Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Datakeskusbuumi näkyy Jitallakin

– Da­ta­kes­kus­buu­mi nä­kyy meil­lä­kin. Herk­kää ja kriit­tis­tä inf­raa suo­ja­taan en­tis­tä enem­män, ker­too Jita Oy:n laa­tu- ja mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Jo­han­na Lam­min­mä­ki.

Yrit­tä­jät

Yritykset puntaroivat yhteistyötä, tulevaa ja osaajia

Mi­ten pai­kal­li­set yri­tyk­set te­ke­vät yh­teis­työ­tä, mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia ja haas­tei­ta alu­een elin­kei­no­e­lä­mäs­sä näh­dään – ja mis­tä löy­ty­vät tu­le­vai­suu­den osaa­jat?
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Digitaalisen asiakaspalvelun merkitys korostuu

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Kirsi Onnela kertoo, että Tredussa asiakaspalvelua opetetaan monelta kantilta.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu kuu­luu kes­kei­se­nä osa­na kaik­kien Tre­dun opis­ke­li­joi­den op­pi­mää­rään. Kou­lu­tus­pääl­lik­kö Kir­si On­ne­la ker­too, et­tä lii­ke­toi­min­nan pe­rus­tut­kin­nos­sa asi­a­kas­pal­ve­lu on oma pa­kol­li­nen 15 osaa­mis­pis­teen tut­kin­no­no­sa, ja on siis jo­kai­sen lii­ke­toi­min­taa opis­ke­le­van suo­ri­tet­ta­va.
Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Pussillinen herkkuja ovenkahvassa kertoo onnistumisesta

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Pasi Kolun ja Katja Mansikkamäen yritystoiminnan yhtenä kivijalkana on joustava asiakaspalvelu.

Riikka Tallila

Moni pai­kal­li­nen on näh­nyt Vir­tain Ku­mi­kor­jaa­mon tal­vi­ren­kai­den vaih­to­ruuh­kan. Avai­met voi jät­tää tis­kil­le, läh­teä kä­vel­len töi­hin ja nou­taa au­ton myö­hem­min.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Palvelun yllettävä aina ovelta hyllyjen väliin

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Kauppias Juha Rajanniemen ja myyjä Ellen Hartikainen kertovat asiakkaiden antaneen palautetta muun muassa siitä, että myymäläremontin jälkeen kaikki pakasteet ovat nyt samassa paikassa.

Riikka Tallila

Yli 40 vuot­ta kau­pan alal­la toi­mi­nut, ny­kyi­sin Vir­tain K-Su­per­mar­ke­tin myy­jä­nä työs­ken­te­le­vä El­len Har­ti­kai­nen to­te­aa, et­tä asi­a­kas­pal­ve­lun pi­tää nä­kyä ovel­ta ovel­le ja hyl­ly­jen­kin vä­lis­sä.
Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Kiireettömyys kannattelee surun keskellä

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Yrittäjät Simo Lampinen ja Riitta Lahtinen kertovat, että heidän työhönsä kuuluu koko elämän kirjo iloineen ja suruineen. Tunnelma voi vaihtua saman päivän aikana vauvakimpun tekemisestä hautajaisten järjestämiseen tai hautakiven suunnitteluun.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus- ja kuk­ka-alan yrit­tä­jien työs­sä päi­vät ovat täyn­nä koh­taa­mi­sia, jois­sa tun­nel­ma voi muut­tua het­kes­sä iloi­ses­ta su­rul­li­sek­si.
Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Aito kohtaaminen jää mieleen

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Palvelusta riippuen lopputulos voi olla hymy huulilla – tai herne nenässä.

Piia Hirviniemi

Hyvä asi­a­kas­pal­ve­lu muis­te­taan pit­kään. Se voi pe­las­taa huo­non päi­vän, hel­pot­taa han­ka­laa ti­lan­net­ta tai jät­tää asi­ak­kaal­le tun­teen sii­tä, et­tä hä­net on huo­mat­tu. Tätä miel­tä oli­vat myös Suo­men­se­län Sa­no­mien Ins­tag­ram-ky­se­lyi­hin vas­tan­neet. Hei­dän vas­tauk­sis­taan vä­lit­tyy kuva pal­ve­lus­ta, jos­sa ys­tä­väl­li­syys on kaik­kein tär­kein­tä.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Ke­sä­leh­ti

Tulkitsija näytelmän takana

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Sali on hil­jen­ty­nyt pian al­ka­vaa esi­tys­tä var­ten. Näyt­te­li­jä ot­taa vie­lä vii­mei­sen ve­si­hui­kan en­nen esi­ri­pun au­ke­a­mis­ta. Tun­nel­ma on säh­köi­nen ja sa­maan ai­kaan hir­vit­tä­vä.