Artikkelia ladataan...
Pajusen tilalla Mervi ja Pekka Niemi ovat tehneet apujoukkoineen pitkiä päiviä. Kuluvalla viikolla tuli uusia lehmiä omien lehmien lisäksi. Mukana touhussa kuvauspäivänä hääräsi myös perheen nuorimmainen, 1,5-vuotias Vilho.
Riikka Tallila
Uusi navetta viimeistelyä vaille valmis
Riikka Tallila
Pajusen tilalla Äijännevalla riittää vielä viimeistelytöitä, vaikka uusi navetta on saatu puoliksi käyttöön. Toiveissa on, että se olisi ennen joulua kokonaisuudessaan valmis.
– Alkuvaihe tapahtui ripeästi, kun elementtejä asennettiin paikalleen, mutta loppua kohti aikataulu hieman venähti. Vasikkalan rakentaminen on työllistänyt loppuvaiheessa kovasti. Kaikkia lattiavalujakaan ei ole voitu tehdä kerralla, sillä siellä on niin montaa eri korkotasoa, Mervi ja Pekka Niemi kertovat.
Navettainvestoinnin lisäksi, tilalle rakentui biokaasulaitos. Se rakennettiin osin maan alle ja peitetään sekä pengerretään turpeella. Vieressä on vihreä biokaasun tekniikkakontti.
Kuvat Riikka Tallila
– Biokaasulaitokseen menee hobbittimainen ovi, kuvailee Pekka Niemi.
– Biokaasulaitokseen menee hobbittimainen ovi, kuvailee Pekka Niemi.
– Ensin siirrettiin omat lehmät vanhasta navetasta uusiin tiloihin ja tällä viikolla tulee lisää lypsäviä. Aikaisemmin on ostettu vasikoita ja hiehoja. Olemme pitkälti ostoeläinten varassa.
Navettainvestoinnin myötä lehmien määrä kolmikertaistuu entisestä.
Avajaiset kiinnosti Oulua myöten
Lypsyrobotti on lypsänyt lehmät tilalla jo viisi vuotta, joten lehmät sopeutuivat näppärästi muutokseen. Tilat mahdollistavat 200 lypsylehmää ja noin 50 vasikkaa.
Navetan avajaiset, joissa oli kävijöitä käytettyjen kenkäsuojien perusteella 850 henkilöä, oli menestys. Todennäköisesti biokaasulaitos kiinnosti montaa maatalousalan ihmistä.
Vilhoa ei lehmien tervehtiminen jännitä, vaan hän kulkee ja juttelee tottuneesti niille.
Vilhoa ei lehmien tervehtiminen jännitä, vaan hän kulkee ja juttelee tottuneesti niille.
– Kaukaisimmat tutustujat olivat Oulusta ja Porvoosta, myös rannikolta aina Pieksämäelle asti oli lähdetty ajelemaan. Huomasi, että kyseessä syyslomaviikko, kun osallistujien joukossa oli niin paljon lapsiperheitä.
Biokaasulaitoksella, jolta odotetaan apuja energiaomavaraisuuteen, aloitetaan lämmittäminen tilalla mahdollisesti ensi viikolla. Suomessa on kyllä biokaasulaitoksia, mutta ei samanlaisella reaktorityypillä.
Yhteistyössä BGCNordic Oy:n kanssa toteutettu hanke yhdistää tilan kehittämisen ja biokaasuteknologian. Laitos koostuu parista merikontista ja putkimallisesta 200 kuution reaktorista. Se sisältää myös lietteenkäsittelyaltaan, josta lisäksi separoidaan lehmille kuiviketta.
Pajusen tilalla Mervi ja Pekka Niemi ovat tehneet apujoukkoineen pitkiä päiviä. Kuluvalla viikolla tuli uusia lehmiä omien lehmien lisäksi. Mukana touhussa kuvauspäivänä hääräsi myös perheen nuorimmainen, 1,5-vuotias Vilho
– Kuukauden päästä ollaan viisaampia, miten biokaasulaitos lähtee toimimaan. Laitoksen ylös ajo kestää periaatteessa 4–6 viikkoa. Energian suhteen on toiveena tulevaisuudessa olla omavaraisia. Biokaasulaitoksella pitäisi suoraan parantaa lannoitusvaikutusta pelloilla mädätysprosessin jälkeen. Tästä saamme tietoa vuoden tai parin päästä, kun pellolta otetaan näytteitä, arvioivat Niemet.
Vielä hieman keskeneräiseen vasikkalaan on suunniteltu myös imettäjälehmille väljät tilat.
Riikka Tallila
Pajusen tilalla Äijännevalla riittää vielä viimeistelytöitä, vaikka uusi navetta on saatu puoliksi käyttöön. Toiveissa on, että se olisi ennen joulua kokonaisuudessaan valmis.
– Alkuvaihe tapahtui ripeästi, kun elementtejä asennettiin paikalleen, mutta loppua kohti aikataulu hieman venähti. Vasikkalan rakentaminen on työllistänyt loppuvaiheessa kovasti. Kaikkia lattiavalujakaan ei ole voitu tehdä kerralla, sillä siellä on niin montaa eri korkotasoa, Mervi ja Pekka Niemi kertovat.
Navettainvestoinnin lisäksi, tilalle rakentui biokaasulaitos. Se rakennettiin osin maan alle ja peitetään sekä pengerretään turpeella. Vieressä on vihreä biokaasun tekniikkakontti.
Kuvat Riikka Tallila
– Biokaasulaitokseen menee hobbittimainen ovi, kuvailee Pekka Niemi.
– Biokaasulaitokseen menee hobbittimainen ovi, kuvailee Pekka Niemi.
– Ensin siirrettiin omat lehmät vanhasta navetasta uusiin tiloihin ja tällä viikolla tulee lisää lypsäviä. Aikaisemmin on ostettu vasikoita ja hiehoja. Olemme pitkälti ostoeläinten varassa.
Navettainvestoinnin myötä lehmien määrä kolmikertaistuu entisestä.
Avajaiset kiinnosti Oulua myöten
Lypsyrobotti on lypsänyt lehmät tilalla jo viisi vuotta, joten lehmät sopeutuivat näppärästi muutokseen. Tilat mahdollistavat 200 lypsylehmää ja noin 50 vasikkaa.
Navetan avajaiset, joissa oli kävijöitä käytettyjen kenkäsuojien perusteella 850 henkilöä, oli menestys. Todennäköisesti biokaasulaitos kiinnosti montaa maatalousalan ihmistä.
Vilhoa ei lehmien tervehtiminen jännitä, vaan hän kulkee ja juttelee tottuneesti niille.
Vilhoa ei lehmien tervehtiminen jännitä, vaan hän kulkee ja juttelee tottuneesti niille.
– Kaukaisimmat tutustujat olivat Oulusta ja Porvoosta, myös rannikolta aina Pieksämäelle asti oli lähdetty ajelemaan. Huomasi, että kyseessä syyslomaviikko, kun osallistujien joukossa oli niin paljon lapsiperheitä.
Biokaasulaitoksella, jolta odotetaan apuja energiaomavaraisuuteen, aloitetaan lämmittäminen tilalla mahdollisesti ensi viikolla. Suomessa on kyllä biokaasulaitoksia, mutta ei samanlaisella reaktorityypillä.
Yhteistyössä BGCNordic Oy:n kanssa toteutettu hanke yhdistää tilan kehittämisen ja biokaasuteknologian. Laitos koostuu parista merikontista ja putkimallisesta 200 kuution reaktorista. Se sisältää myös lietteenkäsittelyaltaan, josta lisäksi separoidaan lehmille kuiviketta.
Pajusen tilalla Mervi ja Pekka Niemi ovat tehneet apujoukkoineen pitkiä päiviä. Kuluvalla viikolla tuli uusia lehmiä omien lehmien lisäksi. Mukana touhussa kuvauspäivänä hääräsi myös perheen nuorimmainen, 1,5-vuotias Vilho
– Kuukauden päästä ollaan viisaampia, miten biokaasulaitos lähtee toimimaan. Laitoksen ylös ajo kestää periaatteessa 4–6 viikkoa. Energian suhteen on toiveena tulevaisuudessa olla omavaraisia. Biokaasulaitoksella pitäisi suoraan parantaa lannoitusvaikutusta pelloilla mädätysprosessin jälkeen. Tästä saamme tietoa vuoden tai parin päästä, kun pellolta otetaan näytteitä, arvioivat Niemet.
Vielä hieman keskeneräiseen vasikkalaan on suunniteltu myös imettäjälehmille väljät tilat.
