Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Harvinaista harvinaisempi War Eagle

Timo Tam­mi­nen hank­ki ka­ve­rin­sa vä­li­tyk­sel­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten War Eag­le-moot­to­ri­pyö­rän vuo­si­mal­lia 2002. Ka­ve­ri näyt­ti ku­van pyö­räs­tä, joka juu­ri Suo­meen tuo­tu­na kävi pok­kaa­mas­sa Hel­sin­ki Bike -näyt­te­lys­sä cus­tom-sar­jan yk­kös­po­kaa­lin. Vas­ta jäl­ki­kä­teen sel­vi­si, mi­ten har­vi­nai­nen S&S 1820-kuu­ti­oi­sen moot­to­rin omaa­va eri­kois­pyö­rä on. Al­ku­pe­räi­se­nä moot­to­ri­na pyö­räs­sä oli 1600-kuu­ti­o­nen. Uu­des­sa moot­to­ris­sa on noin 100 he­vos­voi­maa ja 146 new­ton­met­riä vään­töä.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Kuvat: Tuukka Räkköläinen

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Ammattilaiset apuna remontissa

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Kuvat: Tuukka Räkköläinen

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Tuukka Räkköläisen ja Teija Viitasen omakotitalon kylpyhuoneessa tehtiin mittava remontti. Materiaalit valittiin siten, että ne kestävät aikaa ja silmää.

Kuvat: Tuukka Räkköläinen

– Re­mont­tia suun­ni­tel­les­sa kan­nat­taa ajois­sa pyy­tää am­mat­ti­lai­sel­ta ar­vio re­mont­ti­suun­ni­tel­man to­teut­ta­mi­ses­ta. Re­mont­ti­ai­ka ja -bud­jet­ti riip­pu­vat sii­tä, ja ar­vi­ol­la voi vält­tää isom­pia yl­lä­tyk­siä, vink­kaa­vat Tuuk­ka Räk­kö­läi­nen ja Tei­ja Vii­ta­nen, joi­den per­he on re­mon­toi­nut oma­ko­ti­ta­loa vii­si­hen­ki­sel­le per­heel­leen Ta­pi­o­las­sa.

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kuvituskuva

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Tulli valvoo kasvien ja siementen maahantuontia

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kuvituskuva

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kasvien ja siemenien tuontirajoituksille on syynsä eli niiden avulla pyritään torjumaan kasvien mukana leviäviä kasvitauteja ja tuholaisia.

Kuvituskuva

Vaik­ka kas­vien ja sie­men­ten ti­laa­mi­nen ne­tis­tä on­kin help­poa ja vai­va­ton­ta, on ko­ti­puu­tar­hu­rin syy­tä muis­taa muu­ta­ma asia.

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Piia Hirviniemi

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Trendikäs koti on tänä keväänä tunnelmallinen

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Piia Hirviniemi

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Virtain K-Raudan kauppias Eliisa Lamminsalo kertoo, että luonnonmukaiset ja maanläheiset materiaalit ja värisävyt pysyvät pinnalla kodin sisustuksessa myös tänä vuonna.

Piia Hirviniemi

Luon­non­mu­kai­set ja maan­lä­hei­set ma­te­ri­aa­lit ja vä­ri­sä­vyt py­sy­vät pin­nal­la ko­din si­sus­tuk­ses­sa tä­nä­kin vuon­na.

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Riikka Tallila

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Kierrätysajatus korostuu asuntojen suunnittelussa

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Riikka Tallila

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Käsityötunneilla ahkeroidut Valtteri Ylä-Soininmäen (vas.), Kerttu Ikäheimon, Jenni Koskelan, Eveliina Rantasen, Eetu Iivosen ja Liisa Aallon asuntojen huonekalut odottavat pehmeitä materiaaleja. Opettaja Sanna Söyrinki kertoo, että valmiudessa asuntomessualue Kotalassa on keväällä.

Riikka Tallila

Ko­ta­lan kou­lun 3.–4-luok­ka­lais­ten asun­to­mes­sup­ro­jek­ti ete­nee ta­sai­sen var­mas­ti kier­rä­ty­sa­ja­tus­ta ko­ros­ta­en. Ei ai­van heti huo­mai­si, et­tä ma­te­ri­aa­lit ovat löy­ty­neet ro­mu­puu­laa­ti­kois­ta ja ta­pe­tit ovat pe­räi­sin rau­ta­kau­pan ta­pet­ti­kir­jo­jen jää­mis­tä.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Marjaana Martin

Uu­tis­ten viik­ko

Virtain kyläkoulujen sählyturnaus

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Marjaana Martin

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Vaskiveden koulun oppilaita ja luokanopettaja Niina Lähteenmäki turnauksen palkintojenjakohetkessä.

Marjaana Martin

Vii­me vii­kon tiis­tai­na oli pe­rin­tei­nen Vir­tain ky­lä­kou­lu­jen vä­li­nen säh­ly­tur­naus Kil­lin­kos­ken kou­lul­la.

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Kuvat: Terhi Ranta-Lassila

Uu­tis­ten viik­ko

Kouluarkea 2B-luokassa

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Kuvat: Terhi Ranta-Lassila

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Matikan tunneilla ahkeroidaan itsenäisesti omien tehtävien parissa. Aiheena on kellonajat viisarikellossa.

Kuvat: Terhi Ranta-Lassila

Mei­dän luo­kas­sa suo­si­tuin op­pi­ai­ne on lii­kun­ta. Se on ki­vaa, kos­ka sii­nä ei teh­dä ky­nä­hom­mia, sii­nä pää­see juok­se­maan ja leik­ki­mään ki­vo­ja uu­sia leik­ke­jä.

Uu­tis­ten vii­kon ru­no­ja Vas­ki­ve­den kou­lul­ta

Ystävä on...

Ys­tä­vä on kiva ja pi­tää seu­raa vä­li­tun­nil­la. Ys­tä­vän kans­sa on kiva lau­laa, tans­sii, pe­la­ta ja hen­gail­la. Ys­tä­vä aut­taa ai­ka mo­nes­sa asi­as­sa. Par­haan ka­ve­rin kans­sa on pa­ras­ta, jos mä olen niil­lä tai ka­ve­ri meil­lä yö­tä tai käy­mäs­sä.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Uu­tis­ten viik­koa

Hyviä tekoja koko koulun voimin

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Vaskiveden koululla tehtiin 100 Hyvää Tekoa kuluvan lukuvuoden sadannen koulupäivän kunniaksi. Hyviä tekoja kerättiin koko koulun voimin.

Sonja Niinikoski

Hy­vien te­ko­jen jou­kos­sa oli­vat muun mu­as­sa
– Sa­noin hy­vää huo­men­ta kai­kil­le!
– Ha­la­sin ka­ve­ria.
– Kii­tin vä­li­pa­las­ta.
– En kiu­saa.
– Ke­huin ka­ve­ria.
– Ky­syin työ­ka­ve­rin kuu­lu­mi­sia.
– Pi­din ovea au­ki ka­ve­reil­le.
– Ky­syin, on­ko kaik­ki hy­vin?

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Uu­tis­ten viik­ko

Yläluokan voittopokaali jäi edelleen Killinkoskelle

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Mil­tei kym­me­nen vuo­den ajan Vir­tain ky­lä­kou­lut ovat pi­tä­neet oman tur­nauk­sen­sa säh­lys­sä ja jal­ka­pal­los­sa Kil­lin­kos­ken kou­lul­la. Tar­ve tä­hän jär­jes­te­lyyn tuli sil­loin, kun op­pi­las­mää­rät Vir­roil­la pie­ne­ni­vät niin, et­tä meil­lä pie­nil­lä ei ol­lut mi­tään mah­dol­li­suut­ta pe­la­ta yh­des­sä kes­kus­tan kou­lun kans­sa sa­mas­sa tur­nauk­ses­sa luok­ka­jouk­ku­ein.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

Uu­tis­ten viik­ko

Asuntomessut Kotalassa

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

10–11-vuo­ti­aat huip­pu­suun­nit­te­li­jat työs­ken­te­le­vät tiis­tai­sin ja tors­tai­sin Ko­ta­lan kou­lun tek­ni­sen työn luo­kas­sa en­nak­ko­luu­lot­to­mien pro­jek­tien­sa pa­ris­sa. Puu­ra­ken­teis­ten ta­lo­jen si­sus­tuk­sis­sa ko­keil­laan roh­ke­as­ti eri ma­te­ri­aa­le­ja ja tek­nii­koi­ta.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Tanssit jatkuvat Linjatiellä

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tans­sik­lu­bi Le­vot­to­mat ja­lat muut­taa toi­min­tan­sa Vir­tain­tiel­tä Lin­ja­tiel­le en­ti­sen El­mo­Ne­tin ti­loi­hin.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Marttoja tarvitaan enemmän kuin koskaan

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Mart­to­jen vuo­si 2024 oli mo­ni­puo­li­nen ja sy­dä­mel­li­nen – juu­ri sel­lai­nen, joka osoit­taa, kuin­ka pal­jon yh­tei­sön voi­ma voi saa­da ai­kaan. Sama meno jat­kuu tänä vuon­na.

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Pukkivuoren tapahtumien takana innokkaat talkoolaiset

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Tammikuun avannut Winter Classic -tapahtuman ystävyysotteluissa pelasivat kaikki Kiekko-Karhujen juniorijoukkueet sekä Edustus. Tuuletus pelissä Kiekko-Karhut U15 vastaan KeuPa.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Puk­ki­vuo­ren las­ket­te­lu­rin­ne saa­tiin avat­tua vii­me vuo­den puo­lel­la 28. jou­lu­kuu­ta. Rin­teen toi­min­nas­ta vas­taa tut­tuun ta­paan Vir­tain Kiek­ko-Kar­hut. Pu­heen­joh­ta­ja Panu Iso-Hir­ve­län mu­kaan las­ket­te­li­jat ovat löy­tä­neet rin­tee­seen hy­vin heti kau­den alus­sa.

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Anssi Nyman

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Partiotoimintaa herätellään Virroilla jälleen

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Anssi Nyman

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Torisevan Tarpojien puitteet ovat kunnossa, Virtain keskustassa sijaitsevassa partiokolosta löytyy monenlaista lainattavaa varustetta aina rinkoista telttoihin. Vaeltajaryhmästä koolla Leo Valkonen (oik.), Otso Kolkkinen ja Sulo Murtolahti.

Anssi Nyman

To­ri­se­van Tar­po­jat ry:n toi­min­ta on ui­nu­nut vii­mei­set vuo­det, mut­ta nyt kiin­nos­tus­ta har­ras­tus­ta koh­taan ol­laan he­rät­te­le­mäs­sä uu­del­leen. Vir­roil­la toi­mii täl­lä het­kel­lä yk­si ylä­kou­lu- ja lu­ki­oi­käi­sis­tä koos­tu­va ryh­mä, jon­ka toi­min­ta on pit­käl­ti it­se­oh­jau­tu­vaa.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Hyvän tekeminen tuo hyvän mielen myös itselle

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

– LC-Vir­rat/Tar­jan­ne -klu­bin ke­vät­kau­si jat­kuu ak­tii­vi­se­na, ker­too klu­bip­re­si­dent­ti He­le­na Vuo­ren­maa.

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Eeva Antila

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Junioritoiminta on Virtain Veikoilla a ja o

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Eeva Antila

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Virtain Veikkojen E-tyttöjen joukkueet Popparit ja Tikkarit emännöivät kotiturnausta 11. tammikuuta liikuntahallilla. Haastajiksi saapuneet vieraat Pirkkalan Pirkat, Supi-Volley Tampereelta ja LP Kangasalan kaksi joukkuetta joutuivat tunnustamaan virtolaiset paremmiksi. Yhdeksän ottelua käsittäneessä turnauksessa virtolaisjoukkueet voittivat kaikki kolme peliään.

Eeva Antila

Voi­mis­te­lu- ja Ur­hei­lu­seu­ra Vir­tain Vei­kot omaa pit­kän pe­rin­teen vir­to­lai­ses­sa ur­hei­lu­toi­min­nas­sa. Seu­ra pe­rus­tet­tiin syk­syl­lä 1930 ja vuo­si­kym­men­ten ajan eri ur­hei­lu­muo­to­ja har­ras­tet­tiin mo­ni­puo­li­ses­ti.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

RAN­TA­KUN­TA JA ÄI­JÄN­NE­VA

Kylän heppatallit tiiviissä yhteistyössä

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Äi­jän­ne­van maa­lais­mai­se­mis­sa ajel­les­sa ei voi ol­la huo­maa­mat­ta lai­tu­mil­la käys­ken­te­le­viä he­vo­sia. Ky­läl­lä si­jait­see lä­hek­käin kak­si tal­lia, Tin­den Tal­li ja Kat­rin Tal­li, joi­den asu­kit ter­veh­ti­vät ohi­kul­ki­joi­ta ute­li­ail­la kat­seil­laan.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Onnistumisen ilo on jokaisen tunnin tavoite

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Vii­me vii­kon tors­tai­na Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la lii­kut­tiin tans­sin as­ke­lin Gos­pel-lat­ta­rei­den mer­keis­sä. Mu­kaan­sa­tem­paa­van mu­sii­kin tah­dis­sa pis­tet­tiin krop­pa liik­keel­le ja hiki pin­taan.

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Kuu­lu­mi­sia kou­lun­mar­kil­ta

Tunne- ja turvataitojen opettaminen on pitkäjänteistä työtä

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa al­koi lu­ku­vuo­den alus­sa tun­ne- ja tur­va­tai­to­jen ope­tus 1.-, sekä 3.–6.luo­kil­la, jois­sa luo­ka­no­pet­ta­jat vas­taa­vat ope­tuk­ses­ta. Tun­ne- ja tur­va­tai­to­kas­va­tus to­teu­te­taan ala­kou­lus­sa oma­na op­pi­tun­ti­naan ikä­ta­son mu­kaan. Ylä­kou­lul­la ope­tus jär­jes­te­tään ter­veys­tie­don ja op­pi­laa­noh­jauk­sen tun­neil­la.