Virtain puolueeton paikallislehti

Uintireissulta haetaan hyvää oloa

Pirkko Sihvonen ja Harri Tarvainen vaihtoivat vilkkaasti mielipiteitä uintikuljetusten suunnasta. Rakentavassa keskustelussa molemmilla on tavoitteena ihmisten hyvinvointi.

Virtain kaupunki päätti aloittaa vuoden alusta uimakuljetukset Alavuden Kunto-Lutran lisäksi Keuruun uimahalliin, jonne väkeä kuljetetaan joka toinen viikko. Kuljetukset alkavat 25. tammikuuta, ensimmäinen reissu tehdään Alavudelle. Keuruulle ensimmäinen matka tehdään 1. helmikuuta.

Virtain kaupungin liikuntasihteeri Sanna Vilén kertoo, että Alavudelle ajetaan vain Killinkosken kautta, sillä Liedenpohjan suunnalta on ollut harvoin kyytiin tulijoita.

– Keuruulla halli on pelkästään meidän virtolaisten käytössä kello 13 asti, jolloin halli virallisesti aukeaa. Uimakoulua sekä vesijumppaa aikuisille ja lapsille kokeillaan kiinnostuksen mukaan pientä maksua vastaan, Vilén tiedottaa.

Kuljetusten järjestäminen vuoroviikoin Keuruulle on herättänyt paitsi innostusta, myös närkästystä. Osa Alavudella ahkerasti kävijöistä ei haluaisi vaihtaa hyväksi koettua uimapaikkaa.

– Palvelun käyttäjiltä ei missään vaiheessa kysytty mielipidettä uintikuljetusten suunnasta. Facebookissa oli kysely, mutta suurin osa kuljetuksen käyttäjistä on iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät seuraa nettiä, joten heidän mielipiteensä jäi kuulematta, taustoitti ahkera uimassa kävijä Pirkko Sihvonen.

Lue lisää Suomenselän Sanomista 23.1.

Toisveden pinta ennätyskorkealla

Timo Tamminen ja Jussi-Pekka Kuivikko hakkuutyömaalla Mantilossa. Työkoneena on kahdeksanpyöräinen monitoimikone.

Pirkanmaan järvillä vesi on runsaiden sateiden vuoksi edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää.

Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä toteaa, että Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat nousseet marraskuun ja joulukuun aikana merkittävästi.

Toisveden pinta on noussut marraskuun alun jälkeen reilulla puolella metrillä. Hän arvioi, että Toisveden korkeus oli huipussaan joulun alla ja on siitä hiljalleen laskenut kymmenisen senttimetriä. Vieläkin se on 65 senttimetriä korkeammalla, kuin marraskuun alussa.

– Toisvesi ei ole milloinkaan ollut näin korkealla tähän aikaan vuodesta, Mäkelä havainnoi.

046 001

Runsaat sateet puunkorjuun haasteena

– Viime kesä oli kuiva ja pääsimme tekemään useita kohteita, jotka oli luokiteltu talvileimikoiksi. Tuntuu, että vuodenkierto on kääntynyt päälaelleen, Timo Tamminen naurahtaa viitaten sateiseen ja märkään talveen.

Lue lisää sateisen talven tuomista haasteista Suomenselän Sanomista 23.1.

Kiekkomies henkeen ja vereen

Olli Wirzenius on tuttu näky Erkan Areenan kaukalon laidalla. Hänet löytää usein myös hokkarit jalassa pelaamasta.

Virtain Kiekko-Karhujen veteraanijoukkue sai kymmenisen vuotta sitten nimekkään vahvistuksen, kun tamperelainen Olli Wirzenius muutti Virroille.

Tampereen Ilveksen kasvatti tutustui virtolaiseen elämänmenoon vuonna 1983 käydessään ensimmäistä kertaa silloisen naisystävänsä mökillä Hauhuulla Tarjanteen rannalla. Nykyisin mökki on laajentunut omakotitaloksi ja Wirzenius viettää siellä rauhallisia eläkepäiviä vaimonsa Mirjan kanssa.

Erkan Areenalla kuluu aikaa melkoisesti. Hokkarit mittaavat kaukaloa pari kertaa viikossa. Nuorempien turnauksissa hänet nähdään usein vaihtoaition ovivahtina.

Kiekkomies on tuonut Pappa-Karhujen veteraanien porukkaan uutta tekemisen meininkiä. Viimesyksyinen ikäihmisten tuominen jääkiekkopeliä seuraamaan toteutettiin hänen aloitteestaan.

Haastemies
kaukalossa

Olli Wirzenius kävi kansakoulun jälkeen kauppaopiston pitkin hampain, sillä jokin ammatti piti hankkia.

– Jääkiekko oli jo silloin minulle kaikki kaikessa. Eräs kauppaopiston opettajista oli kova Ilves-fani. Hän neuvoi olemaan pois tunneilta ja keskittymään pelaamiseen. Opettaja myös antoi minulle loppukokeista seiskan ja kasin, vaikka jätin tyhjän paperin, johon laitoin vain nimeni, Wirzenius nauraa.

Lue lisää Ollista Suomenselän Sanomista 23.1.

Älykylä-konseptia esiteltiin Vaskivedellä

– Kun katsoo otsikoita lehdissä, että maaseutu tyhjenee ja asuntojen arvo laskee, samalla ruokitaan tätä ihmisten pelkoa. Heille uskotellaan, että ainoastaan kaupunkeihin kannattaa rakentaa ja asuntojen arvo säilyy. Eihän se näin ole, muistutti Älykylä-konseptia Vaskivedellä esitellyt Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila.

Liikenneasemasta yksi Virtain vetovoimatekijä

Tavoitteena on saada Virroille Suomen hienoin liikenneasema, joka toimisi valtakunnallisesti merkittävänä maamerkkinä.

Marttisen saaren ensimmäinen kehittämissuunnitelma kartalle on juuri laitettu kuntalaisten nähtäville. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain pidemmällä aikavälillä ja se vaatii työtä sekä lausuntoja myös viranomaistahoilta ennen kuin varsinaiseen kaavoitukseen siirrytään.

Muutama kärkihanke, joita lähdettäisiin ensimmäisenä viemään eteenpäin, on noussut esiin, taustoittaa maankäyttö- ja kehittämispäällikkö Ilmari Mattila. Näistä isoin on purjelaivan muotoon hahmoteltu puurakenteinen liikenneasema.

Marttisen ohitse ajaa vuosittain 4 365 ajoneuvoa päivittäin ja Pohjanmaan suuntaan noin 2 000.

– On laskettu, että vuositasolla liikenneasema nostaisi Perinnekylän ja Marttisen kävijämäärän nykyisestä 30 000 kävijästä 300 000:een. Myös Alavuden suuntaan menevän risteyksen kautta kulkevaa liikennettä on ajateltu osittain ohjata Marttisen suuntaan.

Vielä ennen kaavoitusta on tehtävä tarvittavia selvityksiä alueesta ja sen kehittämisen vaikutuksista.

– Sikäli asia etenee hiljalleen, mutta tämän vuoden aikana voitaisiin saada jo kaavaa päätöksentekoon, Virtain kaupunginjohtaja JuhaViitasaari arvelee.

Sen jälkeenkin on toki matkaa vielä toteutukseen ja avoimia kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä toimijoita saarelle tulee, löydetäänkö esimerkiksi sijoittajia ja yrityksiä nuorisokeskuksen oheen.

Virtain kaupunginhallituksen maanantaisessa kokouksessa päätettiin laittaa kehittämissuunnitelmat tässä vaiheessa nähtäville. Sähköinen kyselylomake helpottaa kuntalaisten kommentointia. Myös kirjallisesti voi suunnitelmista antaa kaupungille palautetta helmikuun loppuun mennessä.

– Itse näen, että tämä olisi sijoittajiakin kiinnostava kokonaisuus ja erityisesti tiettyihin kohteisiin on luonteva saada ulkopuolista rahoitusta. Näinhän toimitaan esimerkiksi Ähtärin matkailumäellä. Kumppaneita ei ole vielä aktiivisesti etsitty, mutta kaikille kiinnostuneille linjat ovat auki, tähdentää Viitasaari.

Lisää aiheesta 16.1. ilmestyvässä lehdessä.

Iida Jaakkola työskentelee unelma-ammatissaan

Iida Jaakkola

Virtolaiselle Iida Jaakkolalle yrityksen perustaminen oli opintojen jälkeen selkeä vaihtoehto. Hän aloitti kosmetologiyrittäjänä heti valmistumistuttuaan Jyväskylän ammattiopistosta viime vuoden kesäkuussa.

Aluksi hän otti asiakkaita vastaan Visuvedellä, mutta pian hän huomasi, että sekä asiakkaat että hän itse ajoivat Virroilta Visuvedelle. Niinpä hän ryhtyi etsimään toimitilaa Virroilta.

– Sopivan tilan löytäminen oli hieman haasteellista, sillä vapaana olevat tilat olivat hyvin suuria omaan käyttötarkoitukseeni, Iida Jaakkola kertoo hymyillen kauniiksi remontoidussa toimitilassaan Pääskyntiellä.

Hän aloitti nykyisissä tiloissa marraskuun alussa. Hän kertoo hoitohuoneen sopivan hyvin tarkoitukseensa. Valaistuksen saa tarvittaessa himmeämmäksi ja sälekaihtimet turvaavat yksityisyyden hoitotilanteissa.

– Valaistus on tässä työssä tosi tärkeää.

Jaakkolan yrityksen palveluihin kuuluvat kaikki kosmetologin palvelut kasvo- ja jalkahoidoista ihokarvojen sokerointiin, ripsienpidennyksiin ja geelilakkauksiin. Kaikkia hinnaston palveluita menee tasaisesti, mutta eniten hän tekee ripsienpidennyksiä.

Lehtovaaran kyläkauppa sulkee ovensa

Pasi ja Tanja Lehtovaaraa odottavat uudet haasteet kaupan lopettaessa toimintansa.

Virtain Liedenpohjassa joudutaan helmikuun alusta alkaen totuttelemaan uudenlaiseen arkeen ilman kyläkauppaa. Pasi ja Tanja Lehtovaara lopettavat kaupan pidon 31. tammikuuta ja silloin päättyy Lehtovaaran kaupan lähes 50-vuotinen historia.

– Päätös lopettamisesta on pitkän harkinnan tulos, valottaa kauppias Pasi Lehtovaara.

Hän kertoo, että polttoaineiden myynnin loppuminen pari vuotta sitten oli alkusysäys lähtölaskennalle.

– Olisimme joutuneet uusimaan jakelupumput ja säiliöt uusien vaatimusten mukaisiksi, ja se olisi ollut liian kova investointi. Se oli kova kolaus.

Lehtovaara ei hakenut kyläkauppatukea, jota kolmelle virtolaiselle kyläkaupalle vuodenvaihteessa myönnettiin, vaikka myöntämisen edellytykset olisivatkin täyttyneet. Hän ei halunnut sitoutua määräajaksi kaupan pitoon.

Tammikuun ajan kaupassa on loppuunmyynti, uutta tavaraa ei enää tilata. Tarkoitus on saada hyllyt mahdollisimman tyhjiksi.

Lue kauppiasparin tunnelmista lisää Suomenselän Sanomista 16.1.