Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 16.12

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Uutiset
14.8.2026 10.00

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 9.06

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 14.53

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 7.07

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Palstat
12.8.2026 13.24

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Uutiset
12.8.2026 12.07

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Pääkirjoitus
12.8.2026 11.32

Kyläelämää esille!

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Syk­sy saa­tiin käyn­tiin kou­lu­työn osal­ta. Muu­tok­se­na oli Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den siir­ty­mi­nen Vir­tain yh­te­näis­kou­luun. Jos kaik­ki me­nee suun­ni­tel­lus­ti, saam­me en­si vii­kol­la lu­kea leh­des­tä, mi­ten ko­ta­la­lai­set ovat so­peu­tu­neet kes­kus­tan isom­paan yk­sik­köön.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Uutiset
11.8.2026 18.48

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.
Uutiset
11.8.2026 15.15

Toisen asteen opiskelijoiden terveys­tar­kas­tuksiin muutoksia

Syys­kuus­ta 2026 al­ka­en opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ote­taan käyt­töön di­gi­taa­li­nen ter­veys­ky­se­ly toi­sen as­teen opin­to­ja aloit­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le. Li­säk­si vuo­den 2027 alus­ta opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ter­veys­tar­kas­tuk­seen yh­dis­te­tään op­pi­vel­vol­li­sil­la kut­sun­to­jen en­nak­ko­ter­veys­tar­kas­tus.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Uutiset
11.8.2026 13.49

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Uutiset
11.8.2026 9.50

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Uutiset
10.8.2026 16.25

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Uutiset
6.8.2026 15.53

Vesirokkorokote maksutta kaikille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa

Kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma laa­je­ni elo­kuun alus­sa: nyt ve­si­rok­ko­ro­ko­tet­ta tar­jo­taan kai­kil­le, jot­ka ei­vät ole sai­ras­ta­neet ve­si­rok­koa tai saa­neet kah­ta ve­si­rok­ko­ro­ko­tus­ta.
Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Uutiset
6.8.2026 7.30

Uutta tietoa hyytelö­sam­ma­le­läimestä

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Vaik­ka hyy­te­lö­sam­ma­le­läin on he­rät­tä­nyt le­vi­tes­sään pal­jon huo­mi­o­ta, sii­tä tie­de­tään mel­ko vä­hän. Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen ja Va­na­ja­ve­si­kes­kuk­sen hank­kees­sa on tut­kit­tu hyy­te­lö­sam­ma­le­läi­men le­vin­nei­syyt­tä ja sen syi­tä Pir­kan­maan alu­eel­la.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutiset
5.8.2026 11.10

Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suo­ma­lai­set hy­väk­sy­vät osaa­mi­seen ja ah­ke­ruu­teen pe­rus­tu­vat palk­ka­e­rot, vaik­ka niuk­ka enem­mis­tö pi­tää tu­lo­e­ro­ja edel­leen lii­an suu­ri­na, sel­vi­ää EVAn ke­vään 2026 Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta.
Pääkirjoitus
5.8.2026 10.23

Ekaluokkaisia vähemmän koko Suomessa

En­si vii­kol­la saam­me al­kaa seu­ra­ta myös ylei­sur­hei­lun EM-ki­so­ja, jois­sa näh­dään pai­kal­lis­vä­ri­ä­kin He­le­na Le­vee­lah­den osal­lis­tu­es­sa ki­saan. Bir­ming­ha­min EM-kil­pai­lut al­ka­vat maa­nan­tai­na 10. elo­kuu­ta.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Uutiset
4.8.2026 10.56

Härköskylän Metsästysseura juhli 80-vuotista taivaltaan yhteispeijaisissa

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Här­kös­ky­län Met­säs­tys­seu­ra ry juh­li 80-vuo­tis­ta tai­val­taan yh­teis­pei­jais­ten mer­keis­sä. Paik­ka­na oli Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran tont­ti, jol­la si­jait­see Vir­tain Met­säs­tys­seu­ran ra­ken­ta­ma mo­ni­toi­mi­kes­kus.
Lukijalta
4.8.2026 10.40

Mielipide | Nuorten mielenterveyttä ei voi korjata yksin, yhteiskunnan on muututtava

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään usein oi­rei­siin. Jo­not psy­ki­at­ri­seen hoi­toon, di­ag­noo­sit ja re­surs­si­pu­la. Nämä ovat tär­kei­tä, mut­ta ne ei­vät ker­ro koko to­tuut­ta.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.31

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.20

Tekemisestä pitää nauttia täysillä

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­kie­kon­heit­tä­jä He­le­na Le­vee­lah­tea muis­tet­tiin il­ta­to­ril­la Ka­le­van ki­sois­sa voi­te­tun kie­kon suo­men­mes­ta­ruu­den an­si­os­ta.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 14.53

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Uutiset
11.8.2026 13.49

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 16.12

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Palstat
12.8.2026 13.24

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Uutiset
12.8.2026 12.07

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 9.06

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Uutiset
14.8.2026 10.00

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 7.07

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Uutiset
10.8.2026 16.25

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Uutiset
11.8.2026 9.50

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Pääkirjoitus
5.8.2026 10.23

Ekaluokkaisia vähemmän koko Suomessa

En­si vii­kol­la saam­me al­kaa seu­ra­ta myös ylei­sur­hei­lun EM-ki­so­ja, jois­sa näh­dään pai­kal­lis­vä­ri­ä­kin He­le­na Le­vee­lah­den osal­lis­tu­es­sa ki­saan. Bir­ming­ha­min EM-kil­pai­lut al­ka­vat maa­nan­tai­na 10. elo­kuu­ta.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Pääkirjoitus
12.8.2026 11.32

Kyläelämää esille!

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Syk­sy saa­tiin käyn­tiin kou­lu­työn osal­ta. Muu­tok­se­na oli Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den siir­ty­mi­nen Vir­tain yh­te­näis­kou­luun. Jos kaik­ki me­nee suun­ni­tel­lus­ti, saam­me en­si vii­kol­la lu­kea leh­des­tä, mi­ten ko­ta­la­lai­set ovat so­peu­tu­neet kes­kus­tan isom­paan yk­sik­köön.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Uutiset
26.1.2025 10.00

Yliagronomi arvostaa työntekoa ja maalaisjärkeä

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Yli­ag­ro­no­mi Ant­ti Si­pi­lä Vas­ki­ve­del­tä täyt­tää 80 vuot­ta tors­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta. Hän on kut­su­nut vä­keä juh­lis­ta­maan merk­ki­päi­vää lau­an­tai­na 1. hel­mi­kuu­ta Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­le pe­rin­tei­sen ta­lon­poi­kais­lou­naan ää­rel­le.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Uutiset
4.10.2024 12.42

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Uutiset
15.12.2025 6.16

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.
Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Teemat
13.10.2025 12.00

Yrit­tä­jät

15 vuotta tutun taukopaikan takana

Yrit­tä­jät

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Mo­nel­le vir­to­lai­sel­le sekä val­ta­tie 23:n ohi­kul­ki­jal­le Ki­tu­sen Kie­va­ri on tut­tu tau­ko­paik­ka, joka on pal­vel­lut asi­ak­kai­ta sa­mal­la ton­til­la jo vuo­si­kym­me­niä.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Palstat
29.6.2026 12.20

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Uutiset
11.8.2026 13.49

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Uutiset
10.8.2026 16.25

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Uutiset
11.8.2026 9.50

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Uutiset
12.8.2026 12.07

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Palstat
12.8.2026 13.24

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 14.53

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 16.12

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Pääkirjoitus
12.8.2026 11.32

Kyläelämää esille!

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Kylien kulmilta on uusi palsta, jossa Virtain kylien ihmiset pääsevät ääneen.

Syk­sy saa­tiin käyn­tiin kou­lu­työn osal­ta. Muu­tok­se­na oli Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den siir­ty­mi­nen Vir­tain yh­te­näis­kou­luun. Jos kaik­ki me­nee suun­ni­tel­lus­ti, saam­me en­si vii­kol­la lu­kea leh­des­tä, mi­ten ko­ta­la­lai­set ovat so­peu­tu­neet kes­kus­tan isom­paan yk­sik­köön.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 9.06

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Uutiset
14.8.2026 10.00

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Uutiset
11.8.2026 15.15

Toisen asteen opiskelijoiden terveys­tar­kas­tuksiin muutoksia

Syys­kuus­ta 2026 al­ka­en opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ote­taan käyt­töön di­gi­taa­li­nen ter­veys­ky­se­ly toi­sen as­teen opin­to­ja aloit­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le. Li­säk­si vuo­den 2027 alus­ta opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ter­veys­tar­kas­tuk­seen yh­dis­te­tään op­pi­vel­vol­li­sil­la kut­sun­to­jen en­nak­ko­ter­veys­tar­kas­tus.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 7.07

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
16.1.2026 15.31

Hautapaikkamaksut puhuttivat kirkkovaltuustoa

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Eila Kalliomäki (vas.), Timo Wenell ja Tauno Vuorenmaa kuuntelivat Pentti Havangan (toinen vas.) ihmettelyä haudanhoitomaksujen korottamisesta.

Kuvat Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­ton ko­kous pi­det­tiin Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai­na 15. tam­mi­kuu­ta.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Uutiset
4.8.2026 10.56

Härköskylän Metsästysseura juhli 80-vuotista taivaltaan yhteispeijaisissa

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Härköskylän Metsästysseura ry:n 80-vuotisjuhla kokosi yli sata osallistujaa yhteispeijaisiin.

Kuvat Keijo Koro

Här­kös­ky­län Met­säs­tys­seu­ra ry juh­li 80-vuo­tis­ta tai­val­taan yh­teis­pei­jais­ten mer­keis­sä. Paik­ka­na oli Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran tont­ti, jol­la si­jait­see Vir­tain Met­säs­tys­seu­ran ra­ken­ta­ma mo­ni­toi­mi­kes­kus.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Uutiset
11.8.2026 18.48

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.
Uutiset
17.7.2026 11.59

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.
Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Uutiset
1.8.2026 4.24

Pajusen tilalle nousee energi­ao­ma­va­rainen navetta

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Toiveissa on, että lehmät pääsevät Mervi ja Pekka Niemen uudessa navetassa lypsylle jo lokakuussa. He luonnehtivat investoinnin olleen kova rutistus, mutta tietävät sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­men pyö­rit­tä­mäl­lä Pa­ju­sen ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la käy hei­nä­kuus­sa vils­ke, kun uu­si na­vet­ta­ra­ken­nus nou­see ri­va­kas­ti ja nä­ky­vää on saa­tu ai­kaan no­pe­as­ti.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Uutiset
11.8.2026 13.49

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Uutiset
10.8.2026 16.25

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
3.8.2026 16.31

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Uutiset
19.7.2026 6.30

Kansalaisopiston toimisto muutti Tredulle

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Markku Touronen istahti kangaspuiden penkille, mutta lupasi jättää kudonnan syksyllä alkaville piiriläisille. Kudontapiiri kokoontuu syksyllä Tredun tiloissa.

Tuija Veija

– Mie­les­tä­ni tämä on jär­ke­vä paik­ka, reh­to­ri on sa­mas­sa ta­los­sa ja muu­ten­kin kan­sa­lai­so­pis­ton toi­min­to­ja ol­laan siir­ret­ty Tre­dun ti­loi­hin, ker­too kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­si­sih­tee­ri Mark­ku Tou­ro­nen.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

Uutiset
24.7.2026 10.07

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Uutiset
21.7.2026 12.00

Huoli työntekijöiden jaksamisesta sai SuPerin edustajan paikalle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin sopimusasiantuntija Niina Laitinen (toinen oik.) vieraili viime viikolla tapaamassa työntekijöitä Ruoveden ja Virtain ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Virroilla hänet vastaanottivat Eija Juvakka-Kuusikko, Jere Leino ja Minna Lehtiniemi (toinen vas.).

Riikka Tallila

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry:n so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen vie­rai­li Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä kes­ki­viik­ko­na 15. hei­nä­kuu­ta kuu­los­te­le­mas­sa, mi­ten hoi­to­a­lan työn­te­ki­jät ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­sa asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä jak­sa­vat.
Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
22.7.2026 10.52

Maailman pisin kesäloma meneillään

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Eläkkeelle erityisluokanopettajan virasta jäänyt Kirsi-Maaria Jyväsjärvi on opiskellut useamman ammatin elämänsä aikana. Nyt hän on maailman pisimmällä kesälomalla, mutta ei ole tehnyt kovin tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia. – Jonkinlainen siirtymäriitti tässä on menossa, hän toteaa.

Kuvat Riikka Tallila

Maa­il­man pi­sin ke­sä­lo­ma koit­ti Kir­si-Maa­ria Jy­väs­jär­vel­lä kou­lun päät­ty­es­sä tou­ko­kuus­sa hä­nen jää­des­sä eläk­keel­le Vir­tain yh­te­näis­kou­lun eri­tyis­luo­ka­no­pet­ta­jan työs­tä. Näin to­det­tiin myös kou­lun ke­vät­juh­lan juon­nos­sa.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Uutiset
28.7.2026 7.03

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Uutiset
31.7.2026 15.19

Raskintie sortui ja korjattiin nopeasti

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Raskintielle syntyi kaksi metriä syvä kanjoni.

Kuvat Raskintien tienhoitokunnan arkisto

Lau­an­tain ja sun­nun­tai­yön sa­teet kat­kai­si­vat Hau­huun Ras­kin­tien Ma­ja­lah­den ui­ma- ja ve­ne­ran­nan koh­dal­la var­hain aa­mul­la 19. hei­nä­kuu­ta. 13 kiin­teis­töä jäi mot­tiin Ras­kin­tie lop­pu­pääs­sä.
Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 14.50

Tutut rompetorimyyjät palaavat vuosi toisensa jälkeen

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Sirkka-Liisa ja Ilmo Antila Kurjenkylästä ovat olleet useana vuonna Killinkoskella myymässä tavaroitaan.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken rom­pe­to­ri sekä kort­ti- ja ke­räi­ly­ta­pah­tu­ma Wan­han teh­taan mil­jöös­sä ko­ko­si myy­jät ja os­ta­jat vii­me vii­kon­lop­pu­na yh­teen.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Uutiset
11.8.2026 9.50

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
Uutiset
30.7.2026 12.00

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Uutiset
20.7.2026 13.35

40 autokuntaa kiersi veteraa­ni­au­to­rastit

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Vir­tain tori täyt­tyi lau­an­tai­aa­mu­na nos­tal­gi­sis­ta au­tois­ta, kun 13. Ve­te­raa­ni­au­to­jen Vir­rat -ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­neet start­ta­si­vat ras­ti­rei­til­le. Osal­lis­tu­jia oli kaik­ki­aan 40, kau­kai­sim­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.7.2026 10.45

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Teemat
16.7.2026 6.00

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Uutiset
16.7.2026 10.40

Aurinkoiset termospulloseurat Vaskivedellä

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Termospulloseuroja järjestetään Vaskiveden Ruusilanmäellä. Osallistujat ryhmittyivät yhteiskuvaan.

Kuvat Sirpa Ilkka-Ahola

Vas­ki­ve­den Ruu­si­lan­mä­el­lä hil­jen­nyt­tiin läm­mön hel­lies­sä Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan ter­mos­pul­lo­seu­roi­hin pas­to­ri Mar­ja Tuo­men ja ke­sä­kant­to­ri Bra­yan Jääs­ke­läi­sen kans­sa.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
31.7.2026 10.35

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Uutiset
18.7.2026 6.00

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Uutiset
24.7.2026 15.58

Tarjanne-laivalla konerikko

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Tarjanne ei saavu Virroille tänään konerikon vuoksi.

Piia Hirviniemi

S/S Tar­jan­tee­seen on tul­lut ko­ne­rik­ko, jon­ka seu­rauk­se­na alus on jää­nyt ank­ku­riin lai­va­rei­tin vie­reen Ruo­ve­den ete­lä­puo­lel­la Pa­lo­ve­del­lä Lo­pos­pe­rän lä­hei­syy­des­sä. Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen avu­nan­to­teh­tä­väs­tä il­ta­päi­väl­lä hie­man kel­lo kah­den jäl­keen.
Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
25.7.2026 6.00

Massiivinen ilo auttamisesta

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Vastaava hoitaja Juhana Leppinen kertoi saavansa luovutustilaisuuksissa melko hyvän läpileikkauksen paikkakunnan ihmisistä. Hän nautti kahvihuoneesta kuuluvasta puheensorinasta.

Kuvat Tuija Veija

Seu­ra­kun­ta­ta­lon ylä­sa­liin ra­ken­tui reip­paa­seen tah­tiin seit­se­män ve­ren­luo­vu­tus­pis­tet­tä, kun Ve­ri­pal­ve­lun työn­te­ki­jät saa­pui­vat Vir­roil­le tors­tai­na.
Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Uutiset
29.7.2026 11.00

Helena Leveelahti juhli kiekkokultaa

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Helena Leveelahti voitti naisten kiekonheiton Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä.

Tiina Leveelahti

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti hal­lit­si nais­ten kie­kon­heit­to­kil­pai­lua Ka­le­van Ki­sois­sa Jy­väs­ky­läs­sä vii­me vii­kon per­jan­tai­na.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.