Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Riikka Tallila

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta, yk­si tori-il­lan ve­to­nau­lois­ta oli Kei­jo Lep­pä­sen juon­ta­ma­ma lä­mä­ri­ki­sa.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.

Kuvituskuva

Virroilla työllisyys koheni hivenen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­roil­la työ­tä vail­la oli 250 hen­ki­löä, joka on 10,1 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Mää­rä on hie­man al­hai­sem­pi kuin kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min, jol­loin työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 14 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Ravintolailloista tingitään festareiden vuoksi

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Di­gi­pank­ki Re­vo­lu­tin teet­tä­mäs­tä ku­lut­ta­ja­ky­se­lys­tä sel­vi­ää, et­tä joka kol­mas suo­ma­lai­nen on käyt­tä­nyt fes­ti­vaa­liin tai kon­sert­tiin enem­män ra­haa kuin oli­si ta­lou­del­li­ses­ti ol­lut jär­ke­vää. Lä­hes puo­let suo­ma­lai­sis­ta eli 46 pro­sent­tia oli­si val­mis vä­hen­tä­mään ra­vin­to­las­sa syö­mis­tä voi­dak­seen käyt­tää ra­haa live-elä­myk­siin.
Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Met­sä­am­mat­ti­lais­ten ver­kos­to on toi­mit­ta­nut maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le lau­sun­ton­sa met­sä­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta. Ver­kos­to pi­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­tä pää­o­sin on­nis­tu­nee­na, mut­ta kat­soo, et­tä la­kiu­u­dis­tuk­ses­sa on sa­mal­la vah­vis­tet­ta­va met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten oi­keus­tur­vaa muut­tu­nees­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Turvallisesti marjametsään – näillä vinkeillä vältät eksymisen

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Oi­ke­an­lai­nen va­rau­tu­mi­nen on avain on­nis­tu­nee­seen met­sä­ret­keen. Va­rau­tu­mi­nen on tär­ke­ää, vaik­ka met­sä oli­si­kin tut­tu.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin

Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Vii­kon­lo­pun run­saat sa­teet ovat hel­pot­ta­neet jär­vien ve­si­ti­lan­net­ta Lou­nais-Suo­mes­ta Kai­nuu­seen yl­tä­väl­lä alu­eel­la. Enim­mil­lään yli 100 mil­li­met­rin vuo­ro­kau­si­sa­teet ovat nos­ta­neet vii­me päi­vien ai­ka­na mo­nen pie­nen jär­ven ve­den­kor­keut­ta yli 50 cm ja suu­ria jär­viä 20–30 cm.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Puhtaat näytteet uimarannalta

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Maa­nan­tais­ta as­ti sul­jet­tu­na ol­leen Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nan la­bo­ra­to­ri­o­tu­lok­set ovat val­mis­tu­neet tä­nään tors­tai­na 23. hei­nä­kuu­ta ja ne täyt­tä­vät ui­ma­ve­del­le ase­te­tut laa­tu­vaa­ti­muk­set.
atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

Kouluikäisten suun ja hampaiden terveys­tar­kas­tukset ikäperusteisiksi

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

Pir­kan­maal­la pe­rus­kou­lui­käi­set lap­set ja nuo­ret kut­su­taan syk­sys­tä al­ka­en suun ja ham­pai­den ter­veys­tar­kas­tuk­siin iän pe­rus­teel­la. Ai­em­min tar­kas­tuk­set on jär­jes­tet­ty luok­ka­vuo­sien mu­kaan. Muu­tos joh­tuu val­ti­o­neu­vos­ton uu­des­ta neu­vo­la­pal­ve­lu­jen sekä kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ase­tuk­ses­ta.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Lähes 33 000 henkilön veronpalautus uhkaa viivästyä

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Suo­ma­lai­sil­ta saat­taa jää­dä elo­kuun ve­ron­pa­lau­tus­päi­vä­nä 3. elo­kuu­ta saa­mat­ta lä­hes 2,2 mil­joo­naa eu­roa ve­ron­pa­lau­tuk­sia, kos­ka Ve­ro­hal­lin­nol­ta puut­tuu hei­dän ti­li­nu­me­ron­sa. Ti­li­nu­me­roi­ta puut­tuu eri­tyi­ses­ti nuo­ril­ta en­si­ker­ta­lai­sil­ta. Ti­li­nu­me­ron eh­tii il­moit­taa Oma­Ve­ros­sa vii­meis­tään 27. hei­nä­kuu­ta as­ti.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.
Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Irtisanotuille on tarjottu tukea henkisessä jaksamisessa

Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Juha-Matti Sihvonen

Juha-Matti Sihvonen

Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­den ul­kois­tus­pal­ve­lui­den joh­ta­ja Juha-Mat­ti Sih­vo­nen vas­ta­si ny­ky­ti­lan­net­ta kos­ke­viin ky­sy­myk­siin, joi­ta nou­si esiin Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­sen vie­rai­lun ai­ka­na.
Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Kuvat Olli Koro

Kyläjuhlat Korossa onnistuivat muutoksista huolimatta

Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Kuvat Olli Koro

Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Vaikka Koron kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlapaikka vaihtui epävakaan sään vuoksi venerannasta kylätalolle, tapahtuma onnistui hienosti. Sää kuitenkin parani ja kylätalon pihassa makkarateltan luona väki viihtyi jo ulkonakin.

Kuvat Olli Koro

Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen 20-vuo­tis­juh­lien siir­ret­tiin pi­kai­sel­la ai­ka­tau­lul­la Ko­ron ve­ne­ran­nas­ta ky­lä­ta­lon suo­jiin sään ar­vaa­mat­to­muu­den vuok­si.
Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

40 autokuntaa kiersi veteraa­ni­au­to­rastit

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Vir­tain tori täyt­tyi lau­an­tai­aa­mu­na nos­tal­gi­sis­ta au­tois­ta, kun 13. Ve­te­raa­ni­au­to­jen Vir­rat -ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­neet start­ta­si­vat ras­ti­rei­til­le. Osal­lis­tu­jia oli kaik­ki­aan 40, kau­kai­sim­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.

Kovat sateet vaurioittivat sorateitä Virroillakin

Poik­keuk­sel­li­sen run­saat sa­teet ovat ai­heut­ta­neet Pir­kan­maan alu­eel­la vau­ri­oi­ta eri­tyi­ses­ti so­ra­teil­le, tie­dot­taa Sisä-Suo­men Elin­voi­ma­kes­kus. Tie­ver­kol­la on esiin­ty­nyt sor­tu­mia, ve­den nou­sua tiel­le sekä rum­muis­ta ja ve­si­mää­ris­tä joh­tu­via vau­ri­oi­ta, joi­den vuok­si joil­la­kin tie­o­suuk­sil­la lii­ken­net­tä on jou­dut­tu ra­joit­ta­maan tai sul­ke­maan tur­val­li­suus­syis­tä.