Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.

Mielipide | Valtuus­to­a­loit­teiden käsittely Virroilla

Val­tuus­to­a­loi­te on kei­no saa­da kun­nan toi­min­taa kos­ke­va asia vi­ral­li­ses­ti val­mis­tel­ta­vak­si, sitä ei pi­täi­si kä­si­tel­lä vain muo­dol­li­ses­ti, vaan val­mis­te­lus­sa pi­täi­si sel­vit­tää aloit­teen eh­do­tus, ny­ky­ti­lan­ne, ta­lou­del­li­set ja muut vai­ku­tuk­set sekä se, voi­daan­ko aloi­te to­teut­taa.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.

Mielipide | Hajamieliset kansanedustajat

Nyt ko­vas­ti ih­me­tel­lään eräi­den kan­sa­ne­dus­ta­jien asun­nois­sa ta­pah­tu­nei­ta kum­mal­li­suuk­sia. Ku­kaan ei ole huo­man­nut ky­syä ky­seis­ten edus­ta­jien muis­tin pe­rään!
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.

Tuplasti enemmän aktiivikävijöitä

Hy­viä uu­ti­sia en­si vii­kol­la! Sa­no­mien di­gi­si­säl­tö avau­tuu kaik­kien lu­et­ta­vak­si mak­sut­ta 15. lo­ka­kuu­ta heti aa­mu kel­lo 9.00. Usein avaa­mi­ses­sa on pien­tä vii­vet­tä riip­pu­en sii­tä mis­sä päin Suo­mea tai maa­il­maa si­vus­ton avaa. Li­sä­tie­toa löy­tyy ta­ka­si­vun mai­nok­ses­ta.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.

Taysin hoitopuhelujen soittoajoista tieto aiempaa tarkemmin

Po­ti­laan on jat­kos­sa hel­pom­pi va­rau­tua Ta­y­sis­ta tu­le­vaan hoi­to­pu­he­luun, sil­lä soit­to­a­jan­koh­ta il­moi­te­taan vä­hin­tään aa­mu­päi­vän kel­lo 8–12 tai il­ta­päi­vän kel­lo 12–16 tark­kuu­del­la. Tie­tyt sai­raa­lan yk­si­köt voi­vat ker­toa kel­lo­na­jan tai ai­kaik­ku­nan myös tätä tar­kem­min.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.

Aloite lämpöpumpun hyödyntämisestä kaukoläm­pö­tuo­tannossa

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Pent­ti Tik­ka­nen jät­ti val­tuus­to­a­loit­teen Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta. Hän esit­tää aloit­tees­saan, et­tä sel­vi­tet­täi­siin läm­pö­pum­pun hyö­dyn­tä­mis­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Yrit­tä­jät

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Yrit­tä­jät

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.

Mielipide | Valtuus­to­a­loit­teiden käsittely Virroilla

Val­tuus­to­a­loi­te on kei­no saa­da kun­nan toi­min­taa kos­ke­va asia vi­ral­li­ses­ti val­mis­tel­ta­vak­si, sitä ei pi­täi­si kä­si­tel­lä vain muo­dol­li­ses­ti, vaan val­mis­te­lus­sa pi­täi­si sel­vit­tää aloit­teen eh­do­tus, ny­ky­ti­lan­ne, ta­lou­del­li­set ja muut vai­ku­tuk­set sekä se, voi­daan­ko aloi­te to­teut­taa.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Yrit­tä­jät

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Yrit­tä­jät

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.

Mielipide | Valtuus­to­a­loit­teiden käsittely Virroilla

Val­tuus­to­a­loi­te on kei­no saa­da kun­nan toi­min­taa kos­ke­va asia vi­ral­li­ses­ti val­mis­tel­ta­vak­si, sitä ei pi­täi­si kä­si­tel­lä vain muo­dol­li­ses­ti, vaan val­mis­te­lus­sa pi­täi­si sel­vit­tää aloit­teen eh­do­tus, ny­ky­ti­lan­ne, ta­lou­del­li­set ja muut vai­ku­tuk­set sekä se, voi­daan­ko aloi­te to­teut­taa.

Mielipide | Hajamieliset kansanedustajat

Nyt ko­vas­ti ih­me­tel­lään eräi­den kan­sa­ne­dus­ta­jien asun­nois­sa ta­pah­tu­nei­ta kum­mal­li­suuk­sia. Ku­kaan ei ole huo­man­nut ky­syä ky­seis­ten edus­ta­jien muis­tin pe­rään!
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.
Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Lahopuukisan voittajakuva Virroilta

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin et­si tä­män vuo­den ke­sä­ki­sas­saan met­sän aar­tei­ta, ja la­ho­puu­ki­san voit­ti Jus­si He­li­mä­ki.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

”Tuntui kotoisalta, kun täällä puhuttiin oikein”

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Sei­ja Laak­so­nen viet­ti vii­me vii­kon­lop­pu­na 60-vuo­tis­päi­vi­ään. Juh­lan kun­ni­ak­si hän kut­sui ys­tä­vi­ään Ki­sa­pir­tin elo­ku­va­sa­liin lau­la­maan ja kuun­te­le­maan mu­siik­kia ”Elä­mä­ni bii­sit” -hen­ges­sä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Ote­taas se­le­vää

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.