Pirkanmaan pelastuslaitos

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pirkanmaan pelastuslaitos

Tiedottamistarve arvioidaan tapauskohtaisesti jokaisen onnettomuuden kohdalla

Si­sä­mi­nis­te­riö uu­dis­taa pe­las­tus­toi­men tie­to­jär­jes­tel­miä, joka muut­taa myös on­net­to­muuk­sis­ta vies­ti­mi­sen käy­tän­tö­jä. Pir­kan­maal­la pe­las­tus­lai­tos vies­tii on­net­to­muuk­sis­ta me­di­al­le ja alu­een asuk­kail­le jat­kos­sa­kin.
Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Koulussakin on lupa tehdä virheitä

Vi­su­ve­den kou­lun opet­ta­ja ja kir­jai­li­ja Tea Mä­ki­pe­re saa­puu kir­jas­to­vie­rai­lul­le Vir­roil­le 10. syys­kuu­ta. Yh­te­näis­kou­lul­la jär­jes­tet­tä­vä ta­pah­tu­ma on kai­kil­le avoin.
Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Päivi Ihamäen kotiateljeen ovet avoinna

Vir­to­lai­nen Päi­vi Iha­mä­ki avaa ko­ti­gal­le­ri­an­sa ovet tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na 5.–6. syys­kuu­ta osal­lis­tu­en Suo­men suu­rim­paan avoi­mien atel­jei­den ta­pah­tu­maan Konst­run­da­niin. Ha­ke­mus tee­moi­neen, te­os­näyt­tei­neen ja tai­tei­li­ja CV-tie­toi­neen piti lä­het­tää jo hel­mi­kuus­sa koh­tei­den va­lit­si­joil­le.
Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Väri- ja muotokieli taideleirin keskiössä

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Maa­laus­te­li­neet, si­vel­ti­met, vä­rit ja iloi­set tai­de­lei­ri­läi­set val­ta­si­vat Vas­ki­ve­den nuo­ri­so­seu­ran­ta­lon vii­me vii­kon­lop­pu­na. Tai­de­lei­ril­le 28.–30. elo­kuu­ta osal­lis­tui 12 Vir­tain Tai­deyh­dis­tyk­sen jä­sen­tä.
Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Lämmin perinne kokoaa yhdessä pysähtymään

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrit­tä­jien kirk­ko­py­hää ja Bob Dy­lan-mes­sua vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 30. elo­kuu­ta Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa, jos­sa oli upea mu­sii­kil­li­nen ko­ko­nai­suus. Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta oli teh­nyt sen eteen hur­jas­ti työ­tä. Tee­ma­na oli lä­him­mäi­sen­rak­kaus.
Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Mikä on Kalettomanlahden näkösyvyys?

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Muun mu­as­sa näi­tä tut­ki­vat yh­te­näis­kou­lun ylä­luok­kien op­pi­laat syk­syn ai­ka­na bi­o­lo­gi­an tun­neil­la. Heil­le on Ro­ta­ry­jen lah­joit­ta­man Ve­si­re­pun myö­tä tul­lut mah­dol­li­suus ve­den tut­ki­mi­seen ja eri­lais­ten ana­lyy­sien te­koon käy­tän­nös­sä.
Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Aika suojata taimikot ja tarkistaa hirvie­läin­va­hingot

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kouluverk­ko­tar­kastelu alkamassa Vaskivedellä

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kau­pun­gin­val­tuus­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta tai kou­lun yh­dis­tä­mis­tä toi­seen kou­luun voi­daan tar­kas­tel­la, kun kou­lun op­pi­las­mää­rä jää py­sy­väs­ti al­le 20 op­pi­laan mu­kaan lu­kien esi­kou­lun op­pi­laat.

Tavoitteena omistaja-asiakkaiden näköinen edustajisto

OP Sa­ta­pir­kan edus­ta­jis­ton vaa­lien eh­do­ka­sa­set­te­lu al­kaa 25. elo­kuu­ta ja päät­tyy 15. syys­kuu­ta. Vaa­leis­sa voi­vat ää­nes­tää pan­kin omis­ta­ja-asi­ak­kaat.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.

Peräänajo Kotalantiellä

Pir­kan­maa pe­las­tus­lai­tos sai lau­an­tai­na 22. elo­kuu­ta hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le Ko­ta­lan­tiel­le. Ky­sees­sä oli kah­den hen­ki­lö­au­ton ja yh­den pa­ket­ti­au­ton pe­rää­na­jo.

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.