Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Digitaalisen asiakaspalvelun merkitys korostuu

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu kuu­luu kes­kei­se­nä osa­na kaik­kien Tre­dun opis­ke­li­joi­den op­pi­mää­rään. Kou­lu­tus­pääl­lik­kö Kir­si On­ne­la ker­too, et­tä lii­ke­toi­min­nan pe­rus­tut­kin­nos­sa asi­a­kas­pal­ve­lu on oma pa­kol­li­nen 15 osaa­mis­pis­teen tut­kin­no­no­sa, ja on siis jo­kai­sen lii­ke­toi­min­taa opis­ke­le­van suo­ri­tet­ta­va.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Ke­sä­leh­ti

Tulkitsija näytelmän takana

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Sali on hil­jen­ty­nyt pian al­ka­vaa esi­tys­tä var­ten. Näyt­te­li­jä ot­taa vie­lä vii­mei­sen ve­si­hui­kan en­nen esi­ri­pun au­ke­a­mis­ta. Tun­nel­ma on säh­köi­nen ja sa­maan ai­kaan hir­vit­tä­vä.
Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Ke­sä­leh­ti

Lasten- ja nuortenkirjojen suosio reippaassa kasvussa

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Kirjastopedagogi Leila Nieminen iloitsee kirjaston ahkerasta käytöstä ja nauttii lasten kanssa työskentelystä. Kirjaston maskotti Kirjatti on mukana satuhetkissä.

Tuija Veija

Vir­roil­la sekä kir­jas­ton lai­na- et­tä kä­vi­jä­mää­rät ovat kas­va­neet edel­lis­vuo­des­ta. Ko­ko­nais­lai­naus on nous­sut 5,9 pro­sent­tia ja kir­ja­lai­naus si­tä­kin enem­män, 6,9 pro­sent­tia. Kä­vi­jä­mää­rät ovat puo­les­taan kas­va­neet 18,7 pro­sent­tia. Kir­jas­to­au­ton lai­na­mää­rät ovat nous­seet 18,6 pro­sent­tia.
Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Ke­sä­leh­ti

Piilopirtissä terapeuttisinta on saunan lämmitys

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Tuol­loin elet­tiin vuot­ta 2008, kun Vir­tain Ko­ros­sa pus­kien suo­jis­sa si­jait­se­vaa pii­lo­pirt­tiä ei löy­tä­nyt edes mö­kis­tä kiin­nos­tu­nut Sal­la Ka­ra­la, joka läh­ti tut­kai­le­maan seu­tua jo etu­kä­teen.
Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Vanhasta kivinavetasta kuoriutuu hevostalli

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­läs­sä ra­ken­nus­mies­ten pa­ket­ti­au­to pe­ruut­taa Vähä-Hir­ve­län pi­has­ta työ­päi­vän päät­teek­si ja isän­tä­pa­ri Jan­ne ja Jo­han­na Lam­min­mä­ki eh­ti­vät viet­tää het­ken toi­mit­ta­jan jut­tu­sil­la.
Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Ik­ka­lan­ky­lä-Lah­den­ky­lä

Niemen kasvihuone

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Kalle Niemi kasvihuoneellaan 1952.

Tapio Niemen arkisto

Van­hem­pa­ni Kal­le ja An­ni Nie­mi si­joit­tui­vat so­tien jäl­keen Rait­ti­sen ti­lal­le Lah­den­ky­läs­tä poh­joi­seen si­jait­se­val­le Kor­pis­ky­läl­le.
Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Kossupilkki pitää kaverit yhdessä vuodesta toiseen

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ta­pah­tu­ma on kuu­lu­nut pai­kal­li­siin pää­si­äis­pe­rin­tei­siin jo 1990-lu­vun alus­ta läh­tien, ei­kä sen suo­sio näy­tä hii­pu­mi­sen merk­ke­jä.
Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Vaarin vanha sukutila muuttui kodiksi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roo­pe Nie­mi ja Min­ka Lie­si­ve­si sekä hei­dän lap­sen­sa Vi­o­la, 3, ja Hugo, 1, kuu­lu­vat uu­sim­piin Ik­ka­lan­ky­lä­läi­siin.
Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Uimarannan alue säästyi kaavamerkinnän vuoksi

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lään ei­kä Ik­ka­lan­ky­lään ei ole voi­tu pe­rus­taa omia ky­läyh­dis­tyk­siä, kos­ka Oh­to­lan­ky­län Pä­re­myl­ly-yh­dis­tys oli pe­rus­tet­tu ai­kai­sem­min.
Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Enoni Valto Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Valto ja Jenny Niemi

Valto ja Jenny Niemi

Tapio Niemen arkisto

Val­to oli sota-ajan tie­tä­mis­sä Lap­peen­ran­nas­sa rat­su­vä­ki­ryk­men­tis­sä, va­lo­ku­vis­sa­kin niin sa­not­tu luu­ran­ko­tak­ki pääl­lä. Ja siel­tä sit­ten so­ti­maan rin­ta­mal­le.
Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Ke­sä­leh­ti

Kyläpassi kannustaa tutustumaan kesätapahtumiin

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Kyläpassin kohteet ja tarkemmat ohjeet löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

Vir­tain ky­lis­tä tuli vii­me vuon­na ide­aa Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­tol­le saa­da ky­lien ta­pah­tu­mat esil­le sekä pai­kal­li­set ja mat­kai­li­jat tu­tus­tu­maan myös ky­lien koh­tei­siin ja ke­sä­ta­pah­tu­miin. Asia on ol­lut esil­lä Vir­tain ky­lien ta­paa­mi­ses­sa pit­kin vuot­ta.
Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Maidontuotannon paikka on juuri täällä

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kesän aikana Joonas Salmela, Viivi Tulijoki ja Juha Salin pitävät parin päivän lomapätkiä, pidemmän loman aika on mahdollisesti syksymmällä. Usein myös lomamatkat linkittyvät työhön vaikkapa messuilla käyntien kautta. – Yrittäjä lomaileekin puhelin käden ulottuvilla, he naurahtavat.

Kuvat Tuija Veija

Sa­li­nin ti­lal­la Ik­ka­lan­ky­läs­sä on vii­mei­sen puo­len vuo­den ai­ka­na ta­pah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Mai­don­tuo­tan­nos­ta ja hie­ho­jen kas­va­tuk­ses­ta vas­taa ny­ky­ään Mai­to­vir­rat Oy ja Sa­li­nin tila Oy puo­les­taan kes­kit­tyy pel­to­jen vil­je­lyyn.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Ke­sä­leh­ti

Nostalgisia kioskimuistoja Virroilta

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Et­sim­me vuo­si sit­ten Her­ras­kos­ken ky­lä­si­vu­jen yh­tey­des­sä tie­toa Kert­tu ja Kau­ko Ju­va­kan ki­os­kis­ta ja sa­mal­la ky­syt­tiin myös mui­ta ki­os­ki­muis­to­ja mus­ta­val­koi­sen Rei­ma­ri ki­os­kin ku­van kera. Jul­kai­su ai­heut­ti niin pal­jon kom­ment­te­ja ja muis­to­ja, et­tä läh­dim­me työs­tä­mään ai­het­ta Ke­sä­leh­teen. Va­lo­ku­via ja hy­vän­tuu­li­sia ker­to­muk­sia tuli enem­män kuin saim­me print­tiin so­pi­maan, mut­ta di­gi­leh­den puo­lel­la ku­va­tar­jon­taa löy­tyy enem­män.
Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Ke­sä­leh­ti

Raili Hulkkonen palaa Virroille kesä toisensa jälkeen

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Meik­ki­tai­tei­li­ja ja yrit­tä­jä Rai­li Hulk­ko­nen on viet­tä­nyt ke­si­ään Vir­roil­la jo yli vii­den vuo­si­kym­me­nen ajan.