ta­paan ky­läl­lä tu­tun
alam­me ju­tel­la
mie­tin sa­mal­la, mikä hä­nen ni­men­sä on?
kuun­te­len hän­tä
myös oma suu­ni käy
sa­mal­la kun ai­vo­ni te­ke­vät työ­tä miet­tien
mil­lä kir­jai­mel­la etu­ni­mi al­kaa
absd, käyn aak­ko­set läpi ei tule mie­leen
ky­syn­kö ni­meä
en keh­taa, louk­kaan­tuu pian
jut­te­lem­me vie­lä to­vin
sit­ten sa­nom­me hy­vät voin­nit
näh­dään taas

En­kö ker­to­nut si­nul­le mil­loin­kaan,
mi­ten pal­jon mer­kit­sit –
kun sain elä­män­lie­kin ar­vok­kaan,
kun mi­nut syn­ny­tit.