Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Yrittäjät rakentavat kotiseudun tulevaisuutta joka päivä

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin 4. syys­kuu­ta Ho­tel­li Tar­jan­teen ra­vin­to­la­ti­lois­sa juh­la­vis­sa, mut­ta ren­nois­sa ja läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa. Yrit­tä­jiä oli per­jan­tai-il­ta­na saa­pu­nut pai­kal­le yli 70.

Poliisi varoittaa vaarallisesta aineesta

Vii­kon­lop­pu­na Ylö­jär­ven Ku­rus­sa mur­tau­dut­tiin eläin­lää­kä­ri­a­se­ma Hau­ki­Ve­tiin ja siel­tä anas­tet­tiin eläin­ten lo­pet­ta­mi­seen käy­tet­tä­vää Eut­ha­sol-val­mis­tet­ta. Val­mis­te si­säl­tää pen­to­bar­bi­taa­lia ja on erit­täin vaa­ral­lis­ta.
Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Tarjanteen saapuminen Virroille on monelle kesän odotettu tapahtuma. Tänäkin kesänä vanha rouva lipui tuttujen vihellyksien saattamana Virtain laivarantaan.

Piia Hirviniemi

”Tahtotila on, että laiva jatkaa kulkemistaan”

Elo­kuus­sa tuli il­mi, et­tä Suo­men Ho­pe­a­lin­ja Oy lo­pet­taa lii­ke­toi­min­tan­sa ku­lu­van ke­sä­kau­den jäl­keen pit­kään jat­ku­nei­den ta­lou­del­lis­ten vai­keuk­sien vuok­si.
Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Kuvat Miska Lahtinen

Perinnekylän päättäjäisissä yli 200 ihmistä

Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Kuvat Miska Lahtinen

Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Metsä oli valaistu ja savukoneella oli tehty syvää usvan tuntua.

Kuvat Miska Lahtinen

Tu­len, Va­lon ja Sa­don­kor­juun juh­laa vie­tet­tiin lau­an­tai-il­ta­na 5. syys­kuu­ta Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Kuvituskuva

Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­lueella halutaan puuttua nikotiinin haittoihin

Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Kuvituskuva

Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Nikotiinipussien käyttö on lähes kaksinkertaistunut nuorten keskuudessa kahdessa vuodessa, ja nikotiinin aiheuttamat haitat ovat kasvussa.

Kuvituskuva

Vaik­ka tu­pa­koin­ti on Suo­mes­sa saa­tu las­ku­suun­taan, ni­ko­tii­ni­riip­pu­vuus ei ole vä­hen­ty­nyt, kos­ka mark­ki­noil­le on tul­lut uu­sia ni­ko­tii­ni­tuot­tei­ta.
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.

Pirkanmaan Vuoden yrittäjät on valittu

Pal­kin­not ja­et­tiin Yrit­tä­jän päi­vä­nä 5. syys­kuu­ta juh­la­ti­lai­suu­des­sa Tam­pe­reen Raa­ti­huo­neel­la. Tun­nus­tuk­set nos­ta­vat esiin yrit­tä­jyy­den mo­ni­muo­toi­suut­ta: ta­pah­tu­ma­kult­tuu­rin ra­ken­ta­mis­ta, mu­siik­ki­a­lan eri­tyi­so­saa­mis­ta, ter­veys­tek­no­lo­gi­an ke­hit­tä­mis­tä, as­fal­toin­ti­a­lan kas­vu­ta­ri­naa ja luo­van alan yrit­tä­jyyt­tä.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.
Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Kuvituskuva

Missä tömisee, pomppii ja nitisee?

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Kuvituskuva

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät jälleen Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailun avulla.

Kuvituskuva

Mil­lai­set tiet si­nun ar­ke­a­si ihas­tut­ta­vat tai vi­has­tut­ta­vat? Saa­ko tie kah­vit läik­ky­mään tai ham­paat ka­li­se­maan? Suo­men Ky­lät ry ja Suo­men Tie­yh­dis­tys ry et­si­vät jäl­leen Suo­men sur­kein­ta ky­lä­tie­tä ku­va­kil­pai­lun avul­la.

164 sakkoa valvontaviikolta

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tos koh­den­si alu­eel­laan lii­ken­ne­val­von­taa tur­va­lait­tei­den käy­tön ja tark­kaa­mat­to­muut­ta lii­ken­tees­sä ai­heut­ta­vien te­ki­jöi­den val­von­taan 24.–30. elo­kuu­ta.

Kuvituskuva

Liike jatkuu läpi vuoden

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Ke­sän vaih­tu­es­sa syk­syyn liik­keen ei tar­vit­se lop­pua. Syk­syn met­sät, po­lut ja ve­sis­töt kut­su­vat liik­ku­maan ja naut­ti­maan luon­nos­ta. Lii­kU syk­syl­lä -kam­pan­ja kan­nus­taa jat­ka­maan lii­ket­tä läpi vuo­den sekä löy­tä­mään luon­nos­ta it­sel­le so­pi­via ja eh­kä ai­van uu­sia ta­po­ja liik­kua.

Pirkanmaan hyvinvoin­ti­a­lueella on tapahtunut tietosuo­ja­poikkeama

Seu­lon­ta­po­ti­lai­den tie­don­siir­ros­sa uu­del­le pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le on ta­pah­tu­nut tie­to­suo­ja­poik­ke­a­ma. Uu­del­le pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le siir­re­tyis­sä asi­a­kas­tie­dois­sa on il­men­nyt vir­hei­tä.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Tiedottamistarve arvioidaan tapauskohtaisesti jokaisen onnettomuuden kohdalla

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pirkanmaan pelastuslaitos

Si­sä­mi­nis­te­riö uu­dis­taa pe­las­tus­toi­men tie­to­jär­jes­tel­miä, joka muut­taa myös on­net­to­muuk­sis­ta vies­ti­mi­sen käy­tän­tö­jä. Pir­kan­maal­la pe­las­tus­lai­tos vies­tii on­net­to­muuk­sis­ta me­di­al­le ja alu­een asuk­kail­le jat­kos­sa­kin.
Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Koulussakin on lupa tehdä virheitä

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Vi­su­ve­den kou­lun opet­ta­ja ja kir­jai­li­ja Tea Mä­ki­pe­re saa­puu kir­jas­to­vie­rai­lul­le Vir­roil­le 10. syys­kuu­ta. Yh­te­näis­kou­lul­la jär­jes­tet­tä­vä ta­pah­tu­ma on kai­kil­le avoin.
Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Päivi Ihamäen kotiateljeen ovet avoinna

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Suomen suurimpaan avoimien ateljeiden tapahtumaan osallistuvan Päivi Ihamäen kotigalleriassa on tulevana viikonloppuna esillä puu- ja metsäaiheinen kokonaisuus.

Kuvat Päivi Ihamäki

Vir­to­lai­nen Päi­vi Iha­mä­ki avaa ko­ti­gal­le­ri­an­sa ovet tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na 5.–6. syys­kuu­ta osal­lis­tu­en Suo­men suu­rim­paan avoi­mien atel­jei­den ta­pah­tu­maan Konst­run­da­niin. Ha­ke­mus tee­moi­neen, te­os­näyt­tei­neen ja tai­tei­li­ja CV-tie­toi­neen piti lä­het­tää jo hel­mi­kuus­sa koh­tei­den va­lit­si­joil­le.
Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Väri- ja muotokieli taideleirin keskiössä

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Taideleirin päätteeksi pidetyssä palautetilaisuudessa jokaisen työ sai palautetta leirin väeltä ja opettajana toimineelta Kirsi-Klaudia Kankaalta.

Päivi-Margit Ylimys

Maa­laus­te­li­neet, si­vel­ti­met, vä­rit ja iloi­set tai­de­lei­ri­läi­set val­ta­si­vat Vas­ki­ve­den nuo­ri­so­seu­ran­ta­lon vii­me vii­kon­lop­pu­na. Tai­de­lei­ril­le 28.–30. elo­kuu­ta osal­lis­tui 12 Vir­tain Tai­deyh­dis­tyk­sen jä­sen­tä.
Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Lämmin perinne kokoaa yhdessä pysähtymään

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrit­tä­jien kirk­ko­py­hää ja Bob Dy­lan-mes­sua vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 30. elo­kuu­ta Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa, jos­sa oli upea mu­sii­kil­li­nen ko­ko­nai­suus. Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta oli teh­nyt sen eteen hur­jas­ti työ­tä. Tee­ma­na oli lä­him­mäi­sen­rak­kaus.
Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Mikä on Kalettomanlahden näkösyvyys?

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Yhtenäiskoulun 8C-luokan porukka kävi tutkimassa Kalettomanlahden vettä. Testailujen päätyttyä oppilaat innostuivat heittelemään vesileipiä.

Kuvat Tuija Veija

Muun mu­as­sa näi­tä tut­ki­vat yh­te­näis­kou­lun ylä­luok­kien op­pi­laat syk­syn ai­ka­na bi­o­lo­gi­an tun­neil­la. Heil­le on Ro­ta­ry­jen lah­joit­ta­man Ve­si­re­pun myö­tä tul­lut mah­dol­li­suus ve­den tut­ki­mi­seen ja eri­lais­ten ana­lyy­sien te­koon käy­tän­nös­sä.
Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Aika suojata taimikot ja tarkistaa hirvie­läin­va­hingot

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Hirvinauha on yksi keino vähentää hirvivahinkoja taimikoilla.

Arto Pulkkinen

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Vaihda ruutuaika luontoaikaan

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Tutkimusnäytön perusteella terveyshyötyjä voidaan havaita jo 10–15 minuutin luontokäynneillä.

Riikka Tallila

Luon­to­ai­ka on help­po tapa li­sä­tä ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia ar­jes­sa. Luon­to­a­jal­la tar­koi­te­taan kaik­kea ai­kaa, jon­ka vie­täm­me luon­nos­sa – oli ky­sees­sä sit­ten lä­hi­puis­to, met­sä, ran­ta tai muu vi­her- tai ve­siym­pä­ris­tö.
Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sikurirousku maustaa vaniljajäätelön lakrit­san­ma­kuiseksi

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tänä vuonna kannattaa opetella tunnistamaan vuoden sieni sikurirousku.

Tiina Ikonen/ Marttaliitto

Sie­ni­kau­si on käyn­nis­sä eri puo­lil­la Suo­mea. Kan­ta­rel­le­ja on löy­ty­nyt ke­sän ai­ka­na, pai­koin herk­ku­tat­te­ja­kin run­saas­ti, ja en­sim­mäi­set rous­kut ovat nous­seet. Mar­tat kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia läh­te­mään sie­ni­met­sään ja opet­te­le­maan tänä syk­sy­nä ai­na­kin yh­den uu­den sie­ni­la­jin. Hyvä ti­lai­suus sii­hen on val­ta­kun­nal­li­nen sie­ni­päi­vä lau­an­tai­na 29. elo­kuu­ta ja sitä seu­raa­vat Mart­to­jen sie­ni­vii­kot.

SuPerin Inberg: Hyvinvoin­ti­a­lueiden rahoitusta ei pidä heikentää indeksi­leik­kauksilla

Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg on huo­lis­saan kes­kus­te­lus­ta, jos­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen kas­vua esi­te­tään hil­lit­tä­väk­si in­dek­si­leik­kauk­sil­la. Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa on ol­lut esil­lä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ein­dek­sin ko­ro­tuk­sia voi­tai­siin lei­ka­ta tu­le­val­la vaa­li­kau­del­la osa­na jul­ki­sen ta­lou­den so­peu­tus­toi­mia.
Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijat paras Suomen puuveneliigassa

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Virtain Urheilijoiden Ari Kuhno ja Jani Peritalo nappasivat ykkössijan sijan Ikaalisissa 1 000 metrin SM-souduista. Toisena olivat VOiton Soutajien Antti Nurkka ja Anselmi Hakkarainen ja Virtain Urheilijoiden Jouko Vaali ja Ari Orava sijoittuvat kolmanneksi.

Antti Pöyhönen

Ky­sees­sä on Suo­men Me­lon­ta- ja Sou­tu­lii­ton hal­lin­noi­ma pis­te­kil­pai­lu­sar­ja, jos­sa suo­ma­lai­set sou­tu­seu­rat ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan ke­sän puu­ve­ne­sou­tu­kil­pai­lu­jen ja SM-sar­jan yh­tey­des­sä.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.

Kuvituskuva

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.

Työttömyysluvut sahaavat Virroilla

Vir­roil­la työ­tä vail­la elo­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa oli 261 hen­ki­löä, joka on 10,5 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ke­sä­kuun lo­pus­sa työt­tö­miä oli 250, kun taas tou­ko­kuun lo­pus­sa työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 13 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kouluverk­ko­tar­kastelu alkamassa Vaskivedellä

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Vaskiveden koulun osalta on tavoitteena, että kouluverkkotarkastelu etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon alkuvuodesta 2027.

Tuija Veija/arkistokuva

Kau­pun­gin­val­tuus­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta tai kou­lun yh­dis­tä­mis­tä toi­seen kou­luun voi­daan tar­kas­tel­la, kun kou­lun op­pi­las­mää­rä jää py­sy­väs­ti al­le 20 op­pi­laan mu­kaan lu­kien esi­kou­lun op­pi­laat.