Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Härkösen kylään saatiin heinäkuuksi kesäkahvila

Vir­tain Här­kö­sen ky­läs­sä, Ma­ti­as-kap­pe­lin naa­pu­ris­sa, avau­tui ke­sä­kah­vi­la, joka pal­ve­lee hei­nä­kuun ajan seit­se­mä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa puo­les­ta päi­väs­tä kel­lo nel­jään. Yrit­tä­jä Vir­pi Viel­ma pi­tää kah­vi­laa yh­des­sä nuo­ren työn­te­ki­jän kans­sa.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Taide-Nuuttilan jokaisessa tilassa on oma tunnelmansa

Tai­de-Nuut­ti­las­sa on tä­nä­kin ke­sä­nä hie­no näyt­te­ly nel­jäs­sä eri näyt­te­ly­ti­las­sa sekä ul­ko­ti­lois­sa. Gal­le­ri­an kesä on läh­te­nyt ihan mu­ka­vas­ti käyn­tiin ja en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä on ol­lut suh­teel­li­sen pal­jon uu­sia vie­rai­li­joi­ta.

Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­lueelle huomautus hammas­hoi­to­jo­noista

Län­si- ja Sisä-Suo­men alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton mu­kaan Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on puut­tei­ta kii­reet­tö­män suun ter­vey­den­huol­lon hoi­toon pää­sys­sä. Hoi­toon pää­sy ei to­teu­du lain vaa­ti­mus­ten edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­val­von­nal­li­sis­ta toi­men­pi­teis­tä huo­li­mat­ta. Lä­hes 7700 tam­pe­re­lais­ta odot­ti ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le pää­syä yli kuu­si kuu­kaut­ta hel­mi­kuus­sa 2025

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

MyHeritage-testin avulla löytyi isoisä, eno ja serkkuja

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­si­tun My­He­ri­ta­ge-dna-tes­tin avul­la voi löy­tää yl­lä­tys­su­ku­lai­sia ja su­vun sa­lat saat­ta­vat tul­la jul­ki pit­kän­kin ajan ku­lut­tua. Näin ta­pah­tui vir­to­lais­läh­töi­sel­le Han­ne­le Si­ni­sa­lol­le ja hä­nen ame­rik­ka­lais­ser­kuil­leen Mic­hel­le La­ven­de­ril­le, Ro­xan­ne Ro­sel­le sekä hei­dän vel­jel­leen Ho­wie Gree­nil­le, jot­ka sai­vat puut­tu­vat pa­la­set hei­dän isoi­sän­sä Ni­ko­lai Ra­ja­lan ta­ri­naan. Si­ni­sa­lo puo­les­taan sai tie­tää enos­taan sekä Ame­ri­kan ser­kuis­taan.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Korvenojan kulttuuripäivillä esillä merkittäviä virtolais­syn­tyisiä

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran 100-vuo­tis­juh­la­vuo­si jat­kuu näyt­te­lyl­lä Elä­mää Ver­mas­jär­ven ym­pä­ril­lä. Esil­lä on nuo­ri­so­seu­ran, työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen sekä ky­lä­kun­nan his­to­ri­aa.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni lähtee reissuun ilman matkavakuutusta

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni suo­ma­lai­nen läh­tee reis­suun il­man mat­ka­va­kuu­tus­ta tai täyt­tä var­muut­ta sii­tä, mitä mat­ka­va­kuu­tus kat­taa. POP Va­kuu­tuk­sen asi­a­kas­ky­se­lyn mu­kaan eten­kin lä­hi­mat­kai­lus­sa ris­kit saa­te­taan ali­ar­vi­oi­da.

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Sote-tilannekeskus aloitti toimintansa

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la käyn­nis­tyi 18. ke­sä­kuu­ta so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ti­lan­ne­kes­kuk­sen toi­min­ta, joka on uu­den­lai­nen pal­ve­lu Pir­kan­maan alu­een sote-am­mat­ti­lai­sil­le. Ti­lan­ne­kes­kuk­seen myös oh­jau­tuu hä­tä­kes­kuk­ses­ta en­si­hoi­to­pal­ve­lun kii­reet­tö­miä teh­tä­viä, min­kä jäl­keen ti­lan­ne­kes­kuk­ses­ta soi­te­taan asuk­kaal­le ti­lan­teen kar­toit­ta­mi­sek­si.

Kylätalokartoitus käynnistyy

Va­rau­tu­mi­nen on yhä tär­ke­äm­pi osa kun­tien, hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ja ky­lien ar­kea. Val­ta­kun­nal­li­ses­sa ky­lä­ta­lo­kar­toi­tuk­ses­sa ke­rä­tään tie­toa yh­tei­söl­li­sis­tä ti­lois­ta ja pai­kois­ta, joi­ta voi­daan hyö­dyn­tää krii­si-, on­net­to­muus- ja häi­ri­ö­ti­lan­teis­sa esi­mer­kik­si ko­koon­tu­mis­paik­koi­na, in­fo­pis­tei­nä tai hä­tä­ma­joi­tuk­se­na.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

Hieno kesäkaupunki

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

Me­nee min­ne ta­han­sa, nou­se­vat sää ja Suo­men kesä mel­ko var­mas­ti pu­hee­nai­heik­si vir­to­lais­ten kans­sa. Ver­tail­laan ke­nen läm­pö­mit­ta­ris­sa oli mi­tä­kin lu­ke­mia, ja mi­ten tuu­li ja mah­dol­li­set au­rin­gon­pil­kah­duk­set ovat vai­kut­ta­neet tun­te­muk­siin. Var­mi­ten pär­jää, kun ot­taa mu­kaan sa­teen­var­jon ja ta­kin.
Hei­nä­kuu on jo kä­sil­lä ja au­rin­gos­ta­kin on vä­hän jäl­leen saa­tu naut­tia.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Menestystä Lappeenrannassa

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Las­ten ja nuor­ten ke­sän suu­rin ylei­sur­hei­lu­kil­pai­lu Yo­uth Ath­le­tics Ga­mes (YAG) käy­tiin Lap­peen­ran­nas­sa Kim­pi­sen sta­di­o­nil­la 12.–15. ke­sä­kuu­ta. Vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vään YAG:hen osal­lis­tui tänä vuon­na lä­hes 1 400 nuor­ta ylei­sur­hei­li­jaa ym­pä­ri Suo­men. Vir­tain Ur­hei­li­jois­ta Lap­peen­ran­nas­sa oli­vat ki­saa­mas­sa Sau­li ja Rei­no Rais­ki sekä Manu ja Riku Ylä­jär­vi.

Aluehallitus lähetti talousarvion alustavat tavoitteet lausunnoille

Alu­e­hal­li­tus lä­het­ti vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on alus­ta­vat ta­voit­teet va­li­o­kun­nil­le ja vai­kut­ta­mis­toi­mie­li­mil­le lau­sun­noil­le maa­nan­tai­na pi­de­tyn se­mi­naa­rin poh­jal­ta. 

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Uudella kaukoläm­pö­linjalla varmistetaan lämmöntoimitus jatkossakin

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien tun­tu­mas­sa ra­ken­ne­taan kau­ko­läm­pö­lin­jan ja par­hail­laan ku­lu­val­la vii­kol­la ka­ven­ne­taan ka­tua Vir­tain­tie 42:n koh­dal­la. Kau­ko­läm­pö­lin­ja vie­dään Vir­tain­tien alit­se ja tä­män joh­dos­ta kum­pi­kin kais­ta on vuo­rol­laan pois käy­tös­tä.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

MuksuFes­ta­ri­viikon kävijämäärä ennätyksellisesti yli 2 000

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tii­na Pe­rä­mä­en mu­kaan ke­lit ei­vät ol­leet tänä vuon­na Muk­su­Fes­ta­rei­den ui­ma­rei­den ja ran­ta­leik­ki­jöi­den puo­lel­la, mut­ta on­nek­si isom­mil­ta sa­teil­ta väl­tyt­tiin oh­jel­mien ai­ka­na.

Tokmanni avaa myymälän Ähtäriin

Tok­man­ni-hal­pa­kaup­pa­ket­ju on teh­nyt pit­kä­ai­kai­sen vuok­ra­so­pi­muk­sen Äh­tä­riin ra­ken­net­ta­vaan uu­teen lii­ke­ra­ken­nuk­seen. Hal­pa­kaup­pa­ket­jun ta­voit­tee­na on ava­ta Tok­man­ni-myy­mä­lä Äh­tä­riin en­si ke­vää­nä.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Markku Kulmalasta Virtain Karhu

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Ko­ta­lan kar­hu­mark­ki­nat saa­tiin vie­tyä läpi sun­nun­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta il­man ve­si­sa­det­ta en­nak­ko-odo­tuk­sis­ta poi­ke­ten.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Nuori kesämuusikko urakoi Virtain kesäfes­ti­vaa­leilla

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Roni Saa­ri­sen, 15 vuot­ta, ke­sä­suun­ni­tel­mat muut­tui­vat ker­ta hei­tol­la, kun hä­net va­lit­tiin Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­ta­pah­tu­man ke­sä­muu­si­kok­si. Ke­sä­muu­si­kon pes­tin mah­dol­lis­taa OP Ylä-Pir­kan­maan Ke­sä­duu­ni OP:n piik­kiin -kam­pan­ja.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalaa juhlistetaan koko kylän voimin

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ai­na­la ry juh­lis­taa 60-vuo­tis­tai­val­taan tu­le­va­na lau­an­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta ren­non juh­lal­li­sis­sa tun­nel­mis­sa. Yh­dis­tys on pe­rus­tet­tu 14. huh­ti­kuu­ta 1965. It­se ra­ken­nus on yh­dis­tys­tä nel­jä vuot­ta nuo­rem­pi.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkki Virroilla 30 vuotta

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

So­tiem­me ve­te­raa­nien jär­jes­tö­työs­sä on tänä vuon­na siir­ryt­ty Tam­men­leh­vän Pe­rin­ne­lii­ton ai­kaan. Vah­din­vaih­to on ta­pah­tu­nut, kun So­ta­ve­te­raa­ni­liit­to ja Rin­ta­ma­ve­te­raa­ni­liit­to ovat pur­kau­tu­neet. Tänä vuon­na päät­tyy myös So­tain­va­li­dien Vel­jes­lii­ton toi­min­ta.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kolme Mattia ja me muut -teos vie esivanhempien jäljille

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kari Lep­pä­nen to­te­aa, et­tä hän ei teh­nyt su­ku­kir­jaa, mut­ta 700-si­vui­sen Kol­me Mat­tia ja me muut -te­ok­sen avul­la yli 90 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­sis­tä kur­jen­ky­lä­läi­sis­tä pys­tyy seu­raa­maan esi­van­hem­pien­sa elä­mää ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. Kur­jen­ky­läs­tä on läh­det­ty mo­neen suun­taan jo pel­käs­tään Vir­roil­la, muun mu­as­sa Pa­ta­lan­ma­jaan, Ik­ka­laan, Lie­den­poh­jaan ja Vas­ki­ve­del­le.

Jäähalliyhtiön selvitysmenettely etenee

Vir­tain Jää­hal­li Oy:n sel­vi­tys­me­net­te­ly ete­nee suun­ni­tel­lus­ti. Yh­ti­ö­ko­kous pi­det­tiin per­jan­tai­na 6. ke­sä­kuu­ta.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Maatilan perinnetyöt kiinnostavat lapsia

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Muk­su­fes­ta­ri­vii­kon puo­li­vä­lis­sä kes­ki­viik­ko­päi­vää vie­tet­tiin pe­rin­ne­päi­vä-tee­mal­la Maa­ti­la­mat­kai­lu Haa­pa­mä­es­sä Vas­ki­ve­del­lä.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Sähköverkko pysyy kunnossa dronejen avulla

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Dro­nea len­nä­te­tään hei­nä­kuus­sa kah­den vii­kon ai­ka­na Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n säh­kö­verk­ko­jen yl­lä. Ky­sees­sä ovat vuo­sit­tai­set säh­kö­ver­kon kun­nos­sa­pi­to­tar­kas­tuk­set, jot­ka suo­ri­te­taan yh­teis­työs­sä ana­ly­tiik­ka- ja dro­ne­tek­no­lo­gia yh­tiö Evi­si­o­nin kans­sa.

Työttömyysluvut laskusuunnassa

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on jul­kais­sut tou­ko­kuun työl­li­syys­kat­sauk­sen. Sen mu­kaan työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den osuus työ­voi­mas­ta Vir­roil­la oli 8,5 pro­sent­tia ja työt­tö­mä­nä oli 212 hen­ki­löä.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntie auki tällä viikolla

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Si­pi­län­tien ali­ku­lun ra­ken­ta­mi­nen on eden­nyt pää­o­sin suun­ni­tel­mien mu­kaan ja yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö Kim­mo Jo­ki­sen mu­kaan ai­ka­tau­lus­sa on py­syt­ty.

Kuvituskuva

Aloitteessa toivotaan konserniyhtiöiden taloustietoja valtuutettujen käyttöön

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 26. tou­ko­kuu­ta jä­tet­tiin val­tuus­to­a­loi­te, jos­sa to­de­taan kau­pun­gin­val­tuus­ton ole­van vas­tuus­sa koko kau­pun­gin toi­min­nas­ta ja ta­lou­des­ta. Aloit­teen oli­vat al­le­kir­joit­ta­neet val­tuu­tet­tu Pent­ti Tik­ka­nen (kok.) ja va­ra­val­tuu­tet­tu La­ris­sa Hei­nä­mä­ki (kok.).

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Kitusen elämyspolku on aikamatka kylän historiaan

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ko­ta­lan Ki­tu­sen elä­mys­po­lun vi­ral­li­sia ava­jai­sia vie­te­tään lau­an­tai­na 28. ke­sä­kuu­ta. Pol­kua on to­sin kul­jet­tu jo vii­me syk­sys­tä läh­tien, kun so­ras­tus saa­tiin val­miik­si.

”Kesän hauskin viikko” menossa

Muk­su­Fes­ta­rit, ”ke­sän haus­kin viik­ko” on me­neil­lään. Oh­jel­mas­sa on muun mu­as­sa ve­si­seik­kai­lu­ja, lii­kun­ta­hu­li­naa, mu­si­soin­tia, luo­via työ­pa­jo­ja ja ki­sai­lu­ja. Koko per­heel­le suun­na­tun vii­kon vuok­si Vir­roil­le tul­laan kau­em­paan­kin.

Yhtenäiskoulun rehtorin virka palautettiin valmisteluun

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ran täyt­tö­lu­pa-asi­aa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Härkösen kylään saatiin heinäkuuksi kesäkahvila

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Vir­tain Här­kö­sen ky­läs­sä, Ma­ti­as-kap­pe­lin naa­pu­ris­sa, avau­tui ke­sä­kah­vi­la, joka pal­ve­lee hei­nä­kuun ajan seit­se­mä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa puo­les­ta päi­väs­tä kel­lo nel­jään. Yrit­tä­jä Vir­pi Viel­ma pi­tää kah­vi­laa yh­des­sä nuo­ren työn­te­ki­jän kans­sa.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

MyHeritage-testin avulla löytyi isoisä, eno ja serkkuja

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­si­tun My­He­ri­ta­ge-dna-tes­tin avul­la voi löy­tää yl­lä­tys­su­ku­lai­sia ja su­vun sa­lat saat­ta­vat tul­la jul­ki pit­kän­kin ajan ku­lut­tua. Näin ta­pah­tui vir­to­lais­läh­töi­sel­le Han­ne­le Si­ni­sa­lol­le ja hä­nen ame­rik­ka­lais­ser­kuil­leen Mic­hel­le La­ven­de­ril­le, Ro­xan­ne Ro­sel­le sekä hei­dän vel­jel­leen Ho­wie Gree­nil­le, jot­ka sai­vat puut­tu­vat pa­la­set hei­dän isoi­sän­sä Ni­ko­lai Ra­ja­lan ta­ri­naan. Si­ni­sa­lo puo­les­taan sai tie­tää enos­taan sekä Ame­ri­kan ser­kuis­taan.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Korvenojan kulttuuripäivillä esillä merkittäviä virtolais­syn­tyisiä

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran 100-vuo­tis­juh­la­vuo­si jat­kuu näyt­te­lyl­lä Elä­mää Ver­mas­jär­ven ym­pä­ril­lä. Esil­lä on nuo­ri­so­seu­ran, työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen sekä ky­lä­kun­nan his­to­ri­aa.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Taide-Nuuttilan jokaisessa tilassa on oma tunnelmansa

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Tai­de-Nuut­ti­las­sa on tä­nä­kin ke­sä­nä hie­no näyt­te­ly nel­jäs­sä eri näyt­te­ly­ti­las­sa sekä ul­ko­ti­lois­sa. Gal­le­ri­an kesä on läh­te­nyt ihan mu­ka­vas­ti käyn­tiin ja en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä on ol­lut suh­teel­li­sen pal­jon uu­sia vie­rai­li­joi­ta.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalaa juhlistetaan koko kylän voimin

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ai­na­la ry juh­lis­taa 60-vuo­tis­tai­val­taan tu­le­va­na lau­an­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta ren­non juh­lal­li­sis­sa tun­nel­mis­sa. Yh­dis­tys on pe­rus­tet­tu 14. huh­ti­kuu­ta 1965. It­se ra­ken­nus on yh­dis­tys­tä nel­jä vuot­ta nuo­rem­pi.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Nuori kesämuusikko urakoi Virtain kesäfes­ti­vaa­leilla

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Roni Saa­ri­sen, 15 vuot­ta, ke­sä­suun­ni­tel­mat muut­tui­vat ker­ta hei­tol­la, kun hä­net va­lit­tiin Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­ta­pah­tu­man ke­sä­muu­si­kok­si. Ke­sä­muu­si­kon pes­tin mah­dol­lis­taa OP Ylä-Pir­kan­maan Ke­sä­duu­ni OP:n piik­kiin -kam­pan­ja.

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kolme Mattia ja me muut -teos vie esivanhempien jäljille

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kari Lep­pä­nen to­te­aa, et­tä hän ei teh­nyt su­ku­kir­jaa, mut­ta 700-si­vui­sen Kol­me Mat­tia ja me muut -te­ok­sen avul­la yli 90 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­sis­tä kur­jen­ky­lä­läi­sis­tä pys­tyy seu­raa­maan esi­van­hem­pien­sa elä­mää ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. Kur­jen­ky­läs­tä on läh­det­ty mo­neen suun­taan jo pel­käs­tään Vir­roil­la, muun mu­as­sa Pa­ta­lan­ma­jaan, Ik­ka­laan, Lie­den­poh­jaan ja Vas­ki­ve­del­le.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

MuksuFes­ta­ri­viikon kävijämäärä ennätyksellisesti yli 2 000

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tii­na Pe­rä­mä­en mu­kaan ke­lit ei­vät ol­leet tänä vuon­na Muk­su­Fes­ta­rei­den ui­ma­rei­den ja ran­ta­leik­ki­jöi­den puo­lel­la, mut­ta on­nek­si isom­mil­ta sa­teil­ta väl­tyt­tiin oh­jel­mien ai­ka­na.

Tokmanni avaa myymälän Ähtäriin

Tok­man­ni-hal­pa­kaup­pa­ket­ju on teh­nyt pit­kä­ai­kai­sen vuok­ra­so­pi­muk­sen Äh­tä­riin ra­ken­net­ta­vaan uu­teen lii­ke­ra­ken­nuk­seen. Hal­pa­kaup­pa­ket­jun ta­voit­tee­na on ava­ta Tok­man­ni-myy­mä­lä Äh­tä­riin en­si ke­vää­nä.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni lähtee reissuun ilman matkavakuutusta

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni suo­ma­lai­nen läh­tee reis­suun il­man mat­ka­va­kuu­tus­ta tai täyt­tä var­muut­ta sii­tä, mitä mat­ka­va­kuu­tus kat­taa. POP Va­kuu­tuk­sen asi­a­kas­ky­se­lyn mu­kaan eten­kin lä­hi­mat­kai­lus­sa ris­kit saa­te­taan ali­ar­vi­oi­da.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Markku Kulmalasta Virtain Karhu

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Ko­ta­lan kar­hu­mark­ki­nat saa­tiin vie­tyä läpi sun­nun­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta il­man ve­si­sa­det­ta en­nak­ko-odo­tuk­sis­ta poi­ke­ten.

Aluehallitus lähetti talousarvion alustavat tavoitteet lausunnoille

Alu­e­hal­li­tus lä­het­ti vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on alus­ta­vat ta­voit­teet va­li­o­kun­nil­le ja vai­kut­ta­mis­toi­mie­li­mil­le lau­sun­noil­le maa­nan­tai­na pi­de­tyn se­mi­naa­rin poh­jal­ta. 

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kahdesti adoptoitu – elämä on lahja

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kah­des­ti adop­toi­tu – elä­mä on lah­ja, oma­e­lä­mä­ker­ta­kir­jan kir­joit­ta­nut Mat­ti Re­ki­a­ro to­te­aa mo­nen meis­tä ha­lu­a­van jät­tää jäl­keen­sä jon­kin­lai­sen do­ku­men­tin lap­sil­le ja tu­le­vil­le pol­vil­le tai yli­pää­tään ih­mi­sil­le. Re­ki­a­ro to­teut­ti tä­män kir­joit­ta­mal­la te­ok­sen, jos­sa hän kä­sit­te­lee vart­tu­mi­sen­sa vuo­sia 1957–1989.

Jäähalliyhtiön selvitysmenettely etenee

Vir­tain Jää­hal­li Oy:n sel­vi­tys­me­net­te­ly ete­nee suun­ni­tel­lus­ti. Yh­ti­ö­ko­kous pi­det­tiin per­jan­tai­na 6. ke­sä­kuu­ta.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkki Virroilla 30 vuotta

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

So­tiem­me ve­te­raa­nien jär­jes­tö­työs­sä on tänä vuon­na siir­ryt­ty Tam­men­leh­vän Pe­rin­ne­lii­ton ai­kaan. Vah­din­vaih­to on ta­pah­tu­nut, kun So­ta­ve­te­raa­ni­liit­to ja Rin­ta­ma­ve­te­raa­ni­liit­to ovat pur­kau­tu­neet. Tänä vuon­na päät­tyy myös So­tain­va­li­dien Vel­jes­lii­ton toi­min­ta.

Kylätalokartoitus käynnistyy

Va­rau­tu­mi­nen on yhä tär­ke­äm­pi osa kun­tien, hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ja ky­lien ar­kea. Val­ta­kun­nal­li­ses­sa ky­lä­ta­lo­kar­toi­tuk­ses­sa ke­rä­tään tie­toa yh­tei­söl­li­sis­tä ti­lois­ta ja pai­kois­ta, joi­ta voi­daan hyö­dyn­tää krii­si-, on­net­to­muus- ja häi­ri­ö­ti­lan­teis­sa esi­mer­kik­si ko­koon­tu­mis­paik­koi­na, in­fo­pis­tei­nä tai hä­tä­ma­joi­tuk­se­na.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Menestystä Lappeenrannassa

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Las­ten ja nuor­ten ke­sän suu­rin ylei­sur­hei­lu­kil­pai­lu Yo­uth Ath­le­tics Ga­mes (YAG) käy­tiin Lap­peen­ran­nas­sa Kim­pi­sen sta­di­o­nil­la 12.–15. ke­sä­kuu­ta. Vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vään YAG:hen osal­lis­tui tänä vuon­na lä­hes 1 400 nuor­ta ylei­sur­hei­li­jaa ym­pä­ri Suo­men. Vir­tain Ur­hei­li­jois­ta Lap­peen­ran­nas­sa oli­vat ki­saa­mas­sa Sau­li ja Rei­no Rais­ki sekä Manu ja Riku Ylä­jär­vi.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Kirja Aleksanteri Koron elämästä

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Vir­tain Pa­ta­lan­ma­jal­la syn­ty­nyt Alek­san­te­ri Koro (1900–1991) eli vai­he­rik­kaan elä­män ai­ka­na, jol­loin Suo­men it­se­näi­syyt­tä ra­ken­net­tiin ja ko­e­tel­tiin.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Päivi Ylimys

Elvis elää! -komediaa esitetään Taivalkoskella ja Kerimäellä

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Päivi Ylimys

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Vaskivedelläkin vuonna 2010 esitetystä Elvis elää! -komedian käsikirjoituksesta on tänä vuonna innostuttu Taivalkosken teatterissa sekä Kerimäellä Pitäjänteatterissa.

Päivi Ylimys

Vir­to­lai­sen Päi­vi Yli­myk­sen El­vis elää! -ko­me­di­an kä­si­kir­joi­tus on otet­tu tänä vuon­na Tai­val­kos­ken te­at­te­rin sekä Ke­ri­mä­en Pi­tä­jän­te­at­te­riin oh­jel­maan.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Sisua tarvitaan jo kolmannessa sukupolvessa

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Tien­hoi­to Sih­vo­nen Oy:ssä pu­hal­ta­vat muu­tok­sen tuu­let, kun Juha Sih­vo­nen, 23, aloit­ti yrit­tä­jä­nä ja osak­kaa­na isän­sä Jar­mo Sih­vo­sen yri­tyk­ses­sä syys­kuus­sa sekä vaa­rin­sa Ar­vo Sih­vo­sen ja­lan­jäl­jis­sä. Yri­tyk­sen nimi muut­tui hie­man, kun isä-Jar­mon nimi pu­to­si pois ja Ju­has­ta teh­tiin sa­mal­la toi­mi­tus­joh­ta­ja.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Sote-tilannekeskus aloitti toimintansa

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la käyn­nis­tyi 18. ke­sä­kuu­ta so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ti­lan­ne­kes­kuk­sen toi­min­ta, joka on uu­den­lai­nen pal­ve­lu Pir­kan­maan alu­een sote-am­mat­ti­lai­sil­le. Ti­lan­ne­kes­kuk­seen myös oh­jau­tuu hä­tä­kes­kuk­ses­ta en­si­hoi­to­pal­ve­lun kii­reet­tö­miä teh­tä­viä, min­kä jäl­keen ti­lan­ne­kes­kuk­ses­ta soi­te­taan asuk­kaal­le ti­lan­teen kar­toit­ta­mi­sek­si.

Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­lueelle huomautus hammas­hoi­to­jo­noista

Län­si- ja Sisä-Suo­men alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton mu­kaan Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on puut­tei­ta kii­reet­tö­män suun ter­vey­den­huol­lon hoi­toon pää­sys­sä. Hoi­toon pää­sy ei to­teu­du lain vaa­ti­mus­ten edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­val­von­nal­li­sis­ta toi­men­pi­teis­tä huo­li­mat­ta. Lä­hes 7700 tam­pe­re­lais­ta odot­ti ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le pää­syä yli kuu­si kuu­kaut­ta hel­mi­kuus­sa 2025

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Fred C.

Suomessa ihmiset ovat enemmän yhteydessä luontoon

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Fred C.

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Virtain vierailusta jäi Erasmus-vaihdossa olleille seitsemälle ranskalaiselle biopuhdistuksen opiskelijalle mieleen rauhallinen kaupunki, jossa on kaunis järvi ja kauniit maisemat. – Rakastimme tätä matkaa, he kommentoivat.

Fred C.

Kan­sain­vä­li­sen Eras­mus-oh­jel­man puit­teis­sa Vir­roil­la vaih­dos­sa ol­leet seit­se­män rans­ka­lais­ta bi­o­puh­dis­tuk­sen opis­ke­li­jaa oli tou­ko­kuun ajan tu­tus­tu­mas­sa so­si­aa­li­a­laan Vir­tain Tre­dun toi­mis­pis­tees­sä. Au­verg­ne-Rhône-Al­pe­sin alu­eel­ta ko­toi­sin ole­vat opis­ke­li­jat tu­li­vat Rive de Gie­ris­sä, joka on kau­pun­ki St Etien­nen taa­ja­mas­sa. Suo­mes­sa ei ole vas­taa­vaa kou­lu­tus­ta. Bi­o­puh­dis­tuk­seen kuu­luu ter­vey­den­huol­lon yk­si­köi­den puh­dis­tus­työ­hön osal­lis­tu­mi­nen.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Metsästä lämpöä virtolaisille

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Jouni Pirttiniemi, Keijo Rissa, Ahti Rajamäki, Aku Hakala ja Pekka Hakala olivat kiinnostuneita puun haketuksesta, vaikka monelle heistä homma olikin entuudestaan tuttua.

Kuvat Tuija Veija

– Met­sä­hak­keen osuus Vir­tain läm­pö­lai­tok­sen ener­gi­an­tuo­tan­nos­ta on vuo­sit­tain noin nel­jä vii­de­so­saa. Ha­ket­ta ku­luu vuo­des­sa noin 41 000 kuu­ti­o­met­riä ja eli noin 35 gi­ga­wat­ti­tun­tia, ker­toi käyt­tö­pääl­lik­kö Ari Uu­si-Nie­mi.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Kitusen elämyspolku on aikamatka kylän historiaan

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ko­ta­lan Ki­tu­sen elä­mys­po­lun vi­ral­li­sia ava­jai­sia vie­te­tään lau­an­tai­na 28. ke­sä­kuu­ta. Pol­kua on to­sin kul­jet­tu jo vii­me syk­sys­tä läh­tien, kun so­ras­tus saa­tiin val­miik­si.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Uudella kaukoläm­pö­linjalla varmistetaan lämmöntoimitus jatkossakin

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien tun­tu­mas­sa ra­ken­ne­taan kau­ko­läm­pö­lin­jan ja par­hail­laan ku­lu­val­la vii­kol­la ka­ven­ne­taan ka­tua Vir­tain­tie 42:n koh­dal­la. Kau­ko­läm­pö­lin­ja vie­dään Vir­tain­tien alit­se ja tä­män joh­dos­ta kum­pi­kin kais­ta on vuo­rol­laan pois käy­tös­tä.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

MuksuFes­ta­ri­viikon kävijämäärä ennätyksellisesti yli 2 000

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tii­na Pe­rä­mä­en mu­kaan ke­lit ei­vät ol­leet tänä vuon­na Muk­su­Fes­ta­rei­den ui­ma­rei­den ja ran­ta­leik­ki­jöi­den puo­lel­la, mut­ta on­nek­si isom­mil­ta sa­teil­ta väl­tyt­tiin oh­jel­mien ai­ka­na.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

MyHeritage-testin avulla löytyi isoisä, eno ja serkkuja

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­si­tun My­He­ri­ta­ge-dna-tes­tin avul­la voi löy­tää yl­lä­tys­su­ku­lai­sia ja su­vun sa­lat saat­ta­vat tul­la jul­ki pit­kän­kin ajan ku­lut­tua. Näin ta­pah­tui vir­to­lais­läh­töi­sel­le Han­ne­le Si­ni­sa­lol­le ja hä­nen ame­rik­ka­lais­ser­kuil­leen Mic­hel­le La­ven­de­ril­le, Ro­xan­ne Ro­sel­le sekä hei­dän vel­jel­leen Ho­wie Gree­nil­le, jot­ka sai­vat puut­tu­vat pa­la­set hei­dän isoi­sän­sä Ni­ko­lai Ra­ja­lan ta­ri­naan. Si­ni­sa­lo puo­les­taan sai tie­tää enos­taan sekä Ame­ri­kan ser­kuis­taan.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Nuori kesämuusikko urakoi Virtain kesäfes­ti­vaa­leilla

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Roni Saa­ri­sen, 15 vuot­ta, ke­sä­suun­ni­tel­mat muut­tui­vat ker­ta hei­tol­la, kun hä­net va­lit­tiin Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­ta­pah­tu­man ke­sä­muu­si­kok­si. Ke­sä­muu­si­kon pes­tin mah­dol­lis­taa OP Ylä-Pir­kan­maan Ke­sä­duu­ni OP:n piik­kiin -kam­pan­ja.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Markku Kulmalasta Virtain Karhu

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Ko­ta­lan kar­hu­mark­ki­nat saa­tiin vie­tyä läpi sun­nun­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta il­man ve­si­sa­det­ta en­nak­ko-odo­tuk­sis­ta poi­ke­ten.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Korvenojan kulttuuripäivillä esillä merkittäviä virtolais­syn­tyisiä

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran 100-vuo­tis­juh­la­vuo­si jat­kuu näyt­te­lyl­lä Elä­mää Ver­mas­jär­ven ym­pä­ril­lä. Esil­lä on nuo­ri­so­seu­ran, työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen sekä ky­lä­kun­nan his­to­ri­aa.

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Taide-Nuuttilan jokaisessa tilassa on oma tunnelmansa

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Rosa Helinin maalauksia ja Juhani Järvisen veistoksia.

Tapio Lahti

Tai­de-Nuut­ti­las­sa on tä­nä­kin ke­sä­nä hie­no näyt­te­ly nel­jäs­sä eri näyt­te­ly­ti­las­sa sekä ul­ko­ti­lois­sa. Gal­le­ri­an kesä on läh­te­nyt ihan mu­ka­vas­ti käyn­tiin ja en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä on ol­lut suh­teel­li­sen pal­jon uu­sia vie­rai­li­joi­ta.

Tokmanni avaa myymälän Ähtäriin

Tok­man­ni-hal­pa­kaup­pa­ket­ju on teh­nyt pit­kä­ai­kai­sen vuok­ra­so­pi­muk­sen Äh­tä­riin ra­ken­net­ta­vaan uu­teen lii­ke­ra­ken­nuk­seen. Hal­pa­kaup­pa­ket­jun ta­voit­tee­na on ava­ta Tok­man­ni-myy­mä­lä Äh­tä­riin en­si ke­vää­nä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Sote-tilannekeskus aloitti toimintansa

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-tilannekeskuksessa työskentelee koordinaattoreina kokeneita sairaanhoitajia.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la käyn­nis­tyi 18. ke­sä­kuu­ta so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ti­lan­ne­kes­kuk­sen toi­min­ta, joka on uu­den­lai­nen pal­ve­lu Pir­kan­maan alu­een sote-am­mat­ti­lai­sil­le. Ti­lan­ne­kes­kuk­seen myös oh­jau­tuu hä­tä­kes­kuk­ses­ta en­si­hoi­to­pal­ve­lun kii­reet­tö­miä teh­tä­viä, min­kä jäl­keen ti­lan­ne­kes­kuk­ses­ta soi­te­taan asuk­kaal­le ti­lan­teen kar­toit­ta­mi­sek­si.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalaa juhlistetaan koko kylän voimin

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta ja sitä juhlistetaan tulevana lauantaina.

Ainalan arkisto

Ai­na­la ry juh­lis­taa 60-vuo­tis­tai­val­taan tu­le­va­na lau­an­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta ren­non juh­lal­li­sis­sa tun­nel­mis­sa. Yh­dis­tys on pe­rus­tet­tu 14. huh­ti­kuu­ta 1965. It­se ra­ken­nus on yh­dis­tys­tä nel­jä vuot­ta nuo­rem­pi.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Härkösen kylään saatiin heinäkuuksi kesäkahvila

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Virpi Vielma kertoo, että keskiviikosta 9. heinäkuuta alkaen kesäkahvilan tiloissa pidetään taidekurssia kahvilan sulkeuduttua iltapäivällä kolmena päivänä viikossa.

Kuvat Virpi Vielman albumi

Vir­tain Här­kö­sen ky­läs­sä, Ma­ti­as-kap­pe­lin naa­pu­ris­sa, avau­tui ke­sä­kah­vi­la, joka pal­ve­lee hei­nä­kuun ajan seit­se­mä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa puo­les­ta päi­väs­tä kel­lo nel­jään. Yrit­tä­jä Vir­pi Viel­ma pi­tää kah­vi­laa yh­des­sä nuo­ren työn­te­ki­jän kans­sa.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kolme Mattia ja me muut -teos vie esivanhempien jäljille

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kari Lep­pä­nen to­te­aa, et­tä hän ei teh­nyt su­ku­kir­jaa, mut­ta 700-si­vui­sen Kol­me Mat­tia ja me muut -te­ok­sen avul­la yli 90 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­sis­tä kur­jen­ky­lä­läi­sis­tä pys­tyy seu­raa­maan esi­van­hem­pien­sa elä­mää ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. Kur­jen­ky­läs­tä on läh­det­ty mo­neen suun­taan jo pel­käs­tään Vir­roil­la, muun mu­as­sa Pa­ta­lan­ma­jaan, Ik­ka­laan, Lie­den­poh­jaan ja Vas­ki­ve­del­le.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Menestystä Lappeenrannassa

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Reino Raiski, Sauli Raiski, Manu Yläjärvi, Riku Yläjärvi kilpailivat Lappeenrannassa Kimpisen stadionilla 1400 muun nuoren kanssa.

Kuvat Pilvi Raivio

Las­ten ja nuor­ten ke­sän suu­rin ylei­sur­hei­lu­kil­pai­lu Yo­uth Ath­le­tics Ga­mes (YAG) käy­tiin Lap­peen­ran­nas­sa Kim­pi­sen sta­di­o­nil­la 12.–15. ke­sä­kuu­ta. Vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vään YAG:hen osal­lis­tui tänä vuon­na lä­hes 1 400 nuor­ta ylei­sur­hei­li­jaa ym­pä­ri Suo­men. Vir­tain Ur­hei­li­jois­ta Lap­peen­ran­nas­sa oli­vat ki­saa­mas­sa Sau­li ja Rei­no Rais­ki sekä Manu ja Riku Ylä­jär­vi.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkki Virroilla 30 vuotta

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

Asevelihengen muistomerkkiä rakennettiin Ohtolaan 30 vuotta sitten. Arkistokuvaan ei löytynyt tarkempia tietoja.

SSS arkisto

So­tiem­me ve­te­raa­nien jär­jes­tö­työs­sä on tänä vuon­na siir­ryt­ty Tam­men­leh­vän Pe­rin­ne­lii­ton ai­kaan. Vah­din­vaih­to on ta­pah­tu­nut, kun So­ta­ve­te­raa­ni­liit­to ja Rin­ta­ma­ve­te­raa­ni­liit­to ovat pur­kau­tu­neet. Tänä vuon­na päät­tyy myös So­tain­va­li­dien Vel­jes­lii­ton toi­min­ta.

Kylätalokartoitus käynnistyy

Va­rau­tu­mi­nen on yhä tär­ke­äm­pi osa kun­tien, hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ja ky­lien ar­kea. Val­ta­kun­nal­li­ses­sa ky­lä­ta­lo­kar­toi­tuk­ses­sa ke­rä­tään tie­toa yh­tei­söl­li­sis­tä ti­lois­ta ja pai­kois­ta, joi­ta voi­daan hyö­dyn­tää krii­si-, on­net­to­muus- ja häi­ri­ö­ti­lan­teis­sa esi­mer­kik­si ko­koon­tu­mis­paik­koi­na, in­fo­pis­tei­nä tai hä­tä­ma­joi­tuk­se­na.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

Mielipide | Rundi – Suuren perheen viihtyisä olohuone

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

En­nen kuin ai­kui­set eh­ti­vät is­tah­taa soh­va­nurk­kauk­seen, joku pik­kui­sis­ta on kol­hi­nut pään­sä. No­pe­an ter­veys­kes­kus­käyn­nin jäl­keen pik­kui­nen löy­tyy Niko Vir­ta­sen rau­hal­li­ses­ta sy­lis­tä. Kok­ki Jan Luo­ma, apu­naan Jes­si­ca Sten­roth ovat val­mis­ta­neet suo­lais­ta ja ma­ke­aa voh­ve­lia ylel­li­sik­si ar­vi­oi­duil­la täyt­teil­lä. Sten­rot­hin en­si­a­pu­tai­dot ja hy­gie­ni­ao­saa­mi­nen ovat käy­tös­sä. An­ne Mäen di­a­ko­ni­ao­pin­not tuo­vat ym­mär­rys­tä ih­mis­ten haas­tei­siin. Nuo­ria ei juu­ri näy. Muu­ta­ma po­ruk­ka il­lan ai­ka­na pii­pah­taa.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

Hieno kesäkaupunki

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

LauLuu-orkesteri esiintyi MuksuFestareilla.

Me­nee min­ne ta­han­sa, nou­se­vat sää ja Suo­men kesä mel­ko var­mas­ti pu­hee­nai­heik­si vir­to­lais­ten kans­sa. Ver­tail­laan ke­nen läm­pö­mit­ta­ris­sa oli mi­tä­kin lu­ke­mia, ja mi­ten tuu­li ja mah­dol­li­set au­rin­gon­pil­kah­duk­set ovat vai­kut­ta­neet tun­te­muk­siin. Var­mi­ten pär­jää, kun ot­taa mu­kaan sa­teen­var­jon ja ta­kin.
Hei­nä­kuu on jo kä­sil­lä ja au­rin­gos­ta­kin on vä­hän jäl­leen saa­tu naut­tia.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni lähtee reissuun ilman matkavakuutusta

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

Yllättävän moni suomalainen jättäisi matkavakuutuksen ottamatta lyhyillä ulkomaanmatkoilla.

kuvituskuva

Moni suo­ma­lai­nen läh­tee reis­suun il­man mat­ka­va­kuu­tus­ta tai täyt­tä var­muut­ta sii­tä, mitä mat­ka­va­kuu­tus kat­taa. POP Va­kuu­tuk­sen asi­a­kas­ky­se­lyn mu­kaan eten­kin lä­hi­mat­kai­lus­sa ris­kit saa­te­taan ali­ar­vi­oi­da.

Jäähalliyhtiön selvitysmenettely etenee

Vir­tain Jää­hal­li Oy:n sel­vi­tys­me­net­te­ly ete­nee suun­ni­tel­lus­ti. Yh­ti­ö­ko­kous pi­det­tiin per­jan­tai­na 6. ke­sä­kuu­ta.

Aluehallitus lähetti talousarvion alustavat tavoitteet lausunnoille

Alu­e­hal­li­tus lä­het­ti vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on alus­ta­vat ta­voit­teet va­li­o­kun­nil­le ja vai­kut­ta­mis­toi­mie­li­mil­le lau­sun­noil­le maa­nan­tai­na pi­de­tyn se­mi­naa­rin poh­jal­ta. 

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Maatilan perinnetyöt kiinnostavat lapsia

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Maatilan työt ja perinneleikit vetivät jälleen mukavasti väkeä Muksufestreiden jo perinteeksi muodostuneeseen maatilapäivään Vaskivedelle.

Noora Haapamäki

Muk­su­fes­ta­ri­vii­kon puo­li­vä­lis­sä kes­ki­viik­ko­päi­vää vie­tet­tiin pe­rin­ne­päi­vä-tee­mal­la Maa­ti­la­mat­kai­lu Haa­pa­mä­es­sä Vas­ki­ve­del­lä.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntie auki tällä viikolla

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Si­pi­län­tien ali­ku­lun ra­ken­ta­mi­nen on eden­nyt pää­o­sin suun­ni­tel­mien mu­kaan ja yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö Kim­mo Jo­ki­sen mu­kaan ai­ka­tau­lus­sa on py­syt­ty.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Kitusen elämyspolku on aikamatka kylän historiaan

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ko­ta­lan Ki­tu­sen elä­mys­po­lun vi­ral­li­sia ava­jai­sia vie­te­tään lau­an­tai­na 28. ke­sä­kuu­ta. Pol­kua on to­sin kul­jet­tu jo vii­me syk­sys­tä läh­tien, kun so­ras­tus saa­tiin val­miik­si.

Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­lueelle huomautus hammas­hoi­to­jo­noista

Län­si- ja Sisä-Suo­men alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton mu­kaan Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on puut­tei­ta kii­reet­tö­män suun ter­vey­den­huol­lon hoi­toon pää­sys­sä. Hoi­toon pää­sy ei to­teu­du lain vaa­ti­mus­ten edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­val­von­nal­li­sis­ta toi­men­pi­teis­tä huo­li­mat­ta. Lä­hes 7700 tam­pe­re­lais­ta odot­ti ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le pää­syä yli kuu­si kuu­kaut­ta hel­mi­kuus­sa 2025

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Sähköverkko pysyy kunnossa dronejen avulla

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Dronekuvauksia sähkölinjoilla suoritetaan kartalla näkyvillä alueille heinäkuussa.

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy

Dro­nea len­nä­te­tään hei­nä­kuus­sa kah­den vii­kon ai­ka­na Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n säh­kö­verk­ko­jen yl­lä. Ky­sees­sä ovat vuo­sit­tai­set säh­kö­ver­kon kun­nos­sa­pi­to­tar­kas­tuk­set, jot­ka suo­ri­te­taan yh­teis­työs­sä ana­ly­tiik­ka- ja dro­ne­tek­no­lo­gia yh­tiö Evi­si­o­nin kans­sa.

Yhtenäiskoulun rehtorin virka palautettiin valmisteluun

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ran täyt­tö­lu­pa-asi­aa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Eläinlääkäri Tiina Koivukoski työskentelee Virroillakin

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tön- ja ter­vey­den­suo­je­lu­toi­mis­ton alu­eel­la, jo­hon kuu­lu­vat Keu­ruun li­säk­si Vir­rat, Ruo­ve­si, Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jäm­sä ja Kuh­moi­nen, on nyt saa­tu apua eläin­lää­kä­ri­va­jee­seen.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ra­nen

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

Kuvat Riikka Tallila

Uiminen onnistui totuttelemalla

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

Kuvat Riikka Tallila

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

MuksuFestarit alkoi koleassa säässä, mutta se ei haitannut Matilda Ylistalon ja Enni Viitapohjan menoa. Myös Wibit AquaTrack -esterata sai heiltä kiitosta.

Kuvat Riikka Tallila

Muk­su­Fes­ta­rit -viik­ko al­koi ja ko­le­ah­kos­ta sääs­sä ja muu­ta­mis­ta ve­si­pi­sa­rois­ta huo­li­mat­ta, Wi­bit Aqu­aT­rack eli il­ma­täyt­tei­nen es­te­ra­ta Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­la sai osal­lis­tu­jat tes­taa­maan, mitä kaik­kea es­te­ra­dal­la voi teh­dä. Läm­min­ve­ri­sim­mät viih­tyi­vät ve­des­sä use­am­man tun­nin, ei­kä pie­noi­nen kuu­ro­sa­de­kaan hai­tan­nut.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Uudella kaukoläm­pö­linjalla varmistetaan lämmöntoimitus jatkossakin

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Virtain keskustassa rakennetaan uutta kaukolämpölinjaa. Linja viedään lämpölaitokselle saakka ja työn on määrä valmistua syksyn aikana.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien tun­tu­mas­sa ra­ken­ne­taan kau­ko­läm­pö­lin­jan ja par­hail­laan ku­lu­val­la vii­kol­la ka­ven­ne­taan ka­tua Vir­tain­tie 42:n koh­dal­la. Kau­ko­läm­pö­lin­ja vie­dään Vir­tain­tien alit­se ja tä­män joh­dos­ta kum­pi­kin kais­ta on vuo­rol­laan pois käy­tös­tä.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

Mielipide | Rundi – Suuren perheen viihtyisä olohuone

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Juttuhetki ennakkoluulojen äärellä. Joukossa muun muassa Rundin vapaaehtoisia miettimässä toimintaa.

Sirpa Ilkka-Ahola

En­nen kuin ai­kui­set eh­ti­vät is­tah­taa soh­va­nurk­kauk­seen, joku pik­kui­sis­ta on kol­hi­nut pään­sä. No­pe­an ter­veys­kes­kus­käyn­nin jäl­keen pik­kui­nen löy­tyy Niko Vir­ta­sen rau­hal­li­ses­ta sy­lis­tä. Kok­ki Jan Luo­ma, apu­naan Jes­si­ca Sten­roth ovat val­mis­ta­neet suo­lais­ta ja ma­ke­aa voh­ve­lia ylel­li­sik­si ar­vi­oi­duil­la täyt­teil­lä. Sten­rot­hin en­si­a­pu­tai­dot ja hy­gie­ni­ao­saa­mi­nen ovat käy­tös­sä. An­ne Mäen di­a­ko­ni­ao­pin­not tuo­vat ym­mär­rys­tä ih­mis­ten haas­tei­siin. Nuo­ria ei juu­ri näy. Muu­ta­ma po­ruk­ka il­lan ai­ka­na pii­pah­taa.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

MuksuFes­ta­ri­viikon kävijämäärä ennätyksellisesti yli 2 000

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Maria Verlin (keskellä) oli lähtenyt Ähtäristä tyttäriensä Lillin, Aamin ja Milan kanssa MuksuFestareille katsomaan Aamin kummitädin LauLuu-orkesterin esitystä. Perhe viihtyi työpajassa, jossa sai valmistaa julmupillit.

Kuvat Riikka Tallila

Elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tii­na Pe­rä­mä­en mu­kaan ke­lit ei­vät ol­leet tänä vuon­na Muk­su­Fes­ta­rei­den ui­ma­rei­den ja ran­ta­leik­ki­jöi­den puo­lel­la, mut­ta on­nek­si isom­mil­ta sa­teil­ta väl­tyt­tiin oh­jel­mien ai­ka­na.

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Piia Hirviniemi

Her­ra­nen

Kioski oli Herraskylän väen olohuone

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Piia Hirviniemi

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Markus Koro ja Riitta Kammonen muistelivat Herrasessa vietettyjä lapsuus- ja nuoruusaikoja lämmöllä. Herraskosken kanavan alue on molemmille tärkeä entisaikojen kokoontumispaikka.

Piia Hirviniemi

Her­ras­ky­läs­tä ko­toi­sin ole­vat Riit­ta Kam­mo­nen ja Mar­kus Koro pa­la­si­vat Her­ras­kos­ken ka­na­van var­rel­le muis­te­le­maan ky­läs­sä si­jain­nut­ta Kau­ko ja Kert­tu Ju­va­kan ki­os­kia, joka oli ai­koi­naan suo­sit­tu her­ras­ky­lä­läis­ten ko­koon­tu­mis­paik­ka.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

MyHeritage-testin avulla löytyi isoisä, eno ja serkkuja

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Serkukset Roxanne Rose (vas.), Hannele Sinisalo ja Michelle Lavender löysivät toisensa MyHeritage-testin avulla. Michelle asuu Newfoundlandissa Gambon kaupungissa ja Roxanne Labradorissa Goose Bayssa. He tapasivat toisensa toisen kerran, tällä kertaa Suomessa. Amerikan serkuille matka oli ensimmäinen Euroopan ja Suomen reissu.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­si­tun My­He­ri­ta­ge-dna-tes­tin avul­la voi löy­tää yl­lä­tys­su­ku­lai­sia ja su­vun sa­lat saat­ta­vat tul­la jul­ki pit­kän­kin ajan ku­lut­tua. Näin ta­pah­tui vir­to­lais­läh­töi­sel­le Han­ne­le Si­ni­sa­lol­le ja hä­nen ame­rik­ka­lais­ser­kuil­leen Mic­hel­le La­ven­de­ril­le, Ro­xan­ne Ro­sel­le sekä hei­dän vel­jel­leen Ho­wie Gree­nil­le, jot­ka sai­vat puut­tu­vat pa­la­set hei­dän isoi­sän­sä Ni­ko­lai Ra­ja­lan ta­ri­naan. Si­ni­sa­lo puo­les­taan sai tie­tää enos­taan sekä Ame­ri­kan ser­kuis­taan.

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Tuija Veija

Valtuustotyö on kunniatehtävä, joka jättää jälkensä

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Tuija Veija

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Valtuusto kokoontui yhteiskuvaan kokouksensa jälkeen. Kuvasta puuttuvat Terhi Ala-Keturi ja Jani Palmroth. Varavaltuutetuista kuvassa on mukana Riitta Mononen.

Tuija Veija

Vir­tain uu­si kau­pun­gin­val­tuus­to ko­koon­tui en­sim­mäi­seen ko­kouk­seen­sa maa­nan­tai­na. Ko­kouk­ses­sa va­lit­tiin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jis­ton li­säk­si jä­se­net ja pu­heen­joh­ta­jat kau­pun­gin­hal­li­tuk­seen, lau­ta­kun­tiin ja mui­hin toi­mie­li­miin.

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

Riikka Tallila

Virtain uimakoulu järjestettiin Keuruulla

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

Riikka Tallila

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

17 virtolaislasta saivat uimaopetusta Keuruun uimahallissa, jossa harjoitusaikaa jäi runsaasti enemmän kuin järviuimakoulussa.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­las­ten ui­ma­kou­lu jär­jes­tet­tiin vii­me vii­kol­la ne­li­päi­väi­se­nä. Uut­ta oli se, et­tä täl­lä ker­taa pääs­tiin naut­ti­maan läm­pi­mis­tä hal­li­ve­sis­tä Keu­ruun ui­ma­hal­lis­sa, jon­ne Vir­tain kau­pun­ki jär­jes­ti myös lin­ja-au­to­kul­je­tuk­sen.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Nuori huippuviulisti odottaa innolla esiintymistä Virroilla

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Lilja Haatainen konsertoi kahdesti KesäVirratSoi-musiikkijuhlien aikana.

Alina Haatainen

Yh­te­nä Ke­sä­Vir­rat­Soi-fes­ti­vaa­lin kirk­kaim­mis­ta täh­dis­tä lois­taa tänä vuon­na nuo­ri viu­lis­ti, 14-vuo­ti­as Lil­ja Haa­tai­nen, jon­ka al­ku­ke­sä on ku­lu­nut pit­käl­ti mu­siik­ki­juh­lil­la kier­tä­en. Hän on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Rii­hi­mä­el­lä ja Naan­ta­lis­sa.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Kitusen elämyspolku on aikamatka kylän historiaan

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ari Tapanainen on merkinnyt reitin sinisin karhuntassumerkein. Hän kertoi, että vanhoissa merkeissä oli karhun takatassu, nyt merkkinä ovat etutassut.

Ko­ta­lan Ki­tu­sen elä­mys­po­lun vi­ral­li­sia ava­jai­sia vie­te­tään lau­an­tai­na 28. ke­sä­kuu­ta. Pol­kua on to­sin kul­jet­tu jo vii­me syk­sys­tä läh­tien, kun so­ras­tus saa­tiin val­miik­si.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

3000 kävijää juhannus­mark­ki­noilla

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

Markkinaväkeä riitti pitkälle iltapäivään, kunnes sade viitoitti tapahtumaa pian päättyväksi.

Ju­han­nus­mark­ki­nat Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä ovat sa­doil­le ih­mi­sil­le jo mo­ni­vuo­ti­nen pe­rin­ne, toi­sil­le ki­pi­nä on syt­ty­nyt vas­ta hil­jat­tain. Vii­me vuon­na ki­pi­nä syt­tyi pe­rä­sei­nä­jo­ke­lai­sil­le Kari ja Mar­jo Hie­ta­lal­le.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Nuori kesämuusikko urakoi Virtain kesäfes­ti­vaa­leilla

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Kesämuusikko Roni Saarisella on ollut kiireinen kesä. Hän on kiertänyt esiinymässä muun muassa tapahtumissa ja yrityksissä.

Tuija Veija

Roni Saa­ri­sen, 15 vuot­ta, ke­sä­suun­ni­tel­mat muut­tui­vat ker­ta hei­tol­la, kun hä­net va­lit­tiin Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­ta­pah­tu­man ke­sä­muu­si­kok­si. Ke­sä­muu­si­kon pes­tin mah­dol­lis­taa OP Ylä-Pir­kan­maan Ke­sä­duu­ni OP:n piik­kiin -kam­pan­ja.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntie auki tällä viikolla

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Sipiläntien alikulun rakentaminen etenee aikataulussa.

Kuvat Riikka Tallila

Si­pi­län­tien ali­ku­lun ra­ken­ta­mi­nen on eden­nyt pää­o­sin suun­ni­tel­mien mu­kaan ja yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö Kim­mo Jo­ki­sen mu­kaan ai­ka­tau­lus­sa on py­syt­ty.

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Tuija Veija

Suomalainen kulttuuri tutuksi vihtoja tekemällä

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Tuija Veija

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Valmista syntyy, kun 50 talkoolaista laitaa töpinäksi. Virtain Eläkkeensaajien vihtatalkoisiin osallistui toistakymmentä filippiiniläistä lähihoitajaopiskelijaa.

Tuija Veija

Mi­ten­kä­hän mah­tai­si on­nis­tua fi­lip­pii­ni­läi­sil­tä vih­dan teko, miet­ti­vät Vir­tain Eläk­keen­saa­jat ja ot­ti­vat asi­as­ta sel­vää kut­su­en lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jat vih­ta­tal­koi­siin.

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

Veera Morri

”On etuoikeutettua saada tukea synnyttäjää”

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

Veera Morri

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

– Doulan kanssa synnyttäessä voit valua rauhassa synnytyskuplaan tietäen, että sinua tuetaan ja toiveitasi, sekä oikeuksiasi vaalitaan. Parhaimmillaan doula, tukihenkilö ja synnytystä avustava kätilö toimivat saumattomassa yhteistyössä: kaikilla on oma osansa ja synnyttäjällä on mahdollisimman turvallinen olo, kuvailee doulaopinnot aloittanut virtolainen Veera Morri.

Veera Morri

Vir­to­lai­nen Vee­ra Mor­ri on ai­na aja­tel­lut, et­tä syn­ty­män het­kel­lä läs­nä ole­vil­la kä­ti­löil­lä on maa­il­man pa­ras työ.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Vuokko Salo

Anssi Kela valloittaa Virtain festareilla

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Vuokko Salo

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Anssi Kela keikkailee yhtyeensä kanssa ympäri Suomen. Kesäksi on luvassa useita festivaaliesiintymisiä kuten Ikuinen Juhannus -festarit Virroilla.

Vuokko Salo

Ans­si Kela yh­ty­ei­neen näh­dään Vir­tain Hiek­ka­ran­nal­la Ikui­nen Ju­han­nus-fes­ti­vaa­lil­la 5. hei­nä­kuu­ta. Kela lu­paa ja­kaa kuun­te­li­joil­leen sel­lais­ta po­si­tii­vis­ta ener­gi­aa ja hy­vää fii­lis­tä, et­tä ja­lat ovat ir­ti maas­ta kei­kan ai­ka­na.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kolme Mattia ja me muut -teos vie esivanhempien jäljille

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Loukolan tervahauta 1919. Ylärvi vas: Svantte Linjamaa, Sulo Ruohonen, Elo Jalmari Koronen ja Edvard Hakala. Alarivi vas: Thelma Koivumäki, Kalle Lehtinen, Hilma Linjamaa, Meimi Hellen Koivumäki, Impi Nojonen, Tyyne Ruohonen sekä Hilma ? ja Arvi ?.

Kuvan omistaa Riitta Salminen

Kari Lep­pä­nen to­te­aa, et­tä hän ei teh­nyt su­ku­kir­jaa, mut­ta 700-si­vui­sen Kol­me Mat­tia ja me muut -te­ok­sen avul­la yli 90 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­sis­tä kur­jen­ky­lä­läi­sis­tä pys­tyy seu­raa­maan esi­van­hem­pien­sa elä­mää ai­na 1500-lu­vul­ta läh­tien. Kur­jen­ky­läs­tä on läh­det­ty mo­neen suun­taan jo pel­käs­tään Vir­roil­la, muun mu­as­sa Pa­ta­lan­ma­jaan, Ik­ka­laan, Lie­den­poh­jaan ja Vas­ki­ve­del­le.

Mielipide | Kahdeksan kuukauden tuska

Vii­me ke­sä­nä teh­des­sä­ni vii­me tal­ven polt­to­pui­ta, noin vii­si­tois­ta kuu­ti­o­ta, aloin tun­tea va­sem­mas­sa lon­kas­sa ko­vaa ki­pua. Ti­la­sin ajan ter­veys­kes­kuk­ses­ta, jos­ta yleen­sä olen saa­nut hy­vää pal­ve­lua. Jos­tain syys­tä täl­lä ker­taa en.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Markku Kulmalasta Virtain Karhu

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Vapaaehtoistyötä 20 vuotta tehnyt Markku Kulmala on kiertänyt hoitokoteja ja välittänyt iloa haitaria soittamalla. Hän tehnyt myös omia kappaleita ja sanoituksia.

Riikka Tallila

Ko­ta­lan kar­hu­mark­ki­nat saa­tiin vie­tyä läpi sun­nun­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta il­man ve­si­sa­det­ta en­nak­ko-odo­tuk­sis­ta poi­ke­ten.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Kännykkä ei enää määrittele elämää

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

– Kun on 35 vuot­ta näh­nyt ja ko­ke­nut vir­to­lais­ta kou­lu­maa­il­maa iloi­neen, su­rui­neen, haas­tei­neen ja on­nis­tu­mi­si­neen, on hyvä ai­ka jää­dä osit­tai­sel­le var­hai­se­läk­keel­le, to­te­aa apu­lais­reh­to­ri Heik­ki Kan­gas­luo­ma.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Korvenojan kulttuuripäivillä esillä merkittäviä virtolais­syn­tyisiä

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Arkkitehti Onni Tarjanne asui Uskalin talossa Rantakunnalla. Vuonna 2002 rakennus siirrettiin Inkooseen.

Kuva Soina Tarjanteen albumi

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran 100-vuo­tis­juh­la­vuo­si jat­kuu näyt­te­lyl­lä Elä­mää Ver­mas­jär­ven ym­pä­ril­lä. Esil­lä on nuo­ri­so­seu­ran, työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen sekä ky­lä­kun­nan his­to­ri­aa.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Avoi­met ky­lät

Touhua ja tohinaa Vaskivedellä

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Vas­ki­ve­del­lä kau­nis au­rin­koi­nen ke­sä­päi­vä oli täyn­nä tou­hua ja to­hi­naa. Tar­jol­la oli mo­nia ta­pah­tu­mia ym­pä­ri ky­lää.

Yhtenäiskoulun rehtorin virka palautettiin valmisteluun

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ran täyt­tö­lu­pa-asi­aa.