Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Ke­sä­leh­ti

Piilopirtissä terapeuttisinta on saunan lämmitys

Tuol­loin elet­tiin vuot­ta 2008, kun Vir­tain Ko­ros­sa pus­kien suo­jis­sa si­jait­se­vaa pii­lo­pirt­tiä ei löy­tä­nyt edes mö­kis­tä kiin­nos­tu­nut Sal­la Ka­ra­la, joka läh­ti tut­kai­le­maan seu­tua jo etu­kä­teen.
Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Vanhasta kivinavetasta kuoriutuu hevostalli

Lah­den­ky­läs­sä ra­ken­nus­mies­ten pa­ket­ti­au­to pe­ruut­taa Vähä-Hir­ve­län pi­has­ta työ­päi­vän päät­teek­si ja isän­tä­pa­ri Jan­ne ja Jo­han­na Lam­min­mä­ki eh­ti­vät viet­tää het­ken toi­mit­ta­jan jut­tu­sil­la.
Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Ik­ka­lan­ky­lä-Lah­den­ky­lä

Niemen kasvihuone

Van­hem­pa­ni Kal­le ja An­ni Nie­mi si­joit­tui­vat so­tien jäl­keen Rait­ti­sen ti­lal­le Lah­den­ky­läs­tä poh­joi­seen si­jait­se­val­le Kor­pis­ky­läl­le.
Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Kossupilkki pitää kaverit yhdessä vuodesta toiseen

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ta­pah­tu­ma on kuu­lu­nut pai­kal­li­siin pää­si­äis­pe­rin­tei­siin jo 1990-lu­vun alus­ta läh­tien, ei­kä sen suo­sio näy­tä hii­pu­mi­sen merk­ke­jä.
Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Vaarin vanha sukutila muuttui kodiksi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roo­pe Nie­mi ja Min­ka Lie­si­ve­si sekä hei­dän lap­sen­sa Vi­o­la, 3, ja Hugo, 1, kuu­lu­vat uu­sim­piin Ik­ka­lan­ky­lä­läi­siin.
Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Uimarannan alue säästyi kaavamerkinnän vuoksi

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lään ei­kä Ik­ka­lan­ky­lään ei ole voi­tu pe­rus­taa omia ky­läyh­dis­tyk­siä, kos­ka Oh­to­lan­ky­län Pä­re­myl­ly-yh­dis­tys oli pe­rus­tet­tu ai­kai­sem­min.
Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Enoni Valto Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Val­to oli sota-ajan tie­tä­mis­sä Lap­peen­ran­nas­sa rat­su­vä­ki­ryk­men­tis­sä, va­lo­ku­vis­sa­kin niin sa­not­tu luu­ran­ko­tak­ki pääl­lä. Ja siel­tä sit­ten so­ti­maan rin­ta­mal­le.
Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Ke­sä­leh­ti

Kyläpassi kannustaa tutustumaan kesätapahtumiin

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Vir­tain ky­lis­tä tuli vii­me vuon­na ide­aa Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­tol­le saa­da ky­lien ta­pah­tu­mat esil­le sekä pai­kal­li­set ja mat­kai­li­jat tu­tus­tu­maan myös ky­lien koh­tei­siin ja ke­sä­ta­pah­tu­miin. Asia on ol­lut esil­lä Vir­tain ky­lien ta­paa­mi­ses­sa pit­kin vuot­ta.
Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Maidontuotannon paikka on juuri täällä

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Sa­li­nin ti­lal­la Ik­ka­lan­ky­läs­sä on vii­mei­sen puo­len vuo­den ai­ka­na ta­pah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Mai­don­tuo­tan­nos­ta ja hie­ho­jen kas­va­tuk­ses­ta vas­taa ny­ky­ään Mai­to­vir­rat Oy ja Sa­li­nin tila Oy puo­les­taan kes­kit­tyy pel­to­jen vil­je­lyyn.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Ke­sä­leh­ti

Nostalgisia kioskimuistoja Virroilta

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Et­sim­me vuo­si sit­ten Her­ras­kos­ken ky­lä­si­vu­jen yh­tey­des­sä tie­toa Kert­tu ja Kau­ko Ju­va­kan ki­os­kis­ta ja sa­mal­la ky­syt­tiin myös mui­ta ki­os­ki­muis­to­ja mus­ta­val­koi­sen Rei­ma­ri ki­os­kin ku­van kera. Jul­kai­su ai­heut­ti niin pal­jon kom­ment­te­ja ja muis­to­ja, et­tä läh­dim­me työs­tä­mään ai­het­ta Ke­sä­leh­teen. Va­lo­ku­via ja hy­vän­tuu­li­sia ker­to­muk­sia tuli enem­män kuin saim­me print­tiin so­pi­maan, mut­ta di­gi­leh­den puo­lel­la ku­va­tar­jon­taa löy­tyy enem­män.
Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Ke­sä­leh­ti

Raili Hulkkonen palaa Virroille kesä toisensa jälkeen

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Meik­ki­tai­tei­li­ja ja yrit­tä­jä Rai­li Hulk­ko­nen on viet­tä­nyt ke­si­ään Vir­roil­la jo yli vii­den vuo­si­kym­me­nen ajan.
Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Palaamme Killinkosken kyläidylliin aina uudelleen

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Soh­va­pe­ru­nat- to­sitv-sar­jas­ta tu­tut tam­pe­re­lai­set Rai­ja Sil­lan­pää ja Juk­ka Häk­ki­nen on bon­gat­tu Kil­lin­kos­kel­la jo use­am­paan ot­tee­seen mök­kei­le­mäs­tä ke­väi­sin ja syk­syi­sin. Ke­sä­kau­si on vie­lä ko­ke­mat­ta.
Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan,  jotta veneet voivat rantautua.

Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan, jotta veneet voivat rantautua.

Jari Kolkkinen

Ke­sä­leh­ti

Kauas rannat karkaavat

Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan,  jotta veneet voivat rantautua.

Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan, jotta veneet voivat rantautua.

Jari Kolkkinen

Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan,  jotta veneet voivat rantautua.

Virtain Pursiseuran tukikohdan laituria Rasvasaaressa joudutaan jatkamaan, jotta veneet voivat rantautua.

Jari Kolkkinen

Jär­vi­ve­den pin­ta on nyt huo­mat­ta­vas­ti nor­maa­lia alem­pa­na kai­kil­la suu­ril­la jär­vi­a­lu­eil­la Suo­mes­sa. Ti­lan­ne huo­les­tut­taa kaik­ki­al­la ran­noil­la asu­via ja mök­kei­le­viä sekä myös ve­nei­li­jöi­tä, kun tut­tu ve­sis­tö on­kin yh­täk­kiä ka­rik­koi­nen, tai mök­ki­lai­tu­ri jää met­rien pää­hän ve­si­ra­jas­ta.
Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Kesäsomettaja aikoo kasvattaa koko kylän elinvoimaa

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

– Vas­ki­ve­si vai­kut­taa ky­läl­tä, jos­sa on po­ten­ti­aa­lia vaik­ka mi­hin, ku­vai­lee Vas­ki­ve­del­lä tou­ko­kuus­sa aloit­ta­nut ke­sä­so­met­ta­ja Pih­la Ala­nen.
Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Kohti uutta Pohjois-Pirkanmaan sote-kokonaisuutta

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­na al­koi tuot­taa sote-pal­ve­lui­ta Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä­kin 1.huh­ti­kuu­ta. Poh­jois-Pir­kan­maan ul­kois­tu­sa­lu­ee­seen kuu­lu­vat Vir­tain ja Ruo­ve­den li­säk­si Kih­niö, Par­ka­no, Juu­pa­jo­ki ja Mänt­tä-Vilp­pu­la.
Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Äi­tien­päi­vä

Äitiys on Rosan suurin onni

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

– Äi­dik­si tulo oli unel­mie­ni täyt­ty­mys. Muis­tan jo ihan pie­nes­tä ty­tös­tä as­ti haa­veil­lee­ni omas­ta per­hees­tä ja vih­doin, kun sen sain, se teki mi­nus­ta maa­il­man on­nel­li­sim­man, ker­too Rosa Ta­pa­nai­nen.
Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Eläkkeensaajilla vilkasta kerhotoimintaa

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

Yh­dis­tyk­ses­sä toi­mii usei­ta ker­ho­ja ku­ten lau­lu­ryh­mä, muis­ti­ker­ho sekä Nes­to­ri­ker­ho, joka on suun­nat­tu vain mie­hil­le. Li­säk­si har­ras­te­taan muun mu­as­sa boc­ci­aa ja mölk­kyä lii­kun­ta­hal­lil­la kah­des­ti vii­kos­sa.
Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Vanhuus on elämän rikkaus

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

Eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan vi­ras­ta Mä­ki­tien kou­lus­ta 17 vuot­ta sit­ten elä­köi­ty­nyt An­ne­li Lau­ri­la muis­taa elä­ke­päi­vien ol­leen 64-vuo­ti­aa­na odo­tet­tu asia.
Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Virtain senioreissa käydään hyviä keskusteluja

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

Vir­tain se­ni­o­rit ko­koon­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti ja heil­lä ko­koon­tu­mi­set koos­tu­vat kes­kus­te­le­vis­ta lou­nas­ta­paa­mi­sis­ta. Ko­koon­tu­mis­pai­kak­si on va­li­koi­tu­nut Ai­na­la.
Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

Yk­si­tyi­nen sääs­tä­mi­nen elä­ke­ai­kaa var­ten on yleis­ty­nyt kai­ke­ni­käi­sil­lä, mut­ta eri­tyi­ses­ti nuo­ril­la ai­kui­sil­la.
Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Eläkeliiton Virtain yhdistyksessä odotellaan jo kesää

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

Elä­ke­lii­ton Vir­tain yh­dis­tyk­sen toi­min­ta on vi­re­ää, ja El­vi-ker­hot kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa ke­rää­vät ih­mi­siä yh­teen. 
Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Puolison kuolema voi ottaa pitkänkin ajan päästä koville

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

Teks­ti­vies­tit kul­ke­vat, kun mies­les­kien tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va Pasi Jart­ti vah­vis­taa ta­paa­mi­sa­jan noin kym­me­nen hen­ki­lön po­ru­kal­le. He ovat reip­pai­ta pu­hu­maan ja suh­tau­tui­vat va­ro­vai­sen myön­tei­ses­ti myös leh­ti­jut­tuun. Mu­ka­na on hen­ki­löi­tä, joi­den puo­li­son me­ne­tyk­ses­tä on al­le vuo­si, toi­sil­la yli vuo­si tai enem­män.
 Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

As­kel uu­teen vai­hee­seen

”Jatkaisin työntekoa, vaikka saisin lottovoiton”

 Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

 Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

Kun ra­kas­taa työ­tään ja voi­mia riit­tää, moni ko­kee mie­lek­kää­nä jat­kaa työ­te­koa, vaik­ka eläk­keel­le­kin voi­si jää­dä. 
Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Ajokortti voi vaatia pian satojen kilometrien matkan

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Usei­den lä­hi­a­lu­ei­den Ajo­var­man pal­ve­lu­pis­tei­den sul­ke­mi­nen on he­rät­tä­nyt huol­ta eri­tyi­ses­ti nuor­ten ajo­kor­tin han­kin­nan nä­kö­kul­mas­ta. Pal­ve­lut ovat päät­ty­mäs­sä muun mu­as­sa Keu­ruul­la, Män­täs­sä, Ori­ve­del­lä ja Ala­vu­del­la, mikä pi­den­tää asi­oin­ti­mat­ko­ja mer­kit­tä­väs­ti.
Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Traficom keskittää ajokokeet ja lupapalvelut

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­vi­ras­to Tra­fi­com sekä Ajo­var­ma su­pis­ti­vat kul­jet­ta­jan­tut­kin­to- ja lu­pa­pal­ve­lui­den ver­kos­toa vii­me syk­syn ai­ka­na. Vir­roil­la Ajo­var­man pal­ve­lu­pis­te sul­keu­tui syys­kuus­sa, ja lä­hin asi­oin­ti­pis­te vaih­tui Ala­vu­del­le.
Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.
Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.
Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Autoalan opinnoista pohja moneen

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Tre­dun ajo­neu­vo­a­lan Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä on ren­to mei­nin­ki. Opis­ke­li­joi­den ikä­hai­ta­ri ve­nyy vas­ta pe­rus­kou­lun päät­tä­neis­tä 16-vuo­ti­ais­ta ai­na noin vii­si­kymp­pi­siin alan­vaih­ta­jiin. 
Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.