Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Piimämetsä valaisee pimeitä iltoja

– Se tuo va­loa pi­me­ään il­taan ja sa­mal­la toi­mii sa­lu­sii­ni­na, et­tei naa­pu­rit näe ton­tun puu­hia. Lä­hem­pä­nä jou­lua lu­mi­met­sään ki­nok­siin il­mes­tyy pu­nais­ta, tont­tu­lak­kia ja pu­nai­sia tos­su­ja sekä kä­si­nei­tä, va­lot­taa Ki­vis­tö.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Kirja Aleksanteri Koron elämästä

Vir­tain Pa­ta­lan­ma­jal­la syn­ty­nyt Alek­san­te­ri Koro (1900–1991) eli vai­he­rik­kaan elä­män ai­ka­na, jol­loin Suo­men it­se­näi­syyt­tä ra­ken­net­tiin ja ko­e­tel­tiin.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Pirkanmaan Rauhanturvaajat huomioi Suomenselän Sanomat

Pir­kan­maan Rau­han­tur­vaa­jat ry pal­kit­si Suo­men­se­län Sa­no­mat hy­väs­tä yh­teis­työs­tä. Huo­mi­o­no­soi­tus myön­net­tiin it­se­näi­syys­päi­vä­nä 6. jou­lu­kuu­ta Tam­pe­reen Suo­ma­lai­sel­le klu­bil­la.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Killinkosken päiväkoti juhli itsenäisyyspäivää

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

– Oh­jel­mas­sa oli pre­si­dent­ti­pa­rin kät­te­ly sekä tans­sit, jot­ka oli­vat niin vauh­dik­kaat, et­tei niis­tä saa­tu ku­via, päi­vä­ko­dil­ta ker­rot­tiin.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Lapset juhlivat itsenäisyyttä Oopperatalolla

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Las­ten it­se­näi­syys­juh­laan Hel­sin­kiin Oop­pe­ra­ta­lol­le Töö­lön­lah­del­le oli jo­kai­ses­ta Suo­men kun­nas­ta kut­sut­tu kak­si 2014 syn­ty­nyt­tä las­ta. Tänä vuon­na oli 6. ker­ta, kun lap­set juh­li­vat it­se­näi­syyt­tä pää­kau­pun­gis­sa pää­mi­nis­te­rin vie­raa­na.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Kivessä kiehtoo ikuisuus

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

– Kuka muis­taa ja tun­tee van­ho­ja ki­vi­ra­ken­ta­mi­sen mes­ta­rei­ta? On­ko hei­tä vie­lä ole­mas­sa, poh­ti­vat Lii­sa ja Tatu Lam­min­mä­ki.

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le!

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Taide kirkossa – kirkko taiteessa

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la tai­de­näyt­te­ly, joka on osa Vir­tain kir­kon 250-vuo­tis­juh­la­vuot­ta. Näyt­te­lyyn voi tu­tus­tua vuo­den lop­puun as­ti.

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Lisää tällaista!

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Jou­lu­na­vauk­ses­sa Vir­roil­la vä­lit­tyi yh­des­sä te­ke­mi­nen mo­nel­la sa­ral­la. Myös ky­lät nä­kyi­vät ja kuu­lui­vat. Lie­kö sii­nä yk­si syy, mi­ten use­at lap­si­per­heet­kin viih­tyi­vät per­jan­tai-il­las­sa. Te­ke­mis­tä ja ta­pah­tu­maa oli kai­ke­ni­käi­sil­le jou­luis­ta va­lais­tus­ta unoh­ta­mat­ta.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Kunniamerkkejä virtolaisille

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti on it­se­näi­syys­päi­vä­nä myön­tä­nyt kun­ni­a­mer­kit, tie­dot saa­jis­ta jul­kais­tiin 3. jou­lu­kuu­ta.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Virrat kiinnostunut Pikku-Kakkosen kesäkiertueesta

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gil­le jä­tet­tiin Muk­su­Fes­ta­rei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä aloi­te vii­me elo­kuus­sa. Aloit­tees­sa eh­do­te­taan, et­tä Vir­tain kau­pun­ki läh­ti­si ede­saut­ta­maan eri yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa, et­tä Vir­roil­le saa­tai­siin Lei­ki­tään Pik­ku Kak­kos­ta-ke­sä­kier­tue poik­ke­a­maan tu­le­vai­suu­des­sa vaik­ka­pa Muk­su­Fes­ta­rei­den yh­tey­des­sä.

Kuvituskuva

Tärkein varautumistarvike puuttuu monelta suomalaiselta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­ma­lai­set ovat koh­tuul­li­sen hy­vin va­rau­tu­nei­ta ver­rat­tu­na naa­pu­ri­mai­hin, mut­ta tär­kein eli pul­lo­ve­si puut­tuu kah­del­ta kol­ma­so­sal­ta.

Virtain kaupungin valmius­suun­nitelma päivitettiin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus hy­väk­syi val­mius­suun­ni­tel­man jul­ki­sen osan. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti muut­taa val­miu­syh­teys­hen­ki­lön ni­mik­keen val­mius­vas­taa­vak­si. Val­mius­vas­taa­va­na toi­mii tie­to­hal­lin­to­pääl­lik­kö Heik­ki Lis­ki.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Vesijohdon rakentaminen jatkuu ainakin tämän viikon

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­ken uu­den ve­si­joh­don ra­ken­ta­mi­nen jat­kuu yhä, ja ku­lut­ta­jil­le eli Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nan asi­ak­kail­le käyt­tö­ve­si me­nee edel­leen pin­ta­ve­si­joh­to­ja pit­kin.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Joulunavaus torilla sai lapsiperheet liikkeelle

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Jou­lu avat­tiin per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta Vir­tain to­ril­la, jos­sa oli koh­ta­lai­sen kyl­mäs­tä sääs­tä huo­li­mat­ta mu­ka­vas­ti vä­keä ja mo­ni­puo­lis­ta oh­jel­maa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Huomionosoituksia virtolaisille

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain so­ta­ve­te­raa­nit ry:n pu­heen­joh­ta­ja Ta­pa­ni Kor­ho­nen ja sih­tee­ri Sep­po Va­ris vas­taa­not­ti­vat mar­ras­kuus­sa ta­sa­val­lan pre­si­den­tin 4. ke­sä­kuu­ta 2024 myön­tä­mät So­ta­ve­te­raa­ni­lii­ton ha­ke­mat tun­nus­tuk­set.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Tou­ko­kuus­sa 2023 toi­min­tan­sa aloit­ta­nut Sky Bil­li­ards toi­mii Tar­jan­teen ta­lon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa. Bil­jar­di­pöy­dät ja darts-ra­dat ovat löy­tä­neet va­ki­tui­sen asi­a­kas­kun­tan­sa. Ky­sy­myk­siim­me vas­ta­si yrit­tä­jä Ta­pio Va­ris yh­ti­ö­kump­pa­ni Mar­ko Hei­nä­mä­en lo­mail­les­sa.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Rantakunnalta TUL:n mestariksi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Lu­ki­jam­me Jari Tuo­me­la lä­het­ti toi­mi­tuk­seen ku­van, jos­sa hä­nen enon­sa Esa Män­ty­lä on mu­ka­na ki­sa­jouk­ku­ees­sa. Saa­te­sa­noi­na hän mai­nit­si, et­tä Män­ty­lä lie­nee Ran­ta­kun­nal­ta pi­sim­mäl­le pon­nis­ta­nut ur­hei­li­ja.

Työttömyys lievässä nousussa

Työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rät ovat kas­vus­sa val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja myös Vir­roil­la. Työt­tö­mien osuus työ­voi­mas­ta oli lo­ka­kuun lo­pus­sa 8,9 pro­sent­tia, kun se kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min oli 8,6 pro­sent­tia.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Mitä kuu­luu ?

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, hy­vää kuu­luu. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set kol­me vuot­ta Ala­vu­den K-Rau­das­sa ja par­hail­laan olen mu­ka­na K-Rau­dan kaup­pi­as­kou­lu­tuk­ses­sa. Tar­koi­tus oli­si val­mis­tua vuo­den pääs­tä jou­lu­na ja sit­ten jää­dään odot­te­le­maan mah­dol­li­sia va­pau­tu­via paik­ko­ja, jot­ta pääs­täi­siin ke­hit­tä­mään omaa kaup­paa, ker­too Jen­ni Rin­ta­mä­ki ja li­sää, et­tä omal­le ha­ku­a­lu­eel­le osuu yh­teen­sä noin kym­me­nen K-Rau­taa.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain jouluna­vaus­ta­pahtuma aluillaan

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain jou­lu­na­vaus­ta aloi­tel­tiin tä­nään per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta jo to­ril­la kel­lo 16 ai­kaan. Muu­ta­mia tun­nel­ma­pa­lo­ja al­kuil­las­ta ku­vien kera.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Novellikoukku on aikuisten satutunti

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

– Tu­lee teh­tyä ai­ka­mat­ka omaan lap­suu­teen kuun­nel­les­sa ta­ri­naa näin ruuh­ka­vuo­sien kes­kel­lä, kun ny­kyi­sin yleen­sä it­se lu­kee omil­le lap­sil­le.

Poliisi kaipaa havaintoja ajoneuvosta LRR-101 valkoinen/vaalea Toyota Hiace

Ajo­neu­von LRR-101 val­koi­nen/vaa­lea To­yo­ta Hi­a­ce olin­paik­ka pyy­de­tään il­moit­ta­maan hä­tä­kes­kuk­seen nu­me­roon 112.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Veden keittokehotus purettiin Killinkoskella

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­ken put­ki­ri­kon kor­jaa­mi­nen on jat­kuu yhä, mut­ta ter­veys­tar­kas­ta­ja Tui­ja Ky­tö­sel­tä tors­tai­aa­mu­na Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nal­le tul­leen tie­don mu­kaan, keit­to­ke­ho­tus pu­re­taan.

Esteet­tö­myys­työryhmä aloitti Virroilla

Vir­tain van­hus- ja vam­mais­neu­vos­ton aloit­tees­ta kau­pun­gil­le on pe­rus­tet­tu poik­ki­hal­lin­nol­li­nen es­teet­tö­myys­työ­ryh­mä, jon­ka toi­min­ta käyn­nis­tyi 25. mar­ras­kuu­ta 2024.

Piia Hirviniemi

Poikkeus­ti­lan­teissa arki voi muuttua

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Put­ki­rik­koa han­ka­lis­sa olo­suh­teis­sa Kil­lin­kos­kel­la on kor­jat­tu päi­vä- ja tun­ti­kau­pal­la. Put­ki­rik­ko on hyvä esi­merk­ki sii­tä, et­tä meil­lä Vir­roil­la voi tul­la ti­lan­tei­ta, jois­sa on hyvä pi­tää edes jon­kin­mois­ta ko­ti­va­raa.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Killinkosken laajaa putkirikkoa korjataan edelleen

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­kel­la van­han mas­sa­teh­taan not­kos­sa kai­ve­taan par­hail­laan kan­ta­tie 68:n al­ta, sil­lä vah­va epäi­lys on, et­tä run­ko­ve­si­joh­to on poik­ki. Kaik­ki Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nan asi­ak­kaat oli­vat il­man juok­se­vaa vet­tä per­jan­tai­aa­mus­ta maa­nan­tai­hin al­kuil­taan. Ve­si­o­suus­kun­taan kuu­luu 42 ta­lout­ta, jois­ta osa on va­paa-ajan kiin­teis­tö­jä.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Piimämetsä valaisee pimeitä iltoja

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

– Se tuo va­loa pi­me­ään il­taan ja sa­mal­la toi­mii sa­lu­sii­ni­na, et­tei naa­pu­rit näe ton­tun puu­hia. Lä­hem­pä­nä jou­lua lu­mi­met­sään ki­nok­siin il­mes­tyy pu­nais­ta, tont­tu­lak­kia ja pu­nai­sia tos­su­ja sekä kä­si­nei­tä, va­lot­taa Ki­vis­tö.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Kirja Aleksanteri Koron elämästä

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Vir­tain Pa­ta­lan­ma­jal­la syn­ty­nyt Alek­san­te­ri Koro (1900–1991) eli vai­he­rik­kaan elä­män ai­ka­na, jol­loin Suo­men it­se­näi­syyt­tä ra­ken­net­tiin ja ko­e­tel­tiin.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Pirkanmaan Rauhanturvaajat huomioi Suomenselän Sanomat

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Pir­kan­maan Rau­han­tur­vaa­jat ry pal­kit­si Suo­men­se­län Sa­no­mat hy­väs­tä yh­teis­työs­tä. Huo­mi­o­no­soi­tus myön­net­tiin it­se­näi­syys­päi­vä­nä 6. jou­lu­kuu­ta Tam­pe­reen Suo­ma­lai­sel­le klu­bil­la.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Killinkosken päiväkoti juhli itsenäisyyspäivää

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

– Oh­jel­mas­sa oli pre­si­dent­ti­pa­rin kät­te­ly sekä tans­sit, jot­ka oli­vat niin vauh­dik­kaat, et­tei niis­tä saa­tu ku­via, päi­vä­ko­dil­ta ker­rot­tiin.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Lapset juhlivat itsenäisyyttä Oopperatalolla

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Las­ten it­se­näi­syys­juh­laan Hel­sin­kiin Oop­pe­ra­ta­lol­le Töö­lön­lah­del­le oli jo­kai­ses­ta Suo­men kun­nas­ta kut­sut­tu kak­si 2014 syn­ty­nyt­tä las­ta. Tänä vuon­na oli 6. ker­ta, kun lap­set juh­li­vat it­se­näi­syyt­tä pää­kau­pun­gis­sa pää­mi­nis­te­rin vie­raa­na.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Kunniamerkkejä virtolaisille

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti on it­se­näi­syys­päi­vä­nä myön­tä­nyt kun­ni­a­mer­kit, tie­dot saa­jis­ta jul­kais­tiin 3. jou­lu­kuu­ta.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Kivessä kiehtoo ikuisuus

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

– Kuka muis­taa ja tun­tee van­ho­ja ki­vi­ra­ken­ta­mi­sen mes­ta­rei­ta? On­ko hei­tä vie­lä ole­mas­sa, poh­ti­vat Lii­sa ja Tatu Lam­min­mä­ki.

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

Ajankulkua ilahduttaa Virtain kirjastossa

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

30 vuot­ta Vir­roil­la asu­neen Leea Ki­vis­tön Ajan­kul­kua -tai­de­näyt­te­ly avat­tiin lo­ka­kuuk­si Vir­tain kir­jas­toon.

Virtain kaupungin valmius­suun­nitelma päivitettiin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus hy­väk­syi val­mius­suun­ni­tel­man jul­ki­sen osan. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti muut­taa val­miu­syh­teys­hen­ki­lön ni­mik­keen val­mius­vas­taa­vak­si. Val­mius­vas­taa­va­na toi­mii tie­to­hal­lin­to­pääl­lik­kö Heik­ki Lis­ki.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Huomionosoituksia virtolaisille

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain so­ta­ve­te­raa­nit ry:n pu­heen­joh­ta­ja Ta­pa­ni Kor­ho­nen ja sih­tee­ri Sep­po Va­ris vas­taa­not­ti­vat mar­ras­kuus­sa ta­sa­val­lan pre­si­den­tin 4. ke­sä­kuu­ta 2024 myön­tä­mät So­ta­ve­te­raa­ni­lii­ton ha­ke­mat tun­nus­tuk­set.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Taide kirkossa – kirkko taiteessa

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la tai­de­näyt­te­ly, joka on osa Vir­tain kir­kon 250-vuo­tis­juh­la­vuot­ta. Näyt­te­lyyn voi tu­tus­tua vuo­den lop­puun as­ti.

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le!

Poliisi kaipaa havaintoja ajoneuvosta LRR-101 valkoinen/vaalea Toyota Hiace

Ajo­neu­von LRR-101 val­koi­nen/vaa­lea To­yo­ta Hi­a­ce olin­paik­ka pyy­de­tään il­moit­ta­maan hä­tä­kes­kuk­seen nu­me­roon 112.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ihmisrakas Vili-koira nauttii vesipelastuksesta

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Py­re­neit­ten­koi­ran ja kul­tai­sen­nou­ta­jan ro­tua omaa­va 4-vuo­ti­as Vili on tot­tu­nut ve­si­pe­las­tuk­sen har­ras­ta­ja. Koi­ran omis­ta­ja Mar­jaa­na Aho­nen löy­si la­jin sat­tu­mal­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Virrat kiinnostunut Pikku-Kakkosen kesäkiertueesta

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gil­le jä­tet­tiin Muk­su­Fes­ta­rei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä aloi­te vii­me elo­kuus­sa. Aloit­tees­sa eh­do­te­taan, et­tä Vir­tain kau­pun­ki läh­ti­si ede­saut­ta­maan eri yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa, et­tä Vir­roil­le saa­tai­siin Lei­ki­tään Pik­ku Kak­kos­ta-ke­sä­kier­tue poik­ke­a­maan tu­le­vai­suu­des­sa vaik­ka­pa Muk­su­Fes­ta­rei­den yh­tey­des­sä.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Merikanto-opiston tanssiosasto Dance n’joy -tanssikilpailuun

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Sei­nä­jo­en Wiih­de Aree­nal­la 30. mar­ras­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vään Dan­ce n’Joy -tans­si­kil­pai­luun osal­lis­tuu Me­ri­kan­to-opis­ton tans­si­o­sas­tol­ta kak­si op­pi­las­ta. Vanes­sa Ran­ta-Knuut­ti­la Ala­vu­del­ta ja mänt­tä­läi­nen Vi­o­la Pa­lo­nen esit­tä­vät kum­pi­kin kil­pai­lus­sa soo­lo­kap­pa­leen.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Thyra Majalahden muistonäyttely kirjastossa

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Vir­to­lais­läh­töi­sen Thyra Ma­ja­lah­den (1918–2004) hen­gel­lis­ten maa­laus­ten pie­nois­näyt­te­ly ava­taan Vir­tain kir­jas­tos­sa 2. jou­lu­kuu­ta ja tai­de­näyt­te­ly on esil­lä jou­lu­kuun ajan. Se on sa­mal­la muis­to­näyt­te­ly, sil­lä tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si 20 vuot­ta hä­nen kuo­le­mas­taan.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Aikaa ja energiaa tarttua uuteen haasteeseen

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Tänä vuon­na Vir­rat-pal­kin­to myön­net­tiin Ran­ta­te­ras­si Baar­puu­rin toi­min­taa har­joit­ta­val­le Elä­män­lan­ka-Ra­vin­to­lat Oy:lle.

Mielipide | Ajeluttamista ympäri maakuntaa

Kes­ki­viik­ko 2.10.2024 tein liuk­kaal­la nur­mi­kol­la kak­si pe­rin­teis­tä spa­gaat­tia, pe­räk­käin. Tors­tai­na sit­ten jou­duin käy­mään lää­kä­ris­sä ko­van va­sem­man ta­ka­rei­den ki­vun vuok­si. Sain kii­reel­li­sen lä­het­teen Acu­taan. Per­jan­tai aa­mu­na 4.10. tein liuk­kaal­la lat­ti­al­la uu­den spa­gaa­tin, jos­sa ja­lat me­ne­vät suo­raan si­vul­le niin pit­käl­le kuin vain voi ja vie­lä sen­kin jäl­keen, vaik­ka ei voi­kaan.

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Antti Niinimäki

Liikuntahallille aurinkovoimaa

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Antti Niinimäki

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Liikuntahallin katolle aurinkopaneeleja ovat asentaneen Pohjois-Hämeen Sähkötyön miehet Jouni Autio (kuvassa), Antti Niinimäki ja Saku Jokinen.

Antti Niinimäki

Vir­tain lii­kun­ta­hal­lin ka­tol­le ol­laan asen­ta­mas­sa au­rin­ko­pa­nee­le­ja. Työt toi­vo­taan saa­ta­van val­miik­si en­nen tal­ven tu­loa.

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Kuvituskuva

Akkupalojen määrä lisääntynyt myös Pirkanmaalla – yöllä lataamisessa otetaan riski

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Kuvituskuva

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Pelkästään Pirkanmaalla tapahtuu kymmeniä akkupaloja ja niiden vaaroja vuosittain.

Kuvituskuva

Ko­dis­sa saat­taa ol­la jopa kym­me­niä la­dat­ta­via lait­tei­ta le­luis­ta kel­loi­hin ja säh­kö­pyö­ris­tä mat­ka­pu­he­li­miin. Li­sään­ty­nyt ak­ku­jen mää­rä on li­sän­nyt myös la­dat­ta­vis­ta lait­teis­ta ai­heu­tu­nei­ta tu­li­pa­lo­ja ja lä­hel­tä piti -ti­lan­tei­ta. Pel­käs­tään Pir­kan­maal­la ta­pah­tuu kym­me­niä ak­ku­pa­lo­ja ja nii­den vaa­ro­ja vuo­sit­tain.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Rantakunnalta TUL:n mestariksi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Lu­ki­jam­me Jari Tuo­me­la lä­het­ti toi­mi­tuk­seen ku­van, jos­sa hä­nen enon­sa Esa Män­ty­lä on mu­ka­na ki­sa­jouk­ku­ees­sa. Saa­te­sa­noi­na hän mai­nit­si, et­tä Män­ty­lä lie­nee Ran­ta­kun­nal­ta pi­sim­mäl­le pon­nis­ta­nut ur­hei­li­ja.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Morri ja Mäkinen Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkan valtuustoon

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan uu­den val­tuus­ton va­lin­nas­sa pää­dyt­tiin so­pu­vaa­lei­hin il­man ää­nes­tys­tä. Vaa­li­toi­mi­kun­nan teh­tä­väk­si jäi vah­vis­taa vaa­lit pi­de­tyik­si, kos­ka eh­dok­kai­ta oli 25 hen­ki­löä eli sa­man ver­ran kuin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen val­tuus­tos­sa on paik­ko­ja.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Kauppiksesta sai hyvän pohjan moneen ammattiin

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Tut­kin­toon joh­ta­va kaup­pa­o­pe­tus al­koi Vir­roil­la 60 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1964, ja sen kun­ni­ak­si Tre­dul­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na avoi­met ovet. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu niin en­ti­siä opis­ke­li­joi­ta kuin opet­ta­ji­a­kin vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten var­rel­ta.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Kunniamerkkejä virtolaisille

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti on it­se­näi­syys­päi­vä­nä myön­tä­nyt kun­ni­a­mer­kit, tie­dot saa­jis­ta jul­kais­tiin 3. jou­lu­kuu­ta.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Lapset juhlivat itsenäisyyttä Oopperatalolla

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Las­ten it­se­näi­syys­juh­laan Hel­sin­kiin Oop­pe­ra­ta­lol­le Töö­lön­lah­del­le oli jo­kai­ses­ta Suo­men kun­nas­ta kut­sut­tu kak­si 2014 syn­ty­nyt­tä las­ta. Tänä vuon­na oli 6. ker­ta, kun lap­set juh­li­vat it­se­näi­syyt­tä pää­kau­pun­gis­sa pää­mi­nis­te­rin vie­raa­na.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Joulunavaus torilla sai lapsiperheet liikkeelle

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Jou­lu avat­tiin per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta Vir­tain to­ril­la, jos­sa oli koh­ta­lai­sen kyl­mäs­tä sääs­tä huo­li­mat­ta mu­ka­vas­ti vä­keä ja mo­ni­puo­lis­ta oh­jel­maa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Huomionosoituksia virtolaisille

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Kari Yläjärvi (vas.) luovutti kunniamerkit Tapani Korhoselle ja Seppo Varikselle yhdessä Riitta Kammosen kanssa.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain so­ta­ve­te­raa­nit ry:n pu­heen­joh­ta­ja Ta­pa­ni Kor­ho­nen ja sih­tee­ri Sep­po Va­ris vas­taa­not­ti­vat mar­ras­kuus­sa ta­sa­val­lan pre­si­den­tin 4. ke­sä­kuu­ta 2024 myön­tä­mät So­ta­ve­te­raa­ni­lii­ton ha­ke­mat tun­nus­tuk­set.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Joelito Malabanan on harrastanut biljardia lapsesta saakka. Hän rakensi pikkupoikana itse ensimmäisen biljardipöytänsä, pussit olivat kuminauhasta ja palloina marmorikuulat, kepit oli tehty bambusta. Sky Biljardsissa hän on vakituinen pelaaja. Lyöntivuorossa Tapio Varis.

Tuija Veija

Tou­ko­kuus­sa 2023 toi­min­tan­sa aloit­ta­nut Sky Bil­li­ards toi­mii Tar­jan­teen ta­lon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa. Bil­jar­di­pöy­dät ja darts-ra­dat ovat löy­tä­neet va­ki­tui­sen asi­a­kas­kun­tan­sa. Ky­sy­myk­siim­me vas­ta­si yrit­tä­jä Ta­pio Va­ris yh­ti­ö­kump­pa­ni Mar­ko Hei­nä­mä­en lo­mail­les­sa.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 6. joulukuuta 107 vuotta. Virroilla itsenäisyyttä juhlistetaan perinteisin menoin. Itsenäisyyspäivän juhlasta ja tunnelmasta lisää ensi viikolla digilehdessä ja printissä. Kuva vuodelta 2023.

Piia Hirviniemi

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Piimämetsä valaisee pimeitä iltoja

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Lumimetsä muuttuu lähes päivittäin ja toimii myös salusiinina.

Leea Kivimäki

– Se tuo va­loa pi­me­ään il­taan ja sa­mal­la toi­mii sa­lu­sii­ni­na, et­tei naa­pu­rit näe ton­tun puu­hia. Lä­hem­pä­nä jou­lua lu­mi­met­sään ki­nok­siin il­mes­tyy pu­nais­ta, tont­tu­lak­kia ja pu­nai­sia tos­su­ja sekä kä­si­nei­tä, va­lot­taa Ki­vis­tö.

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Kaupunginvaltuutettu Pauli Kotalampi (vas.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Kivessä kiehtoo ikuisuus

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Liisa ja Tatu Lamminmäki ihastelevat Virtain kirkon kiviaitaa, joka sekin on kivityön taidonnäyte.

Tuija Veija

– Kuka muis­taa ja tun­tee van­ho­ja ki­vi­ra­ken­ta­mi­sen mes­ta­rei­ta? On­ko hei­tä vie­lä ole­mas­sa, poh­ti­vat Lii­sa ja Tatu Lam­min­mä­ki.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Vesijohdon rakentaminen jatkuu ainakin tämän viikon

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Alitalonperän vesiosuuskunnan käyttövesi Killinkoskella menee edelleen pintavesijohtoja pitkin.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­ken uu­den ve­si­joh­don ra­ken­ta­mi­nen jat­kuu yhä, ja ku­lut­ta­jil­le eli Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nan asi­ak­kail­le käyt­tö­ve­si me­nee edel­leen pin­ta­ve­si­joh­to­ja pit­kin.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Killinkosken päiväkoti juhli itsenäisyyspäivää

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Itsenäisyyspäivän juhlissa käteltiin päiväkodin omaa presidenttiparia.

Kuvat Killinkosken päiväkoti

– Oh­jel­mas­sa oli pre­si­dent­ti­pa­rin kät­te­ly sekä tans­sit, jot­ka oli­vat niin vauh­dik­kaat, et­tei niis­tä saa­tu ku­via, päi­vä­ko­dil­ta ker­rot­tiin.

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Risto Saarinen, varavaltuutettu (sd.)

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin. Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le!

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Novellikoukku on aikuisten satutunti

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

– Tu­lee teh­tyä ai­ka­mat­ka omaan lap­suu­teen kuun­nel­les­sa ta­ri­naa näin ruuh­ka­vuo­sien kes­kel­lä, kun ny­kyi­sin yleen­sä it­se lu­kee omil­le lap­sil­le.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Taide kirkossa – kirkko taiteessa

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Anssi Nokelaisen valokuvateoksen suurennoksesta pääsee kärryille, millaisia ovat ne tuhannet kuvat, joista työ koostuu.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la tai­de­näyt­te­ly, joka on osa Vir­tain kir­kon 250-vuo­tis­juh­la­vuot­ta. Näyt­te­lyyn voi tu­tus­tua vuo­den lop­puun as­ti.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Kirja Aleksanteri Koron elämästä

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Aleksanteri Koron jälkipolvi on koonnut hänen elämästään kirjan. Kannen sukupuun on tehnyt Aleksanterin siskon Iltan tytär Hilkka Ala-Pohja.

Vir­tain Pa­ta­lan­ma­jal­la syn­ty­nyt Alek­san­te­ri Koro (1900–1991) eli vai­he­rik­kaan elä­män ai­ka­na, jol­loin Suo­men it­se­näi­syyt­tä ra­ken­net­tiin ja ko­e­tel­tiin.

Virtain kaupungin valmius­suun­nitelma päivitettiin

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus hy­väk­syi val­mius­suun­ni­tel­man jul­ki­sen osan. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti muut­taa val­miu­syh­teys­hen­ki­lön ni­mik­keen val­mius­vas­taa­vak­si. Val­mius­vas­taa­va­na toi­mii tie­to­hal­lin­to­pääl­lik­kö Heik­ki Lis­ki.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Virrat kiinnostunut Pikku-Kakkosen kesäkiertueesta

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

MuksuFestareita on järjestetty Virroilla jo pitkään.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gil­le jä­tet­tiin Muk­su­Fes­ta­rei­den ke­hit­tä­mi­seen liit­ty­vä aloi­te vii­me elo­kuus­sa. Aloit­tees­sa eh­do­te­taan, et­tä Vir­tain kau­pun­ki läh­ti­si ede­saut­ta­maan eri yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa, et­tä Vir­roil­le saa­tai­siin Lei­ki­tään Pik­ku Kak­kos­ta-ke­sä­kier­tue poik­ke­a­maan tu­le­vai­suu­des­sa vaik­ka­pa Muk­su­Fes­ta­rei­den yh­tey­des­sä.

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Lisää tällaista!

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

 Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Eri kylien päivähoitoyksiköt olivat tehneet jouluaiheisia teoksia torin viereiselle kävelytielle.

Jou­lu­na­vauk­ses­sa Vir­roil­la vä­lit­tyi yh­des­sä te­ke­mi­nen mo­nel­la sa­ral­la. Myös ky­lät nä­kyi­vät ja kuu­lui­vat. Lie­kö sii­nä yk­si syy, mi­ten use­at lap­si­per­heet­kin viih­tyi­vät per­jan­tai-il­las­sa. Te­ke­mis­tä ja ta­pah­tu­maa oli kai­ke­ni­käi­sil­le jou­luis­ta va­lais­tus­ta unoh­ta­mat­ta.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Pirkanmaan Rauhanturvaajat huomioi Suomenselän Sanomat

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Suomenselän Sanomille myönnetyssä plaketissa komeilee rauhanturvaajamerkki.

Timo Kautonen

Pir­kan­maan Rau­han­tur­vaa­jat ry pal­kit­si Suo­men­se­län Sa­no­mat hy­väs­tä yh­teis­työs­tä. Huo­mi­o­no­soi­tus myön­net­tiin it­se­näi­syys­päi­vä­nä 6. jou­lu­kuu­ta Tam­pe­reen Suo­ma­lai­sel­le klu­bil­la.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Mitä kuu­luu ?

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, hy­vää kuu­luu. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set kol­me vuot­ta Ala­vu­den K-Rau­das­sa ja par­hail­laan olen mu­ka­na K-Rau­dan kaup­pi­as­kou­lu­tuk­ses­sa. Tar­koi­tus oli­si val­mis­tua vuo­den pääs­tä jou­lu­na ja sit­ten jää­dään odot­te­le­maan mah­dol­li­sia va­pau­tu­via paik­ko­ja, jot­ta pääs­täi­siin ke­hit­tä­mään omaa kaup­paa, ker­too Jen­ni Rin­ta­mä­ki ja li­sää, et­tä omal­le ha­ku­a­lu­eel­le osuu yh­teen­sä noin kym­me­nen K-Rau­taa.

Poliisi kaipaa havaintoja ajoneuvosta LRR-101 valkoinen/vaalea Toyota Hiace

Ajo­neu­von LRR-101 val­koi­nen/vaa­lea To­yo­ta Hi­a­ce olin­paik­ka pyy­de­tään il­moit­ta­maan hä­tä­kes­kuk­seen nu­me­roon 112.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain jouluna­vaus­ta­pahtuma aluillaan

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain jou­lu­na­vaus­ta aloi­tel­tiin tä­nään per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta jo to­ril­la kel­lo 16 ai­kaan. Muu­ta­mia tun­nel­ma­pa­lo­ja al­kuil­las­ta ku­vien kera.

Kuvituskuva

Tärkein varautumistarvike puuttuu monelta suomalaiselta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­ma­lai­set ovat koh­tuul­li­sen hy­vin va­rau­tu­nei­ta ver­rat­tu­na naa­pu­ri­mai­hin, mut­ta tär­kein eli pul­lo­ve­si puut­tuu kah­del­ta kol­ma­so­sal­ta.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Rantakunnalta TUL:n mestariksi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Esa Mäntylä edusti Suomea Pohjoismaisissa osuusolympialaisissa Kööpenhaminassa vuonna 1947. Mäntylä on kuvassa kuudes vasemmalta ja keihäskisan voittanut Tapio Rautavaara 10. vasemmalta.

Jari Tuomelan albumi

Lu­ki­jam­me Jari Tuo­me­la lä­het­ti toi­mi­tuk­seen ku­van, jos­sa hä­nen enon­sa Esa Män­ty­lä on mu­ka­na ki­sa­jouk­ku­ees­sa. Saa­te­sa­noi­na hän mai­nit­si, et­tä Män­ty­lä lie­nee Ran­ta­kun­nal­ta pi­sim­mäl­le pon­nis­ta­nut ur­hei­li­ja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Thyra Majalahden muistonäyttely kirjastossa

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Thyra Majalahti nuoruudenkuvassa noin 19-vuotiaana.

Hämeen Valokuvaamo

Vir­to­lais­läh­töi­sen Thyra Ma­ja­lah­den (1918–2004) hen­gel­lis­ten maa­laus­ten pie­nois­näyt­te­ly ava­taan Vir­tain kir­jas­tos­sa 2. jou­lu­kuu­ta ja tai­de­näyt­te­ly on esil­lä jou­lu­kuun ajan. Se on sa­mal­la muis­to­näyt­te­ly, sil­lä tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si 20 vuot­ta hä­nen kuo­le­mas­taan.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Veden keittokehotus purettiin Killinkoskella

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Alitalonperän vesiosuuskunnan edustajille toimitusjohtaja Merja Härköselle ja hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuoriselle tulleen tiedon mukaan keittokehotus purettiin torstaiaamuna.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­ken put­ki­ri­kon kor­jaa­mi­nen on jat­kuu yhä, mut­ta ter­veys­tar­kas­ta­ja Tui­ja Ky­tö­sel­tä tors­tai­aa­mu­na Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nal­le tul­leen tie­don mu­kaan, keit­to­ke­ho­tus pu­re­taan.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Opiskelijat kutsuvat yrittäjiä aamupalalle

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Tradenomiopiskelijat Tuomas Liikala (vas.), Maarit Juvonen ja Laura Viitamäki toivovat, että tupa saadaan täyteen, kun he järjestävät opiskelijaprojektina Marttisen Vihta-saunalla aamupalatilaisuuden yrittäjille. Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Ahola on tyytyväinen opiskelijoiden suunnitelmaan.

Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kol­man­nen vuo­den tra­de­no­mi­o­pis­ke­li­jat jär­jes­tä­vät Mart­ti­sen Vih­ta-sau­nal­la aa­mu­pa­la­ti­lai­suu­den yrit­tä­jil­le tors­tai­na 12. jou­lu­kuu­ta.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula seuraa aikaa ja pysyy liikkeessä

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Jorma Risula viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä perhepiirissä.

Riikka Tallila

Va­lo­mai­no­sa­lan Vir­roil­le jo 60-lu­vul­la en­sim­mäi­sen ker­ran tuo­nut, elä­ke­päi­viä viet­tä­vä Jor­ma Ri­su­la, on tot­tu­nut ole­maan liik­kees­sä ja vaih­ta­maan paik­kaa.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Kauppiksesta sai hyvän pohjan moneen ammattiin

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Onko se Väiski? Olihan se. Jälleennäkemisestä iloitsivat opettajat Malla Rantanen, Vuokko Penttilä, Pirjo Sammalkangas, Pirkko Varis ja Väinö Lemponen.

Kuvat Tuija Veija

Tut­kin­toon joh­ta­va kaup­pa­o­pe­tus al­koi Vir­roil­la 60 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1964, ja sen kun­ni­ak­si Tre­dul­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na avoi­met ovet. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu niin en­ti­siä opis­ke­li­joi­ta kuin opet­ta­ji­a­kin vuo­sien ja vuo­si­kym­men­ten var­rel­ta.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Kunniamerkkejä virtolaisille

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Virtolaisille myönnetyt kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, Suomen Leijonan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomitali.

Ritarikunnat

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti on it­se­näi­syys­päi­vä­nä myön­tä­nyt kun­ni­a­mer­kit, tie­dot saa­jis­ta jul­kais­tiin 3. jou­lu­kuu­ta.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain jouluna­vaus­ta­pahtuma aluillaan

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä.  Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Virtain Yrittäjien sihteeri Eija Kantonen (oik.) ja rahastonhoitaja Marjut Ahoranta odottivat, että illasta tulee mukava, lämminhenkinen tapahtuma, jossa saa tavata virtolaisia ja tuoda meiltä yrittäjiltä joulutervehdys.Pöydästä löytyy y-kirjaimen muotoisia pipareita ja lämmintä glögiä. Mukana on myös "poika" eli Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinto.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain jou­lu­na­vaus­ta aloi­tel­tiin tä­nään per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta jo to­ril­la kel­lo 16 ai­kaan. Muu­ta­mia tun­nel­ma­pa­lo­ja al­kuil­las­ta ku­vien kera.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Salonen

Pirkan kierroksen konkari odottaa hiihtokelejä

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Salonen

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Saloselle Pirkan hölkän osallistumismitali oli viime kesänä jo 22.

Marko Salonen

Kun mies osal­lis­tuu nel­jään pit­kän­mat­kan ur­hei­lu­ta­pah­tu­maan vuo­den ai­ka­na ja suo­rit­taa täy­den Pir­kan kier­rok­sen, täy­tyy poh­ja­kun­non ol­la hyvä.

Poliisi kaipaa havaintoja ajoneuvosta LRR-101 valkoinen/vaalea Toyota Hiace

Ajo­neu­von LRR-101 val­koi­nen/vaa­lea To­yo­ta Hi­a­ce olin­paik­ka pyy­de­tään il­moit­ta­maan hä­tä­kes­kuk­seen nu­me­roon 112.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Killinkosken laajaa putkirikkoa korjataan edelleen

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Osa Killinkosken vedenjakelusta on järjestetty väliaikaisesti. Virtain kaupungin vesihuoltopäällikkö Petri Pohjola (kesk.) kehottaa toistaiseksi keittämään ruokavettä. Tilannetta tarkastelemassa myös Alitalonperän vesiosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Paavo Vuorinen ja toimitusjohtaja Merja Härkönen.

Piia Hirviniemi

Kil­lin­kos­kel­la van­han mas­sa­teh­taan not­kos­sa kai­ve­taan par­hail­laan kan­ta­tie 68:n al­ta, sil­lä vah­va epäi­lys on, et­tä run­ko­ve­si­joh­to on poik­ki. Kaik­ki Ali­ta­lon­pe­rän ve­si­o­suus­kun­nan asi­ak­kaat oli­vat il­man juok­se­vaa vet­tä per­jan­tai­aa­mus­ta maa­nan­tai­hin al­kuil­taan. Ve­si­o­suus­kun­taan kuu­luu 42 ta­lout­ta, jois­ta osa on va­paa-ajan kiin­teis­tö­jä.

Virtain Yrittäjien uusi hallitus on valittu

Vir­tain Yrit­tä­jien syys­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin, et­tä Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2025 jat­kaa Mer­vi Vilén.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Novellikoukku on aikuisten satutunti

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Kirjastosalissa toteutettavaan novellikoukkuun on helppo poiketa kuuntelemaan tarinoita ja juttelemaan.

Tuija Veija

– Tu­lee teh­tyä ai­ka­mat­ka omaan lap­suu­teen kuun­nel­les­sa ta­ri­naa näin ruuh­ka­vuo­sien kes­kel­lä, kun ny­kyi­sin yleen­sä it­se lu­kee omil­le lap­sil­le.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Mielipide | Vastustan seurakuntajaon muuttamista ja uuden seurakunnan nimeä: TARJANNE

Nimi Tar­jan­ne ei lii­ty mil­lään ta­val­la Vir­tain seu­ra­kun­taan tai sen his­to­ri­aan tääl­lä Poh­jois-Pir­kan­maal­la. Nimi Tar­jan­ne tuo mie­leen ai­van mui­ta asi­ayh­teyk­siä.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilijoita palkittiin huimasta kisakaudesta

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Tunnustuspalkintojen saajat.

Tunnustuspalkintojen saajat.

Kuvat Aino-Kaisa Sihvonen

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­kau­den pää­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la 8. mar­ras­kuu­ta.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto myyntiin ennen mahdollista purkua

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Kotalan Koto on kaksiosainen rivitalo, joissa on yhteensä kuusi huoneistoa ja sauna, jotka on rakennettu vuonna 1994.

Riikka Tallila

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen hal­li­tus on lo­ka­kuus­sa 2024 päät­tä­nyt pur­kaa yh­ti­ön omis­ta­mat Ko­ta­lan Ko­don ri­vi­ta­lot ja on pyy­tä­nyt kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta omis­ta­ja­oh­jaus­ta asi­aan.

Mielipide | Ajeluttamista ympäri maakuntaa

Kes­ki­viik­ko 2.10.2024 tein liuk­kaal­la nur­mi­kol­la kak­si pe­rin­teis­tä spa­gaat­tia, pe­räk­käin. Tors­tai­na sit­ten jou­duin käy­mään lää­kä­ris­sä ko­van va­sem­man ta­ka­rei­den ki­vun vuok­si. Sain kii­reel­li­sen lä­het­teen Acu­taan. Per­jan­tai aa­mu­na 4.10. tein liuk­kaal­la lat­ti­al­la uu­den spa­gaa­tin, jos­sa ja­lat me­ne­vät suo­raan si­vul­le niin pit­käl­le kuin vain voi ja vie­lä sen­kin jäl­keen, vaik­ka ei voi­kaan.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkö

Sähköt poissa edelleen 1 500 –2 000 taloudesta

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkö

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkön jakelualueella on sähkölinjojen korjaustöitä tehty läpi yön. Valoisana aikana työtä jatketaan niin paljon kuin ehditään, mutta työtä riittää edelleen vielä useammaksi päiväksi.

Koillis-Satakunnan Sähkö

– Myrs­ky ja vi­ka­rin­ta­ma oli täl­lä ker­taa sii­nä mie­les­sä eri­koi­nen, et­tä run­ko­lin­jo­ja va­hin­goit­ta­nei­ta kaa­tu­nei­ta pui­ta, jot­ka ai­heut­ti­vat säh­kö­vi­ko­ja, oli ta­sai­ses­ti koko säh­kön­ja­ke­lu­a­lu­eel­lam­me ai­na Leh­ti­mä­en nur­kil­ta Vi­su­ve­teen as­ti. Pa­him­mil­laan yön ai­ka­na säh­köt oli poik­ki noin 5 000 ta­lou­des­ta, ker­too käyt­tö­pääl­lik­kö Juha Koi­vu­la Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kös­tä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Mitä kuu­luu ?

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, hy­vää kuu­luu. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set kol­me vuot­ta Ala­vu­den K-Rau­das­sa ja par­hail­laan olen mu­ka­na K-Rau­dan kaup­pi­as­kou­lu­tuk­ses­sa. Tar­koi­tus oli­si val­mis­tua vuo­den pääs­tä jou­lu­na ja sit­ten jää­dään odot­te­le­maan mah­dol­li­sia va­pau­tu­via paik­ko­ja, jot­ta pääs­täi­siin ke­hit­tä­mään omaa kaup­paa, ker­too Jen­ni Rin­ta­mä­ki ja li­sää, et­tä omal­le ha­ku­a­lu­eel­le osuu yh­teen­sä noin kym­me­nen K-Rau­taa.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Lapset juhlivat itsenäisyyttä Oopperatalolla

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäellä (vas.) ja Anni Sahilla oli superkiva päivä Helsingissä. Ruoka oli mieluista, karkkibuffa maistui ja esitykset olivat hienoja.

Oona Haapamäki

Las­ten it­se­näi­syys­juh­laan Hel­sin­kiin Oop­pe­ra­ta­lol­le Töö­lön­lah­del­le oli jo­kai­ses­ta Suo­men kun­nas­ta kut­sut­tu kak­si 2014 syn­ty­nyt­tä las­ta. Tänä vuon­na oli 6. ker­ta, kun lap­set juh­li­vat it­se­näi­syyt­tä pää­kau­pun­gis­sa pää­mi­nis­te­rin vie­raa­na.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Joulunavaus torilla sai lapsiperheet liikkeelle

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Muuramesta asti Virroille mummolaan tulleet Milena ja Melinda Marttila ihastelivat Korosta tuotuja lampaita mummunsa Marketta Lehtonen kanssa. He olivat käyneet tonttupolulla ja maalanneet tonttuja. Iltaa suunniteltiin jatkettavan mummulan paljussa.

Kuvat Riikka Tallila

Jou­lu avat­tiin per­jan­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta Vir­tain to­ril­la, jos­sa oli koh­ta­lai­sen kyl­mäs­tä sääs­tä huo­li­mat­ta mu­ka­vas­ti vä­keä ja mo­ni­puo­lis­ta oh­jel­maa.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Tuija Veija

Perinteinen kirja pitää pintansa

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Tuija Veija

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Seija ja Tapani Rautalahti ovat pikkuhiljaa siirtämässä Kristillisen kirja- ja musiikkikustantamon vetovastuuta nuoremmalle sukupolvelle Samuel ja Noora Rautalahdelle.

Tuija Veija

Kark­ki­las­sa vuon­na 1994 pe­rus­tet­tu, koh­ta 20 vuot­ta Vir­roil­la toi­mi­nut Kris­til­li­nen Kir­ja- ja Mu­siik­ki­kus­tan­nus viet­tää 30-vuo­tis­juh­laan­sa jou­lu­kuun alus­sa.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

1700-luvun messu Virtain kirkossa

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Babylonin portto on yksi Gabriel Kivistö-Rahnaston maalaama toisinto Thomas Kiempen alkuperäisistä kirkkomaalauksista 1700-luvun lopulta.

Gabriel Kivistö-Rahnasto

Osa­na kir­kon juh­la­vuot­ta pa­la­taan ajas­sa 250 vuot­ta taak­se­päin sun­nun­tai­na 17. mar­ras­kuu­ta ja vie­te­tään kir­kon­me­not mu­kail­leen ai­kaa, jol­loin Vir­tain kirk­ko oli uu­si.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.