­ves­tä vas­taan. Ot­te­lun avau­se­rä oli ta­sai­nen, isän­tä­jouk­kue JIl­vek­sen eh­kä aa­vis­tuk­sen hal­li­tes­sa pe­liä. Maa­lia jouk­kue ei kui­ten­kaan avau­se­räs­sä ky­en­nyt te­ke­mään. Kar­hut on­nis­tui­vat eräs­sä ker­taal­leen, kun At­te Ala-Heik­ki­län tark­ka kuti löy­si tien­sä ver­kon pe­ru­koil­le. Ti­lan­tees­sa 0–1 men­tiin erä­tau­ol­le.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Metsolan suoraa sanottiin Kirkkonevaksi

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Ra­kel Lep­pä­nen muis­te­lee en­sim­mäi­siä käyn­te­jään Siek­ki­ses­sä 1960-lu­vul­la. Hän oli myö­hään syk­syl­lä aloit­ta­nut työt Vir­tain Kaup­pa­kun­nas­sa teks­tii­li­o­sas­tol­la.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Ystävyys on kestänyt vuosikymmeniä

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­sen ikäih­mi­sis­tä suu­rin osa on yk­sin elä­viä nai­sia, joi­den kes­ki­näi­nen ys­tä­vyys on kes­tä­nyt vuo­si­kym­me­niä. Di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­taa ei vi­ral­li­ses­ti ole, mut­ta päi­vä­pii­riä pi­de­tään ai­na sil­loin täl­löin, sitä or­ga­ni­soi ny­kyi­sin Riit­ta Lep­pä­nen

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Siekkisen maisemia

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

Mielen­ter­veys­viikolla julkaistaan uutta tutkimustietoa

Val­ta­kun­nal­li­nen mie­len­ter­veys­viik­ko muis­tut­taa jo­kai­sen oi­keu­des­ta toi­pu­mis­rau­haan. Tiis­tai­na edus­kun­nas­sa kes­kus­tel­laan uu­sis­ta Mie­len­ter­veys­ba­ro­met­rin tu­lok­sis­ta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Ratkaisut toimivat, kun päätökset tehdään itse 

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien yh­dis­ty­es­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nak­si, on kun­ta­lai­sil­la ol­lut use­aan ot­tee­seen mah­dol­li­suus ko­koon­tua kes­kus­te­le­maan asi­as­ta val­mis­te­lu­työ­ryh­män kans­sa. Vii­mei­nen ti­lai­suus Vir­roil­la jär­jes­tet­tiin seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai­na 6. mar­ras­kuu­ta. 

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Joulun taika syttyy Perinnekylässä

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Mar­ras­kuun lo­pus­ta ai­na jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka Pe­rin­ne­ky­län tun­nel­mal­li­set pi­hat ja ta­pah­tu­mat täyt­ty­vät tuok­suis­ta, lau­luis­ta ja iloi­ses­ta yh­des­sä­o­los­ta.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Helsinki löytyi Ellilästä

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

– Hu­vit­ta­vaa on, et­tä sel­lais­ta vi­ral­lis­ta ky­lää kuin Siek­ki­nen ei ole ole­mas­sa­kaan, vaan tämä on Vir­tain ky­lää, sel­vit­tää Lii­sa Ylä-Mo­no­nen, joka tuli ky­lään Jääh­dys­ky­läs­tä Veh­ka­nie­men emän­näk­si 1965. 

Mitä toivot paikallislehdeltä?

Vas­taa lu­ki­ja­ky­se­lyyn, joka on jo jul­kais­tu verk­ko­si­vuil­lam­me 14. mar­ras­kuu­ta, ky­se­ly löy­tyy heti etu­si­vul­ta. Myös sana on va­paa. Jät­tä­mäl­lä yh­teys­tie­to­si osal­lis­tut ar­von­taan, mut­ta ky­se­lyyn voi vas­ta­ta myös ano­nyy­mis­ti.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen siirtyy uudelle vuosikymmenelle hyvillä mielin

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Pyö­rei­tä vuo­sia en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na täyt­tä­vä op­tik­ko Rit­va Nie­mi­nen kat­soo tyy­ty­väi­se­nä tu­le­vaan. Työ on mie­lui­saa, lap­set per­hei­neen asu­vat lä­hel­lä ja pa­ras paik­ka on oma koti.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Puuston kasvun aleneminen pysähtynyt

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Tuo­reim­man mit­taus­tie­don mu­kaan puus­ton vuo­tui­nen kas­vu on 103,2 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Edel­lis­vuon­na ar­vio kas­vus­ta oli 103,0 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä, suu­rim­mil­laan kas­vu on ol­lut 107,8 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) jul­kai­se­ma uu­sin met­sä­va­ra­tie­to pe­rus­tuu val­ta­kun­nan met­sien in­ven­toin­nis­sa vuo­si­na 2020–2024 mi­tat­tui­hin ko­ea­loi­hin.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Värikylläinen ja raikas kokonaisuus kutsuu tutustumaan

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­men­se­län Tai­te­li­ja­seu­ran 57. tai­de­näyt­te­lyn ava­jai­sia vie­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na Vir­roil­la Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Paperivaaleilla valittava valtuusto toimii vuoden ajan

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan jä­se­net pää­se­vät ää­nes­tä­mään uu­den kirk­ko­val­tuus­ton 15. mar­ras­kuu­ta 2026. Sii­hen as­ti seu­ra­kun­taa joh­taa niin sa­no­tuil­la pa­pe­ri­vaa­leil­la va­lit­tu kirk­ko­val­tuus­to.

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

JARI LATVA-TEIKARI

Rehupiiklesin huumori vaatii älliä

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

JARI LATVA-TEIKARI

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

Rehupiikles odottaa Kurjenkylän keikalle kaiken ikäistä, kuuntelevaa ja vastaanottavaa yleisöä.

JARI LATVA-TEIKARI

Yh­dek­sän ja­las­jär­ve­läis­läh­töi­sen mie­hen huu­mo­riyh­tye Re­hu­piik­les nou­see Kur­jen­ky­län ky­lä­ta­lon la­val­le lau­an­tai­na 13. syys­kuu­ta. Ky­läyh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mäl­lä kon­ser­til­la juh­lis­te­taan 25 vuot­ta sit­ten val­mis­tu­nut­ta ky­lä­ta­loa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

Mitä kuu­luu Juha Rou­hi­kos­ki?

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

– Oi­kein hy­vää kuu­luu. Työ- ja per­he­kii­rei­tä on pal­jon, mut­ta tyk­kään, kun ei ole tur­hia lup­po­ai­ko­ja. Pyö­ri­vä kivi ei sam­ma­loi­du, vas­taa Juha Rou­hi­kos­ki.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pirha aloittaa sairaalapalveluja koskevat yhteis­toi­min­ta­neu­vottelut

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­li­tus esit­tää, et­tä sai­raa­la­pal­ve­lu­jen pal­ve­lu­lin­jal­la aloi­tet­tai­siin tuo­tan­nol­li­siin ja ta­lou­del­li­siin syi­hin pe­rus­tu­vat yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lut 20.10.2025. 

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Palvelut turvattava kuntatalouden paineista huolimatta

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

En­nen kun­tast­ra­te­gi­an hy­väk­sy­mis­tä kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen alus­ti, et­tä uu­des­sa stra­te­gi­as­sa on kir­kas­tet­tu sitä tah­to­ti­laa, mi­hin ha­lu­am­me tu­le­vai­suu­des­sa men­nä. Ha­lu­am­me, et­tä Vir­rat on 2035 it­se­näi­nen, elin­voi­mai­nen, yh­tei­söl­li­nen Poh­jois-Pir­kan­maan pää­kau­pun­ki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Digisisältö avautuu vapaasti luettavaksi!

Vuo­den Yrit­tä­jä­pal­kin­non sai Vir­tain­tien kes­ki­pis­tees­sä si­jait­se­va Pub66. Paik­ka, jos­sa on syn­ty­nyt muis­to­ja ja koh­taa­mi­sia jo 40 vuo­den ajan. Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä -tit­te­liä kan­taa täl­lä ker­taa Mat­kai­lu­ti­la Haa­pa­mä­ki. Kol­mat­ta su­ku­pol­vea edus­ta­vat yri­tyk­sen nuo­ret yrit­tä­jät ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta ol­leet yri­tyk­sen isän­ti­nä jo 9 vuot­ta. Yri­tyk­sel­le tu­lee en­si vuon­na täy­teen kun­ni­oi­tet­ta­vat 60 vuot­ta.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun joukkue Stadi vs. Lande -ohjelmassa

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vas­kuu­lai­set Heli Jy­ti­lä, Satu Komp­si ja Juha Hörk­kö osal­lis­tui­vat per­jan­tai­na MTV3:n Stadi vs. lan­de -oh­jel­man ku­vauk­siin.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Uu­tis­ten viik­koa

Hyviä tekoja koko koulun voimin

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Hy­vien te­ko­jen jou­kos­sa oli­vat muun mu­as­sa
– Sa­noin hy­vää huo­men­ta kai­kil­le!
– Ha­la­sin ka­ve­ria.
– Kii­tin vä­li­pa­las­ta.
– En kiu­saa.
– Ke­huin ka­ve­ria.
– Ky­syin työ­ka­ve­rin kuu­lu­mi­sia.
– Pi­din ovea au­ki ka­ve­reil­le.
– Ky­syin, on­ko kaik­ki hy­vin?

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Omat tilat ovat paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

– Aja­tus omas­ta hal­lis­ta on mu­hi­nut mie­les­sä pit­kään, jo vuo­sia, mut­ta nyt pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­kal­leen, löy­tyi in­nok­kuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä to­teut­ta­maan han­ket­ta, taus­toit­taa Vir­tain Ra­ken­nus­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Nih­ti.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Joulun taika syttyy Perinnekylässä

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Mar­ras­kuun lo­pus­ta ai­na jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka Pe­rin­ne­ky­län tun­nel­mal­li­set pi­hat ja ta­pah­tu­mat täyt­ty­vät tuok­suis­ta, lau­luis­ta ja iloi­ses­ta yh­des­sä­o­los­ta.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Elinvoima on koko kaupungin yhteinen tehtävä

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Kaupuginvaltuustossa syntyi monipuolinen keskustelu elinvoimalautakunnasta, vaikka Olli Salmen jättämä aloite asiasta katsottiin loppuunkäsitellyksi.

Riikka Tallila

Elin­voi­ma­lau­ta­kun­taa aloit­tees­saan esit­tä­nyt Ol­li Sal­mi (kok.) to­te­si, et­tä olem­me ai­ka har­vi­nai­nen kun­ta, kun meil­lä ei ole elin­voi­ma­lau­ta­kun­taa.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen siirtyy uudelle vuosikymmenelle hyvillä mielin

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Ritva Nieminen täyttää pyöreät 70 vuotta 19.11. Syntymäpäivä kuluu työn merkeissä.

Sirpa Teerimäki

Pyö­rei­tä vuo­sia en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na täyt­tä­vä op­tik­ko Rit­va Nie­mi­nen kat­soo tyy­ty­väi­se­nä tu­le­vaan. Työ on mie­lui­saa, lap­set per­hei­neen asu­vat lä­hel­lä ja pa­ras paik­ka on oma koti.

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Siekkisen maisemia

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Paperivaaleilla valittava valtuusto toimii vuoden ajan

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan jä­se­net pää­se­vät ää­nes­tä­mään uu­den kirk­ko­val­tuus­ton 15. mar­ras­kuu­ta 2026. Sii­hen as­ti seu­ra­kun­taa joh­taa niin sa­no­tuil­la pa­pe­ri­vaa­leil­la va­lit­tu kirk­ko­val­tuus­to.

Kaupunki ostaa ja vaihtaa tonttimaata

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ko­kouk­ses­sa tiis­tai­na 4. mar­ras­kuu­ta pää­tet­tiin muun mu­as­sa maan­vaih­dos­ta sekä kiin­teis­tön os­ta­mi­ses­ta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Ratkaisut toimivat, kun päätökset tehdään itse 

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Tarjanteen seurakunnan järjestelytoimikunta vastasi yleisön kysymyksiin Virtain seurakuntatalolla. Päällimmäisenä viestinä oli, että liitosta haettiin yhdessä, ei ylemmän tahon toimesta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien yh­dis­ty­es­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nak­si, on kun­ta­lai­sil­la ol­lut use­aan ot­tee­seen mah­dol­li­suus ko­koon­tua kes­kus­te­le­maan asi­as­ta val­mis­te­lu­työ­ryh­män kans­sa. Vii­mei­nen ti­lai­suus Vir­roil­la jär­jes­tet­tiin seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai­na 6. mar­ras­kuu­ta. 

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalan koulun kohtalosta keskusteltiin

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta oli kut­su­nut vii­me vii­kon kes­ki­viik­koil­ta­na Ko­ta­lan kou­lul­le ylei­seen kuu­le­mis­ti­lai­suu­teen vä­keä kos­kien kou­lun tu­le­vai­suut­ta.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Helsinki löytyi Ellilästä

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

– Hu­vit­ta­vaa on, et­tä sel­lais­ta vi­ral­lis­ta ky­lää kuin Siek­ki­nen ei ole ole­mas­sa­kaan, vaan tämä on Vir­tain ky­lää, sel­vit­tää Lii­sa Ylä-Mo­no­nen, joka tuli ky­lään Jääh­dys­ky­läs­tä Veh­ka­nie­men emän­näk­si 1965. 

Teknisen johtajan hakuaikaa jatketaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus teki 4. mar­ras­kuu­ta esi­tyk­sen val­tuus­tol­le tek­ni­sen joh­ta­jan va­lin­nas­ta. Kau­pun­gin­val­tuus­ton oli tar­koi­tus kä­si­tel­lä asi­aa ei­len 10. mar­ras­kuu­ta kel­lo 18.00 al­ka­vas­sa ko­kouk­ses­saan.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Karhut voitti JIlveksen Jämsässä

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Ottelun lopputulos kirjattiin lukemin 2–7 Kiekko-Karhuille.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een ot­te­lut III-di­vi­si­oo­nas­sa jat­kui pie­nen tau­on jäl­keen Jäm­säs­s­sä pai­kal­lis­ta JIl­ves­tä vas­taan. Ot­te­lun avau­se­rä oli ta­sai­nen, isän­tä­jouk­kue JIl­vek­sen eh­kä aa­vis­tuk­sen hal­li­tes­sa pe­liä. Maa­lia jouk­kue ei kui­ten­kaan avau­se­räs­sä ky­en­nyt te­ke­mään. Kar­hut on­nis­tui­vat eräs­sä ker­taal­leen, kun At­te Ala-Heik­ki­län tark­ka kuti löy­si tien­sä ver­kon pe­ru­koil­le. Ti­lan­tees­sa 0–1 men­tiin erä­tau­ol­le.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Ystävyys on kestänyt vuosikymmeniä

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­sen ikäih­mi­sis­tä suu­rin osa on yk­sin elä­viä nai­sia, joi­den kes­ki­näi­nen ys­tä­vyys on kes­tä­nyt vuo­si­kym­me­niä. Di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­taa ei vi­ral­li­ses­ti ole, mut­ta päi­vä­pii­riä pi­de­tään ai­na sil­loin täl­löin, sitä or­ga­ni­soi ny­kyi­sin Riit­ta Lep­pä­nen

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Metsolan suoraa sanottiin Kirkkonevaksi

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Ra­kel Lep­pä­nen muis­te­lee en­sim­mäi­siä käyn­te­jään Siek­ki­ses­sä 1960-lu­vul­la. Hän oli myö­hään syk­syl­lä aloit­ta­nut työt Vir­tain Kaup­pa­kun­nas­sa teks­tii­li­o­sas­tol­la.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Katuun taiteiltu räsymatto herättää huomion

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Kes­kus­tiel­le maa­la­tun rä­sy­ma­ton on tar­koi­tus he­rät­tää huo­mi­o­ta. Asi­al­la ovat ol­leet Kar­hun As­ke­leen teks­tii­li­työ­pa­jan sekä so­si­aa­li­sen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan väki.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Pitkään diskuteeraamalla syntyi hyvät kaupat

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Vir­to­lai­sy­ri­tys­ten hy­vien uu­tis­ten put­ki sai jat­koa, kun VIPS­to­re Oy il­moit­ti mer­kit­tä­väs­tä lii­ke­toi­min­ta­kau­pas­ta 5. mar­ras­kuu­ta.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Palvelut turvattava kuntatalouden paineista huolimatta

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

Valtuutettu Pauli Kotalampi teki ponsiesityksen talousarvion investointiosassa olevaan tekonurmikenttään. Vieressä istuvan Jarmo Vehmaan ponsiesitys koski hyvinvointilautakunnan avustuksia.

En­nen kun­tast­ra­te­gi­an hy­väk­sy­mis­tä kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen alus­ti, et­tä uu­des­sa stra­te­gi­as­sa on kir­kas­tet­tu sitä tah­to­ti­laa, mi­hin ha­lu­am­me tu­le­vai­suu­des­sa men­nä. Ha­lu­am­me, et­tä Vir­rat on 2035 it­se­näi­nen, elin­voi­mai­nen, yh­tei­söl­li­nen Poh­jois-Pir­kan­maan pää­kau­pun­ki.

Mitä toivot paikallislehdeltä?

Vas­taa lu­ki­ja­ky­se­lyyn, joka on jo jul­kais­tu verk­ko­si­vuil­lam­me 14. mar­ras­kuu­ta, ky­se­ly löy­tyy heti etu­si­vul­ta. Myös sana on va­paa. Jät­tä­mäl­lä yh­teys­tie­to­si osal­lis­tut ar­von­taan, mut­ta ky­se­lyyn voi vas­ta­ta myös ano­nyy­mis­ti.

Ryhmäpu­heen­vuo­roista napattua

Ta­lou­sar­vi­o­val­tuus­tos­sa käy­tiin maa­nan­tai-il­ta­na pe­rin­tei­set ryh­mä­pu­heen­vuo­rot.

Vammaispalvelut siirtyvät Pirhan omaksi toiminnaksi

Poh­jois-Pir­kan­maan vam­mais­pal­ve­lut siir­ty­vät Kei­tu­rin So­tel­ta ja Kol­mos­tien Ter­vey­del­tä Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le 1. tam­mi­kuu­ta 2026 al­ka­en

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Päivi Sompin teokset esillä Rajaniemessä

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Taidegraafikko Päivi Sompin teoksia on esillä Rajaniemen Pappilassa vielä vuoden loppuun asti. Sompille kaikilla teoksilla on merkityksensä, mutta eniten hän on kiintynyt kuvassa olevaan Karpalopuun vartijat -työhön.

Piia Hirviniemi

Ra­ja­nie­men Pap­pi­las­sa on tou­ko­kuus­ta läh­tien saa­nut ihail­la vir­to­lai­sen tai­deg­raa­fik­ko Päi­vi Som­pin te­ok­sia. Te­ok­set ovat sy­vä­pai­nog­ra­fiik­kaa, jois­sa tai­tei­li­ja yh­dis­te­lee et­saus­ta eli vii­va­syö­vy­tys­tä ja ak­va­tin­taa.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Hyvä oppimatka näköalapaikalla

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Kun Jus­si Läh­teen­mä­ki aloit­ti kiin­teis­tö­pääl­lik­kö­nä Vir­tain kau­pun­gil­la al­ku­vuo­des­ta 2020, jat­ka­en tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2021, on työ­sar­kaa ker­ty­nyt lä­hes kuu­si vuot­ta Vir­tain kau­pun­gil­la.

OmaVerossa viikonlopun ja maanantain kestävä käyttökatko

Oma­Ve­ros­sa on käyt­tö­kat­ko per­jan­tais­ta 14. mar­ras­kuu­ta kel­lo 17:sta tiis­tai­hin 18. mar­ras­kuu­ta kel­lo 8:aan. Käyt­tö­kat­kon ai­ka­na Oma­Ve­roon ei voi kir­jau­tua ei­kä siel­lä voi hoi­taa ve­ro­a­si­oi­ta.

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Puuston kasvun aleneminen pysähtynyt

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Lähde: VM13/14 (2020-2024)

Tuo­reim­man mit­taus­tie­don mu­kaan puus­ton vuo­tui­nen kas­vu on 103,2 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Edel­lis­vuon­na ar­vio kas­vus­ta oli 103,0 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä, suu­rim­mil­laan kas­vu on ol­lut 107,8 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) jul­kai­se­ma uu­sin met­sä­va­ra­tie­to pe­rus­tuu val­ta­kun­nan met­sien in­ven­toin­nis­sa vuo­si­na 2020–2024 mi­tat­tui­hin ko­ea­loi­hin.

Markku Juholasta tulossa uusi rehtori yhtenäiskoululle

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta kä­sit­te­lee en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na yh­te­näis­kou­lun uu­den reh­to­rin va­lin­nan. Pe­ru­so­pe­tuk­sen reh­to­rin va­lin­ta kuu­luu kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nan pää­tän­tä­val­taan. 

Hirsisaunan lattia syttyi palamaan

Vir­roil­la hir­si­sau­nan lat­tia syt­tyi sun­nun­tai­na 9. mar­ras­kuu­ta Vers­tan­tiel­lä Soi­nin­ky­läs­sä läm­mi­tyk­sen yh­tey­des­sä pa­la­maan.

Mikko Pekkarista esitetään tekniseksi johtajaksi

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30. syys­kuu­ta–27. lo­ka­kuu­ta 2025. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 42 ha­ke­mus­ta. 

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Riikka Tallila

Inka Oy kasvaa yrityskaupan myötä

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Riikka Tallila

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Tekstiilinauhojen valmistaja Inka Oy laajentaa köysituotteisiin ja tukkukauppaan. – Tunnelmat ovat iloiset, sillä kauppa luo kasvun myötä myös turvaa ja pohjaa vuonna 1898 perustetun yrityksen jatkumolle, näkee toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

Riikka Tallila

Kun lu­ki­jat per­jan­tai­aa­mu­na lu­ke­vat tätä In­ka Oy:n yri­tys­kaup­pau­u­tis­ta, on toi­mi­tus­joh­ta­ja Sir­pa Hei­nä­mä­ki par­hail­laan mat­kal­la Ou­to­kum­puun vas­taa­not­ta­maan yri­tys­tä. Kau­pan myö­tä Ma­nil­la Oy siir­tyy ko­ko­nai­suu­des­saan In­ka Oy:n omis­tuk­seen tä­nään per­jan­tai­na 31. lo­ka­kuu­ta. 

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Pitkään diskuteeraamalla syntyi hyvät kaupat

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Hannakaisa Raiskinmäki on innoissaan liiketoimintakaupasta. Uusia varastohyllypaikkoja esitteli myös Coton de Tuléar Luna.

Kuvat Tuija Veija

Vir­to­lai­sy­ri­tys­ten hy­vien uu­tis­ten put­ki sai jat­koa, kun VIPS­to­re Oy il­moit­ti mer­kit­tä­väs­tä lii­ke­toi­min­ta­kau­pas­ta 5. mar­ras­kuu­ta.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Kuvat: Touho Häkkinen

Vain harvat selviytyivät pisimmästä matkasta

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Kuvat: Touho Häkkinen

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Virroilla 160 kilometrin matkan selvitti kolme maastopyöräilijää. Nopein heistä oli Jussi Laurila (kuvassa vas.), toiseksi nopein oli Jonne Seppänen ja kolmas Samuli Saarela.

Kuvat: Touho Häkkinen

Vir­tain mai­se­mis­sa vii­kon­lop­pu­na jär­jes­tet­ty Hal­lo­ween hike 2025 -ta­pah­tu­ma su­jui kos­te­as­ta sääs­tä huo­li­mat­ta hy­vin, ja osal­lis­tu­jat tyk­kä­si­vät Vir­tain rei­teis­tä.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Hyvä oppimatka näköalapaikalla

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Tekninen johtaja Jussi Lähteenmäki aikoo jatkossakin seurata, miten Virrat kehittyy. Yksi kanava Virtain asioihin on ollut jo lapsuudesta tuttu paikallislehti Suomenselän Sanomat, jonka hän lukee mielellään paperiversiona.

Riikka Tallila

Kun Jus­si Läh­teen­mä­ki aloit­ti kiin­teis­tö­pääl­lik­kö­nä Vir­tain kau­pun­gil­la al­ku­vuo­des­ta 2020, jat­ka­en tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2021, on työ­sar­kaa ker­ty­nyt lä­hes kuu­si vuot­ta Vir­tain kau­pun­gil­la.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Tuija Veija

Palvelusopimuksen sisällöstä ei vielä tiedetä

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Tuija Veija

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Reijo Koskela.

Tuija Veija

– On­han se har­min paik­ka, et­tä hy­viin käy­tän­töi­hin hi­o­tus­ta Kei­tu­rin Sote Oy:stä jou­du­taan luo­pu­maan, kom­men­toi Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­ton jä­sen Rei­jo Kos­ke­la Poh­jois-Pir­kan­maan ko­ko­nai­sul­kois­tus­ta.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Omat tilat ovat paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Yrittäjä Tero Nihti teki anturavaluja hallityömaalla lokakuun lopulla.

Riikka Tallila

– Aja­tus omas­ta hal­lis­ta on mu­hi­nut mie­les­sä pit­kään, jo vuo­sia, mut­ta nyt pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­kal­leen, löy­tyi in­nok­kuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä to­teut­ta­maan han­ket­ta, taus­toit­taa Vir­tain Ra­ken­nus­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tero Nih­ti.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Joulun taika syttyy Perinnekylässä

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Tänä vuonna Virtain joulunavaus järjestetään Perinnekylässä, jonka rakennukset tullaan valaisemaan joulun ajaksi. Kulttuurituottaja Päivi Ylimys (vas.), hyvinvointiohjaaja Lea Koskimäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg kävivät kurkistamassa joulupukin tuvassa, olisiko pukki ollut jo paikalla.

Piia Hirviniemi

Mar­ras­kuun lo­pus­ta ai­na jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka Pe­rin­ne­ky­län tun­nel­mal­li­set pi­hat ja ta­pah­tu­mat täyt­ty­vät tuok­suis­ta, lau­luis­ta ja iloi­ses­ta yh­des­sä­o­los­ta.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalan koulun kohtalosta keskusteltiin

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kotalan koululla keskusteltiin viime viikolla koulun tulevaisuudesta, kun kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti kuulemistilaisuuden. Tulossa on vielä pari tilaisuutta, toinen koululaisten vanhemmille sekä tammikuussa kaikille avoin tilaisuus.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta oli kut­su­nut vii­me vii­kon kes­ki­viik­koil­ta­na Ko­ta­lan kou­lul­le ylei­seen kuu­le­mis­ti­lai­suu­teen vä­keä kos­kien kou­lun tu­le­vai­suut­ta.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Katuun taiteiltu räsymatto herättää huomion

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Kes­kus­tiel­le maa­la­tun rä­sy­ma­ton on tar­koi­tus he­rät­tää huo­mi­o­ta. Asi­al­la ovat ol­leet Kar­hun As­ke­leen teks­tii­li­työ­pa­jan sekä so­si­aa­li­sen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan väki.

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Piia Hirviniemi

Eläkkeelle jääminen tuntuu haikealta

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Piia Hirviniemi

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Seurakuntamestari Keijo Karasti jäi eläkkeelle Virtain seurakunnasta lokakuun alussa. Tänä iltana 28. lokakuuta vietetään Keijon lähtöjuhlaa seurakuntatalolla kakkukahvien merkeissä. Keijo paljastaa, että täytekakun täytteenä on hänen itse tekemäänsä aitoa Lapin hillahilloa.

Piia Hirviniemi

Eläk­keel­le jää­mi­nen on mo­nel­le elä­män suu­ri kään­ne­koh­ta. Näin myös Ete­lä-La­pis­ta, Po­si­ol­ta ko­toi­sin ole­val­le Kei­jo Ka­ras­til­le, joka jäi seu­ra­kun­ta­mes­ta­rin vi­ras­ta eläk­keel­le hai­kein mie­lin lo­ka­kuun alus­sa.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tuija Veija

Kalastus vetää lapsia ja nuoria vesien äärelle

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tuija Veija

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tero Järvensivu ja Jouko Lepistö iloitsevat nuorten kalastusinnostuksesta ja harrastuksen saamasta huomionosoituksesta.

Tuija Veija

Vir­rat-päi­vä­nä hy­vin­voin­ti­toi­men puo­les­ta ja­e­tun kun­ni­a­kir­jan sai tänä vuon­na Vir­tain Ur­hei­lu­ka­las­ta­jat ry, jota oli ak­tii­vi­ses­ti eh­do­tet­tu kun­ni­a­kir­jan saa­jak­si.

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Piia Hirviniemi

Kotoisa kahvila kylän ytimessä

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Piia Hirviniemi

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Virrat-palkinnon sai tänä vuonna Vaskivedellä Kahvila RasinTupaa pyörittävät Sari ja Jari Hakkarainen. Yritys tunnetaan omalla kylällä sekä koko paikkakunnalla ja ohikulkijoiden keskuudessa idyllisenä taukopaikkana. Palkintoa juhlistetaan RasinTuvalla kakkukahvien merkeissä keskiviikkoiltana 29. lokakuuta.

Piia Hirviniemi

– Yri­tyk­sen saa­mi­nen tä­hän pis­tee­seen on vaa­ti­nut ko­vaa työ­tä, sin­ni­käs­tä asen­net­ta, uu­sien asi­oi­den hal­tuu­not­toa ja var­maan myös vä­hän tuu­ri­a­kin, to­te­aa tä­män vuo­den Vir­rat-pal­kin­non saa­nut Kah­vi­la Ra­sin­Tu­paa Vas­ki­ve­del­lä pyö­rit­tä­vä, Sa­Tu­Luo­muk­sen yrit­tä­jä Sari Hak­ka­rai­nen.

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Riikka Tallila

Jos jotain tapahtuu, ollaan tositilanteessa parempia

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Riikka Tallila

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Järvipelastajat löysivät lentäjän Toisvedeltä ja antoivat tarvittavan ensiavun. Hänet ehdittiin löytää 8-asteisesta vedestä alle kahdessa tunnissa, mikä on kriittinen aikaraja. 

Riikka Tallila

On saa­tu tie­to so­ti­las­len­to-on­net­to­muu­des­ta. Len­to­ko­ne ja len­tä­jä ovat pai­kan­tu­neet eri pis­tei­siin ja len­to­pe­las­tus­kes­kus on an­ta­nut tut­ka­da­tan pe­rus­teel­la tar­kem­pia et­sin­tä­a­lu­ei­ta vi­ra­no­mai­sil­le. Po­lii­si ja­kaa re­surs­se­ja si­ten, et­tä par­haat mah­dol­li­set suo­ri­tus­ky­kyi­set vesi- ja maa­pe­las­tu­syk­si­köt lä­he­te­tään ole­te­tul­le alu­eel­le Vir­roil­la Her­ras­kos­ken ka­na­van mo­lem­min puo­lin, Tois­ve­del­le ja Vas­ki­ve­del­le. Tämä oli ti­lan­ne­ku­va tors­tai-il­ta­päi­väs­tä.

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Juha Mustonen

Sadat seikkailijat valmiina Virtain maastoihin

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Juha Mustonen

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Halloween hike -tapahtuma polkee ja tallaa tänä vuonna Virtain alueella. Maastot ovat vaihtelevia ja sää vaikuttaa reittien vaativuuteen.

Juha Mustonen

16. ker­taa jär­jes­tet­tä­vä Hal­lo­ween hike -ta­pah­tu­ma tar­jo­aa joka vuo­si uu­den ret­kei­ly­haas­teen. Tänä vuon­na haas­tei­ta tar­joil­laan Vir­tain maas­tois­sa 24. lo­ka­kuu­ta – 26. lo­ka­kuu­ta.

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Henry Salmi

Joululaulut ovat minulle hyvin rakkaita

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Henry Salmi

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Laulaja, muusikko Diandra esiintyy 22. marraskuuta Virtain kirkossa järjestettävässä joulukonsertissaan. Hän luonnehtii kyseessä olevan hyvin tunnelmallinen ja lämminhenkinen konsertti, jossa hän soittaa itse myös viulua.

Henry Salmi

Lau­la­ja, muu­sik­ko Di­and­ra Flo­res, tai­te­li­ja­ni­mel­tään Di­and­ra vas­ta­si Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tuk­sen ky­sy­myk­siin säh­kö­pos­tit­se.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Pihlajalinnaa esitetään Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelujen tuottajaksi

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään, et­tä Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­jak­si va­lit­tai­siin Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy. Han­kin­ta täy­den­tää en­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­een omaa pal­ve­lu­tuo­tan­toa Par­ka­non, Kih­ni­ön, Vir­tain ja Ruo­ve­den alu­eel­la. Alu­e­hal­li­tus päät­tää han­kin­nas­ta 27. lo­ka­kuu­ta 2025.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Paperivaaleilla valittava valtuusto toimii vuoden ajan

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Seurakuntavaalien vanhaa uurnaa tutkivat Anssi Nyman ja Keijo Kaleva. Sitä ei tosin tarvita paperivaalien toteuttamisessa.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan jä­se­net pää­se­vät ää­nes­tä­mään uu­den kirk­ko­val­tuus­ton 15. mar­ras­kuu­ta 2026. Sii­hen as­ti seu­ra­kun­taa joh­taa niin sa­no­tuil­la pa­pe­ri­vaa­leil­la va­lit­tu kirk­ko­val­tuus­to.

Mikko Pekkarista esitetään tekniseksi johtajaksi

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30. syys­kuu­ta–27. lo­ka­kuu­ta 2025. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 42 ha­ke­mus­ta. 

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Heidi Haapamäki

Huikea kulta esteratsastuksen joukku­e­hal­li­mes­ta­ruus­ki­soista

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Heidi Haapamäki

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Virtain Ratsastajien Emma Havanka (vas.), Jenni Kammonen ja Anniina Mallat toivat kultaa esteratsastuksen joukkuehallimestaruuskisoihin Ypäjältä tehden kaikki puhtaat tulokset. Havanka osallistui kisaan Beldaran-hevosellaan, Kammonen Sauvage petit Amilla ja Mallat Flame-hevosellaan.

Heidi Haapamäki

Vir­tain Rat­sas­ta­jien Em­ma Ha­van­ka, Jen­ni Kam­mo­nen ja An­nii­na Mal­lat osal­lis­tui­vat lau­an­tai­na 18. lo­ka­kuu­ta es­te­rat­sas­tuk­sen jouk­ku­e­hal­li­mes­ta­ruus­ki­soi­hin Ypä­jäl­lä, jos­sa jouk­kue ot­ti kul­taa. Ha­van­ka osal­lis­tui Bel­da­ran-he­vo­sel­laan, Kam­mo­nen Sau­va­ge pe­tit Amil­la ja Mal­lat Flame-he­vo­sel­laan.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Satakunnan lennosto

TYRSKY25 vesistö- ja maasto­et­sin­tä­har­joitus Virroilla

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Satakunnan lennosto

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Harjoituksen tavoitteena on kehittää veisistökaluston käyttöä muun muassa johtotehtävissä.

Satakunnan lennosto

Sa­ta­kun­nan len­nos­to jär­jes­tää TYRS­KY25 -ve­sis­tö- ja maas­to­et­sin­tä­har­joi­tuk­sen 19.10. - 24.10.2025 Pir­kan­maal­la.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Virtain nuorimmalla poikakuorolla kymmenen vuotta yhteistä laulua

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain nuo­rim­mak­si poi­ka­kuo­rok­si it­se­ään ti­tu­lee­raa­va El­vin Ukot on esiin­ty­nyt jo kym­me­nen vuot­ta. Sen kun­ni­ak­si kuo­ro jär­jes­tää juh­la­kon­ser­tin Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la per­jan­tai­na 14. mar­ras­kuu­ta.

17 hakemusta rehtorin virkaan

Vir­tain kau­pun­gin kas­va­tus- ja ope­tus­toi­men apu­lais­reh­to­rin vir­ka muu­tet­tiin reh­to­rin vi­rak­si elo­kuus­sa ja se lai­tet­tiin avoi­meen ha­kuun. Haku päät­tyi syys­lo­maa edel­tä­väl­lä vii­kol­la ja ha­ke­muk­sia teh­tä­vään tuli kai­ken kaik­ki­aan 17.

Kaksi menehtyi liiken­ne­on­net­to­muudessa Virroilla

Sisä-Suo­men po­lii­si tie­dot­ti lau­an­tai­aa­mu­na 18. lo­ka­kuu­ta, et­tä hä­tä­kes­kus oli saa­nut noin kel­lo 4.40 pu­he­li­men lä­het­tä­män au­to­maat­ti­hä­ly­tyk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta. Ta­pah­tu­ma­paik­ka oli pys­tyt­ty pai­kan­ta­maan kel­lo 5.20 ai­kaan To­ri­se­va­jär­vien­tiel­le, jon­ka jäl­keen voi­tiin to­de­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­sa me­neh­ty­neen kak­si hen­ki­löä. 

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Riikka Tallila

Pirkanmaan huipullakin on elämää

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Virtain kaupungin strategiatyötä on tehty yhdessä päättäjiä ja kuntalaisia kuullen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 253 vastausta. Palveluiden toimivuudessa Virtain kirjastoon ollaan erityisen tyytyväisiä.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­si kun­tast­ra­te­gia hy­väk­sy­tään 10. mar­ras­kuu­ta kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen esit­te­li kun­tast­ra­te­gi­an pai­no­pis­tei­tä ja sen ete­ne­mis­tä Vir­rat-päi­vän kun­ta­lais­kah­vi­ti­lai­suu­des­sa.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Tuija Veija

Pienten maanteiden hoito huolestuttaa

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Tuija Veija

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Kuoppainen Monoskyläntie on Kari Yläjärvelle tuttuakin tutumpi. II-luokan sorateitä on Virtain kaupungin alueella noin 140 kilometriä. Alimman talvihoitoluokan teitä Virroilta löytyy noin 210 kilometriä.

Tuija Veija

Mo­nos­ky­län­tie, eli maan­tie 14361, muu­tet­tiin rei­lut vii­si vuot­ta sit­ten so­ra­tiek­si ja sii­tä läh­tien Mo­nos­ky­län va­ki­tui­set ja lu­kui­sat va­paa-ajan asuk­kaat ovat päi­vi­tel­leet tien­hoi­don puut­tei­ta.

Teknisen johtajan virka kiinnosti 42 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­sen joh­ta­jan vir­ka oli ha­et­ta­va­na 30.9.–27.10. vä­li­se­nä ai­ka­na. Ha­ku­ai­ka päät­tyi 27. lo­ka­kuu­ta kel­lo 15.00. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­tiin yh­teen­sä 42 ha­ke­mus­ta. Yk­si ha­ki­jois­ta pe­ruut­ti ha­ke­muk­se­na ha­ku­a­jan päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Kuvituskuva

KD haluaa tukea valmentajien vapaaehtoistyötä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Kris­til­lis­de­mok­raat­tien Vir­tain pai­kal­li­so­sas­ton vuo­si­ko­kouk­ses­sa tar­tut­tiin sään­tö­mää­räis­ten asi­oi­den li­säk­si ot­ta­maan kan­taa val­men­ta­jien mer­ki­tyk­seen las­ten ja nuor­ten har­ras­tus­toi­min­nan jat­ku­mi­ses­sa.