Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.

Mielipide | Hyvät Virtain kaupun­gin­val­tuutetut,

Olem­me tääl­lä syr­jem­mäs­sä asu­vi­na seu­ran­neet ää­rim­mäi­sen huo­lis­sam­me näi­tä tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta. Ta­pah­tuu­ko niis­sä mie­les­tän­ne de­mok­ra­tia ja oi­keel­li­suus kun­ta­lais­ten ja naa­pu­ri­kun­tien asuk­kai­den osal­ta? Hei­dät­kin tu­li­si ot­taa huo­mi­oon! Me tääl­lä har­vem­paan asu­tul­la seu­dul­la jääm­me hel­pos­ti var­joon ja har­vem­pi/ us­ka­li­aam­pi yrit­tää vai­kut­taa hei­tä kos­ke­viin pää­tök­siin. On hel­pom­paa kat­soa asi­aa siel­tä kau­pun­gin­ta­lol­ta, kuin siel­tä, joi­ta asia to­del­li­suu­des­sa tu­lee kos­ket­ta­maan.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Karhuille kiekko pronssia

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue voit­ti yli­voi­mai­sen esi­tyk­sen jäl­keen IV-Di­vi­si­oo­nan prons­si­kamp­pai­lun, joka pe­lat­tiin Vir­roil­la.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Kultaa ja hopeaa kotiin Italiasta

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ve­te­raa­ni­hiih­tä­jä Sa­ka­ri Ma­ti­kai­nen toi Ita­li­an Sap­pa­das­ta mu­ka­naan use­am­man mi­ta­lin, kol­me kul­taa ja yh­den ho­pe­an. Siel­lä ki­sat­tiin ve­te­raa­nien MM-hiih­dot tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Gaalassa jaettiin kiitollisuutta ja kunnioitusta

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men Voi hy­vin! -gaa­laa vie­tet­tiin tors­tai­na 19. maa­lis­kuu­ta. Ti­lai­suu­den ava­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hei­mo Ka­le­va.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotit ilmestyvät Virtainkin katukuvaan

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Mo­nel­le pir­kan­maa­lai­sel­le tu­tuk­si tul­lei­ta ah­ke­ria orans­si­vii­ri­siä vii­pot­ta­jia voi bon­ga­ta ke­vään ai­ka­na yhä use­am­man kau­pan pi­hal­la, kun Pir­kan­maan Osuus­kaup­pa laa­jen­taa kul­je­tus­ro­bot­tien re­vii­riä mer­kit­tä­väs­ti.

Kuvituskuva

Kirkkoherra valitaan välillisillä vaaleilla

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­nen kirk­ko­her­ran­vaa­li käy­dään vä­lil­lis­tä vaa­li­ta­paa käyt­tä­en. Asi­as­ta päät­ti kirk­ko­val­tuus­to yk­si­mie­li­ses­ti ko­kouk­ses­saan 18. maa­lis­kuu­ta.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Torisevalle valmistuu viuhkanmuotoinen laavu

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Alai­sel­la To­ri­se­val­la on par­hail­laan me­neil­lään laa­vun­ra­ken­nus­työt ja val­mis­ta pi­täi­si ol­la pi­ka­puo­lin. Viuh­kan­muo­toon ra­ken­tu­val­la laa­vul­la on oma ta­ri­nan­sa.

Hallin­to­pal­ve­lu­johtajan valinta ratkesi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vi­ran ha­kup­ro­ses­si saa­tiin pää­tök­seen. Vir­kaa haki mää­rä­a­jas­sa 42 hen­ki­löä. Ha­ki­jois­ta 40 täyt­ti kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set. Haas­tat­te­luun va­lit­tiin ha­ke­mus­ten pe­rus­teel­la seit­se­män ha­ki­jaa, jot­ka täyt­ti­vät kel­poi­suu­seh­dot ja joil­la oli riit­tä­vää toi­mi­a­la­o­saa­mis­ta hal­lin­nos­ta, ta­lou­des­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta sekä joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Autoalan opinnoista pohja moneen

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Tre­dun ajo­neu­vo­a­lan Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä on ren­to mei­nin­ki. Opis­ke­li­joi­den ikä­hai­ta­ri ve­nyy vas­ta pe­rus­kou­lun päät­tä­neis­tä 16-vuo­ti­ais­ta ai­na noin vii­si­kymp­pi­siin alan­vaih­ta­jiin. 

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Wanhojen tanssit 

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Wan­ho­jen tans­se­ja vie­tet­tiin 12. maa­lis­kuu­ta Kie­lo­jen ja Sa­ni­ais­ten päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä. Idea yh­tei­siin tans­si­ai­siin syn­tyi vii­me vuon­na, kun päi­vä­ko­ti­ryh­mä Kie­lot oli­vat kat­so­mas­sa lu­ki­on Wan­ho­jen tans­se­ja lii­kun­ta­hal­lil­la.

Hepatiitti C:n eliminointihanke käynnistyi Pirkanmaalla

Suo­mi on si­tou­tu­nut eli­mi­noi­maan he­pa­tiit­ti C-vi­ruk­sen kan­san­ter­vey­son­gel­ma­na vuo­teen 2030 men­nes­sä.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Asiat muuttavat muotoaan

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on kil­pai­lut­ta­nut Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut alu­e­hal­li­tus ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na aloit­taa Kei­tu­rin So­ten jäl­keen 1. huh­ti­kuu­ta Pih­la­ja­lin­na. Asi­an tii­moil­ta jär­jes­tet­tiin asu­kas­ti­lai­suus vii­me vii­kol­la.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Lapsena onnea oli hilikun Sipinät

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen kir­joi­tuk­sis­taan, ru­nois­taan ja pa­ki­nois­taan tun­net­tu An­na-Lii­sa Mäki viet­ti 90-vuo­tis­päi­vi­ään maa­nan­tai­na 9. maa­lis­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu per­heel­le ja lä­hei­sil­le, kuk­ka­me­ri täyt­ti olo­huo­neen vie­lä viik­koa myö­hem­min.

Mielipide | Vuokratalojen terveh­dyt­tä­mis­suun­nitelma/Oikaisuvaatimus

SS-sa­no­mat uu­ti­soi var­sin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen te­ke­mäs­tä pää­tök­ses­tä kos­kien Vuok­ra­ta­lo­jen ter­veh­dyt­tä­mis­suun­ni­tel­maa sekä Pent­ti Tik­ka­sen te­ke­män oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen hyl­kää­mi­ses­tä. Mo­lem­mat asi­at kyt­key­ty­vät toi­siin­sa. Oi­kai­su­vaa­ti­mus on edel­ly­tys, et­tä kh:n pää­tök­ses­tä voi va­lit­taa hal­lin­to-oi­keu­teen. Teh­ty­jen pää­tös­ten jäl­keen va­li­tus­ta ei tar­vi­ta. Ko­ko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­sek­si ker­ron muu­ta­mal­la sa­nal­la asi­oi­den ku­lun. 

Mielipide | Digipalvelut jyrää, me kaikki emme ole valmiita

Me kaik­ki olem­me var­mas­ti tör­män­neet di­giin, la­taa äp­pi, lue QR-koo­di, kir­jau­du di­gik­li­ni­kal­le, os­ta mat­ka­lip­pu ne­tis­tä ja niin edel­leen. Kai­kil­la meil­lä ei ole kui­ten­kaan tai­toa tai lait­tei­ta käyt­tää näi­tä di­gi­pal­ve­lui­ta.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin Ohtolassa

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen muis­to kun­ni­oi­tet­tiin pi­tä­mäl­lä kent­tä­har­taus 13. maa­lis­kuu­ta Oh­to­las­sa ase­ve­li­hen­gen muis­to­mer­kil­lä. Li­säk­si juo­tiin ter­ma­ri­kah­vit, jon­ka päät­teek­si sep­pel­par­tio vei san­ka­rin­hau­doil­la sep­pe­leet.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Anttien kolmoisvoitto Kotasalmella

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien pilk­ki­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Ko­ta­sal­mel­la ke­väi­ses­sä sääs­sä. Kil­pai­lu käyn­nis­tyi aa­mu­yh­dek­säl­tä, jol­loin jääl­le suun­ta­si kah­dek­san in­no­kas­ta pilk­ki­jää et­si­mään päi­vän par­hai­ta kala-apa­jia.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Karhut pronssiotteluun

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kar­hu­jen kau­si jat­kuu tu­le­va­na lau­an­tai­na Vir­roil­la, mis­sä pe­la­taan sar­jan prons­si­ot­te­lu. Kar­hu­jen vas­tut­ta­jak­si saa­puu tuol­loin JäHi Tam­pe­reel­ta.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Routavauriot rajoittavat jäte- ja lieteautojen kulkua

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Ras­kais­ta ajo­neu­vois­ta ai­heu­tu­vien vau­ri­oi­den vält­tä­mi­sek­si ke­li­rik­koi­sen tien kan­ta­vuus voi­daan osoit­taa lii­ken­ne­mer­kein.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Näin muistitutkimukset ja hoito etenevät Pirkanmaalla

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Muis­tiin liit­ty­vät huo­let he­rää­vät mo­nel­la vä­hi­tel­len, kun esi­mer­kik­si ta­va­roi­ta ka­to­aa, ni­met ei­vät muis­tu mie­leen ja oi­kei­ta sa­no­ja pi­tää ha­kea. Jos ar­jen as­ka­reet muut­tu­vat han­ka­lik­si, voi sai­raus ol­la jo pit­käl­lä.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ajokortti työelämään -päivä opetti työnhaun taitoja

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Vieno Heikkisen (vas.), Sonja Saastamoisen ja Eevi Puttosen mielestä työelämämessujen järjestäminen oli kivaa. Tyttöjen pisteellä pohdittiin osaamisia ja vahvuuksia.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kah­dek­sas­luok­ka­lai­set pää­si­vät tu­tus­tu­maan työ­e­lä­män pe­li­sään­töi­hin Ajo­kort­ti työ­e­lä­mään -kou­lu­tuk­ses­sa, joka pi­det­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Hyvää ja laadukasta napakasti tarkastellen

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta siir­ty­vät Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut Vir­roil­la kiin­nos­ti ih­mi­siä Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ruo­ka­lan täy­del­tä. Myös Jät­ti­läi­sen por­tail­la oli kuu­li­joi­ta. Tou­ko­kuun alus­sa Kih­niö ja Par­ka­no liit­ty­vät sa­maan tuo­tan­to­ko­ko­nai­suu­teen.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pirkanmaalla liikkuu valepa­lo­tar­kastajia

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat käyttävät aina pelastustoimen virkavaatteita ja liikkuvat pelastustoimen ajoneuvolla.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pir­kan­maal­la on ha­vait­tu pa­lo­tar­kas­ta­jak­si te­key­ty­viä hen­ki­löi­tä. Ha­vain­to­ja teh­tiin tois­sa­vii­kol­la Sas­ta­ma­las­sa ja täl­lä vii­kol­la Hä­meen­ky­rös­sä.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Kaatumiset ovat kansan­ter­vey­songelma – suuri osa kaatumisista olisi estettävissä

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Mikko Vähäniitty / Suomen Punainen Risti

Kaa­tu­mi­set ovat ylei­sin ta­pa­tur­ma­tyyp­pi Suo­mes­sa, ja eri­tyi­ses­ti ikään­ty­neil­le nii­den seu­rauk­set ovat usein va­ka­via.

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virrat mukana 21 poliisiaseman tarkastelussa

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Sisä-Suo­men apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö An­te­ro Ryt­kö­lä ker­too, et­tä tie­to po­lii­si­a­se­mien – ja toi­mi­pis­tei­den tar­kas­te­lus­ta sekä suo­ri­tus­ky­vyn kes­kit­tä­mi­ses­tä saa­tiin viik­ko sit­ten 4. maa­lis­kuu­ta Po­lii­si­hal­li­tuk­sel­ta. Esi­sel­vi­tys­kir­je ei si­säl­lä tie­toa tar­kas­te­lun ko­ko­nai­sai­ka­tau­lus­ta. Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la tar­kas­te­lus­sa ovat mu­ka­na Vir­rat, Kan­ga­sa­la ja Saa­ri­jär­vi.

Lehmikorven tuulivoi­ma­hankkeen osayleiskaava uudelleen hyväksyttäväksi

Keu­ruun kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi Leh­mi­kor­ven osa­y­leis­kaa­van jo ker­taal­leen, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen vii­me syk­syn ko­kouk­ses­sa oli es­teel­li­siä pai­kal­la, jo­ten pää­tök­sen­te­ko ote­taan uu­des­taan. Kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee asi­aa 16. maa­lis­kuu­ta 2026 pi­tä­mäs­sään ko­kouk­ses­sa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Karhuille kiekko pronssia

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue voit­ti yli­voi­mai­sen esi­tyk­sen jäl­keen IV-Di­vi­si­oo­nan prons­si­kamp­pai­lun, joka pe­lat­tiin Vir­roil­la.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Kultaa ja hopeaa kotiin Italiasta

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ve­te­raa­ni­hiih­tä­jä Sa­ka­ri Ma­ti­kai­nen toi Ita­li­an Sap­pa­das­ta mu­ka­naan use­am­man mi­ta­lin, kol­me kul­taa ja yh­den ho­pe­an. Siel­lä ki­sat­tiin ve­te­raa­nien MM-hiih­dot tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa.

Hallin­to­pal­ve­lu­johtajan valinta ratkesi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vi­ran ha­kup­ro­ses­si saa­tiin pää­tök­seen. Vir­kaa haki mää­rä­a­jas­sa 42 hen­ki­löä. Ha­ki­jois­ta 40 täyt­ti kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set. Haas­tat­te­luun va­lit­tiin ha­ke­mus­ten pe­rus­teel­la seit­se­män ha­ki­jaa, jot­ka täyt­ti­vät kel­poi­suu­seh­dot ja joil­la oli riit­tä­vää toi­mi­a­la­o­saa­mis­ta hal­lin­nos­ta, ta­lou­des­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta sekä joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Torisevalle valmistuu viuhkanmuotoinen laavu

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Alai­sel­la To­ri­se­val­la on par­hail­laan me­neil­lään laa­vun­ra­ken­nus­työt ja val­mis­ta pi­täi­si ol­la pi­ka­puo­lin. Viuh­kan­muo­toon ra­ken­tu­val­la laa­vul­la on oma ta­ri­nan­sa.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Gaalassa jaettiin kiitollisuutta ja kunnioitusta

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men Voi hy­vin! -gaa­laa vie­tet­tiin tors­tai­na 19. maa­lis­kuu­ta. Ti­lai­suu­den ava­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hei­mo Ka­le­va.

Mielipide | Hyvät Virtain kaupun­gin­val­tuutetut,

Olem­me tääl­lä syr­jem­mäs­sä asu­vi­na seu­ran­neet ää­rim­mäi­sen huo­lis­sam­me näi­tä tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta. Ta­pah­tuu­ko niis­sä mie­les­tän­ne de­mok­ra­tia ja oi­keel­li­suus kun­ta­lais­ten ja naa­pu­ri­kun­tien asuk­kai­den osal­ta? Hei­dät­kin tu­li­si ot­taa huo­mi­oon! Me tääl­lä har­vem­paan asu­tul­la seu­dul­la jääm­me hel­pos­ti var­joon ja har­vem­pi/ us­ka­li­aam­pi yrit­tää vai­kut­taa hei­tä kos­ke­viin pää­tök­siin. On hel­pom­paa kat­soa asi­aa siel­tä kau­pun­gin­ta­lol­ta, kuin siel­tä, joi­ta asia to­del­li­suu­des­sa tu­lee kos­ket­ta­maan.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.

Kuvituskuva

Kirkkoherra valitaan välillisillä vaaleilla

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­nen kirk­ko­her­ran­vaa­li käy­dään vä­lil­lis­tä vaa­li­ta­paa käyt­tä­en. Asi­as­ta päät­ti kirk­ko­val­tuus­to yk­si­mie­li­ses­ti ko­kouk­ses­saan 18. maa­lis­kuu­ta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotit ilmestyvät Virtainkin katukuvaan

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Mo­nel­le pir­kan­maa­lai­sel­le tu­tuk­si tul­lei­ta ah­ke­ria orans­si­vii­ri­siä vii­pot­ta­jia voi bon­ga­ta ke­vään ai­ka­na yhä use­am­man kau­pan pi­hal­la, kun Pir­kan­maan Osuus­kaup­pa laa­jen­taa kul­je­tus­ro­bot­tien re­vii­riä mer­kit­tä­väs­ti.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Autoalan opinnoista pohja moneen

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Tre­dun ajo­neu­vo­a­lan Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä on ren­to mei­nin­ki. Opis­ke­li­joi­den ikä­hai­ta­ri ve­nyy vas­ta pe­rus­kou­lun päät­tä­neis­tä 16-vuo­ti­ais­ta ai­na noin vii­si­kymp­pi­siin alan­vaih­ta­jiin. 

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pelastuslaitos hoiti satoja tehtäviä Hannes-myrskyn jälkeen

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Hannes-myrsky on aiheuttanut vahinkoja eri puolilla Pirkanmaata. Myrsky muun muassa kaatoi useita puita Virtain alueella.

Ilpo Nygård

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tok­sel­ta ker­rot­tiin ei­len il­lal­la, et­tä he oli­vat hoi­ta­neet sun­nun­tai­na 28. jou­lu­kuu­ta kel­lo 8.00 – 19.00 vä­lil­lä noin 300 Han­nes-myrs­kyn ai­heut­ta­maa va­hin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vää ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta.

 Terveh­dyt­tä­mis­suun­nitelma Kiinteistö Oy Virtain Vuokrataloille

 Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­ta on kä­si­tel­ty vuo­den 2025 ai­ka­na kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ja kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­sis­sa ja syk­syn ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pirha aloittaa sairaalapalveluja koskevat yhteis­toi­min­ta­neu­vottelut

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut eivät tässä vaiheessa koske Keiturin Soten toimintaa.

Tuija Veija

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­li­tus esit­tää, et­tä sai­raa­la­pal­ve­lu­jen pal­ve­lu­lin­jal­la aloi­tet­tai­siin tuo­tan­nol­li­siin ja ta­lou­del­li­siin syi­hin pe­rus­tu­vat yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lut 20.10.2025. 

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen irtisanoutui

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen on jät­tä­nyt ir­ti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tuk­sen 5. maa­lis­kuu­ta. Hän on il­moit­ta­nut ir­ti­sa­nou­tu­van­sa vi­ras­ta si­ten, et­tä vii­mei­nen vi­ras­sa­o­lo­päi­vä on 5. tou­ko­kuu­ta.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Wanhojen tanssit 

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Wan­ho­jen tans­se­ja vie­tet­tiin 12. maa­lis­kuu­ta Kie­lo­jen ja Sa­ni­ais­ten päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä. Idea yh­tei­siin tans­si­ai­siin syn­tyi vii­me vuon­na, kun päi­vä­ko­ti­ryh­mä Kie­lot oli­vat kat­so­mas­sa lu­ki­on Wan­ho­jen tans­se­ja lii­kun­ta­hal­lil­la.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Asiat muuttavat muotoaan

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on kil­pai­lut­ta­nut Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut alu­e­hal­li­tus ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na aloit­taa Kei­tu­rin So­ten jäl­keen 1. huh­ti­kuu­ta Pih­la­ja­lin­na. Asi­an tii­moil­ta jär­jes­tet­tiin asu­kas­ti­lai­suus vii­me vii­kol­la.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin Ohtolassa

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen muis­to kun­ni­oi­tet­tiin pi­tä­mäl­lä kent­tä­har­taus 13. maa­lis­kuu­ta Oh­to­las­sa ase­ve­li­hen­gen muis­to­mer­kil­lä. Li­säk­si juo­tiin ter­ma­ri­kah­vit, jon­ka päät­teek­si sep­pel­par­tio vei san­ka­rin­hau­doil­la sep­pe­leet.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Lapsena onnea oli hilikun Sipinät

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen kir­joi­tuk­sis­taan, ru­nois­taan ja pa­ki­nois­taan tun­net­tu An­na-Lii­sa Mäki viet­ti 90-vuo­tis­päi­vi­ään maa­nan­tai­na 9. maa­lis­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu per­heel­le ja lä­hei­sil­le, kuk­ka­me­ri täyt­ti olo­huo­neen vie­lä viik­koa myö­hem­min.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Anttien kolmoisvoitto Kotasalmella

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien pilk­ki­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Ko­ta­sal­mel­la ke­väi­ses­sä sääs­sä. Kil­pai­lu käyn­nis­tyi aa­mu­yh­dek­säl­tä, jol­loin jääl­le suun­ta­si kah­dek­san in­no­kas­ta pilk­ki­jää et­si­mään päi­vän par­hai­ta kala-apa­jia.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Karhut pronssiotteluun

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kar­hu­jen kau­si jat­kuu tu­le­va­na lau­an­tai­na Vir­roil­la, mis­sä pe­la­taan sar­jan prons­si­ot­te­lu. Kar­hu­jen vas­tut­ta­jak­si saa­puu tuol­loin JäHi Tam­pe­reel­ta.

Hepatiitti C:n eliminointihanke käynnistyi Pirkanmaalla

Suo­mi on si­tou­tu­nut eli­mi­noi­maan he­pa­tiit­ti C-vi­ruk­sen kan­san­ter­vey­son­gel­ma­na vuo­teen 2030 men­nes­sä.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Ravintolakokista näyttämön tähdeksi

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Sei­nä­jo­el­la toi­mi­vas­sa Te­at­te­ri Hys­te­ri­as­sa näh­dään tänä ke­vää­nä vir­to­lais­syn­tyi­nen Veik­ka Jo­ki­a­ho. Hän näyt­te­lee Pa­sin roo­lia tra­gi­koo­mi­ses­sa Pasi was here -näy­tel­mäs­sä.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

"Orkesterileirillä ei ole yhtään tylsää hetkeä”

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

Me­ri­kan­to-opis­ton or­kes­te­ri­lei­ri al­koi nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa ei­len tors­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta ja se hui­pen­tuu lau­an­tai­na 1. hel­mi­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vään kon­sert­tiin.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin ammatti oli toiveammattina jo lapsena

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Olen ko­toi­sin Po­ris­ta ja ko­ti­ni on Po­rin Noor­mar­kus­sa. Työ­vii­koil­la asun Vir­roil­la. Per­hee­see­ni kuu­lu­vat avi­o­mies ja jo ai­kui­set kak­so­set.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Teknisen johtajan hakuaikaa jatketaan

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus teki 4. mar­ras­kuu­ta esi­tyk­sen val­tuus­tol­le tek­ni­sen joh­ta­jan va­lin­nas­ta. Kau­pun­gin­val­tuus­ton oli tar­koi­tus kä­si­tel­lä asi­aa ei­len 10. mar­ras­kuu­ta kel­lo 18.00 al­ka­vas­sa ko­kouk­ses­saan.

Hallin­to­pal­ve­lu­johtajan valinta ratkesi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vi­ran ha­kup­ro­ses­si saa­tiin pää­tök­seen. Vir­kaa haki mää­rä­a­jas­sa 42 hen­ki­löä. Ha­ki­jois­ta 40 täyt­ti kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set. Haas­tat­te­luun va­lit­tiin ha­ke­mus­ten pe­rus­teel­la seit­se­män ha­ki­jaa, jot­ka täyt­ti­vät kel­poi­suu­seh­dot ja joil­la oli riit­tä­vää toi­mi­a­la­o­saa­mis­ta hal­lin­nos­ta, ta­lou­des­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta sekä joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Torisevalle valmistuu viuhkanmuotoinen laavu

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Alai­sel­la To­ri­se­val­la on par­hail­laan me­neil­lään laa­vun­ra­ken­nus­työt ja val­mis­ta pi­täi­si ol­la pi­ka­puo­lin. Viuh­kan­muo­toon ra­ken­tu­val­la laa­vul­la on oma ta­ri­nan­sa.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Gaalassa jaettiin kiitollisuutta ja kunnioitusta

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men Voi hy­vin! -gaa­laa vie­tet­tiin tors­tai­na 19. maa­lis­kuu­ta. Ti­lai­suu­den ava­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hei­mo Ka­le­va.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotit ilmestyvät Virtainkin katukuvaan

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Robotin kyytiin mahtuu kerralla kaksi ruokakassia. – Roboista on muodostunut pysyvä apu arjen täydennysostoksiin. Tällä hetkellä viisi ostetuinta tuotetta ovat 10-prosenttinen jauheliha, kurkku, banaanit, kevytmaitojuoma ja kevytmaito, kun robokuljetusten alkaessa asiakkaat käyttivät niitä enemmänkin herkkujen ja muiden pikkuostoksien tilaamiseen, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Arvi Nieminen. Virroilla robotit lähtevät liikenteeseen 6. toukokuuta.

Pirkanmaan Osuuskauppa

Mo­nel­le pir­kan­maa­lai­sel­le tu­tuk­si tul­lei­ta ah­ke­ria orans­si­vii­ri­siä vii­pot­ta­jia voi bon­ga­ta ke­vään ai­ka­na yhä use­am­man kau­pan pi­hal­la, kun Pir­kan­maan Osuus­kaup­pa laa­jen­taa kul­je­tus­ro­bot­tien re­vii­riä mer­kit­tä­väs­ti.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Autoalan opinnoista pohja moneen

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kari Partasella ja Marko Sysiaholla oli takaluukun lukon vaihto työn alla. Oppilastyönä suoritetaan monenlaisia huoltotoimenpiteitä asiakkaiden autoihin.

Kuvat Tuija Veija

Tre­dun ajo­neu­vo­a­lan Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä on ren­to mei­nin­ki. Opis­ke­li­joi­den ikä­hai­ta­ri ve­nyy vas­ta pe­rus­kou­lun päät­tä­neis­tä 16-vuo­ti­ais­ta ai­na noin vii­si­kymp­pi­siin alan­vaih­ta­jiin. 

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Anttien kolmoisvoitto Kotasalmella

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien pilk­ki­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Ko­ta­sal­mel­la ke­väi­ses­sä sääs­sä. Kil­pai­lu käyn­nis­tyi aa­mu­yh­dek­säl­tä, jol­loin jääl­le suun­ta­si kah­dek­san in­no­kas­ta pilk­ki­jää et­si­mään päi­vän par­hai­ta kala-apa­jia.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin Ohtolassa

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Talvisodan päättymistä kunnioitettiin kenttähartaudella 13. maaliskuuta Ohtolassa asevelihengen muistomerkillä. Hartauden piti kappalainen Marja Tuomi, muistoa kunnioittamassa myös Virtain reserviläisjärjestöjen edustajat Tapani Korhonen (vas.) ja Antti Sipilä.

Anssi Nyman

Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen muis­to kun­ni­oi­tet­tiin pi­tä­mäl­lä kent­tä­har­taus 13. maa­lis­kuu­ta Oh­to­las­sa ase­ve­li­hen­gen muis­to­mer­kil­lä. Li­säk­si juo­tiin ter­ma­ri­kah­vit, jon­ka päät­teek­si sep­pel­par­tio vei san­ka­rin­hau­doil­la sep­pe­leet.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Asiat muuttavat muotoaan

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Välissä puheenvuorot ja kommentit saivat asukastilaisuuteen osallistujilta aplodit.

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on kil­pai­lut­ta­nut Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut alu­e­hal­li­tus ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na aloit­taa Kei­tu­rin So­ten jäl­keen 1. huh­ti­kuu­ta Pih­la­ja­lin­na. Asi­an tii­moil­ta jär­jes­tet­tiin asu­kas­ti­lai­suus vii­me vii­kol­la.

Kuvituskuva

Kirkkoherra valitaan välillisillä vaaleilla

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­nen kirk­ko­her­ran­vaa­li käy­dään vä­lil­lis­tä vaa­li­ta­paa käyt­tä­en. Asi­as­ta päät­ti kirk­ko­val­tuus­to yk­si­mie­li­ses­ti ko­kouk­ses­saan 18. maa­lis­kuu­ta.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Lapsena onnea oli hilikun Sipinät

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

90 vuotta täyttänyt Anna-Liisa Mäki on suhtautunut elämään valoisalla katsomuksella. Hän on kiitollinen, että on saanut olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja että muisti pelaa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen kir­joi­tuk­sis­taan, ru­nois­taan ja pa­ki­nois­taan tun­net­tu An­na-Lii­sa Mäki viet­ti 90-vuo­tis­päi­vi­ään maa­nan­tai­na 9. maa­lis­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu per­heel­le ja lä­hei­sil­le, kuk­ka­me­ri täyt­ti olo­huo­neen vie­lä viik­koa myö­hem­min.

Mielipide | Vuokratalojen terveh­dyt­tä­mis­suun­nitelma/Oikaisuvaatimus

SS-sa­no­mat uu­ti­soi var­sin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen te­ke­mäs­tä pää­tök­ses­tä kos­kien Vuok­ra­ta­lo­jen ter­veh­dyt­tä­mis­suun­ni­tel­maa sekä Pent­ti Tik­ka­sen te­ke­män oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen hyl­kää­mi­ses­tä. Mo­lem­mat asi­at kyt­key­ty­vät toi­siin­sa. Oi­kai­su­vaa­ti­mus on edel­ly­tys, et­tä kh:n pää­tök­ses­tä voi va­lit­taa hal­lin­to-oi­keu­teen. Teh­ty­jen pää­tös­ten jäl­keen va­li­tus­ta ei tar­vi­ta. Ko­ko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­sek­si ker­ron muu­ta­mal­la sa­nal­la asi­oi­den ku­lun. 

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Karhuille kiekko pronssia

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

IV-divisioonan pronssijoukkue 2026: Mika Ylitalo, valmentaja (ylärivi, vas.), Juha-Matti Kuusikko, vastuuvalmentaja, Eeli Kiljunen, Tatu Anttila, Jimi Ylitalo, Jere Ylitalo, Jimi Kuusikko, Jesse Virta, Rami Kuusikko, Salu Jousmäki, Juho Tuominen, Eemeli Koskinen, Roni Kuusikko, Joni Lehtomäki, huoltaja, Kari Jousmäki, huoltaja. Joel Rajaniemi (alarivi, vas.), Joona Aho, Hugo Tuhkanen, Tomi Ahonen, Kaapo Seppälä, Eemeli Virta, Tuomas Manninen ja Atte Ala-Heikkilä. Kuvasta puuttuvat Aleksi Manni, Atte Koskimäki, Timo Nieminen, MV-valmentaja ja Kalle Keravuori, huoltaja.

Kalle Keravuori

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue voit­ti yli­voi­mai­sen esi­tyk­sen jäl­keen IV-Di­vi­si­oo­nan prons­si­kamp­pai­lun, joka pe­lat­tiin Vir­roil­la.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Wanhojen tanssit 

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Koivurinteen päiväkodin Wanhojen tansseja vietettiin 12. maaliskuuta Kielojen ja Saniaisten päiväkotiryhmässä.

Kuvat Reetta Jarkko

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Wan­ho­jen tans­se­ja vie­tet­tiin 12. maa­lis­kuu­ta Kie­lo­jen ja Sa­ni­ais­ten päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä. Idea yh­tei­siin tans­si­ai­siin syn­tyi vii­me vuon­na, kun päi­vä­ko­ti­ryh­mä Kie­lot oli­vat kat­so­mas­sa lu­ki­on Wan­ho­jen tans­se­ja lii­kun­ta­hal­lil­la.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Kultaa ja hopeaa kotiin Italiasta

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Virtolainen Sakari Matikainen hiihti hienoissa Italian maisemissa veteraanien MM-hiihdoissa ja kotiin tuomisina oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Kuvat Sakari Matikaisen arkisto

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ve­te­raa­ni­hiih­tä­jä Sa­ka­ri Ma­ti­kai­nen toi Ita­li­an Sap­pa­das­ta mu­ka­naan use­am­man mi­ta­lin, kol­me kul­taa ja yh­den ho­pe­an. Siel­lä ki­sat­tiin ve­te­raa­nien MM-hiih­dot tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa.

Mielipide | Digipalvelut jyrää, me kaikki emme ole valmiita

Me kaik­ki olem­me var­mas­ti tör­män­neet di­giin, la­taa äp­pi, lue QR-koo­di, kir­jau­du di­gik­li­ni­kal­le, os­ta mat­ka­lip­pu ne­tis­tä ja niin edel­leen. Kai­kil­la meil­lä ei ole kui­ten­kaan tai­toa tai lait­tei­ta käyt­tää näi­tä di­gi­pal­ve­lui­ta.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen irtisanoutui

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen on jät­tä­nyt ir­ti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tuk­sen 5. maa­lis­kuu­ta. Hän on il­moit­ta­nut ir­ti­sa­nou­tu­van­sa vi­ras­ta si­ten, et­tä vii­mei­nen vi­ras­sa­o­lo­päi­vä on 5. tou­ko­kuu­ta.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Hyvää ja laadukasta napakasti tarkastellen

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta siir­ty­vät Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut Vir­roil­la kiin­nos­ti ih­mi­siä Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ruo­ka­lan täy­del­tä. Myös Jät­ti­läi­sen por­tail­la oli kuu­li­joi­ta. Tou­ko­kuun alus­sa Kih­niö ja Par­ka­no liit­ty­vät sa­maan tuo­tan­to­ko­ko­nai­suu­teen.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Näin muistitutkimukset ja hoito etenevät Pirkanmaalla

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta kertovat, miten muistitutkimukset ja muistisairauksien hoito Pirkanmaalla etenevät.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Muis­tiin liit­ty­vät huo­let he­rää­vät mo­nel­la vä­hi­tel­len, kun esi­mer­kik­si ta­va­roi­ta ka­to­aa, ni­met ei­vät muis­tu mie­leen ja oi­kei­ta sa­no­ja pi­tää ha­kea. Jos ar­jen as­ka­reet muut­tu­vat han­ka­lik­si, voi sai­raus ol­la jo pit­käl­lä.

Mielipide | Hyvät Virtain kaupun­gin­val­tuutetut,

Olem­me tääl­lä syr­jem­mäs­sä asu­vi­na seu­ran­neet ää­rim­mäi­sen huo­lis­sam­me näi­tä tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta. Ta­pah­tuu­ko niis­sä mie­les­tän­ne de­mok­ra­tia ja oi­keel­li­suus kun­ta­lais­ten ja naa­pu­ri­kun­tien asuk­kai­den osal­ta? Hei­dät­kin tu­li­si ot­taa huo­mi­oon! Me tääl­lä har­vem­paan asu­tul­la seu­dul­la jääm­me hel­pos­ti var­joon ja har­vem­pi/ us­ka­li­aam­pi yrit­tää vai­kut­taa hei­tä kos­ke­viin pää­tök­siin. On hel­pom­paa kat­soa asi­aa siel­tä kau­pun­gin­ta­lol­ta, kuin siel­tä, joi­ta asia to­del­li­suu­des­sa tu­lee kos­ket­ta­maan.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Karhut pronssiotteluun

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kiekko-Karhut ja 25ers tarjosivat ylöisöön menevän ottelun Erkan Areenalla välieräsarjan toisessa kohtaamisessa.

Kalle Keravuori

Kar­hu­jen kau­si jat­kuu tu­le­va­na lau­an­tai­na Vir­roil­la, mis­sä pe­la­taan sar­jan prons­si­ot­te­lu. Kar­hu­jen vas­tut­ta­jak­si saa­puu tuol­loin JäHi Tam­pe­reel­ta.

Hepatiitti C:n eliminointihanke käynnistyi Pirkanmaalla

Suo­mi on si­tou­tu­nut eli­mi­noi­maan he­pa­tiit­ti C-vi­ruk­sen kan­san­ter­vey­son­gel­ma­na vuo­teen 2030 men­nes­sä.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virrat mukana 21 poliisiaseman tarkastelussa

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Sisä-Suo­men apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö An­te­ro Ryt­kö­lä ker­too, et­tä tie­to po­lii­si­a­se­mien – ja toi­mi­pis­tei­den tar­kas­te­lus­ta sekä suo­ri­tus­ky­vyn kes­kit­tä­mi­ses­tä saa­tiin viik­ko sit­ten 4. maa­lis­kuu­ta Po­lii­si­hal­li­tuk­sel­ta. Esi­sel­vi­tys­kir­je ei si­säl­lä tie­toa tar­kas­te­lun ko­ko­nai­sai­ka­tau­lus­ta. Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la tar­kas­te­lus­sa ovat mu­ka­na Vir­rat, Kan­ga­sa­la ja Saa­ri­jär­vi.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Routavauriot rajoittavat jäte- ja lieteautojen kulkua

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Teiden huono kunto voi viivästyttää tai jopa estää jätteiden ja lietteen kuljetuksen.

Pirkanmaan Jätehuolto

Ras­kais­ta ajo­neu­vois­ta ai­heu­tu­vien vau­ri­oi­den vält­tä­mi­sek­si ke­li­rik­koi­sen tien kan­ta­vuus voi­daan osoit­taa lii­ken­ne­mer­kein.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Työkonevarkauden tutkinta paljasti myös asuntomurtojen tekijät

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

– Omai­suus­ri­kok­set ovat se, mikä meil­lä ai­heut­taa eni­ten huol­ta. Pi­hoil­la saat­taa liik­kua po­ruk­kaa, joka ot­taa mu­kaan kai­ken, mitä ir­ti saa. Omai­suu­den pe­rään kan­nat­taa kat­soa ja miet­tiä, mi­ten sitä säi­lyt­tää, avaa ri­kos­ko­mi­sa­rio Kari Aal­tio Keu­ruun po­lii­sis­ta.

Hallin­to­pal­ve­lu­johtajan valinta ratkesi

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vi­ran ha­kup­ro­ses­si saa­tiin pää­tök­seen. Vir­kaa haki mää­rä­a­jas­sa 42 hen­ki­löä. Ha­ki­jois­ta 40 täyt­ti kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set. Haas­tat­te­luun va­lit­tiin ha­ke­mus­ten pe­rus­teel­la seit­se­män ha­ki­jaa, jot­ka täyt­ti­vät kel­poi­suu­seh­dot ja joil­la oli riit­tä­vää toi­mi­a­la­o­saa­mis­ta hal­lin­nos­ta, ta­lou­des­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta sekä joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi tavoittelee Miss Supranationalin kruunua

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Vir­to­lai­nen Hel­mi Kan­gas on mu­ka­na Miss Sup­ra­na­ti­o­nal -ki­san Suo­men fi­naa­lis­sa. Voit­ta­ja va­li­taan Hel­sin­gis­sä 22. huh­ti­kuu­ta jär­jes­tet­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta pahoitellaan lehtien viivästymisiä

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien­kin ja­ke­lus­sa on ol­lut al­ku­vuo­des­ta vii­vet­tä ja jäl­leen ker­ran tors­tain leh­ti on edel­leen per­jan­tai­aa­mus­ta ja­ka­mat­ta osal­le Vir­tain kes­kus­tas­sa asu­vis­ta. Tämä ai­heut­taa ti­laa­jis­sa luon­nol­li­ses­ti när­käs­tys­tä.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Hyvää ja laadukasta napakasti tarkastellen

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Sote-palveluiden asukastilaisuuden keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä esitettiin monipuolisesti aina kiirevastaanoton säilymisestä työterveyshuoltoon ja magneettirekkaan.

Kuvat Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­nal­le 1. huh­ti­kuu­ta siir­ty­vät Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut Vir­roil­la kiin­nos­ti ih­mi­siä Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ruo­ka­lan täy­del­tä. Myös Jät­ti­läi­sen por­tail­la oli kuu­li­joi­ta. Tou­ko­kuun alus­sa Kih­niö ja Par­ka­no liit­ty­vät sa­maan tuo­tan­to­ko­ko­nai­suu­teen.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Torisevalle valmistuu viuhkanmuotoinen laavu

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Laavuidea jalostui tilapalvelun normiarjen lomassa.

Kuvat Riikka Tallila

Alai­sel­la To­ri­se­val­la on par­hail­laan me­neil­lään laa­vun­ra­ken­nus­työt ja val­mis­ta pi­täi­si ol­la pi­ka­puo­lin. Viuh­kan­muo­toon ra­ken­tu­val­la laa­vul­la on oma ta­ri­nan­sa.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Suomen ennätys rikki yli 10 vuoden jälkeen!

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Vir­to­lai­nen Pet­ri Nie­mi rik­koi 22. hel­mi­kuu­ta Suo­men en­nä­tyk­sen va­rus­te­voi­ma­nos­ton ja -pen­kin SM-ki­sois­sa Tam­pe­reen Nääs­hal­lis­sa. Tam­pe­reen Voi­man­nos­ta­jia edus­ta­van Nie­men en­nä­tys­tu­los 66-ki­lois­ten sar­jas­sa oli 152 ki­loa.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virrat mukana 21 poliisiaseman tarkastelussa

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Virtain poliisiasema on mukana Sisä-Suomen kahden muun poliisilaitoksen kanssa, joihin tarkastelu ja suorituskyvyn keskittäminen kohdistuu. 

Pekka Palovaara

Sisä-Suo­men apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö An­te­ro Ryt­kö­lä ker­too, et­tä tie­to po­lii­si­a­se­mien – ja toi­mi­pis­tei­den tar­kas­te­lus­ta sekä suo­ri­tus­ky­vyn kes­kit­tä­mi­ses­tä saa­tiin viik­ko sit­ten 4. maa­lis­kuu­ta Po­lii­si­hal­li­tuk­sel­ta. Esi­sel­vi­tys­kir­je ei si­säl­lä tie­toa tar­kas­te­lun ko­ko­nai­sai­ka­tau­lus­ta. Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la tar­kas­te­lus­sa ovat mu­ka­na Vir­rat, Kan­ga­sa­la ja Saa­ri­jär­vi.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Ravintolakokista näyttämön tähdeksi

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Pasin roolia Pasi was here -näytelmässä näyttelevä Veikka Jokiaho lähettää terveiset kotikaupunkiinsa. – Haluan toivottaa kaikille virtolaisille hyvää kevättä. Olisi hienoa, jos tulisitte katsomaan esitystä Teatteri Hysteriaan.

Kuvat Jasmiina Soidinaho

Sei­nä­jo­el­la toi­mi­vas­sa Te­at­te­ri Hys­te­ri­as­sa näh­dään tänä ke­vää­nä vir­to­lais­syn­tyi­nen Veik­ka Jo­ki­a­ho. Hän näyt­te­lee Pa­sin roo­lia tra­gi­koo­mi­ses­sa Pasi was here -näy­tel­mäs­sä.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

360 neilikkaa naistenpäivänä

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Vir­rat jat­kaa ai­koi­naan Sep­po Huos­ti­lan ide­oi­maa yli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt­tä kuk­ka­pe­rin­net­tä nais­ten­päi­vä­nä.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Yli 300 laatikollista negatiiveja

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Kun vuo­si­kym­me­niä toi­mi­nut va­lo­ku­vaus­lii­ke muut­taa ja lo­pul­ta lo­pet­taa toi­min­tan­sa, jäl­jel­le jää mil­joo­nia ne­ga­tii­ve­ja sekä sa­doit­tain la­si­ne­ga­tii­ve­ja ja va­lo­ku­via. 

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen irtisanoutui

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen on jät­tä­nyt ir­ti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tuk­sen 5. maa­lis­kuu­ta. Hän on il­moit­ta­nut ir­ti­sa­nou­tu­van­sa vi­ras­ta si­ten, et­tä vii­mei­nen vi­ras­sa­o­lo­päi­vä on 5. tou­ko­kuu­ta.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Gaalassa jaettiin kiitollisuutta ja kunnioitusta

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Voi hyvin! -gaalan jälkeen osa palkituista kokoontui yhteiskuvaan yhtenäiskoulun Jättiläisen portaille.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men Voi hy­vin! -gaa­laa vie­tet­tiin tors­tai­na 19. maa­lis­kuu­ta. Ti­lai­suu­den ava­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hei­mo Ka­le­va.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtolaista designia katukuvaan

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Kau­pun­gin tek­ni­sen toi­men mie­het ovat vii­kon ver­ran vä­li­töi­nään ruu­vail­leet ka­saan uu­sia is­tu­tus­laa­ti­koi­ta, jot­ka tu­le­vat ko­ris­ta­maan Vir­tain ka­tu­ku­vaa ke­säl­lä.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pyrypäivän puuhasteluja Perinnekylässä

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hiih­to­lo­man al­ku­viik­ko saa­tiin naut­tia au­rin­koi­ses­ta pik­ku­pak­ka­ses­ta ja ul­koi­lu­sää oli mitä par­hain. Tors­tai oli va­rat­tu las­ten tou­huil­le Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Metsässä tulee rauhallinen olo

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 8.–9.-luok­kien op­pi­laat osal­lis­tui­vat en­nen tal­vi­lo­maa Met­sä­vi­saan. Voit­ta­jak­si sel­viy­tyi 9.-luok­ka­lai­nen Aku Jaa­ti­nen.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Anttien kolmoisvoitto Kotasalmella

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Eläkkeensaajien pilkkikilpailut järjestettiin Kotasalmella viikko sitten maanantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien pilk­ki­kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Ko­ta­sal­mel­la ke­väi­ses­sä sääs­sä. Kil­pai­lu käyn­nis­tyi aa­mu­yh­dek­säl­tä, jol­loin jääl­le suun­ta­si kah­dek­san in­no­kas­ta pilk­ki­jää et­si­mään päi­vän par­hai­ta kala-apa­jia.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Markki­noin­tiyritys syntyi intohimosta auttaa yrittäjiä

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu Oho! Me­dia Oy on kah­den nuo­ren yrit­tä­jän pe­rus­ta­ma yri­tys, joka pyr­kii hel­pot­ta­maan mo­nen yrit­tä­jän ar­jen haas­tei­ta.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Parasta on, kun jokin tärkeä asia valmistuu

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Teknisenä johtajana aloittanut Kimmo Jokinen kertoo Keiturinpuiston vanhainkodin peruskorjauksen ensimmäisen rakennusvaiheen käsittävän Kielopuiston dementiakodin sisä- ja ulkopuoliset muutokset sekä peruskorjauksen yhteisöllisen asumisen yksiköksi.

Riikka Tallila

Kim­mo Jo­ki­nen aloit­ti vt. tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä ja hel­mi­kuun alus­sa va­ki­tui­se­na. Täl­lä het­kel­lä tek­nis­tä toi­mea työl­lis­tää isoim­pa­na huh­ti­kuus­sa al­ka­va Kei­tu­rin­puis­ton van­hain­ko­din pe­rus­kor­jaus­han­ke. In­ves­toin­nin ko­ko­nai­suus­kus­tan­nus on noin 5,5 mil­joo­naa eu­roa, jois­ta en­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nu­sar­vio on noin 1,5 mil­joo­naa eu­roa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Postin kohtuuttomat hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Piia Hirviniemi

Virtain nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö muuttavat uusiin tiloihin

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Piia Hirviniemi

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Nykyiset nuorisotilat sulkeutuvat 26. maaliskuuta, jolloin vietetään läksiäisiä ja muistellaan Nuokulla vietettyjä hetkiä. Kuvassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia nuoria syyslomaviikolla 2024.

Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­pal­ve­lut ja et­si­vä nuo­ri­so­työ muut­ta­vat ke­vään ai­ka­na uu­siin, re­mon­toi­tui­hin ti­loi­hin Toi­vo­laan, osoit­tee­seen Vir­tain­tie 24.