Työs­tä voi pa­lau­tua, kun an­taa ai­vo­jen, ke­hon ja mie­len ir­rot­tau­tua sii­tä. Mi­kä­li va­paa-ajal­la­kin on toi­nen jal­ka työ­pai­kal­la vaik­ka vain mie­len ta­sol­la, ei pa­lau­tu­mis­ta eh­di ta­pah­tua. Kun töis­sä on ki­vaa ja työ tun­tuu mie­lek­kääl­tä, kuor­mit­tuu myös vä­hem­män.

Toi­vo­taan, et­tä jo­kai­sel­la työ­e­lä­mäs­sä ole­val­la oli­si ol­lut edes pie­ni hen­gäh­dys­tau­ko ke­sän ai­ka­na el­lei se ole edes­sä päin. Kun vä­lil­lä te­kee jo­tain ai­van muu­ta, al­kaa ai­vot rak­sut­taa te­hok­kaam­min. On tär­ke­ää löy­tää ta­sa­pai­no työn ja va­paa-ajan vä­lil­lä, niin ar­ki su­juu.

Ar­ki­ru­tii­nei­hin pa­laa­vat en­si vii­kol­la myös kou­lu­lai­set Vir­roil­la­kin. Kes­ki­viik­ko­aa­mu­na 6. elo­kuu­ta lii­ken­net­tä on jäl­leen enem­män, jo­ten au­toi­li­joi­den kan­nat­taa huo­mi­oi­da tämä lii­ken­tees­sä. Jou­kos­sa on uu­sia kul­ki­joi­ta, jot­ka vas­ta opet­te­le­vat lii­ken­ne­maa­il­maa.

Ol­laan siis va­ro­vai­sia!

Riik­ka Tal­li­la