Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Virrat-päivän palkitut hyvinvointilautakunnan kunniakirjan saanut Inkeri Ilkka ja Virrat-palkinnon saanut Memar Oy:n Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Virrat on hieno paikka toimia ja elää

Kaik­kien yh­teis­tä Vir­rat-päi­vän juh­laa vie­tet­tiin lau­an­tai­na yh­te­näis­kou­lul­la. Kak­ku­kah­vien jäl­keen ylei­sö pää­si to­dis­ta­maan Vir­rat-pa­kin­non ja hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan kun­ni­a­kir­jan saa­jien pal­kit­se­mis­ta sekä naut­ti­maan Me­ri­kan­to-opis­ton op­pi­lai­den ja opet­ta­jien mo­ni­puo­li­sis­ta mu­siik­ki- ja tans­sie­si­tyk­sis­tä.
Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Marttisen ohjaaja Moona Räty ohjeistaa Luukas Ketosta jousiammunnassa.

Kuvat Päivi Ketonen

Iloinen Kekri-tapahtuma oli onnistunut

Iloi­seen ja läm­min­hen­ki­seen Kek­ri-ta­pah­tu­maan Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa osal­lis­tui vii­me lau­an­tai­na noin 80–100 osal­lis­tu­jaa.

Kutsut Taysiin tulevat jatkossa Suomi.fi-viestinä

Jos olet Ta­y­sin po­ti­las, tar­kis­ta Oma­Pir­has­sa nyt, et­tä di­gi­taa­li­sen asi­oin­nin suos­tu­muk­se­si ovat kun­nos­sa ja yh­teys­tie­to­si oi­kein. Näin var­mis­tat, et­tä ajan­va­raus­muis­tu­tuk­set ja käyn­tei­hin liit­ty­vät he­rät­teet ta­voit­ta­vat si­nut. Kut­sut ja oh­jeet tu­le­vil­le käyn­neil­le lä­he­te­tään jat­kos­sa Suo­mi.fi-vies­tei­nä, min­kä li­säk­si di­gi­taa­li­nen asi­oin­ti siir­tyy mar­ras­kuus­sa Oma­Ta­y­sis­ta Oma­Pir­haan.

Työttömyysaste syyskuun lopussa 10,0 prosenttia

Vir­tain työt­tö­myy­sas­te oli syys­kuun lo­pun ti­lan­tees­sa 10,0 pro­sent­tia, kun se elo­kuun lo­pus­sa oli 9,9 pro­sent­tia. Asia sel­vi­ää Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sen jul­kai­se­mas­ta syys­kuun työl­li­syys­kat­sauk­ses­ta.
Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Keuruun Pirtti-Moskuvan alueelle suunnitellaan Vihreää Teolli­suus­keskusta

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Suunnitteilla olevan Vihreän Teollisuuskeskuksen keskeinen osa on noin 250 megawatin datakeskus, joka muodostuu viidestä noin 50 megawatin rakennuksesta.

Keu­ruun Pirt­ti-Mos­ku­van alu­eel­le suun­ni­tel­laan West­wind Oy:n toi­mes­ta mo­der­nia Vih­re­ää Te­ol­li­suus­kes­kus­ta, joka yh­dis­tää puh­taan ener­gi­an tuo­tan­non, di­gi­taa­li­sen inf­rast­ruk­tuu­rin ja älyk­kään säh­kön va­ras­toin­nin sa­maan han­ke­a­lu­ee­seen.

Pirkanmaan hyvinvointialue sai valtiolta 280 miljoonan euron lainanot­to­val­tuuden

Val­ti­o­neu­vos­to on myön­tä­nyt Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le vuo­del­le 2027 li­sä­lai­na­not­to­val­tuut­ta yh­teen­sä 280 113 000 eu­roa. Nyt saa­tua lai­na­not­to­val­tuut­ta käy­te­tään in­ves­toin­ti­suun­ni­tel­man mu­kai­siin hank­kei­siin, ku­ten Ha­tan­pään ja Kouk­ku­nie­men kiin­teis­tö­jen han­kin­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een omis­tuk­seen.
TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

Todentuntuiset onnetto­muus­har­joi­tukset lisäävät varmuutta

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen yhteydessä mallinnettiin hävittäjäonnettomuus, jossa visuaalisesti nähtiin, että se oli sytyttänyt myös maastopaloja alueella.

Riikka Tallila

Il­ma­voi­mal­li­nen ele­ment­ti tuli tu­tuk­si muun mu­as­sa hä­vit­tä­jä­ka­lus­ton muo­dos­sa, kun Sa­ta­kun­nan len­nos­to jär­jes­ti vii­kon mit­tai­sen TYRS­KY26-ve­sis­tö- ja maas­to­et­sin­tä­har­joi­tuk­sen 19.–23. lo­ka­kuu­ta. Har­joi­tu­sa­lue si­joit­tui Ruo­ve­den ja Vir­tain poh­joi­sil­le maa- ja ve­sis­tö­a­lu­eil­le.
Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Kuvat Tuija Veija

Yhteisen seurakunnan rakentajat vaalipaneelissa

Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Kuvat Tuija Veija

Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Seurakuntavaaliehdokkaat joutuivat laittamaan asioita vastakkain Anssi Nymanin tentissä. Monen kysymyksen kohdalla kuului nurinaa, ettei kaikkia asioita voida laittaa vastakkain.

Kuvat Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­toon pyr­ki­vät pää­si­vät esit­täy­ty­mään seu­ra­kun­ta­lai­sil­le vaa­li­pa­nee­lis­sa Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tiis­tai­na 20. lo­ka­kuu­ta.
Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Virtain kaupunki

Valtuustolla vartin kokous

Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Virtain kaupunki

Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Kärppälän kiinteistö sijaitsee Lakarintien varrella, Kangasjärven välittömässä läheisyydessä.

Virtain kaupunki

Kun asi­at on val­miik­si pui­tu ja lei­vik­si lei­vot­tu, ei kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­sis­sa tur­hia jaa­ri­tel­la.
Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Kuvat Riikka Tallila

Kansalaiskahvitus osui Nestorikerhon ohjelmaan

Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Kuvat Riikka Tallila

Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Nestorikerholaiset odottivat Virrat-päivän kahvi- ja kakkutarjoilua tiistai-iltapäivästä eivätkä olleet varautuneet tällä kertaa omaan nyyttikestiin. – Olemme jutelleet tänään enimmäkseen terveydestä, ja kun kokoontumisemme kunnolla alkaa, vedetään sermi kiinni, kommentoitiin kerhosta.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­rat-päi­vän kan­sa­lais­kah­vi­tus pi­det­tiin 20. lo­ka­kuu­ta koh­taa­mis­paik­ka Ot­son ti­lois­sa ja kak­ku­kah­vien ohel­la sai vä­lil­lä kuun­nel­la le­vyn jul­kais­seen Duo Omal­la ni­mel­lä -ko­koon­pa­non mu­siik­kia. Kah­vi­tus­ti­las­sa kuul­tiin niin Vir­tain Lau­lua kuin me­ne­vää kan­san­mu­siik­ki­a­kin. Duos­sa esiin­tyi­vät Pirk­ko Sih­vo­nen ja Rit­va Nie­mi.

Henkilöauto ja hevosten­kul­je­tus­pe­räkärry suistuivat ojaan

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen kes­ki­suu­res­ta lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­le tä­nään tiis­tai­na 20. lo­ka­kuu­ta puo­len päi­vän jäl­keen.
Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Piia Hirviniemi

Postin itsepalvelupiste S-Marketille

Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Piia Hirviniemi

Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Virtain S-Marketin apulaispäällikkö Kaisa Mäntysalmi esittelee uutta Postin itsepalvelupistettä, joka helpottaa pakettien lähettämistä ja vastaa asiakkaiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen.

Piia Hirviniemi

Pos­ti vah­vis­taa pal­ve­lu­pis­te­ver­kos­to­aan Pir­kan­maal­la avaa­mal­la No­ki­al­le uu­den Pos­tin pal­ve­lu­pis­teen sekä usei­ta uu­sia au­to­maat­te­ja ja it­se­pal­ve­lu­pis­tei­tä eri puo­lil­le Pir­kan­maa­ta.
Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Lea Koskimäki

Kuka uskaltaa Kauhujen polulle?

Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Lea Koskimäki

Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Kauhujen polun varrelta löytyy erilaisia valoefektejä, ääniä ja yli 15 erilaista hahmoa.

Lea Koskimäki

Hal­lo­ween kar­mi­vi­ne hah­moi­neen saa Vir­roil­la uu­sia kier­rok­sia, kun Kau­hu­jen pol­ku kut­suu pe­lot­to­mia kul­ki­joi­ta lau­an­tai-il­lan pi­mey­teen 24. lo­ka­kuu­ta.
Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Helena Vuorenmaa

Auta lasta – Auta perhettä -keräys tulee taas

Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Helena Vuorenmaa

Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Kaupoissa kerättävät tavarat toimitetaan keräyksen jälkeen sosiaalitoimen varastoon. Lokakuun keräys täytti lähes koko varastohuoneen lattian. Kuvassa Eija Riitamäki (vas.) ja Päivi Tuomisto.

Helena Vuorenmaa

Lei­jo­nien kam­pan­ja pai­kal­lis­ten vä­hä­va­rais­ten lap­si­per­hei­den aut­ta­mi­sek­si jär­jes­te­tään lau­an­tai­na 24. lo­ka­kuu­ta. LC Vir­rat/Tar­jan­ne jär­jes­ti ke­räyk­sen en­sim­mäi­sen ker­ran ke­vääl­lä 2025. Nyt jo nel­jän­nen ker­ran jär­jes­tet­tä­väs­sä ta­pah­tu­mas­sa on mu­ka­na myös toi­nen pai­kal­li­nen klubi eli LC Vir­rat. Ke­räys jär­jes­te­tään sa­ma­na päi­vä­nä mo­lem­mis­sa pai­kal­li­sis­sa kes­kus­tan ruo­ka­kau­pois­sa.
Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Vertti Viitanen

Karhut voitti Manse Akatemian

Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Vertti Viitanen

Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Kiekko-Karhut juhli viikonloppuna kotikaukalossa voittoa Manse Akatemiasta.

Vertti Viitanen

III-Di­vi­si­oo­nan jää­kiek­ko-ot­te­lut jat­kui­vat Kiek­ko-Kar­hu­jen osal­ta ko­ti­ot­te­lul­la Man­se Aka­te­mi­aa vas­taan vii­me vii­kon­lop­pu­na.
Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Petri Lähteenmäki

Miten yksityisteillä varaudutaan talveen?

Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Petri Lähteenmäki

Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Virtain yhtenäiskoululla järjestetään 28. lokakuuta yksityistieilta, jossa kerrotaan ajankohtaisia yksityistieasioita. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Virtain kaupunki ja Metsäkeskus.

Petri Lähteenmäki

Yleen­sä tei­den pe­ru­son­gel­ma­na on huo­no kan­ta­vuus. Kui­va­na tiet yleen­sä kan­ta­vat, mut­ta sa­tei­den vai­ku­tuk­ses­ta kan­ta­vuus heik­ke­nee.
Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Kuvat Tuija Veija

Mattssonin Kootut teot esillä kirjastolla

Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Kuvat Tuija Veija

Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Satu Mattsson kurkistaa Pate de Verre -tekniikalla tekemiensä pikarien takaa.

Kuvat Tuija Veija

Eri­lai­sia la­si­töi­tä, mo­sai­ik­kia, En­caus­tic Art-töi­tä, Tif­fa­ny­la­sia, ja mo­nen­lais­ta muu­ta­kin kä­si­työ­ta­paa on esil­lä Vir­tain kir­jas­ton näyt­te­lys­sä Koo­tut teot. Töi­den ta­ka­na on vir­to­lai­nen Satu Mat­ts­son, jon­ka kä­den­tai­toi­hin voi käy­dä tu­tus­tu­mas­sa lo­ka­kuun ajan kir­jas­tol­la.
Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Avaruuspallo uutena Kekri-tapahtumassa

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa jär­jes­te­tään 24. lo­ka­kuu­ta kol­mat­ta ker­taa Kek­ri-ta­pah­tu­ma. Ta­pah­tu­ma on mak­su­ton ja avoin koko per­heel­le, ja tänä vuon­na sen to­teut­ta­mi­seen osal­lis­tuu Mart­ti­sen tii­min li­säk­si So­rin Sir­kus ja kuu­si eu­roop­pa­lais­ta va­paa­eh­tois­ta.
Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Dialyysihoito on toiminut Virroilla jo 35 vuotta

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man di­a­lyy­siyk­si­kös­sä vie­tet­tiin 35-vuo­tis­juh­laa per­jan­tai­na 9. lo­ka­kuu­ta kak­ku­kah­vien mer­keis­sä. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu po­ti­lai­ta ja hei­dän omai­si­aan, en­ti­siä hoi­ta­jia ja sekä si­dos­ryh­mien edus­ta­jia.
Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Vaalikir­joit­telusta

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus va­raa ti­laa seu­ra­kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le en­nen mar­ras­kuus­sa pi­det­tä­viä vaa­le­ja. Jo­kai­nen eh­do­kas voi kir­joit­taa 1500–1600 mer­kin teks­tin ja ker­toa, mik­si on läh­te­nyt eh­dol­le ja mitä asi­oi­ta ha­lu­ai­si edis­tää?
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.

Taysin hoitopuhelujen soittoajoista tieto aiempaa tarkemmin

Po­ti­laan on jat­kos­sa hel­pom­pi va­rau­tua Ta­y­sis­ta tu­le­vaan hoi­to­pu­he­luun, sil­lä soit­to­a­jan­koh­ta il­moi­te­taan vä­hin­tään aa­mu­päi­vän kel­lo 8–12 tai il­ta­päi­vän kel­lo 12–16 tark­kuu­del­la. Tie­tyt sai­raa­lan yk­si­köt voi­vat ker­toa kel­lo­na­jan tai ai­kaik­ku­nan myös tätä tar­kem­min.