Kettulan kylässä tapahtuu! | Elokuvailta
– Kuppi kahvia ja leivos, rakas! Pelko suuren rakkauden menetyksestä ja uudesta toivosta luki juoni kerronnassa.
– Kuppi kahvia ja leivos, rakas! Pelko suuren rakkauden menetyksestä ja uudesta toivosta luki juoni kerronnassa.
Viime vuosisadan alkuvuosina vietettiin meidän torpassa aktiivista aikaa. Luettiin paljon kirjoja ja lehtiä. Siellä osattiin lukea ja kirjoittaa, mikä ei suinkaan ollut itsestään selvyys siihen aikaan. Toimittiin työväen-, pienviljelijäin ja torpparien yhdistyksissä, näyteltiin ja urheiltiin.
Koska kaikki on suhteellista, ei voi välttyä myöskään vertaamiselta. Sanotaan, ettei ole hyvä verrata, mutta todellisuudessa sitä tekee huomaamattaan. Mikään ei ole olemassa vain itsessään, vaan sen merkitys selkiytyy vain vertaamalla johonkin toiseen.
Elmerin hammasta kolotti ikävästi ja hän oli aamulla soittanut ajan hammaslääkäriin. Lähtö oli kuitenkin sujunut hitaasti ja linja-auto oli mennyt menojaan. Sanelma Elmerin naapuri oli matkalla kauppaan, kun hän näki murjottavan miehen tienvarressa ja päätti päräyttää Pappa-Tunturillaan tämän luokse.
– Huomenta Elmeri! Mihin miehellä on matka? Sanelma kysyi iloisesti.
– Hammaslääkäriin mutta linja-auto meni jo, sanoi Elmeri ja painoi turvonnutta poskeaan.
– Jestas sentään! Nyt mennään eikä meinata, sanoi Sanelma ja antoi kierroksia Pappa-Tunturille.
– Hui kamala! Holtiton nainen ratissa on kuin tappava tauti vatsan pohjassa, huudahti Elmeri kauhuissaan.
– Höpsistä sanon minä, tunnetta ja tuisketta pitää olla, nauroi Sanelma.
Sanelma kaahasi mutkaista tietä kohti määränpäätä. Elmerin oli tarrattava kauhuissaan tiukemmin kyyditsijäänsä kiinni. Tien kuopat pistivät miehen luisen takamuksen koville, mutta Sanelman mieli hehkui onnesta, kun Elmerin rutistus lämmitti perille asti. Elmeri nousi kankeana kyydistä pois ja hieroi kipeytynyttä takamustaan.
– Voi tätä iän tuottamaa iloa! Paikat ovat kipeänä, mutta ehdittiin ajoissa vastaanotolle, nauroi Elmeri ja taputti kiitollisena naapurinsa olkapäätä.
– Voi veikkonen, totta kai naapuria autetaan aina kun on tarvis. Älä anna niiden viedä kahvihammasta! Meillä keitetään sitten mojovat kahvit, sanoi Sanelma ja hymyili leveästi.
– Kyllä kahvihammas pysyy paikoillaan, Elmeri nauroi ja heilutti naapurilleen hyvästiksi.
Hammaslääkärissä käynti sujui ongelmitta ja Elmerin kahvihammaskin säilyi.
Aamulehdessä oli 15.2.25 Sihdon piirros, joka sisälsi seuraavan tekstin: "Emma eli yksiössään pitkän ja pitkästyneen elämän. Kaipaamaan jäivät läheiset: etäpäivätoiminnan tabletti ja kaupparobotti."
Kettulan kylässä tapahtui kummia. Kylän ihana naisväki oli intoutunut kuntoilemaan eikä Sanelma aikonut jäädä intoilusta paitsi. Edellispäivän lehdessä oli ollut kuvia jumppaliikkeistä, jotka sopivat hänen terhakalle olemukselleen. Niinpä hän päätti kaivaa esiin vuosia sitten hankkimansa jumppapallon.
Ai kun minä niin tykkään tuosta espanjasta. Oikein tässä sielu lepää kun kuuntelee sen lämmintä ääntä. Se on kaunista ja pehmeää, se ei koskaan kuulosta agressiiviselta tai ylimieliseltä herrakansan honotukselta.
Mistähän sellainenkin sana kuin "summanmutikassa" pälkähti päähäni - ja siitä piti ruveta oikein kirjoittamaan...Kun jotakin tekee summanmutikassa, sen tekee hätäisesti arvioiden eikä pyrkimyksenä ole vilpittömästi saavuttaa hyvää tulosta tai koko totuutta.
Toisaalta kaikki on väliaikaista ja ohimenevää, mutta toisaalta mikään ei katoa eikä aika lakkaa olemasta. Aine ja aika ovat aina.
Ison talon isäntä otti 1878 naapuritalon pojan Kaapon torpparikseen. Tämä ei oikein saanut torppaa menestymään ja niinpä hän 1882 myi torpan eli vuokraoikeuden Anttoolle ja palasi itse muonamieheksi.
Oletko onnellinen vai onnekas, vai kenties molempia? Maailman onnellisimmaksi tilastoidun maan kansalaiselta voisi odottaa noita molempia tunnetiloja. Kun itsenäisyyspäivä lähestyy, ajatuksissa on kiitollisuus tästä hyvästä maasta, joka edelleen pystyy pitämään meidät turvassa ja antamaan jokaiselle perustoimeentulon edellytykset. Voisi sanoa, että olemme ainakin onnekkaita, ellemme sitten myös onnellisia.
Oletko tavannut epäitsekästä ja pyyteetöntä ihmistä, joka auttaa ja toimii toisen hyväksi pyytämättä siitä palkkiota tai huomiota? Haluaisitko olla sellainen ihminen? Sellaisia ihmisiä tarvittaisiin näinä kylmäkiskoisina aikoina, jolloin oma minä on nostettu kaiken mitaksi ja kysytään, mitä yhteiskunta voisi tehdä minun hyväkseni eikä kysytä, mitä minä voisin tehdä yhteiskunnan hyväksi.
Meidän torpan pihassa kasvaa vanha vaahtera. En nyt sanoisi, että se on pyhä puu. Se on siinä aina ollut, siinä ovat lapset kukin vuorollaan kiipeilleet, sen oksilla on tuuletettu mattoja. Sen kasvua tuettiin kaatamalla sen juurelle vettä, sen vanhenemista on surtu, kun oksia kuolee. On pihassa muitakin vaahteria, osa istutettuna, osa itse levinneinä. Ne vaan ovat - ei niistä sen kummempaa.
Rispektii! Kunnioitusta! Englannin kielessä kunnioitusta tarkoittava sana on respect. Se tarkoittaa oikeastaan uudelleen näkemistä. Kun kunnioittaa jotakin tai jotakuta, täytyy nähdä asiat uudelta kannalta, antaa arvoa, ymmärtää ja hyväksyä ne sellaisinaan.
En koe olevani erityisen liikunnallinen, mutta haluan silti liikkua ja suosittelen liikuntaa kaikille. Elämänkokemus on osoittanut, että olisi pitänyt jo paljon aiemmin havahtua vanhuuden vaivojen ennaltaehkäisyyn. Liike on todellakin lääke!
Minua häiritsee, kun eräässä kauneudenhoitomainoksessa sanotaan, että ”olemme sen arvoisia”. Pitäisikö sanoma tulkita siis siten, että ilman tuota tuotetta emme ole minkään arvoisia?
Se, että pilkkaa jotakuta tai jotakin, kertoo itse asiassa vain pilkkaajasta, ei pilkattavasta. Paha ponnahtaa takaisin lähettäjälleen kuin bumerangi. Pilkka osuu yleensä omaan nilkkaan, mutta miksi pilkatut sitten kantavat kuormaansa pitkiä aikoja, joskus läpi koko elämänsä?
Olen joskus udellut, miksei Virroilla ole Lidliä. Minulle on useimmiten vastattu: ”Ei oo, eikä tuu! Meille riittää omat Ässä ja Koo.” Tästä näkökulmasta asioita tarkastellen taisi käydä niin, että Tokmanni pääsi livahtamaan kaupunkiin vähän niin kuin vahingossa. Monen olen kuullutkin sanovat, että jos ei Löytötexistä löydy, niin sitten vasta menen Tokmannille.
Luetuimmat
Näytä lisää