Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Virtain Eläkkeensaajat järjestävät talvisin pilkkikilpailuja ja kesällä kisataan mato-onginnassa. Puheenjohtaja Raija-Liisa Vuorinen ojentaa pilkkipalkintoa innokkaalle kalamiehelle, Erkki Leppäiselle.

Pentti Ilonen

Teemat
7.4.2026 9.40

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Eläkkeensaajilla vilkasta kerhotoimintaa

Yh­dis­tyk­ses­sä toi­mii usei­ta ker­ho­ja ku­ten lau­lu­ryh­mä, muis­ti­ker­ho sekä Nes­to­ri­ker­ho, joka on suun­nat­tu vain mie­hil­le. Li­säk­si har­ras­te­taan muun mu­as­sa boc­ci­aa ja mölk­kyä lii­kun­ta­hal­lil­la kah­des­ti vii­kos­sa.
Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Eläkepäivistä lähes parikymmentä vuotta nauttinut Anneli Laurila on kirjoittanut jo 7-vuotiaasta runoja, satuja ja näytelmiä. Nyt hän tallentaa Ukrainan sotaa kirjoittamalla. Kuvia on kertynyt jo 13 mapillista, kirjoituksia yli 600 sivua ja neljäs kansio meneillään.

Riikka Tallila

Teemat
7.4.2026 5.57

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Vanhuus on elämän rikkaus

Eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan vi­ras­ta Mä­ki­tien kou­lus­ta 17 vuot­ta sit­ten elä­köi­ty­nyt An­ne­li Lau­ri­la muis­taa elä­ke­päi­vien ol­leen 64-vuo­ti­aa­na odo­tet­tu asia.
Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Virtain seniorit vaihtavat mielipiteitä runsaasti. He kokoontuvat myös Kyläilykahvilassa välillä tukeakseen sen toimintaa.

Inkeri Ilkka

Teemat
5.4.2026 12.03

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Virtain senioreissa käydään hyviä keskusteluja

Vir­tain se­ni­o­rit ko­koon­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti ja heil­lä ko­koon­tu­mi­set koos­tu­vat kes­kus­te­le­vis­ta lou­nas­ta­paa­mi­sis­ta. Ko­koon­tu­mis­pai­kak­si on va­li­koi­tu­nut Ai­na­la.
Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

Teemat
4.4.2026 6.00

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Luottamus eläkkeisiin horjuu, siksi yhä useampi nuori rakentaa turvaa omilla säästöillä.

Milka Alanen

Yk­si­tyi­nen sääs­tä­mi­nen elä­ke­ai­kaa var­ten on yleis­ty­nyt kai­ke­ni­käi­sil­lä, mut­ta eri­tyi­ses­ti nuo­ril­la ai­kui­sil­la.
Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

Teemat
3.4.2026 12.00

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Eläkeliiton Virtain yhdistyksessä odotellaan jo kesää

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Innokkaita keilailijoita yhdistyksen reissuille Ähtäriin löytyy kymmenkunta.

Tuomo Jartti

Elä­ke­lii­ton Vir­tain yh­dis­tyk­sen toi­min­ta on vi­re­ää, ja El­vi-ker­hot kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa ke­rää­vät ih­mi­siä yh­teen. 
Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

Teemat
1.4.2026 15.29

As­kel uu­teen vai­hee­seen

Puolison kuolema voi ottaa pitkänkin ajan päästä koville

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Jaakko Vaskuu (vas.), Pasi Jartti, Markku Maijala ja Jorma Puskanen kertovat, että miesten leskiryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan vinkkejä, miten mistäkin on selvitty. Voi olla hiljaakin, jos ei aina halua puhua.

Riikka Tallila

Teks­ti­vies­tit kul­ke­vat, kun mies­les­kien tie­do­tuk­ses­ta vas­taa­va Pasi Jart­ti vah­vis­taa ta­paa­mi­sa­jan noin kym­me­nen hen­ki­lön po­ru­kal­le. He ovat reip­pai­ta pu­hu­maan ja suh­tau­tui­vat va­ro­vai­sen myön­tei­ses­ti myös leh­ti­jut­tuun. Mu­ka­na on hen­ki­löi­tä, joi­den puo­li­son me­ne­tyk­ses­tä on al­le vuo­si, toi­sil­la yli vuo­si tai enem­män.
Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

Teemat
1.4.2026 12.30

As­kel uu­teen vai­hee­seen

”Jatkaisin työntekoa, vaikka saisin lottovoiton”

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Marketta Lehtosen lenkkeilykavereina ovat vuoden ikäinen mittelspitzin ja kleinspitzin sekoitus Epeli ja 6-vuotias kääpiöpinseri Pirpana.

Tuija Veija

Kun ra­kas­taa työ­tään ja voi­mia riit­tää, moni ko­kee mie­lek­kää­nä jat­kaa työ­te­koa, vaik­ka eläk­keel­le­kin voi­si jää­dä. 
Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Teemat
24.3.2026 10.27

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Ajokortti voi vaatia pian satojen kilometrien matkan

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Virtolainen Iiris Kallioniemi suorittaa parhaillaan ajokorttia ikäpoikkeusluvalla. Hän täyttää heinäkuussa 18 vuotta. Ennen ajotunnille lähtöä liikenneopettaja Timo Rantanen käy läpi auton perustoiminnot ja opastaa muun muassa ajoasennon säätämisessä.

Piia Hirviniemi

Usei­den lä­hi­a­lu­ei­den Ajo­var­man pal­ve­lu­pis­tei­den sul­ke­mi­nen on he­rät­tä­nyt huol­ta eri­tyi­ses­ti nuor­ten ajo­kor­tin han­kin­nan nä­kö­kul­mas­ta. Pal­ve­lut ovat päät­ty­mäs­sä muun mu­as­sa Keu­ruul­la, Män­täs­sä, Ori­ve­del­lä ja Ala­vu­del­la, mikä pi­den­tää asi­oin­ti­mat­ko­ja mer­kit­tä­väs­ti.
Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Teemat
24.3.2026 10.18

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Traficom keskittää ajokokeet ja lupapalvelut

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Traficom on käynnistänyt kilpailutukset palvelujen järjestämiseksi vuodesta 2027 alkaen. Virroilla Ajovarman palvelupiste sulkeutui syyskuussa, ja nyt ajo- ja teoriakokeet uhkaavat loppua useilta Virtain lähialueilta.

Piia Hirviniemi

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­vi­ras­to Tra­fi­com sekä Ajo­var­ma su­pis­ti­vat kul­jet­ta­jan­tut­kin­to- ja lu­pa­pal­ve­lui­den ver­kos­toa vii­me syk­syn ai­ka­na. Vir­roil­la Ajo­var­man pal­ve­lu­pis­te sul­keu­tui syys­kuus­sa, ja lä­hin asi­oin­ti­pis­te vaih­tui Ala­vu­del­le.
Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Teemat
23.3.2026 16.23

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.
Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teemat
21.3.2026 5.16

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.
Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Teemat
19.3.2026 9.00

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Autoalan opinnoista pohja moneen

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Tre­dun ajo­neu­vo­a­lan Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä on ren­to mei­nin­ki. Opis­ke­li­joi­den ikä­hai­ta­ri ve­nyy vas­ta pe­rus­kou­lun päät­tä­neis­tä 16-vuo­ti­ais­ta ai­na noin vii­si­kymp­pi­siin alan­vaih­ta­jiin. 
Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Teemat
25.2.2026 11.00

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.
Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Teemat
24.2.2026 11.30

Vir­tain­tien var­rel­ta

Tekniikan kehitys näkyy elektroniikan kaupassa

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Ari-Pekka Raunion ja Asko Salmen apulaisena Veikon koneella on Salmen puolivuotias kultainennoutaja Urho.

Tuija Veija

Ko­din­ko­nei­ta on Vir­tain­tien var­rel­la myy­ty jo liki 70 vuot­ta. Mat­ti­lan Säh­kö aloit­ti toi­min­tan­sa mar­ras­kuus­sa 1956, ja ny­kyi­sin pe­rin­teik­kääl­lä kaup­pa­pai­kal­la toi­mii Vei­kon Kone.
Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Teemat
23.2.2026 15.00

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 
Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Teemat
19.2.2026 11.00

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.
Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Teemat
4.2.2026 13.00

Uu­tis­ten viik­ko

Viisi nopeaa

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Työryhmä purkamassa rehtorihaastattelua.

Kuva Niina Ketomäki

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 3.-luok­ka­lai­set oli­vat ryh­mis­sä ide­oi­neet kou­lun hen­ki­lö­kun­nan haas­tat­te­lut ja pää­si­vät esit­tä­mään it­se kek­si­män­sä ky­sy­myk­set heis­tä vii­del­le eri am­mat­ti­kun­nan edus­ta­jal­le. Mitä kaik­kea re­port­te­rit sai­vat­kaan sel­vil­le?
Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Teemat
3.2.2026 11.27

Uu­tis­ten viik­ko

Koulupäivän jälkeen kokoonnuttiin hengailemaan 

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Hen­gai­luil­lan suun­nit­te­li ja kek­si Kil­lin­kos­ken­kou­lun op­pi­las­kun­nan­hal­li­tus. Hen­gai­luil­ta pi­det­tiin Kil­lin­kos­ken kou­lul­la. Hen­gai­luil­ta al­koi kel­lo 15.00 ja lop­pui kel­lo 19.30. 
Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Teemat
2.2.2026 9.47

Uu­tis­ten viik­ko

Kolmas­luok­ka­laisten koulupäivä numeroiden valossa

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Tie­sit­kö, et­tä kou­lul­le si­sään ylä­ker­taan tul­les­sa rap­pu­sia on ai­na 25? Par­haim­pa­na päi­vä­nä me kii­pe­äm­me ne yli 12 ker­taa. Lii­kun­ta­tun­nil­la pe­lat­tiin ko­ri­pal­loa ja säh­lyä. Ko­re­ja tuli vain 5 ja maa­le­ja 0.
Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Teemat
2.2.2026 9.00

Uu­tis­ten viik­ko

Itse ideoitu ja toteutettu

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 3.-luok­ka­lais­ten yh­te­nä kan­ta­va­na tee­ma­na oli op­pi­lai­den vah­va osal­li­suus Uu­tis­ten vii­kon pro­jek­tiin alus­ta läh­tien. He oli­vat it­se suun­ni­tel­leet, kei­tä ha­lu­ai­si­vat haas­ta­tel­la ja mil­lai­sia ky­sy­myk­siä esit­tää.
Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Teemat
2.2.2026 6.41

Uu­tis­ten viik­ko

Luokkamme lempipaikat Kotalan metsissä

Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Ko­ta­lan kou­lun es­ka­rit, eka-, toka- ja kol­mas­luok­ka­lai­set viet­tä­vät joka per­jan­tai aa­mu­päi­vän met­säs­sä. Sin­ne men­nään au­rin­gon­pais­tees­sa, sa­tees­sa, lu­mi­py­rys­sä ja pak­ka­ses­sa.
Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Teemat
21.1.2026 9.48

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Sanni Järvinen muuntaa luontoa neuleeksi

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

– Olin ala­kou­lu­lai­nen, kun is­tuin lau­an­tai­aa­mu­na lat­ti­al­la ja tu­sa­sin jä­mä­lan­ko­jen kans­sa, joi­ta olin saa­nut mum­mol­ta­ni. Opet­te­lin pal­mi­koi­den te­ke­mis­tä ja kat­soin mal­lia äi­din kä­si­työ­kir­jois­ta, ko­kei­lin kai­ken­lais­ta. Neu­loin ja virk­ka­sin, muis­te­lee ny­kyi­sin neu­le­suun­nit­te­li­ja­na ni­mel­lä San­ni Pau­lii­na tun­net­tu ja omaa yri­tys­tään San­ni Pau­lii­na De­signs Oy:tä luot­saa­va San­ni Jär­vi­nen.
Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

Teemat
20.1.2026 11.11

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Alppihiihto vaatii tekniikkaa ja kulhollisen kisapuuroa

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

12-vuo­ti­as vir­to­lai­nen Kaar­lo Ran­ta­la on har­ras­ta­nut alp­pi­hiih­toa jo kuu­den vuo­den ajan, ja kil­pail­lut sii­nä vuo­des­ta 2021 läh­tien.
BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

Teemat
19.1.2026 11.20

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Legendaariselta BC:ltä tulee mestareita

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

Pit­kän his­to­ri­an omaa­val­la BC:n sa­lil­la Nal­le­las­sa voi­man­nos­to on yk­kös­jut­tu, siel­tä ei löy­dy juok­su­mat­toa ei­kä kin­tun­ve­ny­tys­lai­tet­ta. Sen si­jaan voi­ma­har­joit­te­luun riit­tä­vät penk­ki, tal­ja ja voi­ma­häk­ki.
Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

Teemat
17.1.2026 8.00

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Talvella avantoon, vaikka taksilla

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

– Kol­me vuot­ta ja 20 päi­vää, eli 1 116 päi­vää, las­kee Uk­rai­nas­ta Pet­ros­koin kaut­ta Vir­roil­le muut­ta­nut Yu­riy, suo­ma­lai­sit­tain Jyri Ily­as­hen­ko.
Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Teemat
16.1.2026 11.41

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Pienessä mittakaavassa rakentuu suuri ilo

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Vir­tain Vas­ki­ve­del­lä asu­van ne­li­kymp­pi­sen Ter­hi Hin­ta­lan ar­ki on täyn­nä elä­mää. Per­hee­seen kuu­luu puo­li­so sekä 3-, 9- ja 13-vuo­ti­aat lap­set, ja päi­vät ku­lu­vat pit­käl­ti työn ja per­heen sekä las­ten har­ras­tus­ten pa­ris­sa.
Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Teemat
10.12.2025 10.33

Seu­ra­toi­mi­jat

Sydän sykkii sinikeltaiselle seuralle

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Hän al­koi ur­heil­la seu­ras­sa 1980-lu­vul­la ja en­nen ur­hei­lu-uran­sa lop­pua Sih­vo­nen ryh­tyi oh­jaa­jak­si ja seu­ra­toi­mi­jak­si 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la.
Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Teemat
9.12.2025 15.07

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.
Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Teemat
8.12.2025 10.31

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.
Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Teemat
6.12.2025 11.09

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.