Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si Vir­tain kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.

Mielipide | Tulevaisuuden rakentaminen ei saa jäädä opettajien harteille

Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.

Pirkanmaan pk-yritysten näkymät koko maata valoisammat

Pir­kan­maan pk-yri­tys­ten luot­ta­mus tu­le­vaan on vah­vis­tu­nut ja nä­ky­mät ovat koko maa­ta va­loi­sam­mat. Yri­tyk­set odot­ta­vat myön­teis­tä ke­hi­tys­tä eten­kin lii­ke­vaih­dos­sa ja työl­li­syy­des­sä, vaik­ka kan­nat­ta­vuu­teen liit­tyy edel­leen epä­var­muut­ta.

kuvituskuva

Syrjäytymisriski ja vähäinen liikunta huolena

kuvituskuva

kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Mitä viestiä hyvinvoin­ti­kertomus meille tuo?

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja  sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si Vir­tain kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soi­nin­ky­lä

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

Mitä kuu­luu Lau­ra Ma­ti­lai­nen?

Mitä kuu­luu Lau­ra Ma­ti­lai­nen?

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

– Maa­il­mal­le läh­tö ta­pah­tui opis­ke­lu­jen myö­tä pik­ku­hil­jaa ja ihan tar­kas­ti on vai­kea mää­ri­tel­lä, mil­loin sit­ten lak­ka­sin ole­mas­ta vir­to­lai­nen – vie­lä­kin vä­hän tun­tuu, et­tä tai­dan­pa ol­la sitä sie­lus­sa­ni edel­leen­kin, vaik­ka noin suu­rin piir­tein nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta on vie­räh­tä­nyt muis­sa mai­se­mis­sa.
Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

15 vuotta tutun taukopaikan takana

Yrit­tä­jät

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Mo­nel­le vir­to­lai­sel­le sekä val­ta­tie 23:n ohi­kul­ki­jal­le Ki­tu­sen Kie­va­ri on tut­tu tau­ko­paik­ka, joka on pal­vel­lut asi­ak­kai­ta sa­mal­la ton­til­la jo vuo­si­kym­me­niä.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­lä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Iloinen ja eteenpäin katsova rehtori aloittaa työnsä innolla

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Virtain yhtenäiskoulun uusi rehtori Markku Juhola odottaa jo alkavaa kevätlukukautta. Kevään aikana täsmentyy, kuinka paljon opetusvelvollisuutta Juhola rehtorin töiden ohella tulee tekemään.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­rik­si va­lit­tu Mark­ku Ju­ho­la aloit­taa työn­sä 2. tam­mi­kuu­ta vä­hän en­nen, kun op­pi­laat tu­le­vat jou­lu­lo­man jäl­keen kou­luun.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si Vir­tain kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soi­nin­ky­lä

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­lä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Poliisin tilat pienenevät Virroilla

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Saa­ri­jär­ven, Kan­ga­sa­lan ja Vir­tain po­lii­si­a­se­mien toi­mi­ti­lat pie­ne­ne­vät ja toi­min­to­ja jär­jes­tel­lään uu­del­leen. Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta po­lii­si nä­kyy ja suo­rit­taa teh­tä­vän­sä alu­eel­la en­ti­seen ta­paan.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Tavoitteisiin puolukoita poimimalla

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Vir­tain 4-yh­dis­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet puo­lu­koi­den os­ta­mi­ses­sa. Jo­ka­syk­syi­nen, rei­lun kuu­kau­den pi­tui­nen puo­luk­ka­se­son­ki al­koi viik­ko sit­ten ja se kes­tää noin kuu­kau­den ajan.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Yrittäjät rakentavat kotiseudun tulevaisuutta joka päivä

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin 4. syys­kuu­ta Ho­tel­li Tar­jan­teen ra­vin­to­la­ti­lois­sa juh­la­vis­sa, mut­ta ren­nois­sa ja läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa. Yrit­tä­jiä oli per­jan­tai-il­ta­na saa­pu­nut pai­kal­le yli 70.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Lämmin perinne kokoaa yhdessä pysähtymään

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrit­tä­jien kirk­ko­py­hää ja Bob Dy­lan-mes­sua vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 30. elo­kuu­ta Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa, jos­sa oli upea mu­sii­kil­li­nen ko­ko­nai­suus. Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta oli teh­nyt sen eteen hur­jas­ti työ­tä. Tee­ma­na oli lä­him­mäi­sen­rak­kaus.
Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Koulussakin on lupa tehdä virheitä

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Vi­su­ve­den kou­lun opet­ta­ja ja kir­jai­li­ja Tea Mä­ki­pe­re saa­puu kir­jas­to­vie­rai­lul­le Vir­roil­le 10. syys­kuu­ta. Yh­te­näis­kou­lul­la jär­jes­tet­tä­vä ta­pah­tu­ma on kai­kil­le avoin.