Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kari Aaltio

Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kari Aaltio

Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kalettomanlahden rantamaisemissa uusi venevaja on kiinnittänyt huomiota, kiinnostuksen toivotaan kasvavan ensi kesänä, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Kari Aaltio

Uusi venevaja otetaan käyttöön ensi keväänä

Vir­tain Va­el­ta­jien ja Vir­tain Ur­hei­li­joi­den sou­tu­ja­os­ton yh­teis­hank­kee­na Ka­let­to­man­lah­den sa­ta­ma-alu­eel­le on vii­me ke­sän ja syk­syn ai­ka­na ra­ken­net­tu uu­si ve­ne­va­ja me­lon­ta- ja sou­tu­toi­min­nan käyt­töön.
Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Tuija Veija

Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Tuija Veija

Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Erikoissairaanhoidon ja myös Virtain sote-aseman kirjaukset näkyvät jatkossa yhteisessä potilastietojärjestelmässä.

Tuija Veija

Erikois­sai­raanhoito ja peruster­vey­den­huolto yhteiseen potilas­tie­to­jär­jes­telmään

Pir­ha ot­taa eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa käyt­töön uu­den po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­män 6.–9. mar­ras­kuu­ta 2026. Muu­tok­sen jäl­keen hy­vin­voin­ti­a­lu­een pe­rus­ter­vey­den­huol­to ja eri­kois­sai­raan­hoi­to toi­mi­vat sa­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Käyt­töö­no­ton ai­ka­na pal­ve­luis­sa voi ol­la vii­vet­tä.
Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Kuvat Tuija Veija

Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Kuvat Tuija Veija

Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Koronkylässä vaaliautolle oli jonoa heti aamusta. Autoa kuljettanut Tuomo Jartti (vas.) opasti äänestäjiä, vuoroaan odottivat Ari Saapunki, Tarja Mäkinen ja Pirjo Koro.

Kuvat Tuija Veija

Vaaliautolla jonotettiin äänestämään

Seu­ra­kun­ta­vaa­lien en­nak­ko­ää­nes­tys al­koi tä­nään. Jo toi­sen ker­ran vaa­li­au­tok­si val­jas­tet­tu Tuo­mo Jar­tin mat­kai­lu­au­to suun­ta­si en­sim­mäi­se­nä Ko­ron­ky­lään ja ot­ti vas­taan en­sim­mäi­set ää­nes­tä­jät heti aa­mu yh­dek­säl­tä. Ää­nes­tys­pai­kal­le syn­tyi no­pe­as­ti jo­no­a­kin.
Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Riikka Tallila

Waskikulman tarina vain osa ravintola-alan konkurssiaaltoa

Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Riikka Tallila

Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Aleksi Heikkilän mielestä yrittäjien pitäisi tuoda esiin alan ja ajan todellisia kuulumisia, ja siksi hänkin kertoo kahvila-ravintola Waskikulman surullisen tarinan.

Riikka Tallila

– On­han tämä suo­ma­lai­sel­le mie­hel­le haas­ta­vaa koh­da­ta pet­ty­mys sekä suru, kun unel­ma ro­mut­tuu vuo­den ja kol­men kuu­kau­den jäl­keen, tii­vis­tää Was­ki­kul­man yri­tys­toi­min­taa täy­sil­lä tah­kon­nut Alek­si Heik­ki­lä tun­nel­man­sa.
Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Kirsi Toivonen Museovirasto

Museovirasto avasi avustushaun 

Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Kirsi Toivonen Museovirasto

Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Näkymä Vanhasta Porvoosta.

Kirsi Toivonen Museovirasto

Mu­se­o­vi­ras­to on avan­nut 19. lo­ka­kuu­ta vuo­den 2027 en­tis­tä­mi­sa­vus­tus­haun ra­ken­nus­ten ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­koh­tei­den säi­lyt­tä­vään kor­jaa­mi­seen. Avus­tus­ten ta­voit­tee­na on tur­va­ta ar­vok­kaan ra­ken­ne­tun kult­tuu­ri­pe­rin­nön säi­ly­mi­nen sekä yl­lä­pi­tää ra­ken­nus­res­tau­roin­nin pe­rin­tei­siä työ­ta­po­ja ja osaa­mis­ta.
OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

Jari Heinonen/Life in Frames

Edustajiston vaaleissa ehdolla 102 omistaja-asiakasta

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

Jari Heinonen/Life in Frames

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen kannustaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin.

Jari Heinonen/Life in Frames

– Nyt on mah­dol­li­suus vai­kut­taa oman pan­kin ja paik­ka­kun­nan asi­oi­hin, sil­lä omis­ta­ja-asi­ak­kaat va­lit­se­vat kes­kuu­des­taan OP Sa­ta­pir­kan edus­ta­jis­ton, ker­too OP Sa­ta­pir­kan toi­mi­tus­joh­ta­ja Jan­ne Poh­jo­lai­nen.
Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Kalle Keravuori

HPK voitti Karhut

Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Kalle Keravuori

Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Karhut laittoi HPK:n ahtaalle, mutta tällä kertaa sarjapisteet jäivät vastustajalle.

Kalle Keravuori

Jää­kie­kon III-Di­vi­si­oo­nan ot­te­lut jat­kui­vat Kiek­ko-Kar­hu­jen edus­tus­jouk­ku­een osal­ta Hä­meen­lin­nas­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si tä­män het­ken yh­den kär­ki­jouk­ku­eis­ta eli HPK:n.
SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

Kuvat @rpfmedia

Ajaminen, vauhti ja kilpaileminen parasta

SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

Kuvat @rpfmedia

SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

SM-pronssia saavuttanut Iines Kangasaho tähtää ensi kaudella finaaleihin myös uudessa kilpailuluokassa.

Kuvat @rpfmedia

Vir­to­lai­set si­sa­ruk­set Ii­nes ja On­ni Kan­ga­sa­ho ovat har­ras­ta­neet cros­s­kar­tia jo use­an vuo­den ajan, ja kil­pai­lu­mat­ko­ja on ker­ty­nyt Suo­men li­säk­si myös ul­ko­mail­le.
Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Tuija Veija

Historia ja nykypäivä kohtaavat Virtain Joulussa

Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Tuija Veija

Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Valaistu Perinnekylä oli selvä valinta Virtain Joulun 69. vuosikerran kanteen.

Tuija Veija

– Toi­mi­tus­kun­nas­ta tuli pal­jon apu­ja si­säl­töön, ar­vos­tan muun mu­as­sa Ai­la Si­pi­län his­to­ri­a­löy­tö­jä, ku­ten Jou­lun­viet­toa Aho­las­sa tai Mai­jan run­tu­reis­sul­ta pa­luu, jos­ta löy­tyy nuo­rem­mil­le var­mas­ti vie­rai­ta sa­noa, ar­ve­lee kuu­det­ta ker­taa Vir­tain Jou­lun pää­toi­mit­ta­ja­vas­tuu­ta kan­ta­nut Tui­ja Vei­ja.

Henkilöauto ajautui päin puuta

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos sai lau­an­tai­na 31. lo­ka­kuu­ta kel­lo 5.42 hä­ly­tys­teh­tä­vän tie­lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le Lie­den­poh­jan­tiel­le.

LähiTapiola ja Pirkan Kylät parantavat kylätalojen palotur­val­li­suutta Pirkanmaalla

Pir­kan Ky­lät ry ja sen toi­mi­a­lu­eel­la toi­mi­vat kol­me Lä­hi­Ta­pi­o­lan alu­eyh­ti­ö­tä ovat käyn­nis­tä­neet yh­teis­työn, jon­ka ta­voit­tee­na on pa­ran­taa pir­kan­maa­lais­ten ky­lä­ta­lo­jen pa­lo­tur­val­li­suut­ta.
Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Juhani Leppikorpi

Yksityis­tie­illassa käytännön tietoa tiekuntien toimintaan

Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Juhani Leppikorpi

Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityistieillan luennoijana oli projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Juhani Leppikorpi

Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 28. lo­ka­kuu­ta pi­de­tys­sä yk­si­tyis­tie­il­las­sa kä­si­tel­tiin yk­si­tyis­tei­den ja tie­kun­tien toi­min­nan kan­nal­ta kes­kei­siä ky­sy­myk­siä.
Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kuvat Tuija Veija

Tapiolan kenttä saa uuden elämän

Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kuvat Tuija Veija

Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kesäkuussa yhdyskuntatekniikan päällikkönä aloittanut Aleksi Ylä-Mononen kertoo oppineensa paljon Tapiolan kentän rakentamisen yhteydessä. Hänestä on ollut mukavaa päästä työskentelemään monien erilaisten asioiden kanssa. Taustalla aitatolppien kiinnityspaikkoja asentavat Jukka Eteläniemi ja Jussi Kanerva.

Kuvat Tuija Veija

Ta­pi­o­lan ken­täl­lä on vii­mei­sen pa­rin kuu­kau­den ajan käy­nyt mel­koi­nen myl­ler­rys. Nyt alu­eel­le al­kaa hah­mot­tua lo­pul­li­nen muo­to. Val­mis­tu­mas­sa on jal­ka­pal­lo­kent­tä.
Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Piia Hirviniemi

Inkerille vapaaehtoistyö on elämän sisältö

Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Piia Hirviniemi

Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Inkeri Ilkka on tehnyt vapaaehtoistöitä jo vuosikymmeniä. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on paikkansa, ja jokainen voi omalla tavallaan edistää yhteistä hyvää.

Piia Hirviniemi

Vir­tain hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan kun­ni­a­kir­ja ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia edis­tä­väs­tä toi­min­nas­ta myön­net­tiin tänä vuon­na In­ke­ri Il­kal­le. Hä­nen vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut va­paa­eh­tois­työn­sä on tuo­nut iloa, tu­kea ja koh­taa­mi­sia mo­nil­le vir­to­lai­sil­le.

OP Pohjola helpottaa yhdistysten pankkipalvelujen kustannuksia

OP Poh­jo­la ei peri en­si vuo­den alus­ta al­ka­en yh­dis­tyk­sil­tä ja tie­kun­nil­ta ti­lin kuu­kau­si­mak­sua ei­kä di­gi­so­pi­muk­sen kuu­kau­si­mak­sua. Muu­tos kos­kee lä­hes 70 000 asi­a­kas­ta, ja sen vuo­tui­nen hyö­ty yh­dis­tyk­sil­le ja tie­kun­nil­le on val­ta­kun­nal­li­ses­ti yh­teen­sä yli 7 mil­joo­naa eu­roa.
Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Tuija Veija

Pohjoismaiden monipuolisimmalla konepajayhtiöllä ennätyksellinen vuosi menossa

Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Tuija Veija

Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Memar Oy:n pääomistaja, myynti- ja markkinointijohtaja Aki Kangas vastaanotti Virrat-palkinnon lauantain juhlassa. – Yrittäminen on joukkuepeliä, jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli tässä kovassa pelissä.

Tuija Veija

Vir­rat-pal­kin­non saa­nut Me­mar Oy:n pää­o­mis­ta­ja, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Aki Kan­gas luon­neh­tii pal­kin­non saa­mi­sen tun­tu­van mu­ka­val­ta.

Virtain taksiasema puretaan

Vir­roil­la tak­si­au­toi­li­jat ovat pur­ka­mas­sa tak­si­a­se­man vä­häi­sen käy­tön ta­kia ja ha­lu­a­vat ir­ti­sa­noa maan­vuok­ra­so­pi­muk­sen.

Veroprosentit ennallaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2027 tu­lo­ve­rop­ro­sen­tit ja kiin­teis­tö­ve­rop­ro­sen­tit vah­vis­te­taan. Esi­tyk­sen mu­kaan Vir­tain kau­pun­gin ve­rop­ro­sen­tit säi­ly­vät vuon­na 2027 en­nal­laan, ei­kä nii­hin ol­la esit­tä­mäs­sä muu­tok­sia.

Kaupunki nostaa 2 500 000 euron lainan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää nos­taa Kun­ta­ra­hoi­tus Oyj:n tar­jouk­sen mu­kai­ses­ti pää­o­mal­taan 2 500 000 eu­ron lai­nan kiin­te­äl­lä 3,560 pro­sent­tiyk­si­kön ko­rol­la. Lo­pul­li­nen kor­ko­ta­so mää­räy­tyy lai­nan nos­to­het­ken kor­ko­ta­son mu­kaan.
Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Tuija Veija

Hoidontarpeen arviointi siirtyy aulatilan palvelutiskiin

Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Tuija Veija

Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Asiointipiste otetaan käyttöön arviolta marraskuun alussa.

Tuija Veija

Hoi­don­tar­peen ar­vi­oin­ti siir­tyy lä­hi­ai­koi­na Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man au­la­ti­lan la­si­seen pal­ve­lu­tis­kiin.
Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Piia Hirviniemi

Päiväkodin arki tutuksi läheisille

Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Piia Hirviniemi

Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Eevi Sahi sai päiväkodin läheistenpäivään vieraaksi isovanhemmat Veikko ja Marjo Lindroosin. Yhdessä leikittiin, tutustuttiin päiväkotiin ja herkuteltiin pannareilla.

Piia Hirviniemi

Mar­jo ja Veik­ko Lind­roos ajoi­vat vii­me per­jan­tai­na Äh­tä­rin Rä­mä­län­ky­läs­tä Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dil­le viet­tä­mään lä­heis­ten­päi­vää 5-vuo­ti­aan lap­sen­lap­sen­sa Ee­vi Sa­hin kans­sa.
Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Maria Soukkala

Kauhujen polulle jonotti 172 ihmistä

Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Maria Soukkala

Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Yli puolessa palautteessa parhaiksi hahmoiksi polun varrelta nimettiin nunnat.

Maria Soukkala

Vir­tain Pe­rin­ne­ky­län met­sän sii­mek­ses­sä oli tar­jol­la jän­ni­tys­tä ja kau­hu­a­kin so­pi­vas­sa suh­tees­sa vii­me lau­an­tai­na. Moni 172 osal­lis­tu­jas­ta hie­rai­si sil­mi­ään pilk­ko­pi­me­äs­sä, kun ha­vah­tui, et­tä tääl­lä­hän saa jo­not­taa. Li­pun­myyn­ti sul­jet­tiin il­ta­yh­dek­sän mais­sa ja edel­leen oli­si ol­lut po­lul­le läh­ti­jöi­tä.
Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä siirrytään talvi- ja pimeän ajan nopeus­ra­joi­tuksiin

Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30. lokakuuta mennessä, ja uudet rajoitukset astuvat voimaan heti merkkien vaihduttua.

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Pir­kan­maan ja Kan­ta-Hä­meen maan­teil­lä ote­taan käyt­töön tal­vi- ja pi­me­än ajan no­peus­ra­joi­tuk­set 28. lo­ka­kuu­ta. No­peus­ra­joi­tus­mer­kit vaih­de­taan 30. lo­ka­kuu­ta men­nes­sä, ja uu­det ra­joi­tuk­set as­tu­vat voi­maan heti merk­kien vaih­dut­tua.
Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Virrat on hieno paikka toimia ja elää

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saaneen Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Kaik­kien yh­teis­tä Vir­rat-päi­vän juh­laa vie­tet­tiin lau­an­tai­na yh­te­näis­kou­lul­la. Kak­ku­kah­vien jäl­keen ylei­sö pää­si to­dis­ta­maan Vir­rat-pa­kin­non ja hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan kun­ni­a­kir­jan saa­jien pal­kit­se­mis­ta sekä naut­ti­maan Me­ri­kan­to-opis­ton op­pi­lai­den ja opet­ta­jien mo­ni­puo­li­sis­ta mu­siik­ki- ja tans­sie­si­tyk­sis­tä.
Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Iloinen Kekri-tapahtuma oli onnistunut

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Iloi­seen ja läm­min­hen­ki­seen Kek­ri-ta­pah­tu­maan Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa osal­lis­tui vii­me lau­an­tai­na noin 80–100 osal­lis­tu­jaa.

Kutsut Taysiin tulevat jatkossa Suomi.fi-viestinä

Jos olet Ta­y­sin po­ti­las, tar­kis­ta Oma­Pir­has­sa nyt, et­tä di­gi­taa­li­sen asi­oin­nin suos­tu­muk­se­si ovat kun­nos­sa ja yh­teys­tie­to­si oi­kein. Näin var­mis­tat, et­tä ajan­va­raus­muis­tu­tuk­set ja käyn­tei­hin liit­ty­vät he­rät­teet ta­voit­ta­vat si­nut. Kut­sut ja oh­jeet tu­le­vil­le käyn­neil­le lä­he­te­tään jat­kos­sa Suo­mi.fi-vies­tei­nä, min­kä li­säk­si di­gi­taa­li­nen asi­oin­ti siir­tyy mar­ras­kuus­sa Oma­Ta­y­sis­ta Oma­Pir­haan.

Työttömyysaste syyskuun lopussa 10,0 prosenttia

Vir­tain työt­tö­myy­sas­te oli syys­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa 10,0 pro­sent­tia, kun se elo­kuun lo­pus­sa oli 9,9 pro­sent­tia. Asia sel­vi­ää Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sen jul­kai­se­mas­ta syys­kuun työl­li­syys­kat­sauk­ses­ta.
Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Keuruun Pirtti-Moskuvan alueelle suunnitellaan Vihreää Teolli­suus­keskusta

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Keu­ruun Pirt­ti-Mos­ku­van alu­eel­le suun­ni­tel­laan West­wind Oy:n toi­mes­ta mo­der­nia Vih­re­ää Te­ol­li­suus­kes­kus­ta, joka yh­dis­tää puh­taan ener­gi­an tuo­tan­non, di­gi­taa­li­sen inf­rast­ruk­tuu­rin ja älyk­kään säh­kön va­ras­toin­nin sa­maan han­ke­a­lu­ee­seen.

Pirkanmaan hyvinvointialue sai valtiolta 280 miljoonan euron lainanot­to­val­tuuden

Val­ti­o­neu­vos­to on myön­tä­nyt Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le vuo­del­le 2027 li­sä­lai­na­not­to­val­tuut­ta yh­teen­sä 280 113 000 eu­roa. Nyt saa­tua lai­na­not­to­val­tuut­ta käy­te­tään in­ves­toin­ti­suun­ni­tel­man mu­kai­siin hank­kei­siin, ku­ten Ha­tan­pään ja Kouk­ku­nie­men kiin­teis­tö­jen han­kin­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een omis­tuk­seen.
TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

Todentuntuiset onnetto­muus­har­joi­tukset lisäävät varmuutta

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

Il­ma­voi­mal­li­nen ele­ment­ti tuli tu­tuk­si muun mu­as­sa hä­vit­tä­jä­ka­lus­ton muo­dos­sa, kun Sa­ta­kun­nan len­nos­to jär­jes­ti vii­kon mit­tai­sen TYRS­KY26-ve­sis­tö- ja maas­to­et­sin­tä­har­joi­tuk­sen 19.–23. lo­ka­kuu­ta. Har­joi­tu­sa­lue si­joit­tui Ruo­ve­den ja Vir­tain poh­joi­sil­le maa- ja ve­sis­tö­a­lu­eil­le.