Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Elokuvissa on oma tunnelmansa

Ai­ra Päi­vä­rin­ta käy si­sa­rus­ten­sa Mia Sa­lo­ran­nan, Tar­ja Kos­ki­sen ja Erk­ki Kos­ki­sen kans­sa yh­des­sä elo­ku­vis­sa Vir­tain Pir­til­lä ai­na kun tu­lee jo­tain hei­tä kiin­nos­ta­vaa. Jou­kos­sa on mu­ka­na myös Ai­ran puo­li­so Erk­ki Päi­vä­rin­ta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Virtain Pirtillä lähes 7 000 katsojaa viime vuonna 

– Vuo­si on al­ka­nut val­lan mai­ni­os­ti. Jou­lun ai­kaan tu­lee pal­jon uu­sia elo­ku­via ja lo­mal­la käy­dään ah­ke­ras­ti elo­ku­vis­sa. Eten­kin uu­si Te­räs­lei­dit-elo­ku­va on saa­nut hy­vin kat­so­jia, ker­too Min­na Sa­lo­maa Vir­tain Pir­tin elo­ku­va­kuu­lu­mi­sis­ta.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjät vahvassa iskussa

Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na jat­kaa nel­jät­tä vuot­ta Mer­vi Vilén. Hal­li­tuk­ses­sa niin ikään jat­ka­vat va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na ja kou­lu­tus­vas­taa­va­na Mar­ja Haa­pa­nen, sih­tee­ri­nä ja jä­sen­tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va­na Ei­ja Kan­to­nen, ra­has­ton­hoi­ta­ja­na Mar­jut Aho­ran­ta, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na Juha Mak­ko­nen, kou­lu­tus- ja kun­ta­yh­teis­työs­tä vas­taa­va­na Rei­jo Kos­ke­la sekä Ii­da Jaak­ko­la, Juha Sa­lin, Kari Pur­ra ja Mar­ko Ar­po­nen.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ei jatkoa Ikuinen juhannus -festareille

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­ses­tä on teh­ty lin­jaus, et­tei fes­ti­vaa­lia tul­la jär­jes­tä­mään enää tu­le­vai­suu­des­sa.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Vastuu palovaroittimista on nyt taloyhtiöillä

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Asuk­kaal­la on vel­vol­li­suus vii­py­mät­tä il­moit­taa ta­lo­yh­ti­öl­le pa­lo­va­roit­ti­men vi­ois­ta, vaik­ka vas­tuu pa­lo­va­roit­ti­mis­ta siir­tyi ta­lo­yh­ti­öil­le tam­mi­kuun alus­sa.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Ki­reä pak­ka­nen on nos­ta­nut Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­sen tä­män tal­ven huip­pu­lu­ke­miin. Säh­kön­ku­lu­tus nou­si tä­nään tors­tai­na 8. tam­mi­kuu­ta kel­lo 11.00–11.15 vä­li­sel­lä ajal­la 15 279 me­ga­wa­tin ta­sol­le, mikä on kaik­kien ai­ko­jen en­nä­tys.

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peurainnevan ensimmäinen kiintiösusi kaadettu

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peu­rain­ne­van su­si­kiin­ti­öa­lu­een en­sim­mäi­nen susi kaa­det­tiin lop­pi­ai­se­na Ku­ri­kan puo­lel­la Ja­las­jär­vel­lä. Kiin­tio.riis­ta.fi-si­vus­ton kar­tan mu­kaan kaa­to­paik­ka si­jait­see Yli-Val­lis­sa Mur­to­maa­ne­van ja Tam­pe­re-Sei­nä­jo­ki-ra­dan vä­li­maas­tos­sa.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Joulukuusien keräys on alkanut

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pe­rin­tei­seen ta­paan Pir­kan­maan Jä­te­huol­to nou­taa jou­lu­kuu­sen ko­ti­pi­has­ta­si, kun lai­tat kuu­sen se­ka­jä­te­as­ti­an lä­het­ty­vil­le jou­lun­py­hien jäl­keen. Kuu­set kä­si­tel­lään Tam­mer­voi­man hyö­ty­voi­ma­las­sa, joka tuot­taa kau­ko­läm­pöä ja säh­köä pir­kan­maa­lai­siin ko­tei­hin.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Koko maan kolmas poliisi­au­to­puhelin

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Hei­nä­kuus­sa 1975 uu­ti­soi­tiin Vir­tain uu­des­sa po­lii­si­au­tos­ta löy­ty­vän myös har­vi­nai­suu­den eli po­lii­si­au­to­pu­he­lin.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes jää historian kirjoihin

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Tam­mi­kuu al­koi pak­ka­sil­la ja Han­nes-myrs­ky sai su­ku­lai­set­kin soit­te­le­maan toi­sil­leen ym­pä­ri Suo­mea ja ver­tai­le­maan ke­nel­lä oli­vat säh­köt ol­leet pi­sim­pään pois­sa, ke­nen ta­lon tai au­ton pääl­le oli kaa­tu­nut pui­ta, en­tä mi­ten pär­jät­tiin? Han­nes jää his­to­ri­an kir­joi­hin yh­te­nä voi­mak­kaim­mis­ta ja pa­him­mis­ta myrs­kyis­tä.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Mielipide | Ikä ei tee näkymättömäksi vaikka vuosi vaihtuu

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Uu­den vuo­den ve­too­muk­se­na esi­tän päät­tä­jil­le, pal­ve­lun tuot­ta­jil­le ja jo­kai­sel­le meil­le pa­rem­paa ikäih­mis­ten huo­mi­oon ot­ta­mis­ta. Ta­voit­tee­na pi­tää ol­la ikäys­tä­väl­li­nen kun­ta ja maa­kun­ta.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Myrskytuhojen raivaus johti onnettomuuteen Virroilla

Vir­roil­la sat­tui uu­den­vuo­de­naat­to­na on­net­to­muus myrs­ky­tu­ho­jen rai­vauk­sen yh­tey­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen Sy­vä­lah­den­tiel­le il­ta­päi­väl­lä en­nen nel­jää.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Päihteiden käyttö ja liikkumattomuus korostuvat kouluter­veys­ky­selyssä

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta sekä kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nat sai­vat mar­ras­kuul­la tie­dok­seen kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tu­lok­set vuo­del­ta 2025. Ky­se­ly suun­nat­tin 4.–5. ja 8.–9. luo­kil­le sekä lu­ki­o­lai­sil­le.

Kelan päätösten ja kirjeiden toimitustapa muuttuu

Ke­lan pää­tök­set ja kir­jeet tu­le­vat jat­kos­sa vain säh­köi­ses­ti Oma­Ke­laan asi­ak­kail­le, jot­ka asi­oi­vat pal­ve­lus­sa ja ovat il­moit­ta­neet säh­kö­pos­ti­o­soit­teen­sa tai pu­he­lin­nu­me­ron­sa. Sa­maa kir­jet­tä ei lä­he­te­tä pos­tit­se. Kun uu­si pää­tös tai kir­je on lu­et­ta­vis­sa Oma­Ke­las­sa, sii­tä tu­lee il­moi­tus Suo­mi.fi-vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai teks­ti­vies­til­lä. Muu­tos tu­lee voi­maan Ke­las­sa 15.1.2026.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy

Vuo­den 2026 alus­sa Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen alu­ei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät siir­ty­vät uu­del­le Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­le. Se vas­taa laa­jas­ti muun mu­as­sa elin­kei­no­jen, osaa­mi­sen, maa­han­muu­ton ja ko­tou­tu­mi­sen, maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen, lii­ken­teen ja tien­pi­don sekä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den teh­tä­vis­tä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Joulukuu 2025 – näkyvyyttä ja toimintaa

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Perinnekylän kehittämisen näkyvin merkki on hieno valaistus, joka taatusti herättää huomiota ohikulkijoissa.

Ari Dahlberg

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ilotulitteiden käyttö vuodenvaihteessa Pirkanmaalla

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pelastuslaitos ja ensihoitopalvelut muistuttavat turvallisesta uudenvuoden vietosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Yk­si­tyis­hen­ki­löt voi­vat Pir­kan­maal­la käyt­tää ilo­tu­lit­tei­ta il­man pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sel­le teh­tä­vää il­moi­tus­ta 31.12.2025 kel­lo 18.00–1.1.2026 kel­lo 02.00 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­mis­ta säh­kö­kat­kois­ta huo­li­mat­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut toi­mi­vat nor­maa­lis­ti. Ko­ti­hoi­don asi­ak­kaat saa­vat tu­kea ko­ti­hoi­don työn­te­ki­jöil­tä, ja mui­ta neu­vo­vat tar­vit­ta­es­sa lä­hi­to­rit, pal­ve­lu­neu­von­ta sekä so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ei jatkoa Ikuinen juhannus -festareille

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­ses­tä on teh­ty lin­jaus, et­tei fes­ti­vaa­lia tul­la jär­jes­tä­mään enää tu­le­vai­suu­des­sa.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Elokuvissa on oma tunnelmansa

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Ai­ra Päi­vä­rin­ta käy si­sa­rus­ten­sa Mia Sa­lo­ran­nan, Tar­ja Kos­ki­sen ja Erk­ki Kos­ki­sen kans­sa yh­des­sä elo­ku­vis­sa Vir­tain Pir­til­lä ai­na kun tu­lee jo­tain hei­tä kiin­nos­ta­vaa. Jou­kos­sa on mu­ka­na myös Ai­ran puo­li­so Erk­ki Päi­vä­rin­ta.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjät vahvassa iskussa

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na jat­kaa nel­jät­tä vuot­ta Mer­vi Vilén. Hal­li­tuk­ses­sa niin ikään jat­ka­vat va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na ja kou­lu­tus­vas­taa­va­na Mar­ja Haa­pa­nen, sih­tee­ri­nä ja jä­sen­tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va­na Ei­ja Kan­to­nen, ra­has­ton­hoi­ta­ja­na Mar­jut Aho­ran­ta, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na Juha Mak­ko­nen, kou­lu­tus- ja kun­ta­yh­teis­työs­tä vas­taa­va­na Rei­jo Kos­ke­la sekä Ii­da Jaak­ko­la, Juha Sa­lin, Kari Pur­ra ja Mar­ko Ar­po­nen.

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peurainnevan ensimmäinen kiintiösusi kaadettu

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peu­rain­ne­van su­si­kiin­ti­öa­lu­een en­sim­mäi­nen susi kaa­det­tiin lop­pi­ai­se­na Ku­ri­kan puo­lel­la Ja­las­jär­vel­lä. Kiin­tio.riis­ta.fi-si­vus­ton kar­tan mu­kaan kaa­to­paik­ka si­jait­see Yli-Val­lis­sa Mur­to­maa­ne­van ja Tam­pe­re-Sei­nä­jo­ki-ra­dan vä­li­maas­tos­sa.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Virtain Pirtillä lähes 7 000 katsojaa viime vuonna 

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

– Vuo­si on al­ka­nut val­lan mai­ni­os­ti. Jou­lun ai­kaan tu­lee pal­jon uu­sia elo­ku­via ja lo­mal­la käy­dään ah­ke­ras­ti elo­ku­vis­sa. Eten­kin uu­si Te­räs­lei­dit-elo­ku­va on saa­nut hy­vin kat­so­jia, ker­too Min­na Sa­lo­maa Vir­tain Pir­tin elo­ku­va­kuu­lu­mi­sis­ta.

Myrskytuhojen raivaus johti onnettomuuteen Virroilla

Vir­roil­la sat­tui uu­den­vuo­de­naat­to­na on­net­to­muus myrs­ky­tu­ho­jen rai­vauk­sen yh­tey­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen Sy­vä­lah­den­tiel­le il­ta­päi­väl­lä en­nen nel­jää.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes jää historian kirjoihin

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Tam­mi­kuu al­koi pak­ka­sil­la ja Han­nes-myrs­ky sai su­ku­lai­set­kin soit­te­le­maan toi­sil­leen ym­pä­ri Suo­mea ja ver­tai­le­maan ke­nel­lä oli­vat säh­köt ol­leet pi­sim­pään pois­sa, ke­nen ta­lon tai au­ton pääl­le oli kaa­tu­nut pui­ta, en­tä mi­ten pär­jät­tiin? Han­nes jää his­to­ri­an kir­joi­hin yh­te­nä voi­mak­kaim­mis­ta ja pa­him­mis­ta myrs­kyis­tä.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Päihteiden käyttö ja liikkumattomuus korostuvat kouluter­veys­ky­selyssä

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta sekä kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nat sai­vat mar­ras­kuul­la tie­dok­seen kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tu­lok­set vuo­del­ta 2025. Ky­se­ly suun­nat­tin 4.–5. ja 8.–9. luo­kil­le sekä lu­ki­o­lai­sil­le.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Uudella kaukoläm­pö­linjalla varmistetaan lämmöntoimitus jatkossakin

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien tun­tu­mas­sa ra­ken­ne­taan kau­ko­läm­pö­lin­jan ja par­hail­laan ku­lu­val­la vii­kol­la ka­ven­ne­taan ka­tua Vir­tain­tie 42:n koh­dal­la. Kau­ko­läm­pö­lin­ja vie­dään Vir­tain­tien alit­se ja tä­män joh­dos­ta kum­pi­kin kais­ta on vuo­rol­laan pois käy­tös­tä.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

Anniina Mallat

Black spirits valloittaa Virtain yhtenäiskoulun

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

Anniina Mallat

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

– Olemme kaikki innoissamme perjantain keikasta ja odotamme sitä kovasti. Toivomme että keikka menee hyvin ja sinne tulee paljon yleisöä, kommentoivat Black spiritsin jäsenet.

Anniina Mallat

Roni Saa­ri­sen (soo­lo­ki­ta­ra), Mis­ka Yli­ta­lon (rum­mut), Ee­mil Aho­sen (ki­ta­ra ja lau­lu) ja Vil­le Val­lin (bas­so) Black spi­rits -yh­tye val­loit­taa 7. mar­ras­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lun. Lu­vas­sa on ikä­ra­ja­ton keik­ka, jos­sa kuul­laan me­tal­li­mu­siik­kia. Ta­pah­tu­mas­sa esiin­tyy myös mui­ta bän­de­jä ja sin­ne on va­paa pää­sy.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Katuun taiteiltu räsymatto herättää huomion

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Työvalmentaja Sari Jaakkola esitteli kolmisen viikkoa sitten Keskustielle maalattua iloisen väristä räsymattoa.

Riikka Tallila

Kes­kus­tiel­le maa­la­tun rä­sy­ma­ton on tar­koi­tus he­rät­tää huo­mi­o­ta. Asi­al­la ovat ol­leet Kar­hun As­ke­leen teks­tii­li­työ­pa­jan sekä so­si­aa­li­sen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan väki.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Virtain nuorimmalla poikakuorolla kymmenen vuotta yhteistä laulua

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Elvin Ukot: Olavi Heittola (vas.), Veli Rantanen, Reijo Herranen, Markku Sorvari, Lauri Ylä-Soini, Tauno Vuorenmaa, Reino Keski-Saari ja Jussi Helin. Heitä yhdistävät henkilökemiat ja hurtti huumori. Kymmenvuotisen taipaleen kohokohdaksi he nostavat esiintymisen Eläkeliiton valtakunnallisessa liittokokouksessa Tampere-talossa 2021.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain nuo­rim­mak­si poi­ka­kuo­rok­si it­se­ään ti­tu­lee­raa­va El­vin Ukot on esiin­ty­nyt jo kym­me­nen vuot­ta. Sen kun­ni­ak­si kuo­ro jär­jes­tää juh­la­kon­ser­tin Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la per­jan­tai­na 14. mar­ras­kuu­ta.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Ki­reä pak­ka­nen on nos­ta­nut Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­sen tä­män tal­ven huip­pu­lu­ke­miin. Säh­kön­ku­lu­tus nou­si tä­nään tors­tai­na 8. tam­mi­kuu­ta kel­lo 11.00–11.15 vä­li­sel­lä ajal­la 15 279 me­ga­wa­tin ta­sol­le, mikä on kaik­kien ai­ko­jen en­nä­tys.

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

Jesse Eteläniemi

Balettitanssi kehittää muistia

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

Jesse Eteläniemi

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

16-vuotias Essi Morri Hauhuulta päätti keväällä tanssin syventävät opinnot Merikanto-opistossa.

Jesse Eteläniemi

Es­si Mor­ri on har­ras­ta­nut ba­let­ti­tans­sia pit­kä­jän­tei­ses­ti 12 vuot­ta. Hän päät­ti tans­sin sy­ven­tä­vät opin­not Me­ri­kan­to-opis­tos­sa ke­vääl­lä ja to­dis­tuk­sen vii­me lau­an­tai­na. Ke­vät­näy­tök­ses­sä Es­sil­lä oli yk­si soo­lo­e­si­tys sekä nel­jä ryh­mä­tans­sia.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Koko maan kolmas poliisi­au­to­puhelin

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Hei­nä­kuus­sa 1975 uu­ti­soi­tiin Vir­tain uu­des­sa po­lii­si­au­tos­ta löy­ty­vän myös har­vi­nai­suu­den eli po­lii­si­au­to­pu­he­lin.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Niina Virnala

Erä- ja kalaopas­tu­sy­ri­tykselle yläkoululaisten sarjan voitto

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Niina Virnala

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Yläkoulun kilpailusarjan voittivat Vihtori Savilahti, Roni Nurmi ja Saku Peltomäki. Heidän yritysideassaan tarjottiin erä-&kalastusopastusta.

Niina Virnala

Re­a­dy4Bis­nes -yri­ty­si­de­a­kil­pai­lun fi­naa­li jär­jes­tet­tiin vii­me vii­kol­la 4. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

Juha Koro

Mieli avoimena myös uusille ideoille

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

Juha Koro

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

– Ajattelen, että virtolaiset kaipaavat elinvoimaista kaupunkia, jossa säilyvät palvelut, työpaikat sekä harrastusmahdollisuudet vähintään nykyisellään, myös kylillä, toteaa Juha Koro.

Juha Koro

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Taide-Nuuttilan jokaisessa tilassa on oma tunnelmansa

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Tai­de-Nuut­ti­las­sa on tä­nä­kin ke­sä­nä hie­no näyt­te­ly nel­jäs­sä eri näyt­te­ly­ti­las­sa sekä ul­ko­ti­lois­sa. Gal­le­ri­an kesä on läh­te­nyt ihan mu­ka­vas­ti käyn­tiin ja en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä on ol­lut suh­teel­li­sen pal­jon uu­sia vie­rai­li­joi­ta.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Eläinlääkäri Tiina Koivukoski työskentelee Virroillakin

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tön- ja ter­vey­den­suo­je­lu­toi­mis­ton alu­eel­la, jo­hon kuu­lu­vat Keu­ruun li­säk­si Vir­rat, Ruo­ve­si, Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jäm­sä ja Kuh­moi­nen, on nyt saa­tu apua eläin­lää­kä­ri­va­jee­seen.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Ko­ta­lan ky­läl­lä si­jait­se­va par­tu­ri-kam­paa­mo Hius­Ko­to täyt­tää 30 vuot­ta. Yrit­tä­jä Min­na Kos­ke­la ker­too, et­tä yri­tys on pe­rus­tet­tu 19. huh­ti­kuu­ta 1995 ja paik­ka­na oli sil­loin Ko­ta­lan ri­vi­ta­lo, Ko­ta­lan Koto.

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Anssi Nyman

Muistolaatta uuden hautausmaan kappelille

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Anssi Nyman

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Muistolaatta paljastettiin Virtain Seuran ja Virtain seurakunnan järjestämän hautausmaakävelyn yhteydessä 4. heinäkuuta.

Anssi Nyman

Vir­tain seu­ra­kun­nan uu­den hau­taus­maan ja siu­naus­kap­pe­lin val­mis­tu­mi­ses­ta tu­lee tänä vuon­na ku­lu­neek­si 123 vuot­ta. Nyt kap­pe­lin sei­nään on kiin­ni­tet­ty laat­ta, jos­sa ker­ro­taan pai­kan hil­jais­ta his­to­ri­aa.

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peurainnevan ensimmäinen kiintiösusi kaadettu

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peu­rain­ne­van su­si­kiin­ti­öa­lu­een en­sim­mäi­nen susi kaa­det­tiin lop­pi­ai­se­na Ku­ri­kan puo­lel­la Ja­las­jär­vel­lä. Kiin­tio.riis­ta.fi-si­vus­ton kar­tan mu­kaan kaa­to­paik­ka si­jait­see Yli-Val­lis­sa Mur­to­maa­ne­van ja Tam­pe­re-Sei­nä­jo­ki-ra­dan vä­li­maas­tos­sa.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ei jatkoa Ikuinen juhannus -festareille

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­ses­tä on teh­ty lin­jaus, et­tei fes­ti­vaa­lia tul­la jär­jes­tä­mään enää tu­le­vai­suu­des­sa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.

Myrskytuhojen raivaus johti onnettomuuteen Virroilla

Vir­roil­la sat­tui uu­den­vuo­de­naat­to­na on­net­to­muus myrs­ky­tu­ho­jen rai­vauk­sen yh­tey­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen Sy­vä­lah­den­tiel­le il­ta­päi­väl­lä en­nen nel­jää.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjät vahvassa iskussa

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na jat­kaa nel­jät­tä vuot­ta Mer­vi Vilén. Hal­li­tuk­ses­sa niin ikään jat­ka­vat va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na ja kou­lu­tus­vas­taa­va­na Mar­ja Haa­pa­nen, sih­tee­ri­nä ja jä­sen­tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va­na Ei­ja Kan­to­nen, ra­has­ton­hoi­ta­ja­na Mar­jut Aho­ran­ta, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na Juha Mak­ko­nen, kou­lu­tus- ja kun­ta­yh­teis­työs­tä vas­taa­va­na Rei­jo Kos­ke­la sekä Ii­da Jaak­ko­la, Juha Sa­lin, Kari Pur­ra ja Mar­ko Ar­po­nen.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Päihteiden käyttö ja liikkumattomuus korostuvat kouluter­veys­ky­selyssä

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Nätin näköiset vapet eli sähkösavukkeet ovat nikotiinipussien ohella suurin päihde lasten ja nuorten keskuudessa.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta sekä kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nat sai­vat mar­ras­kuul­la tie­dok­seen kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tu­lok­set vuo­del­ta 2025. Ky­se­ly suun­nat­tin 4.–5. ja 8.–9. luo­kil­le sekä lu­ki­o­lai­sil­le.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Elokuvissa on oma tunnelmansa

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Aira Päivärinta (toinen oik.) sekä sisarukset Mia Saloranta, Tarja Koskinen ja Erkki Koskinen käyvät yhdessä elokuvissa Virtain Pirtillä aina kun tulee jotain heitä kiinnostavaa. Joukossa on mukana myös Airan puoliso Erkki Päivärinta (oik.)  – Elokuvista tuli meille yhteinen traditio vuonna 2011, kun pikkusiskomme Tarja Koskinenkin muutti Virroille, mutta joskus saatetaan käydä yksin tai pienemmälläkin porukalla, he kertovat.

Riikka Tallila

Ai­ra Päi­vä­rin­ta käy si­sa­rus­ten­sa Mia Sa­lo­ran­nan, Tar­ja Kos­ki­sen ja Erk­ki Kos­ki­sen kans­sa yh­des­sä elo­ku­vis­sa Vir­tain Pir­til­lä ai­na kun tu­lee jo­tain hei­tä kiin­nos­ta­vaa. Jou­kos­sa on mu­ka­na myös Ai­ran puo­li­so Erk­ki Päi­vä­rin­ta.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Mielipide | Ikä ei tee näkymättömäksi vaikka vuosi vaihtuu

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Hyvinvointialueen ja Seinäjoen kaupungin  vanhusneuvoston puheenjohtaja Pauli Kankaanpää.

Uu­den vuo­den ve­too­muk­se­na esi­tän päät­tä­jil­le, pal­ve­lun tuot­ta­jil­le ja jo­kai­sel­le meil­le pa­rem­paa ikäih­mis­ten huo­mi­oon ot­ta­mis­ta. Ta­voit­tee­na pi­tää ol­la ikäys­tä­väl­li­nen kun­ta ja maa­kun­ta.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Koko maan kolmas poliisi­au­to­puhelin

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Hei­nä­kuus­sa 1975 uu­ti­soi­tiin Vir­tain uu­des­sa po­lii­si­au­tos­ta löy­ty­vän myös har­vi­nai­suu­den eli po­lii­si­au­to­pu­he­lin.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes jää historian kirjoihin

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Hannes-myrsky rikkoi terassin katon Vaskuulla.

Päivi Mäenpää

Tam­mi­kuu al­koi pak­ka­sil­la ja Han­nes-myrs­ky sai su­ku­lai­set­kin soit­te­le­maan toi­sil­leen ym­pä­ri Suo­mea ja ver­tai­le­maan ke­nel­lä oli­vat säh­köt ol­leet pi­sim­pään pois­sa, ke­nen ta­lon tai au­ton pääl­le oli kaa­tu­nut pui­ta, en­tä mi­ten pär­jät­tiin? Han­nes jää his­to­ri­an kir­joi­hin yh­te­nä voi­mak­kaim­mis­ta ja pa­him­mis­ta myrs­kyis­tä.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Virtain Pirtillä lähes 7 000 katsojaa viime vuonna 

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Koko Virtain Pirtin esityslaitteisto eli projektori, serveri ja äänentoisto kaiuttimineen uusittiin ennen vuoden vaihetta.

Riikka Tallila

– Vuo­si on al­ka­nut val­lan mai­ni­os­ti. Jou­lun ai­kaan tu­lee pal­jon uu­sia elo­ku­via ja lo­mal­la käy­dään ah­ke­ras­ti elo­ku­vis­sa. Eten­kin uu­si Te­räs­lei­dit-elo­ku­va on saa­nut hy­vin kat­so­jia, ker­too Min­na Sa­lo­maa Vir­tain Pir­tin elo­ku­va­kuu­lu­mi­sis­ta.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Joulukuusien keräys on alkanut

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Vie joulukuusi jäteastian vierelle.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pe­rin­tei­seen ta­paan Pir­kan­maan Jä­te­huol­to nou­taa jou­lu­kuu­sen ko­ti­pi­has­ta­si, kun lai­tat kuu­sen se­ka­jä­te­as­ti­an lä­het­ty­vil­le jou­lun­py­hien jäl­keen. Kuu­set kä­si­tel­lään Tam­mer­voi­man hyö­ty­voi­ma­las­sa, joka tuot­taa kau­ko­läm­pöä ja säh­köä pir­kan­maa­lai­siin ko­tei­hin.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Vastuu palovaroittimista on nyt taloyhtiöillä

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Palovaroittimella on suuri merkitys tulipalossa. Se havaitsee alkavan savun jo ennen liekkejä, herättää nukkuvat, auttaa pelastautumaan ajoissa ja antaa aikaa alkusammutukselle.

Kuvituskuva

Asuk­kaal­la on vel­vol­li­suus vii­py­mät­tä il­moit­taa ta­lo­yh­ti­öl­le pa­lo­va­roit­ti­men vi­ois­ta, vaik­ka vas­tuu pa­lo­va­roit­ti­mis­ta siir­tyi ta­lo­yh­ti­öil­le tam­mi­kuun alus­sa.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Kelan päätösten ja kirjeiden toimitustapa muuttuu

Ke­lan pää­tök­set ja kir­jeet tu­le­vat jat­kos­sa vain säh­köi­ses­ti Oma­Ke­laan asi­ak­kail­le, jot­ka asi­oi­vat pal­ve­lus­sa ja ovat il­moit­ta­neet säh­kö­pos­ti­o­soit­teen­sa tai pu­he­lin­nu­me­ron­sa. Sa­maa kir­jet­tä ei lä­he­te­tä pos­tit­se. Kun uu­si pää­tös tai kir­je on lu­et­ta­vis­sa Oma­Ke­las­sa, sii­tä tu­lee il­moi­tus Suo­mi.fi-vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai teks­ti­vies­til­lä. Muu­tos tu­lee voi­maan Ke­las­sa 15.1.2026.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta päättyy

Vuo­den 2026 alus­sa Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen alu­ei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vät teh­tä­vät siir­ty­vät uu­del­le Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­le. Se vas­taa laa­jas­ti muun mu­as­sa elin­kei­no­jen, osaa­mi­sen, maa­han­muu­ton ja ko­tou­tu­mi­sen, maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen, lii­ken­teen ja tien­pi­don sekä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den teh­tä­vis­tä.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Sähkönkulutus nousi tänään 8. tammikuuta ennätyslukemiin.

Fingrid Oyj

Ki­reä pak­ka­nen on nos­ta­nut Suo­men säh­kön­ku­lu­tuk­sen tä­män tal­ven huip­pu­lu­ke­miin. Säh­kön­ku­lu­tus nou­si tä­nään tors­tai­na 8. tam­mi­kuu­ta kel­lo 11.00–11.15 vä­li­sel­lä ajal­la 15 279 me­ga­wa­tin ta­sol­le, mikä on kaik­kien ai­ko­jen en­nä­tys.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Lokakuu 2025 – Tapahtumarikasta aikaa

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Satakunnan lennosto järjesti viikon mittaisen vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Virtain ja Ruoveden alueella. Tässä meneilläön heittoistuinpelastautumisen harjoittelua.

Jori-Pekka Wiklund

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peurainnevan ensimmäinen kiintiösusi kaadettu

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Suden juoksujälkiä.

Suden juoksujälkiä.

SSS:n arkisto

Peu­rain­ne­van su­si­kiin­ti­öa­lu­een en­sim­mäi­nen susi kaa­det­tiin lop­pi­ai­se­na Ku­ri­kan puo­lel­la Ja­las­jär­vel­lä. Kiin­tio.riis­ta.fi-si­vus­ton kar­tan mu­kaan kaa­to­paik­ka si­jait­see Yli-Val­lis­sa Mur­to­maa­ne­van ja Tam­pe­re-Sei­nä­jo­ki-ra­dan vä­li­maas­tos­sa.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ei jatkoa Ikuinen juhannus -festareille

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Ikuinen juhannus -festivaalia ehdittiin järjestää Virroilla kaksi kertaa. Viime kesänä Hiekkarannalla oli esiintymässä muun muassa Elastinen.

Riikka Tallila

Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­ses­tä on teh­ty lin­jaus, et­tei fes­ti­vaa­lia tul­la jär­jes­tä­mään enää tu­le­vai­suu­des­sa.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Tiilet vaihtuivat tähtiin

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Seppo Tanhua piipahti ennen joulua Virroilla tyttärensä Ninan kanssa.

Tuija Veija

Sep­po Tan­hua on yk­si Suo­men tun­ne­tuim­mis­ta ast­ro­lo­geis­ta. Siek­kis­ky­läs­tä läh­te­nyt muu­ra­rin poi­ka su­kel­si täh­ti­tai­vaan ih­mei­siin jo 1980-lu­vul­la. Hän on luo­nut ast­ro­lo­gi­an ym­pä­ril­le yri­tyk­sen, joka on elät­tä­nyt hä­net jo 35 vuot­ta, ja jat­kaa työs­ken­te­lyä myös elä­kei­än saa­vu­tet­tu­aan.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Purkutyöt käynnissä

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Helpola oli yksi vanhimpia rakennuksia Virtaintien varrella.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­ta ka­to­aa kak­si ra­ken­nus­ta en­si vii­kon ai­ka­na, kun Hel­po­lan ja Var­pus­tiel­lä ole­van oma­ko­ti­ta­lon pur­ku­työt ovat käyn­nis­ty­neet.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Hannes katkaisi sähköt lähes koko Virroilta

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Sähköyhtiö muistuttaa, että maahan pudonneisiin johtoihin ei saa turvallisuussyistä koskea missään tapauksessa. Kuva Korvenkujalta 30. joulukuuta.

Piia Hirviniemi

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kön toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä pa­him­mil­laan ti­lan­ne oli lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta, jol­loin myrs­ky kat­kai­si säh­köt lä­hes koko Vir­roil­ta.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

Vaihto-oppilasvuosi on yksi suurimmista unelmistani

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Elsa Pöyhölä viettää vaihto-oppilasvuotta Pennsylvanian osalvaltiossa Erien kaupungissa. New Yorkissa sijatsevilla Letchworth State Parkin putouksilla hän kävi lokakuussa.

Kuvat Elsa Pöyhölä

– Ko­ke­mus on ol­lut ai­van us­ko­ma­ton, kuin unel­maa, ja ai­ka on men­nyt to­del­la no­pe­as­ti. Kaik­ki on su­ju­nut pa­rem­min kuin osa­sin ku­vi­tel­la, ja olen saa­nut ko­kea pal­jon uut­ta, tu­tus­tua ih­mi­siin ja näh­dä eri­lai­sia paik­ko­ja, ker­too vir­to­lai­nen El­sa Pöy­hö­lä kuu­lu­mi­sis­taan Ame­ri­kas­ta.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

Myyntityössä jokainen päivä on erilainen

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

40 vuotta konekauppaa tehnyt Jukka Tarsia on jäämässä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen viimeinen työpäivänsä on 31. joulukuuta, sitä ennen riittää hektisiä päiviä loppuun asti.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­ten kans­sa­kin trak­to­ri­kaup­paa teh­nyt ko­ne­myy­jä Juk­ka Tar­sia siir­tyy 40 vuo­den myyn­ti­työn jäl­keen elä­ke­päi­vil­le vuo­den vaih­tees­sa.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Kiireettömyys korostuu tänä jouluna

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Sulo Lahdenmäellä on edessään ensimmäinen joulu.

Ee­ri­ka ja Mika Lah­den­mä­ki viet­tä­vät jou­lua tänä vuon­na uu­del­la ko­koon­pa­nol­la, sil­lä hei­nä­kuus­sa heil­le syn­tyi Sulo-poi­ka. Hän on nyt nel­jän ja puo­len kuu­kau­den ikäi­nen.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

Jämpti kotikasvatus kannusti opiskelemaan ja töihin

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Mikko Haapaniemen vähemmän tiedossa oleva harrastus on maalaaminen. Taidetta on syntynyt vuosikymmenten aikana myös kehyksiin asti.

Riikka Tallila

– Pa­dol­la oli sä­pi­nää, kun pa­la­sim­me kou­lus­ta ja näim­me, mi­ten pa­to­ra­ken­teet sor­tui­vat, ve­si­mas­sat vei­vät men­nes­sään pa­to­ra­ken­tei­ta ja jopa pa­to­al­taan ran­nan pui­ta, muis­te­lee Mik­ko Haa­pa­nie­mi vuo­den 1954 ta­pah­tu­nut­ta Soi­nin­kos­ken pa­don mur­tu­mis­ta.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Paljastiko Virtain tähtikartta jotain yllättävää?

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Henna Viitanen sai kuulla Seppo Tanhualta Virtain kaupungin astrologisen tilan lisäksi, että hänen oma tähtikarttansa on oivallinen kaupunginjohtajalle.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­ton kät­köis­tä löy­tyi mys­ti­nen pa­pe­ri­kää­rö, jo­hon oli piir­ret­ty au­rin­gon nou­su- ja las­ku­ai­ko­ja, ho­ri­sont­te­ja ja mer­kit­ty ou­to­ja nu­me­ro­sar­jo­ja. Ark­kien kul­mas­ta löy­tyi­vät ni­mi­kir­jai­met I. L. Ar­kis­ton­hoi­ta­ja Lee­vi Häk­ki­nen ar­ve­li, et­tä ky­sees­sä oli­si täh­ti­kart­ta. Toi­mi­tus päät­ti ot­taa sel­vää, mikä tuo kää­rö on. 

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Tammikuun 2025 – elämänmakuista menoa

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa ja tuttu jengi oli koolla jälleen.

Riikka Tallila

Näin vuo­den lo­pus­sa voi muis­tel­la, mil­lai­nen vuo­si 2025 vir­to­lai­sit­tain oli­kaan. Hyp­pää ku­va­ka­ru­sel­lin kyy­tiin! Jul­kai­sem­me va­lo­ku­via kuu­kau­si ker­ral­laan paik­ka­kun­nan uu­ti­sis­ta ja ar­kis­ton syö­ve­rei­hin­kin tal­len­ne­tuis­ta jul­kai­se­mat­to­mis­ta otok­sis­ta.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuusto aloitti työnsä sopuisasti

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Tarjanteen seurakunnan kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Ruovedellä.

Kuvat Heikki Saarinen

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui tiis­tai­na 16. jou­lu­kuu­ta en­sim­mäi­seen ko­kouk­seen­sa, joka pi­det­tiin Ruo­ve­del­lä.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.

Myrskytuhojen raivaus johti onnettomuuteen Virroilla

Vir­roil­la sat­tui uu­den­vuo­de­naat­to­na on­net­to­muus myrs­ky­tu­ho­jen rai­vauk­sen yh­tey­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen Sy­vä­lah­den­tiel­le il­ta­päi­väl­lä en­nen nel­jää.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Joululauluja nuotista ja nuotin vierestä

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Koko kylän jouluinen yhteislaulutilaisuus Pub 66:lla järjestetään maanantai-iltana 22. joulukuuta. Jopa ne, jotka eivät muista kaikkia sanoja, pääsevät mukaan. Tilaisuuden järjestävät Virtain seurakunta ja Pub 66.

Anssi Nyman

Pai­kal­li­sel­la Pub 66:lla val­lit­see läm­min­hen­ki­nen tun­nel­ma pari päi­vää en­nen jou­lu­aat­toa, kun väki ko­koon­tuu jou­lui­seen, jo klas­si­kok­si muo­dos­tu­nee­seen yh­teis­lau­lu­ti­lai­suu­teen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjät vahvassa iskussa

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjien hallitukseen 2026 kuuluvat Marjut Ahoranta (takana vas.), Juha Salin, Kari Purra, Ari Dahlberg, Juha Makkonen, Marja Haapanen, Eija Kantonen (edessä vas.), Mervi Vilén ja Reijo Koskela sekä kuvasta puuttuvat Iida Jaakkola ja Marko Arponen.

Virtain Yrittäjät

Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na jat­kaa nel­jät­tä vuot­ta Mer­vi Vilén. Hal­li­tuk­ses­sa niin ikään jat­ka­vat va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na ja kou­lu­tus­vas­taa­va­na Mar­ja Haa­pa­nen, sih­tee­ri­nä ja jä­sen­tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va­na Ei­ja Kan­to­nen, ra­has­ton­hoi­ta­ja­na Mar­jut Aho­ran­ta, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na Juha Mak­ko­nen, kou­lu­tus- ja kun­ta­yh­teis­työs­tä vas­taa­va­na Rei­jo Kos­ke­la sekä Ii­da Jaak­ko­la, Juha Sa­lin, Kari Pur­ra ja Mar­ko Ar­po­nen.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Suden kiintiömetsästys alkoi Virroillakin

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Virtain puolelle ulottuvalla Peurainnevan alueella on kuuden suden kaatokiintiö.

Kuvituskuva

Su­den kiin­ti­ö­met­säs­tys käyn­nis­tyi 1. tam­mi­kuu­ta 2026 ja se päät­tyy 10. hel­mi­kuu­ta. Met­säs­tys on sal­lit­tu yh­teen­sä 16 kiin­ti­öa­lu­eel­la eri puo­lil­la maa­ta. 

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Hannes-myrsky oli hyvä opetus

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Sähkökatkon aikana voi vaikkapa kutsua naapurin puuhellalla keitetylle aamupuurolle ja kahville. Yhteisöllisyys korostuu poikkeusoloissa.

Tuija Veija

Han­nes-myrs­kyn rie­hu­es­sa ja säh­kö­kat­kon jat­ku­es­sa myös ky­lis­sä läh­det­tiin huo­leh­ti­maan yh­tei­sön hy­vin­voin­nis­ta.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

Pehmeää pakettiin Vihriäläkodissa

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Sukkalahjoituksen ottivat vastaan Vihriäläkodin hoitajat Mari Pohjonen, Sari Savilahti ja Eerika Pekkanen.

Eila Kalliomäki

– Vih­ri­ä­lä­ko­dil­ta tuli toi­ve, et­tä voi­si­ko hei­dän asuk­kail­leen saa­da läm­pi­miä suk­kia lah­ja­pa­ket­tei­hin lai­tet­ta­vak­si. Ja me­hän tar­tuim­me asi­aan kah­dek­san nai­sen voi­min. Lan­gat löy­tyi­vät neu­lo­jien omis­ta ko­reis­ta, taus­toit­taa toi­min­taa jär­jes­tel­lyt Ei­la Kal­li­o­mä­ki.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Helmikuu 2025 – äksöniä ja pukuloistoa

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Yhdentoista Varpustiellä vietetyn vuoden jälkeen Hautauspalvelu ja kukkasitomo Kukka-Riitta muutti vuoden 2025 alussa uusiin tiloihin Virtaintielle.

Piia Hirviniemi

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Mitä kuu­luu Ari Mas­ko­nen?

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, ihan hy­vää kuu­luu, vas­taa toi­mi­tuk­ses­sa pii­pah­ta­nut Ari Mas­ko­nen, joka viet­tää elä­ke­päi­vi­ään naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa Keu­ruul­la.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Kuvat Tuija Veija

Lahjat ja herkut löytyivät myyjäisistä

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Kuvat Tuija Veija

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Liisa Mustalahden apuna myyjäisissä oli pojantytär Siiri Mustalahti.

Kuvat Tuija Veija

Jou­lu­myy­jäi­set ovat mo­nel­le tär­keä osa jou­lun odo­tus­ta. Myy­jäi­sis­tä han­ki­taan lah­jo­ja pu­kin­kont­tiin sekä mo­nen­lais­ta hy­vää jou­lu­pöy­tään. 

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Rantalan työpiste siirtyy Virtaintien kauneimpaan taloon

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Katri Rantalan nuoruudessa Toivolan kiinteistö toimi kirjastona. – Poikkesin koulumatkalla usein kirjastoon lukemaan Suosikkia. Nyt saan aloittaa työt tuossa samassa rakennuksessa, Rantala tunnelmoi.

Tuija Veija

– Olen ai­na haa­veil­lut sa­ta­vuo­ti­aas­ta man­sar­di­kat­toi­ses­ta ta­los­ta, ja nyt pää­sen työs­ken­te­le­mään Vir­tain pää­ka­dun kau­neim­paan ra­ken­nuk­seen, iloit­see kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la, jon­ka työ­pis­te siir­tyy yh­te­näis­kou­lul­ta Toi­vo­laan vuo­den vaih­tees­sa.

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Metsämiesten Säätiö

Virtolais­syn­tyinen Jari Syvälä on työyhteisön hyvä tyyppi

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Metsämiesten Säätiö

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Jari Syvälä on palkittu Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendillä.

Metsämiesten Säätiö

Met­sä­mies­ten Sää­tiö on myön­tä­nyt ”Työ­yh­tei­sön hyvä tyyp­pi” -sti­pen­din Tam­pe­reen seu­dun am­mat­ti­o­pis­to Tre­dun tam­pe­re­lai­sel­le leh­to­ri Jari Sy­vä­läl­le. Sy­vä­lä on ko­toi­sin Vir­roil­ta.