Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtolaista designia katukuvaan

Kau­pun­gin tek­ni­sen toi­men mie­het ovat vii­kon ver­ran vä­li­töi­nään ruu­vail­leet ka­saan uu­sia is­tu­tus­laa­ti­koi­ta, jot­ka tu­le­vat ko­ris­ta­maan Vir­tain ka­tu­ku­vaa ke­säl­lä.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

360 neilikkaa naistenpäivänä

LC Vir­rat jat­kaa ai­koi­naan Sep­po Huos­ti­lan ide­oi­maa yli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt­tä kuk­ka­pe­rin­net­tä nais­ten­päi­vä­nä.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Virroilla 845 000 euron säästö ikäihmisten liikuntaa lisäämällä

Yli 65-vuo­ti­ai­den liik­ku­mat­to­muu­den vuo­sit­tai­set hoi­van ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set Suo­mes­sa ovat 2,3 mil­jar­dia eu­roa. Tie­to käy il­mi Ikäins­ti­tuu­tin ke­hit­tä­mäs­tä uu­des­ta las­ku­ris­ta, jon­ka avul­la voi­daan ar­vi­oi­da kun­nis­sa ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la iäk­käi­den lii­kun­nan li­sää­mi­sen ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Suomen ennätys rikki yli 10 vuoden jälkeen!

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Vir­to­lai­nen Pet­ri Nie­mi rik­koi 22. hel­mi­kuu­ta Suo­men en­nä­tyk­sen va­rus­te­voi­ma­nos­ton ja -pen­kin SM-ki­sois­sa Tam­pe­reen Nääs­hal­lis­sa. Tam­pe­reen Voi­man­nos­ta­jia edus­ta­van Nie­men en­nä­tys­tu­los 66-ki­lois­ten sar­jas­sa oli 152 ki­loa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Markki­noin­tiyritys syntyi intohimosta auttaa yrittäjiä

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu Oho! Me­dia Oy on kah­den nuo­ren yrit­tä­jän pe­rus­ta­ma yri­tys, joka pyr­kii hel­pot­ta­maan mo­nen yrit­tä­jän ar­jen haas­tei­ta.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Metsässä tulee rauhallinen olo

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 8.–9.-luok­kien op­pi­laat osal­lis­tui­vat en­nen tal­vi­lo­maa Met­sä­vi­saan. Voit­ta­jak­si sel­viy­tyi 9.-luok­ka­lai­nen Aku Jaa­ti­nen.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta pahoitellaan lehtien viivästymisiä

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien­kin ja­ke­lus­sa on ol­lut al­ku­vuo­des­ta vii­vet­tä ja jäl­leen ker­ran tors­tain leh­ti on edel­leen per­jan­tai­aa­mus­ta ja­ka­mat­ta osal­le Vir­tain kes­kus­tas­sa asu­vis­ta. Tämä ai­heut­taa ti­laa­jis­sa luon­nol­li­ses­ti när­käs­tys­tä.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Seuraleiriltä uusia oppeja ja kokemuksia

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­nuo­ret lei­rei­li­vät al­ku­vuo­des­ta vii­kon­lo­pun ajan Kuor­ta­neen ur­hei­luo­pis­ton lois­ta­vis­sa olo­suh­teis­sa. Seu­ra­lei­rin jär­jes­tä­mi­nen oli ol­lut oh­jaa­jien haa­vee­na jo use­am­man vuo­den ajan ja tänä vuon­na Ai­no-Kai­sa Sih­vo­sen tart­tu­es­sa lei­ri­vas­taa­van oh­jak­siin lei­ri saa­tiin jär­jes­ty­mään.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Karhut voitti Jämsänkosken Ilveksen 

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si Jäm­sän­kos­ken Il­vek­sen IV-di­vi­si­oo­nan pu­do­tus­pe­lien en­sim­mäi­ses­sä ot­te­lus­sa. Vir­roil­la pe­lat­tu ot­te­lu päät­tyi isän­tien 8–1 (4–1, 2–0, 2–0) voit­toon. 

Pirkan Hiihdon Reppuhiihto hiihdetään lauantaina

Jos vii­me vii­kon­lo­pun Pir­kan Hiih­don Kan­gas-Pirk­ka jäi vä­liin, voi 57 ki­lo­met­rin tai­pa­lees­ta nau­tis­kel­la vie­lä tu­le­va­na lau­an­tai­na Pir­kan Rep­pu­hiih­don mer­keis­sä.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Kiitos kärsiväl­li­syydestä!

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Leh­den­ja­ke­lu on tak­kuil­lut enem­män ja vä­hem­män vuo­den vaih­teen jäl­keen, kun niin sa­no­tus­ta var­hais­ja­ke­lus­ta luo­vut­tiin. Se ei tie­ten­kään ole hyvä asia tie­dot­ta­mi­sen ei­kä leh­den ti­laa­jien kan­nal­ta, joil­ta ilok­sem­me on on­nek­si löy­ty­nyt vie­lä kär­si­väl­li­syyt­tä.

Vastine yleisö­o­sas­to­kir­joi­tukseen

Toi­men­pi­teet Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen ta­lou­del­lis­ten ti­lan­teen kor­jaa­mi­sek­si on aloi­tet­tu jo vii­me vuo­den puo­lel­la ja asi­aa on kä­si­tel­ty myös val­tuus­ton ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa lo­ka­kuus­sa 2025. Yh­ti­ön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on hei­ken­ty­nyt vii­me vuo­si­na vuok­rau­sas­teen ale­ne­mi­sen ja huo­neis­to­jen kor­jaus­ku­lu­jen hei­ken­tä­es­sä tu­lo­ra­hoi­tus­ta sa­mal­la, kun lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat sa­maan ai­kaan kas­va­neet ta­ka­pai­not­teis­ten ly­hen­ny­soh­jel­mien ta­kia.

Mielipide | Oikaisuvaatimus kaupun­gin­hal­li­tuksen avustus­pää­töksestä

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen teki oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 200 000 € avus­tus­pää­tök­ses­tä Kiin­teis­tö Oy Vir­tain vuok­ra­ta­loil­le.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

KesäVirratSoi-musiikkijuhla tuo mestarit Virroille

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Kah­des­tois­ta Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la tuo Vir­roil­le esiin­ty­mään kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tun ja tun­nus­te­tun sel­lo­tai­tei­li­ja Arto No­rak­sen. Nel­jän päi­vän ai­ka­na to­teu­te­taan yh­teen­sä kol­me­tois­ta kon­sert­tia, jois­ta pe­rä­ti seit­se­män on mak­sut­to­mia.

Osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe alkoi

Osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin ide­oin­tiin voi osal­lis­tua jo vii­det­tä ker­taa. Vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­os­sa osal­lis­tu­vaan bud­je­toin­tiin on va­rat­tu 10 000 eu­roa, ja yk­sit­täi­sen ide­an enim­mäis­kus­tan­nus voi ol­la 5 000 eu­roa. Myös ide­oi­ta al­le 5 000 eu­ron to­teu­tuk­sis­ta voi eh­dot­taa. 

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Postin kohtuuttomat hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Rahoitusta yrityksille ja kylien turvatoimiin

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

– Ha­ke­muk­sia PoKo ry:n hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lyyn tuli 24 kap­pa­let­ta, jois­ta hal­li­tus puol­si yh­teen­sä 20 ha­ke­mus­ta, ker­too PoKo ry:n pai­kal­lis­ke­hit­tä­jä Sep­po Tol­va­nen.

Mönkijä syttyi palamaan tallissa

Hin­ta­lan­tiel­lä Vir­roil­la syt­tyi per­jan­tai-il­ta­na 27. hel­mi­kuu­ta tu­li­pa­lo, kun mön­ki­jä syt­tyi pa­la­maan eril­li­ses­sä, noin 30 ne­li­ö­met­rin ko­koi­ses­sa tal­li­ra­ken­nuk­ses­sa.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Kuuloviikolla huomio turvalliseen kuulokekuunteluun

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Pro­fes­so­ri, yli­lää­kä­ri Aar­no Diet­zin mu­kaan kuu­lo­vi­at edel­leen yleis­ty­vät ja ai­heut­ta­vat iso­ja kus­tan­nuk­sia. Erää­nä on­gel­ma­na on ym­pä­ris­töm­me melu.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi tavoittelee Miss Supranationalin kruunua

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Vir­to­lai­nen Hel­mi Kan­gas on mu­ka­na Miss Sup­ra­na­ti­o­nal -ki­san Suo­men fi­naa­lis­sa. Voit­ta­ja va­li­taan Hel­sin­gis­sä 22. huh­ti­kuu­ta jär­jes­tet­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa.

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Nimikemuutoksia pelastus- ja ensihoitopalveluissa

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Taus­tal­la on muun mu­as­sa si­sä­mi­nis­te­ri­ön suo­si­tus vir­ka­ni­mik­kei­den muut­ta­mi­ses­ta sekä su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von ja mo­ni­nai­suu­den edis­tä­mi­nen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiekko-Karhuille kotietu pudotuspeleihin

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue si­joit­tui jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan al­ku­sar­jas­sa si­jal­le 11. Al­ku­sar­jas­sa mu­ka­na oli 16 jouk­ku­et­ta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Uusi single omistettu lastensa puolesta kamppaileville vanhemmille

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Vir­to­lai­nen pit­kän lin­jan rock-yh­tye Oli­ver juh­lis­taa ke­vääl­lä 10-vuo­tis­ta Ter­vaa ja höy­he­niä -sing­le­ään soit­ta­mal­la nel­jä eri­kois­keik­kaa maa­lis­kuus­sa.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Työkonevarkauden tutkinta paljasti myös asuntomurtojen tekijät

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

– Omai­suus­ri­kok­set ovat se, mikä meil­lä ai­heut­taa eni­ten huol­ta. Pi­hoil­la saat­taa liik­kua po­ruk­kaa, joka ot­taa mu­kaan kai­ken, mitä ir­ti saa. Omai­suu­den pe­rään kan­nat­taa kat­soa ja miet­tiä, mi­ten sitä säi­lyt­tää, avaa ri­kos­ko­mi­sa­rio Kari Aal­tio Keu­ruun po­lii­sis­ta.

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

Kuvituskuva

Pirkan Hiihdon lyhennetty Kangas-Pirkka lauantaina

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

Kuvituskuva

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

69. Pirkan Hiihto hiihdetään huomenna lauantaina 28. helmikuuta.

Kuvituskuva

Tah­ko Pih­ka­lan ide­oi­ma ja vuon­na 1955 en­sim­mäi­sen ker­ran hiih­det­ty Pir­kan Hiih­to to­teu­tuu tänä vuon­na jo 69. ker­ran lau­an­tai­na 28. hel­mi­kuu­ta. Ei kui­ten­kaan al­ku­pe­räi­sel­lä rei­til­lä Kan­kaan­pääs­tä Nii­ni­sa­loon, vaan lu­mi­o­lo­suh­tei­den ta­kia ly­hen­net­ty­nä Kan­gas-Pirk­ka­na, jon­ka läh­tö- ja maa­li­paik­ka­na toi­mii Jämi.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Yli 300 laatikollista negatiiveja

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Kun vuo­si­kym­me­niä toi­mi­nut va­lo­ku­vaus­lii­ke muut­taa ja lo­pul­ta lo­pet­taa toi­min­tan­sa, jäl­jel­le jää mil­joo­nia ne­ga­tii­ve­ja sekä sa­doit­tain la­si­ne­ga­tii­ve­ja ja va­lo­ku­via. 

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pyrypäivän puuhasteluja Perinnekylässä

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hiih­to­lo­man al­ku­viik­ko saa­tiin naut­tia au­rin­koi­ses­ta pik­ku­pak­ka­ses­ta ja ul­koi­lu­sää oli mitä par­hain. Tors­tai oli va­rat­tu las­ten tou­huil­le Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

kuvituskuva

Työttömyysluvut liki ennallaan

kuvituskuva

kuvituskuva

Sisä-Suo­men elin­voi­ma­kes­kus on jul­kais­sut vuo­den 2026 tam­mi­kuun työl­li­syys­ti­las­tot. Maa­kun­ta­ver­tai­lus­sa Pir­kan­maan työt­tö­myys kas­voi eni­ten, ja työ­tä vail­la oli 13,4 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

360 neilikkaa naistenpäivänä

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Vir­rat jat­kaa ai­koi­naan Sep­po Huos­ti­lan ide­oi­maa yli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt­tä kuk­ka­pe­rin­net­tä nais­ten­päi­vä­nä.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtolaista designia katukuvaan

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Kau­pun­gin tek­ni­sen toi­men mie­het ovat vii­kon ver­ran vä­li­töi­nään ruu­vail­leet ka­saan uu­sia is­tu­tus­laa­ti­koi­ta, jot­ka tu­le­vat ko­ris­ta­maan Vir­tain ka­tu­ku­vaa ke­säl­lä.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Virroilla 845 000 euron säästö ikäihmisten liikuntaa lisäämällä

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Yli 65-vuo­ti­ai­den liik­ku­mat­to­muu­den vuo­sit­tai­set hoi­van ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set Suo­mes­sa ovat 2,3 mil­jar­dia eu­roa. Tie­to käy il­mi Ikäins­ti­tuu­tin ke­hit­tä­mäs­tä uu­des­ta las­ku­ris­ta, jon­ka avul­la voi­daan ar­vi­oi­da kun­nis­sa ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la iäk­käi­den lii­kun­nan li­sää­mi­sen ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Suomen ennätys rikki yli 10 vuoden jälkeen!

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Vir­to­lai­nen Pet­ri Nie­mi rik­koi 22. hel­mi­kuu­ta Suo­men en­nä­tyk­sen va­rus­te­voi­ma­nos­ton ja -pen­kin SM-ki­sois­sa Tam­pe­reen Nääs­hal­lis­sa. Tam­pe­reen Voi­man­nos­ta­jia edus­ta­van Nie­men en­nä­tys­tu­los 66-ki­lois­ten sar­jas­sa oli 152 ki­loa.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta pahoitellaan lehtien viivästymisiä

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien­kin ja­ke­lus­sa on ol­lut al­ku­vuo­des­ta vii­vet­tä ja jäl­leen ker­ran tors­tain leh­ti on edel­leen per­jan­tai­aa­mus­ta ja­ka­mat­ta osal­le Vir­tain kes­kus­tas­sa asu­vis­ta. Tämä ai­heut­taa ti­laa­jis­sa luon­nol­li­ses­ti när­käs­tys­tä.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Markki­noin­tiyritys syntyi intohimosta auttaa yrittäjiä

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu Oho! Me­dia Oy on kah­den nuo­ren yrit­tä­jän pe­rus­ta­ma yri­tys, joka pyr­kii hel­pot­ta­maan mo­nen yrit­tä­jän ar­jen haas­tei­ta.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Metsässä tulee rauhallinen olo

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 8.–9.-luok­kien op­pi­laat osal­lis­tui­vat en­nen tal­vi­lo­maa Met­sä­vi­saan. Voit­ta­jak­si sel­viy­tyi 9.-luok­ka­lai­nen Aku Jaa­ti­nen.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Leveelahti heitti kultaa Kalevan kisoissa

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti kir­kas­ti kol­me­na pe­rät­täi­se­nä vuon­na saa­vut­ta­man­sa kie­kon­hei­ton ho­pe­an kul­tai­sek­si Ka­le­van ki­sois­sa lau­an­tai­na.

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Markus Peltonen

Karhut kaatoi JäHi:n

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Kiekko-Karhujen edustusjoukkue kohtasi kotiottelussaan JälkiHiki Hockeyn Tampereelta. Peli päättyi Karhujen 6–3 voittoon.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen edus­tus­jouk­kue koh­ta­si ko­ti­ot­te­lus­saan Jäl­ki­Hi­ki Hoc­keyn Tam­pe­reel­ta. Ta­sai­nen vään­tö päät­tyi lo­pul­ta Kar­hu­jen 6–3 (2–1, 1–1, 3–1) voit­toon.

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Piia Hirviniemi

Hannes-myrsky kaatoi metsää yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Piia Hirviniemi

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot.

Piia Hirviniemi

Han­nes-myrs­ky ai­heut­ti ai­em­min ar­vi­oi­tua laa­jem­mat met­sä­tu­hot. Met­sä­kes­kuk­sen ar­vio myrs­kys­sä va­hin­goit­tu­neen puus­ton mää­räs­tä Suo­mes­sa on nous­sut noin 3,5–4 mil­joo­naan kuu­ti­o­met­riin. Val­ta­o­sa tu­hois­ta kes­kit­tyy Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan ran­nik­ko­seu­duil­le sekä Ete­lä-Poh­jan­maal­le. 

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi tavoittelee Miss Supranationalin kruunua

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Vir­to­lai­nen Hel­mi Kan­gas on mu­ka­na Miss Sup­ra­na­ti­o­nal -ki­san Suo­men fi­naa­lis­sa. Voit­ta­ja va­li­taan Hel­sin­gis­sä 22. huh­ti­kuu­ta jär­jes­tet­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Seuraleiriltä uusia oppeja ja kokemuksia

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­nuo­ret lei­rei­li­vät al­ku­vuo­des­ta vii­kon­lo­pun ajan Kuor­ta­neen ur­hei­luo­pis­ton lois­ta­vis­sa olo­suh­teis­sa. Seu­ra­lei­rin jär­jes­tä­mi­nen oli ol­lut oh­jaa­jien haa­vee­na jo use­am­man vuo­den ajan ja tänä vuon­na Ai­no-Kai­sa Sih­vo­sen tart­tu­es­sa lei­ri­vas­taa­van oh­jak­siin lei­ri saa­tiin jär­jes­ty­mään.

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Kuu­lu­mi­sia kou­lun­mar­kil­ta

Tunne- ja turvataitojen opettaminen on pitkäjänteistä työtä

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa al­koi lu­ku­vuo­den alus­sa tun­ne- ja tur­va­tai­to­jen ope­tus 1.-, sekä 3.–6.luo­kil­la, jois­sa luo­ka­no­pet­ta­jat vas­taa­vat ope­tuk­ses­ta. Tun­ne- ja tur­va­tai­to­kas­va­tus to­teu­te­taan ala­kou­lus­sa oma­na op­pi­tun­ti­naan ikä­ta­son mu­kaan. Ylä­kou­lul­la ope­tus jär­jes­te­tään ter­veys­tie­don ja op­pi­laa­noh­jauk­sen tun­neil­la.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Postin kohtuuttomat hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Virroilla lainataan keskimääräistä ahkerammin

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Virtain kirjaston lainatuimmat aikuisten kirjat vuonna 2024 olivat Enni Mustosen Kartanonrouva ja Satu Rämön jännityskirjat Hildur ja Jakob. Lastenkirjoissa kärkisijaa pitävät Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat.

Yleis­ten kir­jas­to­jen vuo­den 2024 ti­las­tot on jul­kais­tu huh­ti­kuus­sa. Lai­naus on kas­va­nut koko maas­sa, mut­ta Vir­roil­la kas­vu on ol­lut vie­lä kes­ki­mää­räis­tä­kin suu­rem­paa. Kun maa­seu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa lai­naus on vuon­na 2024 kas­va­nut kes­ki­mää­rin 2,2 pro­sent­tia ja koko maas­sa 2,9 pro­sent­tia, on Vir­roil­la vas­taa­va kas­vu 7,6 pro­sent­tia.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Virrat on paikka, jossa muutos toivotetaan tervetulleeksi

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Rakettien sijasta uuden vuoden aattona Virtain kirkkorakennuksen ulkopuolella nähtiin valoesitys, jonka tunnelmaa lisäsi Finlandia-kappale.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin uu­den­vuo­den vas­taa­not­to ta­pah­tui Vir­tain kir­kos­sa ja kau­pun­gin pu­heen­vuo­ron piti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Ari Dahl­berg.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Rahoitusta yrityksille ja kylien turvatoimiin

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

– Ha­ke­muk­sia PoKo ry:n hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lyyn tuli 24 kap­pa­let­ta, jois­ta hal­li­tus puol­si yh­teen­sä 20 ha­ke­mus­ta, ker­too PoKo ry:n pai­kal­lis­ke­hit­tä­jä Sep­po Tol­va­nen.

Työttömyysaste nousi yli 10 prosentin

Pir­kan­maan ELY-kes­kuk­sen jul­kai­se­man lo­ka­kuun työl­li­syys­ti­las­ton mu­kaan Vir­tain työt­tö­myy­sas­te on nyt 10,6 pro­sent­tia. Syys­kuun lo­pus­sa ti­lan­ne oli hie­man pa­rem­pi, 9,1 pro­sent­tia.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun joukkue Stadi vs. Lande -ohjelmassa

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vas­kuu­lai­set Heli Jy­ti­lä, Satu Komp­si ja Juha Hörk­kö osal­lis­tui­vat per­jan­tai­na MTV3:n Stadi vs. lan­de -oh­jel­man ku­vauk­siin.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

”Palvelut eivät kehity hallintoa kehittämällä”

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kun­ta­vaa­lien ää­ni­ha­ra­val­le, Kes­kus­ta­puo­lu­een Rei­jo Kos­ke­lal­le, kir­jat­tiin 202 ään­tä, mikä on yli 100 ään­tä enem­män kuin nel­jä vuot­ta sit­ten. Myös alu­e­vaa­leis­sa Kos­ke­la ke­rä­si ää­niä reip­paas­ti, yh­teen­sä 887. Nel­jä vuot­ta sit­ten hän sai 653 ään­tä.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Esteettömyys on usein halusta kiinni

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Vir­tain Vam­mais­neu­vos­ton vuo­den 2025 tee­mo­ja ovat es­teet­tö­myys ja saa­vu­tet­ta­vuus. Tee­mo­ja on ha­lut­tu pai­not­taa ot­ta­mal­la uu­del­leen käyt­töön edel­li­sen ker­ran vuon­na 2018 to­teu­tet­tu kii­tos­kuk­ka­nen, joka an­ne­taan toi­mi­jal­le, joka on huo­mi­oi­nut vam­mais­ten asi­ak­kai­den ja kä­vi­jöi­den liik­ku­mi­sen ja asi­oi­mi­sen ti­lois­sa mah­dol­li­sim­man hy­vin.

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kuvat Riikka Tallila

Luovumme luonnosta melkeinpä kahvipaketin hinnalla

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kuvat Riikka Tallila

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Sirpa Mäkelä esittelee Mäkelänmäellä edelleen kasvavaa harvinaista mäntyä, joka näkyi aikoinaan Jyrkeejärven rannalle ja jopa Näsinneulaan. – Se luo hieman perspektiiviä, miten tuulivoimalat istuvat maisemaan ja mihin asti ne näkyvät, kun maa on sillä kohtaa 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kuvat Riikka Tallila

Sir­pa ja Timo Mä­ke­lä ovat asu­neet Keu­ruun ja Vir­tain ra­jan tun­tu­mas­sa Mä­ke­län­mä­el­lä jo vuo­si­kym­me­niä. It­se tila on pe­räi­sin 1800-lu­vul­ta.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Mitä kuu­luu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja?

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

– Ei­pä täs­sä kum­moi­sem­paa, elä­ke­läi­sen ar­kea. Aa­mul­la pyyk­ki­tu­pa oli va­rat­tu­na ja nyt on jo pyy­kit hoi­det­tu­na. Olen sa­no­nut asu­va­ni Me­lar­ti­nin mä­el­lä, sil­lä sä­vel­tä­jä Erk­ki Me­lar­ti­nin hu­vi­la on ai­koi­naan ol­lut vie­rei­sel­lä ton­til­la. Täs­sä on myös Me­lar­ti­nin mu­kaan ni­met­ty katu ja puis­to, ker­toi­lee ko­to­aan Hel­sin­gin Pu­kin­mä­es­tä ta­voi­tet­tu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja.

Mielipide | Oikaisuvaatimus kaupun­gin­hal­li­tuksen avustus­pää­töksestä

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen teki oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 200 000 € avus­tus­pää­tök­ses­tä Kiin­teis­tö Oy Vir­tain vuok­ra­ta­loil­le.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Karhut voitti Jämsänkosken Ilveksen 

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si Jäm­sän­kos­ken Il­vek­sen IV-di­vi­si­oo­nan pu­do­tus­pe­lien en­sim­mäi­ses­sä ot­te­lus­sa. Vir­roil­la pe­lat­tu ot­te­lu päät­tyi isän­tien 8–1 (4–1, 2–0, 2–0) voit­toon. 

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

KesäVirratSoi-musiikkijuhla tuo mestarit Virroille

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Kah­des­tois­ta Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la tuo Vir­roil­le esiin­ty­mään kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tun ja tun­nus­te­tun sel­lo­tai­tei­li­ja Arto No­rak­sen. Nel­jän päi­vän ai­ka­na to­teu­te­taan yh­teen­sä kol­me­tois­ta kon­sert­tia, jois­ta pe­rä­ti seit­se­män on mak­sut­to­mia.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta pahoitellaan lehtien viivästymisiä

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien­kin ja­ke­lus­sa on ol­lut al­ku­vuo­des­ta vii­vet­tä ja jäl­leen ker­ran tors­tain leh­ti on edel­leen per­jan­tai­aa­mus­ta ja­ka­mat­ta osal­le Vir­tain kes­kus­tas­sa asu­vis­ta. Tämä ai­heut­taa ti­laa­jis­sa luon­nol­li­ses­ti när­käs­tys­tä.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Suomen ennätys rikki yli 10 vuoden jälkeen!

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Vir­to­lai­nen Pet­ri Nie­mi rik­koi 22. hel­mi­kuu­ta Suo­men en­nä­tyk­sen va­rus­te­voi­ma­nos­ton ja -pen­kin SM-ki­sois­sa Tam­pe­reen Nääs­hal­lis­sa. Tam­pe­reen Voi­man­nos­ta­jia edus­ta­van Nie­men en­nä­tys­tu­los 66-ki­lois­ten sar­jas­sa oli 152 ki­loa.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

360 neilikkaa naistenpäivänä

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Vir­rat jat­kaa ai­koi­naan Sep­po Huos­ti­lan ide­oi­maa yli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt­tä kuk­ka­pe­rin­net­tä nais­ten­päi­vä­nä.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Metsässä tulee rauhallinen olo

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 8.–9.-luok­kien op­pi­laat osal­lis­tui­vat en­nen tal­vi­lo­maa Met­sä­vi­saan. Voit­ta­jak­si sel­viy­tyi 9.-luok­ka­lai­nen Aku Jaa­ti­nen.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Markki­noin­tiyritys syntyi intohimosta auttaa yrittäjiä

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Oho! Media Oy:n toimitusjohtajana toimii virtolainen Elina Saari, joka on toiminut kauneudenhoitoalalla noin viiden vuoden ajan, ja opiskelee tällä hetkellä media-alaa.

Kuvat Annica Salminen

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu Oho! Me­dia Oy on kah­den nuo­ren yrit­tä­jän pe­rus­ta­ma yri­tys, joka pyr­kii hel­pot­ta­maan mo­nen yrit­tä­jän ar­jen haas­tei­ta.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Postin kohtuuttomat hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savolan mukaan on perusteltua kysyä, onko nykyinen kohtuuton hinnoittelupolitiikka kaikilta osin linjassa Postille asetetun yhteiskunnallisen tehtävän kanssa.

Tuija Veija

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi tavoittelee Miss Supranationalin kruunua

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Vir­to­lai­nen Hel­mi Kan­gas on mu­ka­na Miss Sup­ra­na­ti­o­nal -ki­san Suo­men fi­naa­lis­sa. Voit­ta­ja va­li­taan Hel­sin­gis­sä 22. huh­ti­kuu­ta jär­jes­tet­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtolaista designia katukuvaan

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Virtain kaupungin katukuvaan kesällä tulevat 15 istutuslaatikkoa alkavat olla valmiina. Viimeisistä silauksista huolehti Veijo Lamberg. Teknisen toimen väki toivoo, että uudet istutuslaatikot miellyttäisivät virtolaisten silmää.

Kuvat Tuija Veija

Kau­pun­gin tek­ni­sen toi­men mie­het ovat vii­kon ver­ran vä­li­töi­nään ruu­vail­leet ka­saan uu­sia is­tu­tus­laa­ti­koi­ta, jot­ka tu­le­vat ko­ris­ta­maan Vir­tain ka­tu­ku­vaa ke­säl­lä.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Virroilla 845 000 euron säästö ikäihmisten liikuntaa lisäämällä

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Ikäihmisten liikuntaa lisäämällä kunta säästää merkittävän summan euroja. Ikiliikkujaviikolla myös Virroilla on tarjolla monenlaista aktiviteettia kaikenikäisille.

Sakari Röyskö

Yli 65-vuo­ti­ai­den liik­ku­mat­to­muu­den vuo­sit­tai­set hoi­van ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set Suo­mes­sa ovat 2,3 mil­jar­dia eu­roa. Tie­to käy il­mi Ikäins­ti­tuu­tin ke­hit­tä­mäs­tä uu­des­ta las­ku­ris­ta, jon­ka avul­la voi­daan ar­vi­oi­da kun­nis­sa ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la iäk­käi­den lii­kun­nan li­sää­mi­sen ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Karhut voitti Jämsänkosken Ilveksen 

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue kohtasi eilen Jämsänkosken Ilveksen IV-divisioonan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa.

Kalle Keravuori

Vir­tain Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue koh­ta­si Jäm­sän­kos­ken Il­vek­sen IV-di­vi­si­oo­nan pu­do­tus­pe­lien en­sim­mäi­ses­sä ot­te­lus­sa. Vir­roil­la pe­lat­tu ot­te­lu päät­tyi isän­tien 8–1 (4–1, 2–0, 2–0) voit­toon. 

Mönkijä syttyi palamaan tallissa

Hin­ta­lan­tiel­lä Vir­roil­la syt­tyi per­jan­tai-il­ta­na 27. hel­mi­kuu­ta tu­li­pa­lo, kun mön­ki­jä syt­tyi pa­la­maan eril­li­ses­sä, noin 30 ne­li­ö­met­rin ko­koi­ses­sa tal­li­ra­ken­nuk­ses­sa.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Kiitos kärsiväl­li­syydestä!

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Näin kirkkaasti paistoi aurinko viime viikolla kulkiessa Kalettomanlahden jäätiellä.

Leh­den­ja­ke­lu on tak­kuil­lut enem­män ja vä­hem­män vuo­den vaih­teen jäl­keen, kun niin sa­no­tus­ta var­hais­ja­ke­lus­ta luo­vut­tiin. Se ei tie­ten­kään ole hyvä asia tie­dot­ta­mi­sen ei­kä leh­den ti­laa­jien kan­nal­ta, joil­ta ilok­sem­me on on­nek­si löy­ty­nyt vie­lä kär­si­väl­li­syyt­tä.

Vastine yleisö­o­sas­to­kir­joi­tukseen

Toi­men­pi­teet Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lo­jen ta­lou­del­lis­ten ti­lan­teen kor­jaa­mi­sek­si on aloi­tet­tu jo vii­me vuo­den puo­lel­la ja asi­aa on kä­si­tel­ty myös val­tuus­ton ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa lo­ka­kuus­sa 2025. Yh­ti­ön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on hei­ken­ty­nyt vii­me vuo­si­na vuok­rau­sas­teen ale­ne­mi­sen ja huo­neis­to­jen kor­jaus­ku­lu­jen hei­ken­tä­es­sä tu­lo­ra­hoi­tus­ta sa­mal­la, kun lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat sa­maan ai­kaan kas­va­neet ta­ka­pai­not­teis­ten ly­hen­ny­soh­jel­mien ta­kia.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

KesäVirratSoi-musiikkijuhla tuo mestarit Virroille

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Sellotaiteilija Arto Noras tähdittää muiden taitajien kanssa KesäVirratSoi-musiikkijuhlaa heinäkuussa.

Kah­des­tois­ta Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la tuo Vir­roil­le esiin­ty­mään kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tun ja tun­nus­te­tun sel­lo­tai­tei­li­ja Arto No­rak­sen. Nel­jän päi­vän ai­ka­na to­teu­te­taan yh­teen­sä kol­me­tois­ta kon­sert­tia, jois­ta pe­rä­ti seit­se­män on mak­sut­to­mia.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Työkonevarkauden tutkinta paljasti myös asuntomurtojen tekijät

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

– Omai­suus­ri­kok­set ovat se, mikä meil­lä ai­heut­taa eni­ten huol­ta. Pi­hoil­la saat­taa liik­kua po­ruk­kaa, joka ot­taa mu­kaan kai­ken, mitä ir­ti saa. Omai­suu­den pe­rään kan­nat­taa kat­soa ja miet­tiä, mi­ten sitä säi­lyt­tää, avaa ri­kos­ko­mi­sa­rio Kari Aal­tio Keu­ruun po­lii­sis­ta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Seuraleiriltä uusia oppeja ja kokemuksia

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Tärkeä osa leiriä oli myös lauantainen luento, joka käsitteli urheilijan elämää ja pieniä valintoja oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuvat Virtain Urheilijat/YU

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den ylei­sur­hei­lu­nuo­ret lei­rei­li­vät al­ku­vuo­des­ta vii­kon­lo­pun ajan Kuor­ta­neen ur­hei­luo­pis­ton lois­ta­vis­sa olo­suh­teis­sa. Seu­ra­lei­rin jär­jes­tä­mi­nen oli ol­lut oh­jaa­jien haa­vee­na jo use­am­man vuo­den ajan ja tänä vuon­na Ai­no-Kai­sa Sih­vo­sen tart­tu­es­sa lei­ri­vas­taa­van oh­jak­siin lei­ri saa­tiin jär­jes­ty­mään.

Mielipide | Oikaisuvaatimus kaupun­gin­hal­li­tuksen avustus­pää­töksestä

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen teki oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 200 000 € avus­tus­pää­tök­ses­tä Kiin­teis­tö Oy Vir­tain vuok­ra­ta­loil­le.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Rahoitusta yrityksille ja kylien turvatoimiin

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Ylä-Pirkanmaan kylille järjestettiin 20. marraskuuta 2025 Kylätalo turvana- hankkeen infoilta Ruoveden Urheilutalolla, jossa pohjustettiin muun muassa aggregaattien ja kyläradioiden hankintaa. Puhumassa kylätaloagentti Annika Niemi-Liikamaa (vas.) Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeesta.

Seppo Tolvanen

– Ha­ke­muk­sia PoKo ry:n hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lyyn tuli 24 kap­pa­let­ta, jois­ta hal­li­tus puol­si yh­teen­sä 20 ha­ke­mus­ta, ker­too PoKo ry:n pai­kal­lis­ke­hit­tä­jä Sep­po Tol­va­nen.

Pirkan Hiihdon Reppuhiihto hiihdetään lauantaina

Jos vii­me vii­kon­lo­pun Pir­kan Hiih­don Kan­gas-Pirk­ka jäi vä­liin, voi 57 ki­lo­met­rin tai­pa­lees­ta nau­tis­kel­la vie­lä tu­le­va­na lau­an­tai­na Pir­kan Rep­pu­hiih­don mer­keis­sä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Yli 300 laatikollista negatiiveja

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Kun vuo­si­kym­me­niä toi­mi­nut va­lo­ku­vaus­lii­ke muut­taa ja lo­pul­ta lo­pet­taa toi­min­tan­sa, jäl­jel­le jää mil­joo­nia ne­ga­tii­ve­ja sekä sa­doit­tain la­si­ne­ga­tii­ve­ja ja va­lo­ku­via. 

Osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe alkoi

Osal­lis­tu­van bud­je­toin­nin ide­oin­tiin voi osal­lis­tua jo vii­det­tä ker­taa. Vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­os­sa osal­lis­tu­vaan bud­je­toin­tiin on va­rat­tu 10 000 eu­roa, ja yk­sit­täi­sen ide­an enim­mäis­kus­tan­nus voi ol­la 5 000 eu­roa. Myös ide­oi­ta al­le 5 000 eu­ron to­teu­tuk­sis­ta voi eh­dot­taa. 

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Nimikemuutoksia pelastus- ja ensihoitopalveluissa

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Taus­tal­la on muun mu­as­sa si­sä­mi­nis­te­ri­ön suo­si­tus vir­ka­ni­mik­kei­den muut­ta­mi­ses­ta sekä su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von ja mo­ni­nai­suu­den edis­tä­mi­nen.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Uusi single omistettu lastensa puolesta kamppaileville vanhemmille

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Oliver konsertoi Virtain Pirtillä lauantaina 7. maaliskuuta.

Jiri Halttunen

Vir­to­lai­nen pit­kän lin­jan rock-yh­tye Oli­ver juh­lis­taa ke­vääl­lä 10-vuo­tis­ta Ter­vaa ja höy­he­niä -sing­le­ään soit­ta­mal­la nel­jä eri­kois­keik­kaa maa­lis­kuus­sa.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiekko-Karhuille kotietu pudotuspeleihin

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kiekko-Karhut kohtaa puolivälieräsarjassa Jämsänkosken Ilveksen.

Kuvat Kalle Keravuori

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue si­joit­tui jää­kie­kon III-di­vi­si­oo­nan al­ku­sar­jas­sa si­jal­le 11. Al­ku­sar­jas­sa mu­ka­na oli 16 jouk­ku­et­ta.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun joukkue Stadi vs. Lande -ohjelmassa

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vas­kuu­lai­set Heli Jy­ti­lä, Satu Komp­si ja Juha Hörk­kö osal­lis­tui­vat per­jan­tai­na MTV3:n Stadi vs. lan­de -oh­jel­man ku­vauk­siin.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Kuuloviikolla huomio turvalliseen kuulokekuunteluun

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuuloviikon teemana on turvallinen kuulokekuuntelu.

Kuvituskuva

Pro­fes­so­ri, yli­lää­kä­ri Aar­no Diet­zin mu­kaan kuu­lo­vi­at edel­leen yleis­ty­vät ja ai­heut­ta­vat iso­ja kus­tan­nuk­sia. Erää­nä on­gel­ma­na on ym­pä­ris­töm­me melu.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain vuoden ensimmäinen vauva syntyi Kurjenkylään

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Viivi Kauppisen ja Hermanni Mesimäen perheeseen syntyi toinen tyttö 27. tammikuuta. Vauva on tämän vuoden ensimmäinen virtolainen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain vuo­den 2026 en­sim­mäi­nen vau­va syn­tyi tiis­tai-il­ta­na 27. tam­mi­kuu­ta kel­lo 21.21 Vii­vi Kaup­pi­sen ja Her­man­ni Me­si­mä­en per­hee­seen Kur­jen­ky­lään.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Nyt omasta kaupasta tuli totta

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Tyy­li­tu­pa Joen yrit­tä­jä Kir­si Jo­ki­nen jat­kaa vaa­te­kau­pan pi­toa Vir­roil­la vuo­si­kym­me­niä Tuu­la Ala-Kaar­teen luot­saa­man An­nu­lin ti­lois­sa.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Työkonevarkauden tutkinta paljasti myös asuntomurtojen tekijät

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Alkuvuoden 2026 aikana Virroilla on tilastoitu jo yli kymmenen omaisuusrikosta, pari pahoinpitelyä ja kymmenkunta liikennerikkomusta.

Poliisi

– Omai­suus­ri­kok­set ovat se, mikä meil­lä ai­heut­taa eni­ten huol­ta. Pi­hoil­la saat­taa liik­kua po­ruk­kaa, joka ot­taa mu­kaan kai­ken, mitä ir­ti saa. Omai­suu­den pe­rään kan­nat­taa kat­soa ja miet­tiä, mi­ten sitä säi­lyt­tää, avaa ri­kos­ko­mi­sa­rio Kari Aal­tio Keu­ruun po­lii­sis­ta.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi tavoittelee Miss Supranationalin kruunua

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Helmi Kangas vie virtolaisuutta ja luonnonläheisytytä Miss Supranational -kilpailuun. Vapaa-ajalla hän nauttii luonnossa liikkumisesta yhdessä Emmi-koiran kanssa.

Aki Kangas

Vir­to­lai­nen Hel­mi Kan­gas on mu­ka­na Miss Sup­ra­na­ti­o­nal -ki­san Suo­men fi­naa­lis­sa. Voit­ta­ja va­li­taan Hel­sin­gis­sä 22. huh­ti­kuu­ta jär­jes­tet­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Studio Kide tuo Virroille ison kaupungin palveluita

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Vuosi sitten Studio Kide muutti uusiin, isompiin tiloihin entisen liiketilansa naapuriin. Yrittäjä Maria Vitikka kertoo, että liike sai täydellisen muodonmuutoksen lattiasta kattoon.

Piia Hirviniemi

Hel­mi­kuun al­ku­puo­lel­la tuli ku­lu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Stu­dio Kide re­mon­toi Vir­roil­le uu­den, ti­la­vam­man kau­neus­hoi­to­lan Var­pus­tiel­le en­ti­siin Kuk­ka-Rii­tan ti­loi­hin.

Tuija Veija/ kuvituskuva

Pihlajalinna tiedotti Keiturin Soten henkilöstöä

Tuija Veija/ kuvituskuva

Tuija Veija/ kuvituskuva

So­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huh­ti­kuus­sa aloit­ta­va Pih­la­ja­lin­na tie­dot­ti tu­le­vas­ta Kei­tu­rin So­ten hen­ki­lö­kun­taa Ruo­ve­del­lä vii­me tiis­tai­na 10. hel­mi­kuu­ta. Myös vir­to­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä osal­lis­tui ti­lai­suu­teen, sil­lä hen­ki­lös­tö saat­toi seu­ra­ta ti­lai­suut­ta Te­am­sin vä­li­tyk­sel­lä.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vir­tain­tien var­rel­ta

Vaaleanpunainen talo kätkee satoja tarinoita

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Sakari ja Helinä Anttilan omistama Haapala on yksi Virtaintien vanhimmista yhä käytössä olevista rakennuksista.

Tuija Veija

Vaa­le­an­pu­nai­sek­si maa­lat­tu man­sar­di­kat­toi­nen ra­ken­nus Vir­tain­tien ja Laak­so­tien kul­mauk­ses­sa on yk­si Vir­tain­tien van­him­mis­ta yhä käy­tös­sä ole­vis­ta ta­lois­ta. 

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta pahoitellaan lehtien viivästymisiä

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Postilta kerrotaan, että viime aikoina Sanomien jakelu on viivästynyt muutamia kertoja muun muassa keliolosuhteiden ja resurssivajeen takia.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien­kin ja­ke­lus­sa on ol­lut al­ku­vuo­des­ta vii­vet­tä ja jäl­leen ker­ran tors­tain leh­ti on edel­leen per­jan­tai­aa­mus­ta ja­ka­mat­ta osal­le Vir­tain kes­kus­tas­sa asu­vis­ta. Tämä ai­heut­taa ti­laa­jis­sa luon­nol­li­ses­ti när­käs­tys­tä.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Vir­tain­tien var­rel­ta

Jokainen pitäjän asukas voi harjoittaa kylän parasta

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Kiinteistö Oy Teerivuoren isännöitsijä Outi Wilponen ja hallituksen puheenjohtaja Juha Tanhua-Tyrkkö kiipesivät yläilmoihin katsomaan Virtaintietä pääkadun kattojen ylle. Heidän mielestään paikkakunnalla pitäisi keskittyä positiivisiin puoliin, eikä vain tuijottaa tyhjiä liikehuoneistoja.

Riikka Tallila

Kun Ou­ti Wil­po­nen aloit­ti Kiin­teis­tö Oy Tee­ri­vuo­ren isän­nöit­si­jä­nä elo­kuus­sa 2024, odot­ti hän­tä haas­tei­den kir­jo joka lail­la.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Henna Viitanen hakee Pirhan hallin­to­pal­ve­lu­johtajan virkaa

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen on Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintopalvelujohtajan virkaa hakeneiden joukossa ja hänet on kutsuttu myös työhaastatteluun.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen on ha­ke­nut Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­to­pal­ve­lu­joh­ta­jan vir­kaa. Avoin­na ole­vaan teh­tä­vään saa­tiin kaik­ki­aan 42 ha­ke­mus­ta.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Vir­tain­tien var­rel­ta

Parturi Villin lännen kylänraitilta 

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Matti Jarkko Ruovedeltä on ollut V-P Virtasen asiakkaana parturitoiminnan alusta lähtien, liki 70 vuotta. Viimeisin tapaaminen oli huhtikuulla 2023, kun yli 90-vuotias soitti sairaalasta kotiuduttuaan ja pyysi parturia kotikäynnille.

Eija Viinikka-Virtanen

– Pal­jon on tyh­jää ik­ku­naa Vir­tain­tien var­rel­la. Har­mil­li­sen hil­jais­ta, sitä on su­rul­lis­ta kat­sel­la, pa­hoit­te­lee par­tu­ri­liik­keen­sä liki 67 vuot­ta sit­ten pe­rus­ta­nut Veli-Pek­ka Vir­ta­nen.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Abeilla on tänään supertähtien päivä

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Robert Sutinen (vas.), Martti Niemi ja Hugo Tuhkanen abiasuissaan.

Kuvat Tuija Veija

Tä­nään vie­te­tään vir­to­lais­ten su­per­täh­tien, tä­män ke­vään abi­tu­rient­tien juh­la­päi­vää, penk­ka­rei­ta. Penk­ka­ri­päi­vään on val­mis­tau­dut­tu syk­sys­tä läh­tien. 

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Suomen ennätys rikki yli 10 vuoden jälkeen!

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Petri Niemi rikkoi varustevoimanoston ja -penkin Suomen ennätyksen 152 kilon tuloksella. Sarjan edellinen Suomen ennätys vuodelta 2013 kyseisessä sarjassa oli 147,5 kiloa.

Päivi Kulma-aho

Vir­to­lai­nen Pet­ri Nie­mi rik­koi 22. hel­mi­kuu­ta Suo­men en­nä­tyk­sen va­rus­te­voi­ma­nos­ton ja -pen­kin SM-ki­sois­sa Tam­pe­reen Nääs­hal­lis­sa. Tam­pe­reen Voi­man­nos­ta­jia edus­ta­van Nie­men en­nä­tys­tu­los 66-ki­lois­ten sar­jas­sa oli 152 ki­loa.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Yli 300 laatikollista negatiiveja

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Leevi Häkkisen, Jori Hällin ja Armi Hännisen vinkki kuvien säilyttämiselle on kuvakirjojen tekeminen. Irtokuvien taakse ja albumeihin kannattaa kirjoittaa kuvien henkilöiden nimet lyijykynällä.

Tuija Veija

Kun vuo­si­kym­me­niä toi­mi­nut va­lo­ku­vaus­lii­ke muut­taa ja lo­pul­ta lo­pet­taa toi­min­tan­sa, jäl­jel­le jää mil­joo­nia ne­ga­tii­ve­ja sekä sa­doit­tain la­si­ne­ga­tii­ve­ja ja va­lo­ku­via. 

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Wanhat valtasivat parketin

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Virroilla wanhoja tanssitaan perinteisesti lähellä ystävänpäivää.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­tei­set wan­ho­jen tans­sit pi­de­tään vuo­sit­tain lii­kun­ta­hal­lil­la, ja ne mer­kit­se­vät toi­sen vuo­den opis­ke­li­joil­le siir­ty­mis­tä kou­lun van­him­mik­si.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Liedenpohjan vesiosuuskunta investoi varmuuteen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Toisveden pohjaan lasketaan viisi kilometriä uutta runkovesilinjaa. Näin saadaan yhteys Liedenpohjan ja Virtain vesiosuuskuntien välille.

Hannu Koivunen

Lie­den­poh­jas­sa ra­ken­ne­taan par­hail­laan run­ko­ve­si­lin­jaa, jol­la var­mis­te­taan Lie­den­poh­jan Ve­si­o­suus­kun­nan ve­den­saan­ti myös mah­dol­li­sis­sa poik­keu­so­lo­suh­teis­sa. 

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

360 neilikkaa naistenpäivänä

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

LC Virtain toinen varapresidentti Pekka Vähämäki ilahdutti Kirsti Tulijokea (oik.) ja Eeva Ahventa naistenpäivän kunniaksi neilikoilla.

Riikka Tallila

LC Vir­rat jat­kaa ai­koi­naan Sep­po Huos­ti­lan ide­oi­maa yli tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kes­tä­nyt­tä kuk­ka­pe­rin­net­tä nais­ten­päi­vä­nä.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Viime vuonna syntyneille oma juhla

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Virtain ensimmäinen vauvajuhla sai hyvän vastaanoton, kun 32 vauvasta paikalle pääsi 23. Vauvajuhlan ohjelmaan kuului Merikanto-opiston muskarihetki, jonne päästiin Johanna Rinta-ahon johdolla.

Kuvat Riikka Tallila

Vau­va­juh­laa vie­tet­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa Vir­roil­la vii­me per­jan­tai­na 6. hel­mi­kuu­ta. Pöy­tä oli ka­tet­tu pilt­ti­pur­keil­la ja täy­te­ka­kuil­la.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueen ykkösjuttu

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen  kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Kun hankepäällikkö Meidän Perinnekylä -hankkeeseen saadaan, niin hänen tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista työtä. Siihen kuuluu tässä vaiheessa ensisijaisesti yritystoiminnan kehittäminen Perinnekylän alueella.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä-hank­kees­sa rek­ry­toi­daan han­ke­päl­lik­köä ja toi­mi lai­te­taan pian avoi­meen ha­kuun. Teh­tä­vä on 50-pro­sent­ti­sen ja va­lin­ta teh­dään heti, kun so­pi­va hen­ki­lö sii­hen löy­tyy. Han­ke kes­tää vuo­den 2027 maa­lis­kuu­hun.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pyrypäivän puuhasteluja Perinnekylässä

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Justus Takaniemelle maistui paahdettu vaahtokarkki.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hiih­to­lo­man al­ku­viik­ko saa­tiin naut­tia au­rin­koi­ses­ta pik­ku­pak­ka­ses­ta ja ul­koi­lu­sää oli mitä par­hain. Tors­tai oli va­rat­tu las­ten tou­huil­le Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Henkilöjutut kiinnostavimman sisällön kärjessä

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Suomenselän Sanomien lukijakyselyssä henkilöhaastattelujen ohella lukijoita kiinnostaa historiasivut, vanhat valokuvat sekä nostalgianurkka.

Kuvituskuva

Tam­mi­kuun lo­pus­sa päät­ty­neen lu­ki­ja­ky­se­lyn vas­tauk­set on pe­rat­tu läpi. Saim­me yh­teen­sä 138 vas­taus­ta, kii­tos niis­tä jo­kai­ses­ta. 

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Monitoimipalvelu löysi vihdoin uudet tilat

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Yrittäjä Kalevi Suhonen kertoo, että uusiin toimitiloihin asennettu nosturikin on jo otettu käyttöön, ja ensimmäistä autoa on päästy hitsaamaan sen varassa.

Piia Hirviniemi

Vuo­des­ta 2022 läh­tien toi­mi­nut Mo­ni­toi­mi­pal­ve­lu Su­ho­nen Oy siir­tyi hel­mi­kuun alus­sa uu­siin toi­mi­ti­loi­hin Mei­je­ri­tiel­le.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu sulkee ovensa

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Purran Kukka ja Hautauspalvelu on avoinna viimeisen kerran 3. helmikuuta.

Piia Hirviniemi

Pit­kään pai­kal­li­se­na toi­mi­ja­na tun­net­tu Pur­ran Kuk­ka ja Hau­taus­pal­ve­lu / Olk­ko­nen & Sa­lo­ran­ta Oy päät­tää lii­ke­toi­min­tan­sa 3. hel­mi­kuu­ta.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Metsässä tulee rauhallinen olo

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Luonnon monimuotoisuutta ihaileva Aku Jaatinen sai parhaat pisteet Metsävisassa. Metsävisa-organisaation puolesta hänet palkittiin kuksalla ja kunniakirjalla.

Tuija Veija

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 8.–9.-luok­kien op­pi­laat osal­lis­tui­vat en­nen tal­vi­lo­maa Met­sä­vi­saan. Voit­ta­jak­si sel­viy­tyi 9.-luok­ka­lai­nen Aku Jaa­ti­nen.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Suomen mestaruus tasoitti Donna POP-orkesterin tietä

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat uu­ti­soi 22. tam­mi­kuu­ta 1976, et­tä jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä 1975 Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­ty­jen nuor­ten pop-or­kes­te­rei­den SM-kil­pai­luis­sa voi­ton saa­vut­ta­nut Don­na-bän­di sai rus­ke­an kir­je­kuo­ren kaup­pa­lan­val­tuus­ton ko­kouk­sen yh­tey­des­sä.