Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Uutiset
31.7.2026 6.30

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 10.30

Virroilla työllisyys koheni hivenen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­roil­la työ­tä vail­la oli 250 hen­ki­löä, joka on 10,1 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Mää­rä on hie­man al­hai­sem­pi kuin kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min, jol­loin työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 14 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 7.00

Ravintolailloista tingitään festareiden vuoksi

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Di­gi­pank­ki Re­vo­lu­tin teet­tä­mäs­tä ku­lut­ta­ja­ky­se­lys­tä sel­vi­ää, et­tä joka kol­mas suo­ma­lai­nen on käyt­tä­nyt fes­ti­vaa­liin tai kon­sert­tiin enem­män ra­haa kuin oli­si ta­lou­del­li­ses­ti ol­lut jär­ke­vää. Lä­hes puo­let suo­ma­lai­sis­ta eli 46 pro­sent­tia oli­si val­mis vä­hen­tä­mään ra­vin­to­las­sa syö­mis­tä voi­dak­seen käyt­tää ra­haa live-elä­myk­siin.
Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Uutiset
29.7.2026 15.28

Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Met­sä­am­mat­ti­lais­ten ver­kos­to on toi­mit­ta­nut maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le lau­sun­ton­sa met­sä­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta. Ver­kos­to pi­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­tä pää­o­sin on­nis­tu­nee­na, mut­ta kat­soo, et­tä la­kiu­u­dis­tuk­ses­sa on sa­mal­la vah­vis­tet­ta­va met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten oi­keus­tur­vaa muut­tu­nees­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Pääkirjoitus
29.7.2026 9.21

Ikävistäkin asioista kaivataan tietoa

Hei­nä­kuu al­kaa ol­la ta­pu­tel­tu, mut­ta ke­sää on edel­leen jäl­jel­lä, ei­kä pai­kal­li­nen ta­pah­tu­ma­tar­jon­ta­kaan hui­laa. Per­jan­tai­na voi suun­na­ta ke­sän vii­mei­sel­le oh­jel­mal­li­sel­le il­ta­to­ril­le ja lau­an­tai­na on mah­dol­li­suus pyö­räil­lä Vas­kuun­jär­ven ym­pä­ri 14 ki­lo­met­riä ja vie­lä eh­tii hy­vin seu­raa­maan ter­va­hau­dan polt­toa Pe­rin­ne­ky­lään. Siel­lä on lap­sil­le lu­vas­sa ter­va­vi­sa­pol­ku­kin.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Uutiset
29.7.2026 3.00

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.
Uutiset
28.7.2026 15.54

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 10.01

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Lukijalta
28.7.2026 4.43

Mielipide | Kunta on asukkaidensa ja kyliensä summa

Maa­seu­dun Tu­le­vai­suu­des­sa 24.7.2026 jul­kais­tu ar­tik­ke­li Jo­han­na Vuo­rel­man joh­ta­mas­ta Tam­pe­reen yli­o­pis­ton tut­ki­mus­hank­kees­ta Etäi­syy­den po­li­tiik­ka 1900- ja 2000-lu­ku­jen Suo­mes­sa nos­taa esil­le päät­tä­jien kiel­tei­sen suh­tau­tu­mi­sen asuk­kai­den ak­tii­vi­suu­teen ja aloit­teel­li­suu­teen pai­kal­lis­de­mok­ra­ti­as­sa. Ha­vain­not ovat ikä­vää, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti ei­vät yl­lät­tä­vää lu­et­ta­vaa.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Uutiset
26.7.2026 6.22

Turvallisesti marjametsään – näillä vinkeillä vältät eksymisen

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Oi­ke­an­lai­nen va­rau­tu­mi­nen on avain on­nis­tu­nee­seen met­sä­ret­keen. Va­rau­tu­mi­nen on tär­ke­ää, vaik­ka met­sä oli­si­kin tut­tu.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
25.7.2026 6.00

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Uutiset
24.7.2026 20.00

Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin

Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Vesi on karannut uimarannalta.

Vesi on karannut uimarannalta.

Teppo Linjama

Vii­kon­lo­pun run­saat sa­teet ovat hel­pot­ta­neet jär­vien ve­si­ti­lan­net­ta Lou­nais-Suo­mes­ta Kai­nuu­seen yl­tä­väl­lä alu­eel­la. Enim­mil­lään yli 100 mil­li­met­rin vuo­ro­kau­si­sa­teet ovat nos­ta­neet vii­me päi­vien ai­ka­na mo­nen pie­nen jär­ven ve­den­kor­keut­ta yli 50 cm ja suu­ria jär­viä 20–30 cm.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Uutiset
24.7.2026 15.58

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Uutiset
23.7.2026 15.15

Puhtaat näytteet uimarannalta

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Uimaranta on jälleen normaalisti uimareiden käytettävissä.

Riikka Tallila

Maa­nan­tais­ta as­ti sul­jet­tu­na ol­leen Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nan la­bo­ra­to­ri­o­tu­lok­set ovat val­mis­tu­neet tä­nään tors­tai­na 23. hei­nä­kuu­ta ja ne täyt­tä­vät ui­ma­ve­del­le ase­te­tut laa­tu­vaa­ti­muk­set.
atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

Uutiset
23.7.2026 6.39

Kouluikäisten suun ja hampaiden terveys­tar­kas­tukset ikäperusteisiksi

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

atkossa suun ja hampaiden terveystarkastus tehdään 7-, 9- ja 12-vuotiaille suuhygienistin vastaanotolla ja 15-vuotiaille hammaslääkärin vastaanotolla.

Kuvituskuva

Pir­kan­maal­la pe­rus­kou­lui­käi­set lap­set ja nuo­ret kut­su­taan syk­sys­tä al­ka­en suun ja ham­pai­den ter­veys­tar­kas­tuk­siin iän pe­rus­teel­la. Ai­em­min tar­kas­tuk­set on jär­jes­tet­ty luok­ka­vuo­sien mu­kaan. Muu­tos joh­tuu val­ti­o­neu­vos­ton uu­des­ta neu­vo­la­pal­ve­lu­jen sekä kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ase­tuk­ses­ta.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
22.7.2026 10.52

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.

Tuija Veija

Pääkirjoitus
22.7.2026 9.26

Enää ei voi odotella

Tuija Veija

Tuija Veija

Toi­veis­sa on pääs­tä eteen­päin en­nen elo­kuu­ta, sa­noi Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen käy­des­sään Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vii­me vii­kol­la kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat. Hän sai jo ke­vääl­lä työn­te­ki­jöil­tä hä­tään­ty­nei­tä yh­tey­de­not­to­ja liit­ty­en muu­tos­neu­vot­te­lui­hin.
Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Uutiset
22.7.2026 5.06

Lähes 33 000 henkilön veronpalautus uhkaa viivästyä

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

kuvituskuva

Suo­ma­lai­sil­ta saat­taa jää­dä elo­kuun ve­ron­pa­lau­tus­päi­vä­nä 3. elo­kuu­ta saa­mat­ta lä­hes 2,2 mil­joo­naa eu­roa ve­ron­pa­lau­tuk­sia, kos­ka Ve­ro­hal­lin­nol­ta puut­tuu hei­dän ti­li­nu­me­ron­sa. Ti­li­nu­me­roi­ta puut­tuu eri­tyi­ses­ti nuo­ril­ta en­si­ker­ta­lai­sil­ta. Ti­li­nu­me­ron eh­tii il­moit­taa Oma­Ve­ros­sa vii­meis­tään 27. hei­nä­kuu­ta as­ti.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Uutiset
21.7.2026 12.00

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Uutiset
31.7.2026 6.30

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 10.01

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 7.00

Ravintolailloista tingitään festareiden vuoksi

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Di­gi­pank­ki Re­vo­lu­tin teet­tä­mäs­tä ku­lut­ta­ja­ky­se­lys­tä sel­vi­ää, et­tä joka kol­mas suo­ma­lai­nen on käyt­tä­nyt fes­ti­vaa­liin tai kon­sert­tiin enem­män ra­haa kuin oli­si ta­lou­del­li­ses­ti ol­lut jär­ke­vää. Lä­hes puo­let suo­ma­lai­sis­ta eli 46 pro­sent­tia oli­si val­mis vä­hen­tä­mään ra­vin­to­las­sa syö­mis­tä voi­dak­seen käyt­tää ra­haa live-elä­myk­siin.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 10.30

Virroilla työllisyys koheni hivenen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­roil­la työ­tä vail­la oli 250 hen­ki­löä, joka on 10,1 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Mää­rä on hie­man al­hai­sem­pi kuin kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min, jol­loin työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 14 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Uutiset
29.7.2026 15.28

Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Met­sä­am­mat­ti­lais­ten ver­kos­to on toi­mit­ta­nut maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le lau­sun­ton­sa met­sä­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta. Ver­kos­to pi­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­tä pää­o­sin on­nis­tu­nee­na, mut­ta kat­soo, et­tä la­kiu­u­dis­tuk­ses­sa on sa­mal­la vah­vis­tet­ta­va met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten oi­keus­tur­vaa muut­tu­nees­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Palstat
25.7.2025 7.00

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Teemat
18.11.2024 6.07

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Uutiset
29.7.2026 3.00

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Uutiset
10.3.2026 13.23

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Uutiset
18.7.2026 6.00

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Uutiset
26.7.2026 6.22

Turvallisesti marjametsään – näillä vinkeillä vältät eksymisen

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Oi­ke­an­lai­nen va­rau­tu­mi­nen on avain on­nis­tu­nee­seen met­sä­ret­keen. Va­rau­tu­mi­nen on tär­ke­ää, vaik­ka met­sä oli­si­kin tut­tu.
Pääkirjoitus
29.7.2026 9.21

Ikävistäkin asioista kaivataan tietoa

Hei­nä­kuu al­kaa ol­la ta­pu­tel­tu, mut­ta ke­sää on edel­leen jäl­jel­lä, ei­kä pai­kal­li­nen ta­pah­tu­ma­tar­jon­ta­kaan hui­laa. Per­jan­tai­na voi suun­na­ta ke­sän vii­mei­sel­le oh­jel­mal­li­sel­le il­ta­to­ril­le ja lau­an­tai­na on mah­dol­li­suus pyö­räil­lä Vas­kuun­jär­ven ym­pä­ri 14 ki­lo­met­riä ja vie­lä eh­tii hy­vin seu­raa­maan ter­va­hau­dan polt­toa Pe­rin­ne­ky­lään. Siel­lä on lap­sil­le lu­vas­sa ter­va­vi­sa­pol­ku­kin.
Uutiset
17.7.2026 11.59

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
Uutiset
28.7.2026 15.54

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
25.7.2026 6.00

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Uutiset
29.7.2026 3.00

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Uutiset
31.7.2026 6.30

Kesäpassi lisää tietoisuutta kylien tapahtumista

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tiina Perämäki näyttää kaupungin sosiaalisen median kanavilla heinäkuussa julkaistua tiedotetta Virtain kylien kesäpassikohteista.

Tuija Veija

Vir­tain ky­lien ke­sä­pas­si lan­see­rat­tiin ke­sä­kuun puo­les­sa vä­lis­sä ja nii­tä on ol­lut sii­tä läh­tien ja­os­sa osas­sa ky­lien ta­pah­tu­mia sekä oma­toi­mi­pis­teil­lä.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 10.01

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.
Pääkirjoitus
29.7.2026 9.21

Ikävistäkin asioista kaivataan tietoa

Hei­nä­kuu al­kaa ol­la ta­pu­tel­tu, mut­ta ke­sää on edel­leen jäl­jel­lä, ei­kä pai­kal­li­nen ta­pah­tu­ma­tar­jon­ta­kaan hui­laa. Per­jan­tai­na voi suun­na­ta ke­sän vii­mei­sel­le oh­jel­mal­li­sel­le il­ta­to­ril­le ja lau­an­tai­na on mah­dol­li­suus pyö­räil­lä Vas­kuun­jär­ven ym­pä­ri 14 ki­lo­met­riä ja vie­lä eh­tii hy­vin seu­raa­maan ter­va­hau­dan polt­toa Pe­rin­ne­ky­lään. Siel­lä on lap­sil­le lu­vas­sa ter­va­vi­sa­pol­ku­kin.
Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Uutiset
26.7.2026 6.22

Turvallisesti marjametsään – näillä vinkeillä vältät eksymisen

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kiireistä aikaa Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle.

Aku Suomalainen/ Suomen Punainen Risti

Oi­ke­an­lai­nen va­rau­tu­mi­nen on avain on­nis­tu­nee­seen met­sä­ret­keen. Va­rau­tu­mi­nen on tär­ke­ää, vaik­ka met­sä oli­si­kin tut­tu.
Lukijalta
28.7.2026 4.43

Mielipide | Kunta on asukkaidensa ja kyliensä summa

Maa­seu­dun Tu­le­vai­suu­des­sa 24.7.2026 jul­kais­tu ar­tik­ke­li Jo­han­na Vuo­rel­man joh­ta­mas­ta Tam­pe­reen yli­o­pis­ton tut­ki­mus­hank­kees­ta Etäi­syy­den po­li­tiik­ka 1900- ja 2000-lu­ku­jen Suo­mes­sa nos­taa esil­le päät­tä­jien kiel­tei­sen suh­tau­tu­mi­sen asuk­kai­den ak­tii­vi­suu­teen ja aloit­teel­li­suu­teen pai­kal­lis­de­mok­ra­ti­as­sa. Ha­vain­not ovat ikä­vää, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti ei­vät yl­lät­tä­vää lu­et­ta­vaa.
Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Uutiset
29.7.2026 15.28

Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

Metsälain tulee olla tasapainoinen ja oikeudenmukainen.

AI Juri Laurila

Met­sä­am­mat­ti­lais­ten ver­kos­to on toi­mit­ta­nut maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le lau­sun­ton­sa met­sä­lain uu­dis­ta­mi­ses­ta. Ver­kos­to pi­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­tä pää­o­sin on­nis­tu­nee­na, mut­ta kat­soo, et­tä la­kiu­u­dis­tuk­ses­sa on sa­mal­la vah­vis­tet­ta­va met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten oi­keus­tur­vaa muut­tu­nees­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Uutiset
24.7.2026 15.58

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 7.00

Ravintolailloista tingitään festareiden vuoksi

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Elämyksiin halutaan panostaa, mutta useimmiten rahat niihin otetaan jostain muualta omasta kulutuksesta sen sijaan, että turvauduttaisiin velkaan.

Kuvituskuva

Di­gi­pank­ki Re­vo­lu­tin teet­tä­mäs­tä ku­lut­ta­ja­ky­se­lys­tä sel­vi­ää, et­tä joka kol­mas suo­ma­lai­nen on käyt­tä­nyt fes­ti­vaa­liin tai kon­sert­tiin enem­män ra­haa kuin oli­si ta­lou­del­li­ses­ti ol­lut jär­ke­vää. Lä­hes puo­let suo­ma­lai­sis­ta eli 46 pro­sent­tia oli­si val­mis vä­hen­tä­mään ra­vin­to­las­sa syö­mis­tä voi­dak­seen käyt­tää ra­haa live-elä­myk­siin.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
22.7.2026 10.52

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.

Kuvituskuva

Uutiset
30.7.2026 10.30

Virroilla työllisyys koheni hivenen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­roil­la työ­tä vail­la oli 250 hen­ki­löä, joka on 10,1 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Mää­rä on hie­man al­hai­sem­pi kuin kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min, jol­loin työ­tä haki 257 ih­mis­tä. Vuo­den ta­kai­seen ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na kas­vua on 14 pro­sent­tia, eli 31 hen­ki­löä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Uutiset
18.7.2026 6.00

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Uutiset
17.7.2026 11.59

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Uutiset
10.7.2026 10.00

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
6.7.2026 13.57

Vilkasta markkinahumua Kotalassa

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Ko­ta­lan pe­rin­tei­sil­le Kar­hu­mark­ki­noil­le ke­rään­tyi sun­nun­tai­na run­saas­ti niin myy­jiä kuin ylei­sö­ä­kin. Jär­jes­tä­jä­ta­hon edus­ta­jat hy­ri­si­vät tyy­ty­väi­syy­des­tä.
Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Uutiset
15.7.2026 12.00

Riittämättömyyden tunteesta syntyi liikkuva lääkäriasema

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Kyläklinikan yksityiset yleislääkärit kulkevat sinne, missä ihmiset asuvat ja missä palvelutarjonta vähäisempää. – Tällä tietoa, vastaanottoa pyörien päällä jatketaan syys-lokakuuhun, sitten katsotaan tilannetta uudelleen, kertoivat maanantaina ja tiistaina vastaanottoaan pitäneet Aleksi Mäkelä (vas.) ja Rasmus Nurminen.

Riikka Tallila

Yleis­lää­kä­rit Alek­si Mä­ke­lä ja Ras­mus Nur­mi­nen heit­täy­tyi­vät ko­kei­luun ja pe­rus­ti­vat liik­ku­van lää­kä­ri­a­se­man. Ke­sä­kuun alus­ta as­ti toi­mi­neet yk­si­tyi­set yleis­lää­kä­rit pal­ve­le­vat vir­to­lai­si­a­kin ter­vey­sa­se­mak­si muu­te­tus­ta vau­nus­ta kah­den vii­kon vä­lein. Lää­kä­riy­rit­tä­jät ja lap­suu­de­nys­tä­vät kar­toit­ti­vat, mis­sä ter­veys­pal­ve­luil­le on ky­syn­tää.
Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Uutiset
19.7.2026 6.30

Kansalaisopiston toimisto muutti Tredulle

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

– Mie­les­tä­ni tämä on jär­ke­vä paik­ka, reh­to­ri on sa­mas­sa ta­los­sa ja muu­ten­kin kan­sa­lai­so­pis­ton toi­min­to­ja ol­laan siir­ret­ty Tre­dun ti­loi­hin, ker­too kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­si­sih­tee­ri Mark­ku Tou­ro­nen.
Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Uutiset
9.7.2026 13.05

Uusi venevaja tuo lisää elämää Virtain satamaan

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Vir­tain sa­ta­ma-alu­eel­le ra­ken­ne­taan uu­si ve­ne­va­ja, joka pa­ran­taa alu­een me­lon­ta- ja sou­tu­har­ras­tuk­sen olo­suh­tei­ta.
Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Uutiset
12.7.2026 6.20

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Uutiset
21.7.2026 12.00

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
22.7.2026 10.52

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Uutiset
14.7.2026 14.32

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
3.7.2026 6.35

Vanhasta vajasta kyläkirjastoksi

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran vä­el­tä ei­vät ide­at lopu. Vii­me ke­sä­nä to­teu­te­tun näyt­te­lyn ja tee­ma­päi­vien jat­kok­si on tänä ke­sä­nä pys­ty­tet­ty ky­lä­kir­jas­to Ran­ta­kun­nan mo­ni­toi­mi­ta­lon pi­ha­pii­ris­sä ole­vaan va­jaan.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Uutiset
20.7.2026 13.35

40 autokuntaa kiersi veteraa­ni­au­to­rastit

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Vir­tain tori täyt­tyi lau­an­tai­aa­mu­na nos­tal­gi­sis­ta au­tois­ta, kun 13. Ve­te­raa­ni­au­to­jen Vir­rat -ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­neet start­ta­si­vat ras­ti­rei­til­le. Osal­lis­tu­jia oli kaik­ki­aan 40, kau­kai­sim­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Palstat
7.7.2026 10.30

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.
Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Uutiset
10.7.2026 16.00

KesäVirratSoi on tapa elää kesää Virroilla

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Ke­sä­Vir­rat­Soi jäl­leen. Avaus­ti­lai­suu­des­sa juh­lit­tiin tai­teel­li­sen joh­ta­jan Han­nu Kiis­kin ke­vääl­lä ol­lut­ta 70-vuo­tis­päi­vää kir­kon nur­mi­a­lu­eel­la au­rin­koi­ses­sa ke­säil­las­sa. Oh­jel­mas­sa oli niin mu­siik­kia kuin mu­ka­vaa ju­tus­te­lu­a­kin, sii­tä piti huo­len Han­nul­le yl­lä­tyk­se­nä tul­lut Kei­jo Lep­pä­sen pa­luu juh­lan juon­ta­jak­si.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Teemat
16.7.2026 6.00

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Uutiset
7.7.2026 9.14

Karhu tuli kotiin

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Vir­tain Kar­huk­si va­lit­tu Pek­ka Tam­mi­nen ot­ti huo­mi­o­no­soi­tuk­sen vas­taan kii­tol­li­se­na ja hy­vil­lä mie­lin.
Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Uutiset
16.7.2026 10.40

Aurinkoiset termospulloseurat Vaskivedellä

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Vas­ki­ve­den Ruu­si­lan­mä­el­lä hil­jen­nyt­tiin läm­mön hel­lies­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan ter­mos­pul­lo­seu­roi­hin pas­to­ri Mar­ja Tuo­men ja ke­sä­kant­to­ri Bra­yan Jääs­ke­läi­sen kans­sa.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Uutiset
18.7.2026 6.00

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Uutiset
24.7.2026 15.58

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
25.7.2026 6.00

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.