Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Teemat
9.10.2026 11.00

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Teemat
9.10.2026 6.37

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Teemat
8.10.2026 14.27

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Teemat
8.10.2026 10.52

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Teemat
7.10.2026 17.24

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Teemat
24.9.2026 2.19

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
23.9.2026 10.18

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Teemat
22.9.2026 6.55

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Teemat
21.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
20.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Teemat
19.9.2026 6.03

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Teemat
18.9.2026 16.50

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Teemat
18.9.2026 12.38

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Teemat
26.8.2026 12.14

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Digitaalisen asiakaspalvelun merkitys korostuu

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu kuu­luu kes­kei­se­nä osa­na kaik­kien Tre­dun opis­ke­li­joi­den op­pi­mää­rään. Kou­lu­tus­pääl­lik­kö Kir­si On­ne­la ker­too, et­tä lii­ke­toi­min­nan pe­rus­tut­kin­nos­sa asi­a­kas­pal­ve­lu on oma pa­kol­li­nen 15 osaa­mis­pis­teen tut­kin­no­no­sa, ja on siis jo­kai­sen lii­ke­toi­min­taa opis­ke­le­van suo­ri­tet­ta­va.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Teemat
25.8.2026 15.28

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Teemat
24.8.2026 14.01

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Teemat
23.8.2026 7.14

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Teemat
22.8.2026 6.37

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Teemat
21.8.2026 13.40

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Teemat
20.8.2026 12.54

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Teemat
16.7.2026 6.00

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Teemat
1.7.2026 18.30

Ke­sä­leh­ti

Tulkitsija näytelmän takana

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Sali on hil­jen­ty­nyt pian al­ka­vaa esi­tys­tä var­ten. Näyt­te­li­jä ot­taa vie­lä vii­mei­sen ve­si­hui­kan en­nen esi­ri­pun au­ke­a­mis­ta. Tun­nel­ma on säh­köi­nen ja sa­maan ai­kaan hir­vit­tä­vä.
Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Teemat
25.6.2026 5.18

Ke­sä­leh­ti

Lasten- ja nuortenkirjojen suosio reippaassa kasvussa

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Vir­roil­la sekä kir­jas­ton lai­na- et­tä kä­vi­jä­mää­rät ovat kas­va­neet edel­lis­vuo­des­ta. Ko­ko­nais­lai­naus on nous­sut 5,9 pro­sent­tia ja kir­ja­lai­naus si­tä­kin enem­män, 6,9 pro­sent­tia. Kä­vi­jä­mää­rät ovat puo­les­taan kas­va­neet 18,7 pro­sent­tia. Kir­jas­to­au­ton lai­na­mää­rät ovat nous­seet 18,6 pro­sent­tia.
Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Teemat
18.6.2026 14.02

Ke­sä­leh­ti

Piilopirtissä terapeuttisinta on saunan lämmitys

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Tuol­loin elet­tiin vuot­ta 2008, kun Vir­tain Ko­ros­sa pus­kien suo­jis­sa si­jait­se­vaa pii­lo­pirt­tiä ei löy­tä­nyt edes mö­kis­tä kiin­nos­tu­nut Sal­la Ka­ra­la, joka läh­ti tut­kai­le­maan seu­tua jo etu­kä­teen.
Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Teemat
17.6.2026 12.00

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Vanhasta kivinavetasta kuoriutuu hevostalli

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­läs­sä ra­ken­nus­mies­ten pa­ket­ti­au­to pe­ruut­taa Vähä-Hir­ve­län pi­has­ta työ­päi­vän päät­teek­si ja isän­tä­pa­ri Jan­ne ja Jo­han­na Lam­min­mä­ki eh­ti­vät viet­tää het­ken toi­mit­ta­jan jut­tu­sil­la.
Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
17.6.2026 4.25

Ik­ka­lan­ky­lä-Lah­den­ky­lä

Niemen kasvihuone

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Van­hem­pa­ni Kal­le ja An­ni Nie­mi si­joit­tui­vat so­tien jäl­keen Rait­ti­sen ti­lal­le Lah­den­ky­läs­tä poh­joi­seen si­jait­se­val­le Kor­pis­ky­läl­le.
Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Teemat
16.6.2026 15.39

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Kossupilkki pitää kaverit yhdessä vuodesta toiseen

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ta­pah­tu­ma on kuu­lu­nut pai­kal­li­siin pää­si­äis­pe­rin­tei­siin jo 1990-lu­vun alus­ta läh­tien, ei­kä sen suo­sio näy­tä hii­pu­mi­sen merk­ke­jä.
Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Teemat
15.6.2026 17.47

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Vaarin vanha sukutila muuttui kodiksi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roo­pe Nie­mi ja Min­ka Lie­si­ve­si sekä hei­dän lap­sen­sa Vi­o­la, 3, ja Hugo, 1, kuu­lu­vat uu­sim­piin Ik­ka­lan­ky­lä­läi­siin.
Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Teemat
15.6.2026 12.30

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Uimarannan alue säästyi kaavamerkinnän vuoksi

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lään ei­kä Ik­ka­lan­ky­lään ei ole voi­tu pe­rus­taa omia ky­läyh­dis­tyk­siä, kos­ka Oh­to­lan­ky­län Pä­re­myl­ly-yh­dis­tys oli pe­rus­tet­tu ai­kai­sem­min.
Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Teemat
14.6.2026 20.23

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Enoni Valto Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Val­to oli sota-ajan tie­tä­mis­sä Lap­peen­ran­nas­sa rat­su­vä­ki­ryk­men­tis­sä, va­lo­ku­vis­sa­kin niin sa­not­tu luu­ran­ko­tak­ki pääl­lä. Ja siel­tä sit­ten so­ti­maan rin­ta­mal­le.