Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Uutiset
29.8.2026 10.06

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Uutiset
29.8.2026 5.31

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.
Uutiset
28.8.2026 21.14

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Uutiset
28.8.2026 15.52

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
28.8.2026 14.22

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.8.2026 14.30

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.

Kuvituskuva

Uutiset
26.8.2026 13.00

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Uutiset
26.8.2026 12.00

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Uutiset
25.8.2026 14.00

Kouluverk­ko­tar­kastelu alkamassa Vaskivedellä

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kau­pun­gin­val­tuus­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta tai kou­lun yh­dis­tä­mis­tä toi­seen kou­luun voi­daan tar­kas­tel­la, kun kou­lun op­pi­las­mää­rä jää py­sy­väs­ti al­le 20 op­pi­laan mu­kaan lu­kien esi­kou­lun op­pi­laat.
Uutiset
25.8.2026 9.52

Tavoitteena omistaja-asiakkaiden näköinen edustajisto

OP Sa­ta­pir­kan edus­ta­jis­ton vaa­lien eh­do­ka­sa­set­te­lu al­kaa 25. elo­kuu­ta ja päät­tyy 15. syys­kuu­ta. Vaa­leis­sa voi­vat ää­nes­tää pan­kin omis­ta­ja-asi­ak­kaat.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Uutiset
24.8.2026 16.25

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Uutiset
24.8.2026 10.09

Peräänajo Kotalantiellä

Pir­kan­maa pe­las­tus­lai­tos sai lau­an­tai­na 22. elo­kuu­ta hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le Ko­ta­lan­tiel­le. Ky­sees­sä oli kah­den hen­ki­lö­au­ton ja yh­den pa­ket­ti­au­ton pe­rää­na­jo.
Uutiset
21.8.2026 13.30

1 500 metrilläkin Suomen ennätys

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Sir­pa Rii­ta­mä­ki ta­voit­te­li tois­ta Suo­men en­nä­tys­tä kes­ki­viik­ko­na 19. elo­kuu­ta 1 500 met­rin mat­kal­la nai­set 60-sar­jas­sa. Elo­kui­nen sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta jon­kun ver­ran tuu­li­nen.
4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Uutiset
21.8.2026 10.09

Kauniskangas sai uutta vauhtia

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

4-vuotias Vertti Pöyhölä vauhdissa Kauniskankaan uudistetulla pikkuradalla. Lasten oma rata tarjoaa pienille kuskeille turvallisen paikan harjoitella ja harrastaa.

Mari Kulma-aho

Kau­nis­kan­kaan mo­toc­ros­s­ra­ta va­lit­tiin Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin koh­teek­si. Hank­kees­sa pa­ran­net­tiin ra­dan tur­val­li­suut­ta, kun­nos­tet­tiin ole­mas­sa ole­vaa ra­taa ja ra­ken­net­tiin lap­sil­le oma mak­su­ton pik­ku­ra­ta.
Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Uutiset
21.8.2026 9.50

Post-it -lapputaidetta syntyy kahvitauoilla

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Post-it -lapputaidetta löytyy vitriinästä.

Riikka Tallila

Al­ku­jaan Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­van Ol­li Pär­nä­sen tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Vir­tain kir­jas­tos­sa vie­lä per­jan­tai­hin 28. elo­kuu­ta as­ti. Pär­nä­nen asuu tätä ny­kyä per­heen­sä kans­sa Töy­säs­sä.
Uutiset
19.8.2026 20.45

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Uutiset
19.8.2026 17.45

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
19.8.2026 14.00

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Uutiset
18.8.2026 14.05

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Uutiset
18.8.2026 11.26

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Uutiset
18.8.2026 9.20

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Uutiset
16.8.2026 7.00

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Uutiset
15.8.2026 7.40

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 16.12

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Uutiset
14.8.2026 10.00

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 9.06

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 14.53

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 7.07

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Uutiset
12.8.2026 12.07

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Uutiset
11.8.2026 18.48

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.