Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Minna Salminen

Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Minna Salminen

Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Pelin jälkeen väsyneen mutta onnellisen maalivahdin saattelivat pukuhuoneeseen Juha Isokivijärvi ja Leevi Kukkonen.

Minna Salminen

Jusulla juhlaottelu Takatukkien maalilla

Ap­ril­li­päi­vä­nä 70 vuot­ta täyt­tä­vän Ju­ha­ni Kuk­ko­sen juh­la­ot­te­lu pe­lat­tiin Vir­tain jää­hal­lis­sa lau­an­tai­na 14. maa­lis­kuu­ta. Vas­tak­kain oli­vat Ta­ka­tu­kat ja Rau­tai­set har­ras­ta­jat.

 Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Riikka Tallila

 Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Riikka Tallila

 Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Keiturin Soten työntekijät siirtyvät Pihlajalinnan alaisuuteen 1. huhtikuuta alkaen. – Meillä on hyvä, osaava porukka ja olemme puhaltaneet muutoksessakin yhteen hiileen, luonnehtivat Anna-Maija Koskinen mielenterveys- ja päihdepalveluista (oik.), Eija Morri lähisairaalaosastolta ja kotisairaalasta sekä lähihoitaja Huog Le Keiturinpuiston Kuparipuistosta.

Riikka Tallila

Upea vaihe mahtavassa porukassa

– Se on vä­hän niin kuin suun­nis­ta­jal­le an­ne­taan kart­ta kä­teen ja sa­no­taan, et­tä mene tuo reit­ti, ver­taa Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la nel­jä kuu­kaut­ta sit­ten saa­maan­sa teh­tä­vää.

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Tuija Veija

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Tuija Veija

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Esimerkiksi useissa kylissä järjestettävät pääsiäistapahtumat ovat kuluttajapalveluja, jotka vaativat turvallisuusasioiden pohdintaa.

Tuija Veija

Tapahtumien vaaranpaikat tunnistettava ennakolta

Vir­roil­la­kin to­teu­te­taan vuo­sit­tain mat­kai­li­joi­den ja asuk­kai­den ilok­si kym­me­niä ta­pah­tu­mia, jois­sa jär­jes­tä­jä­nä on yleen­sä yh­dis­tys, ky­lä­seu­ra tai jo­kin muu jär­jes­tö.

Ehdota kunniamerkkien saajia Itsenäi­syys­päivänä 2026

Kun­tien, hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ja kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mien eh­do­tuk­set it­se­näi­syys­päi­vä­nä 2026 myön­net­tä­vien Suo­men Val­koi­sen Ruu­sun ja Suo­men Lei­jo­nan ri­ta­ri­kun­tien kun­ni­a­merk­kien saa­jis­ta on toi­mi­tet­ta­va Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­toon vii­meis­tään 24. huh­ti­kuu­ta 2026.

Poliisi

Poliisipalvelujen säilyminen huolettaa kaupunkia

Poliisi

Poliisi

Jul­ki­suu­des­sa on tuo­tu esiin, et­tä Po­lii­si­hal­li­tus suun­nit­te­lee yh­teen­sä 21 po­lii­si­a­se­man tai toi­mi­pis­teen lak­kaut­ta­mis­ta. Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen osal­ta sul­ku-uhan al­la ovat Saa­ri­jär­ven, Vir­tain ja Kan­ga­sa­lan po­lii­si­a­se­mat.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Menojen alitus siivitti kaupungin tuloksen reilusti plussalle

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen huomioi, että kaupungin tunnusluvut ovat edelleen hyvällä tasolla ja Virroilla ollaan koko Suomen keskiarvoa korkeammalla.

Vir­tain kau­pun­gin ti­lin­pää­tös vuo­del­ta 2025 kä­si­tel­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ko­kouk­ses­sa kes­ki­viik­ko­na 25. maa­lis­kuu­ta. 

Virtain Pirtille murtauduttiin

Pir­tin elo­ku­va­te­at­te­ri jou­tui epäil­lyn mur­tau­tu­mi­sen koh­teek­si sun­nun­tain ja maa­nan­tain vä­li­se­nä yö­nä 15.–16. maa­lis­kuu­ta.

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Näköislehti uudistuu helppo­lu­kui­semmaksi

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Näköislehden päivitys alkaa 2. huhtikuuta ja sen aikana saattaa ilmetä häiriöitä digisivustolla ja näköislehdessä.

Suo­men­se­län Sa­no­mien nä­köis­leh­ti eli ePa­per kor­va­taan uu­del­la ver­si­ol­la pää­si­äis­py­hien ai­ka­na, kun pal­ve­lun­tar­jo­a­ja Anyg­raaf Oy te­kee oh­jel­mis­to­päi­vi­tyk­sen 2. huh­ti­kuu­ta al­ka­en.

Rakentamislupa käsiteltävä kolmessa kuukaudessa

Ra­ken­ta­mis­la­ki tuli voi­maan 1. tam­mi­kuu­ta 2025, mut­ta sii­hen kuu­lu­vat ra­ken­ta­mis­lu­van kä­sit­te­ly­ai­ka­ta­kuu, ra­ken­nuk­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki­las­ken­ta sekä tie­to­mal­li­muo­toi­nen ra­ken­ta­mis­lu­pa tu­li­vat voi­maan tam­mi­kuus­sa 2026.

kuvituskuva

Tampereen seudun työllisyysalue aloitti vahvasti 

kuvituskuva

kuvituskuva

Toi­min­ta saa­tiin käyn­tiin hal­li­tus­ti haas­ta­vas­ta työl­li­syys­ti­lan­tees­ta huo­li­mat­ta. Myös ta­lous ke­hit­tyi odo­tet­tua pa­rem­min, mikä mah­dol­lis­ti kun­nil­le yh­teen­sä 14,7 mil­joo­nan eu­ron pa­lau­tuk­sen. 

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Karhuille kiekko pronssia

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue voit­ti yli­voi­mai­sen esi­tyk­sen jäl­keen IV-Di­vi­si­oo­nan prons­si­kamp­pai­lun, joka pe­lat­tiin Vir­roil­la.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Kultaa ja hopeaa kotiin Italiasta

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ve­te­raa­ni­hiih­tä­jä Sa­ka­ri Ma­ti­kai­nen toi Ita­li­an Sap­pa­das­ta mu­ka­naan use­am­man mi­ta­lin, kol­me kul­taa ja yh­den ho­pe­an. Siel­lä ki­sat­tiin ve­te­raa­nien MM-hiih­dot tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Gaalassa jaettiin kiitollisuutta ja kunnioitusta

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men Voi hy­vin! -gaa­laa vie­tet­tiin tors­tai­na 19. maa­lis­kuu­ta. Ti­lai­suu­den ava­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hei­mo Ka­le­va.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotit ilmestyvät Virtainkin katukuvaan

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Mo­nel­le pir­kan­maa­lai­sel­le tu­tuk­si tul­lei­ta ah­ke­ria orans­si­vii­ri­siä vii­pot­ta­jia voi bon­ga­ta ke­vään ai­ka­na yhä use­am­man kau­pan pi­hal­la, kun Pir­kan­maan Osuus­kaup­pa laa­jen­taa kul­je­tus­ro­bot­tien re­vii­riä mer­kit­tä­väs­ti.

Kuvituskuva

Kirkkoherra valitaan välillisillä vaaleilla

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­nen kirk­ko­her­ran­vaa­li käy­dään vä­lil­lis­tä vaa­li­ta­paa käyt­tä­en. Asi­as­ta päät­ti kirk­ko­val­tuus­to yk­si­mie­li­ses­ti ko­kouk­ses­saan 18. maa­lis­kuu­ta.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Torisevalle valmistuu viuhkanmuotoinen laavu

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Alai­sel­la To­ri­se­val­la on par­hail­laan me­neil­lään laa­vun­ra­ken­nus­työt ja val­mis­ta pi­täi­si ol­la pi­ka­puo­lin. Viuh­kan­muo­toon ra­ken­tu­val­la laa­vul­la on oma ta­ri­nan­sa.

Hallin­to­pal­ve­lu­johtajan valinta ratkesi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vi­ran ha­kup­ro­ses­si saa­tiin pää­tök­seen. Vir­kaa haki mää­rä­a­jas­sa 42 hen­ki­löä. Ha­ki­jois­ta 40 täyt­ti kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set. Haas­tat­te­luun va­lit­tiin ha­ke­mus­ten pe­rus­teel­la seit­se­män ha­ki­jaa, jot­ka täyt­ti­vät kel­poi­suu­seh­dot ja joil­la oli riit­tä­vää toi­mi­a­la­o­saa­mis­ta hal­lin­nos­ta, ta­lou­des­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta sekä joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Wanhojen tanssit 

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Wan­ho­jen tans­se­ja vie­tet­tiin 12. maa­lis­kuu­ta Kie­lo­jen ja Sa­ni­ais­ten päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä. Idea yh­tei­siin tans­si­ai­siin syn­tyi vii­me vuon­na, kun päi­vä­ko­ti­ryh­mä Kie­lot oli­vat kat­so­mas­sa lu­ki­on Wan­ho­jen tans­se­ja lii­kun­ta­hal­lil­la.

Hepatiitti C:n eliminointihanke käynnistyi Pirkanmaalla

Suo­mi on si­tou­tu­nut eli­mi­noi­maan he­pa­tiit­ti C-vi­ruk­sen kan­san­ter­vey­son­gel­ma­na vuo­teen 2030 men­nes­sä.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Lapsena onnea oli hilikun Sipinät

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen kir­joi­tuk­sis­taan, ru­nois­taan ja pa­ki­nois­taan tun­net­tu An­na-Lii­sa Mäki viet­ti 90-vuo­tis­päi­vi­ään maa­nan­tai­na 9. maa­lis­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu per­heel­le ja lä­hei­sil­le, kuk­ka­me­ri täyt­ti olo­huo­neen vie­lä viik­koa myö­hem­min.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin Ohtolassa

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen muis­to kun­ni­oi­tet­tiin pi­tä­mäl­lä kent­tä­har­taus 13. maa­lis­kuu­ta Oh­to­las­sa ase­ve­li­hen­gen muis­to­mer­kil­lä. Li­säk­si juo­tiin ter­ma­ri­kah­vit, jon­ka päät­teek­si sep­pel­par­tio vei san­ka­rin­hau­doil­la sep­pe­leet.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Anttien kolmoisvoitto Kotasalmella

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien pilk­ki­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Ko­ta­sal­mel­la ke­väi­ses­sä sääs­sä. Kil­pai­lu käyn­nis­tyi aa­mu­yh­dek­säl­tä, jol­loin jääl­le suun­ta­si kah­dek­san in­no­kas­ta pilk­ki­jää et­si­mään päi­vän par­hai­ta kala-apa­jia.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Karhut pronssiotteluun

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kar­hu­jen kau­si jat­kuu tu­le­va­na lau­an­tai­na Vir­roil­la, mis­sä pe­la­taan sar­jan prons­si­ot­te­lu. Kar­hu­jen vas­tut­ta­jak­si saa­puu tuol­loin JäHi Tam­pe­reel­ta.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Routavauriot rajoittavat jäte- ja lieteautojen kulkua

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Ras­kais­ta ajo­neu­vois­ta ai­heu­tu­vien vau­ri­oi­den vält­tä­mi­sek­si ke­li­rik­koi­sen tien kan­ta­vuus voi­daan osoit­taa lii­ken­ne­mer­kein.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Näin muistitutkimukset ja hoito etenevät Pirkanmaalla

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Muis­tiin liit­ty­vät huo­let he­rää­vät mo­nel­la vä­hi­tel­len, kun esi­mer­kik­si ta­va­roi­ta ka­to­aa, ni­met ei­vät muis­tu mie­leen ja oi­kei­ta sa­no­ja pi­tää ha­kea. Jos ar­jen as­ka­reet muut­tu­vat han­ka­lik­si, voi sai­raus ol­la jo pit­käl­lä.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ajokortti työelämään -päivä opetti työnhaun taitoja

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kah­dek­sas­luok­ka­lai­set pää­si­vät tu­tus­tu­maan työ­e­lä­män pe­li­sään­töi­hin Ajo­kort­ti työ­e­lä­mään -kou­lu­tuk­ses­sa, joka pi­det­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Hyvää ja laadukasta napakasti tarkastellen

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta siir­ty­vät Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut Vir­roil­la kiin­nos­ti ih­mi­siä Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ruo­ka­lan täy­del­tä. Myös Jät­ti­läi­sen por­tail­la oli kuu­li­joi­ta. Tou­ko­kuun alus­sa Kih­niö ja Par­ka­no liit­ty­vät sa­maan tuo­tan­to­ko­ko­nai­suu­teen.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pirkanmaalla liikkuu valepa­lo­tar­kastajia

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pir­kan­maal­la on ha­vait­tu pa­lo­tar­kas­ta­jak­si te­key­ty­viä hen­ki­löi­tä. Ha­vain­to­ja teh­tiin tois­sa­vii­kol­la Sas­ta­ma­las­sa ja täl­lä vii­kol­la Hä­meen­ky­rös­sä.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Kaatumiset ovat kansan­ter­vey­songelma – suuri osa kaatumisista olisi estettävissä

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Kaa­tu­mi­set ovat ylei­sin ta­pa­tur­ma­tyyp­pi Suo­mes­sa, ja eri­tyi­ses­ti ikään­ty­neil­le nii­den seu­rauk­set ovat usein va­ka­via.