Luotta­mus­teh­täviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa

Kun­ta­lii­ton tuo­reen kun­ta­päät­tä­jä­tut­ki­muk­sen mu­kaan luot­ta­mus­teh­tä­viin käy­te­tään kes­ki­mää­rin seit­se­män tun­tia vii­kos­sa. Kak­si kol­mes­ta luot­ta­mus­hen­ki­lös­tä pi­tää luot­ta­mus­teh­tä­vien vaa­ti­maa ajan­käyt­töä so­pi­va­na ja vain joka vii­den­nen mie­les­tä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den hoi­to vie lii­an pal­jon ai­kaa.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Abit in Action

Vir­tain abi­tu­rien­tit juh­li­vat penk­ka­rei­ta toi­min­ta­e­lo­ku­va­san­ka­rei­den hah­mois­sa tä­nään tors­tai­na. Vi­pi­nää tuo­tiin niin yh­te­näis­kou­lul­le kuin ky­län­rai­til­le.

Mielipide | Tuulivoima näissä vaaleissa

Vir­roil­la jo­kai­nen ää­nes­tä­jä ja eh­do­kas jou­tuu ot­ta­maan kan­taa tän­ne voi­mal­li­ses­ti pyr­ki­viin tuu­li­puis­toi­hin.

Kaksi kolmesta kuntapäättäjästä uskoo tuulivoiman lisäävän elinvoimaa

Voi­maa Tuu­les­ta -ko­a­li­tio jul­kai­si per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta kun­ta­päät­tä­jil­le suun­na­tun tuu­li­voi­ma­ky­se­lyn tu­lok­set. Tu­lok­set pal­jas­ta­vat, et­tä kun­ta­päät­tä­jät ym­pä­ri Suo­men tun­nis­ta­vat uu­siu­tu­van ener­gi­an mer­ki­tyk­sen kun­tien ta­lou­del­le ja elin­voi­mal­le. Sa­mal­la esiin nou­see tar­ve yh­teis­työl­le ja avoi­mel­le kes­kus­te­lul­le haas­tei­den rat­kai­se­mi­sek­si.

Virrat näkyy ja kuuluu Pirkanmaalla

Vir­rat on nä­ky­nyt ja kuu­lu­nut isos­ti, kun Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­tiin Suo­men par­haa­na pai­kal­li­syh­dis­tyk­se­nä vii­me per­jan­tai­na ko­vas­sa sar­jas­sa.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Omavaraisuus kiinnostaa tänä päivänä

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Vil­je­li­jöi­den tal­vi­päi­vil­le Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­seen ko­koon­tuu täl­lä vii­kol­la par­haim­mil­laan yli 30 osal­lis­tu­jaa eri puo­lil­ta Suo­mea ai­na Ro­va­nie­meä myö­ten. Oh­jel­maan si­säl­tyy ajan­koh­tai­sia alus­tuk­sia, ja nii­den poh­jal­ta käy­tä­viä kes­kus­te­lui­ta.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

”Rukouksessa saan kantaa perhettäni ja kohtaamiani ihmisiä”

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Kun Tar­ja Mä­ki­sel­le, omaa su­kua Jank­ka­ri, va­lit­tiin kum­mi­van­hem­pia Suo­den­nie­mel­lä, lie­kö joh­da­tus­ta, et­tä naa­pu­ris­sa asu­nut kum­mi­tä­ti Ei­la Leh­to­nen oli ko­toi­sin Kil­lin­kos­kel­ta.

Ankkuritoiminta laajenee koko Pirkanmaalle

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue ja Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tos sol­mi­vat jou­lu­kuus­sa 2024 yh­teis­työ­so­pi­muk­sen ank­ku­ri­työ­muo­don käy­tös­tä. Ank­ku­ri­työ­muo­dos­sa nuo­ri ja hä­nen huol­ta­jan­sa koh­da­taan hei­dän tar­pei­siin­sa rää­tä­löi­ty­nä mo­ni­vi­ra­no­mai­syh­teis­työ­nä yh­den pöy­dän ää­res­sä.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Vaskivesi ja Killinkoski kylämatkailun pilottikyliksi

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Kil­lin­kos­ki ja Vas­ki­ve­si ovat Vir­roil­ta mu­ka­na Kes­tä­vää ky­lä­mat­kai­lua Nä­si­jär­vel­lä -yh­teis­työ­hank­kees­sa, jota hal­lin­noi­vat Le­a­der-ryh­mät PoKo ry ja Kant­ri ry.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Paikal­li­syh­dis­tyskisan voitto oli huikea yllätys

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja Mer­vi Vilén ker­toi maa­nan­tai­na ole­van­sa vie­lä­kin pö­ker­ryk­sis­sä Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tys­kil­pai­lun voi­tos­ta. Yrit­tä­jä­jär­jes­tön par­haat pai­kal­li­syh­dis­tyk­set pal­kit­tiin Vai­kut­ta­ja­foo­ru­mis­sa Hel­sin­gis­sä per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Rantanen jatkaa Virtain Fysioterapian liiketoimintaa

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­an yrit­tä­jä Mat­ti Väi­sä­nen on myy­nyt yri­tyk­sen­sä lii­ke­toi­min­nan kol­le­gal­leen Han­ne­le Ran­ta­sel­le. Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­as­ta tu­lee Ran­ta­sen Vir­tain Hoi­va ja Fy­sio -yri­tyk­sen apu­toi­mi­ni­mi.

Poikkeuksellisen talven seuraukset näkyvät maanteillä

Su­la­mis­ve­det, sa­tei­set säät ja nol­lan mo­lem­min puo­lin sa­han­nut läm­pö­ti­la ovat edis­tä­neet pääl­lys­te­vau­ri­oi­den syn­tyä eri­tyi­ses­ti ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa. Tien­käyt­tä­jien on syy­tä ol­la valp­pai­na ja so­vit­taa ajo­no­peus val­lit­se­viin olo­suh­tei­siin, myös ta­val­lis­ta suu­rem­pi tur­va­vä­li aut­taa ha­vait­se­maan mah­dol­li­set vau­ri­ot ajois­sa.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Ensimmäistä kertaa haettavana isänpäi­vä­kun­ni­a­merkki

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tot pyy­tä­vät 14. maa­lis­kuu­ta men­nes­sä esi­tyk­set vuo­den 2025 isän­päi­vä­kun­ni­a­merk­kien saa­jik­si. Esi­tyk­sen voi­vat teh­dä kun­nat, seu­ra­kun­nat, yh­dis­tyk­set ja muut yh­tei­söt sekä pal­kit­ta­van bi­o­lo­gi­set ja ei-bi­o­lo­gi­set lap­set. 

Kuvituskuva

Lukurauhan päivä sunnuntaina

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men Kir­ja­sää­tiö kut­suu suo­ma­lai­sia rau­hoit­tu­maan kir­jo­jen pa­riin Lu­ku­rau­han päi­vän mer­keis­sä tä­män vii­kon sun­nun­tai­na 9. hel­mi­kuu­ta. Tar­koi­tus on rau­hoit­taa päi­vä kir­jo­jen lu­ke­mi­sel­le tai kuun­te­le­mi­sel­le, yk­sin tai yh­des­sä mui­den kans­sa.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

”Sanelma on rakkain satuhahmoni”

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Ku­va­tai­tei­li­ja Tuu­lia Mar­ja­nen Ni­va­las­ta on Suo­men­se­län Sa­no­mien uu­si ku­va­pa­ki­noit­si­ja. Mar­ja­nen vie lu­ki­jat pa­ki­nois­saan Ket­tu­lan ky­län ta­pah­tu­miin.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjät palkittiin Suomen parhaana paikal­li­syh­dis­tyksenä

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Vir­tain Yrit­tä­jät, Tai­vas­sa­lon Yrit­tä­jät, Lau­kaan Yrit­tä­jät ja Ro­va­nie­men Yrit­tä­jät on pal­kit­tu Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tyk­si­nä. Vuo­den toi­mi­a­la­jär­jes­tö on AKY – Aka­va­lai­set yrit­tä­jät Ry.

Mielipide | Mielipiteitä tuulivoimasta

Jor­ma Au­tio on pyy­tä­nyt ny­kyi­sil­tä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta mie­li­pi­tei­tä tuu­li­voi­mas­ta. Olen seu­ran­nut ak­tii­vi­ses­ti tuu­li­voi­man ke­hi­tys­tä vuo­des­ta 2016, kun kä­vim­me tu­tus­tu­mas­sa Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n hal­li­tuk­sen kans­sa tuu­li­voi­ma­loi­hin Poh­jan­maal­la.

Poliisi valvoi raskasta liikennettä Sisä-Suomessa

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen par­ti­ot val­voi­vat te­hos­te­tus­ti ras­kas­ta lii­ken­net­tä 48 tun­tia kes­tä­nees­sä val­von­tais­kus­sa 3.–5. hel­mi­kuu­ta 2025. Val­von­taa koh­den­net­tiin ta­va­ra­lii­ken­teen osal­ta eri­tyi­ses­ti ajo- ja le­po­ai­ko­jen nou­dat­ta­mi­seen, kuor­man var­mis­ta­mi­seen, ajo­neu­vo­jen kun­toon sekä yli­kuor­miin. Val­von­taa teh­tiin laa­ja-alai­ses­ti niin Pir­kan­maal­la kuin Kes­ki-Suo­mes­sa.

Kuvituskuva

Ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

Kuvituskuva

Kuvituskuva

SPE­Kin tut­ki­muk­sen mu­kaan lä­hes puo­lel­ta suo­ma­lai­sis­ta puut­tuu puh­das kan­nel­li­nen äm­pä­ri tai ka­nis­te­ri. Kah­del­ta kol­ma­so­sal­ta puut­tuu pul­lo­ve­si. Myös va­rau­tu­mis­kou­lut­ta­jil­le esi­te­tyt ky­sy­myk­set ker­to­vat sii­tä, et­tä suo­ma­lai­set ei­vät tie­dä va­rau­tu­mi­ses­ta ve­si­kat­koon riit­tä­väs­ti.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoasemalta säätiedot 10 minuutin välein

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Eta­na, eta­na näy­tä sar­ves, on­ko huo­men­na pou­ta, ky­sel­tiin lap­se­na. Ny­kyi­sin sää­en­nus­teis­sa luo­te­taan tek­no­lo­gi­aan ja ti­las­to­tie­tee­seen.

Pirkanmaalaiset ovat ottaneet digitaaliset palvelut omakseen

Di­gi­taa­li­nen asi­oin­ti li­sään­tyi vuon­na 2024 kai­kis­sa Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een di­gi­pal­ve­luis­sa. Lä­hes puo­let pir­kan­maa­lai­sis­ta on jo re­kis­te­röi­ty­nyt Oma­Pir­ha-pal­ve­luun.

Mielipide | Tuulivoi­ma­ra­ken­taminen on nykyajan kolonialismia

Ko­lo­ni­a­lis­mi al­koi, kun ute­li­aat eu­roop­pa­lai­set läh­ti­vät et­si­mään uu­sia kau­ko­mai­ta. He päät­ti­vät, et­tä löy­tä­jä saa pi­tää. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen luon­non­va­ro­jen ryös­tä­mis­tä pi­de­tiin ihan lu­val­li­se­na. Myö­hem­min näi­tä his­to­ri­an hä­pe­äl­li­siä te­ko­ja on pyy­del­ty an­teek­si. Vää­ryyk­sien ai­heut­ta­mat haa­vat ovat vie­lä­kin jäl­jel­lä.

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Gal­lup

Oletko varautunut poikkeus­ti­lan­teisiin?

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

– Kyl­lä olen. Ko­to­na on ai­na kah­dek­san lit­raa vet­tä jää­kaa­pis­sa ja ruo­kaa. Us­koi­sin pär­jää­vä­ni 72 tun­tia ko­ti­va­ral­la­ni. Myrs­ky­jen myö­tä va­rau­tu­mis­ta on tul­lut aja­tel­leek­si.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

29 väestönsuojaa Virroilla

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suo­men­se­län Sa­no­mien tie­to­jen mu­kaan Vir­roil­la on yh­teen­sä 29 vä­es­tön­suo­jaa, jois­ta te­ol­li­suu­des­sa kah­dek­san, op­pi­lai­tok­sis­sa kol­me, asuin­ta­lois­sa 15 ja muis­sa ra­ken­nuk­sis­sa kol­me.

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Kuvituskuva

Miten teillä on varauduttu?

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Kuvituskuva

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Varautumispäivän teemana on Kotivara alkaa vedestä.

Kuvituskuva

Täl­lä vii­kol­la esil­lä on va­rau­tu­mi­nen. Ai­he on saa­nut oman val­ta­kun­nal­li­sen päi­vän­sä­kin, jota vie­te­tään tu­le­va­na per­jan­tai­na eri puo­lil­la Suo­mea. Vi­ra­no­mais­ten ja jär­jes­tö­jen yh­tei­nen suo­si­tus on, et­tä jo­kai­sen ko­ti­ta­lou­den tu­li­si ol­la va­rau­tu­nut vä­hin­tään 72 tun­nin ajak­si.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Maaseudulla varautuminen on itsestään selvää

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

– Tääl­lä si­vu­ky­läl­lä on pie­nes­tä pi­tä­en to­tut­tu sii­hen, et­tä ko­to­na on ai­na jo­tain, mis­tä lait­taa ruo­kaa. Myös lääk­kei­tä ja hy­gie­ni­a­tar­vik­kei­ta on pit­käk­si ai­kaa va­ras­tos­sa. On­gel­mak­si voi muo­dos­tua polt­to­ai­neen saan­ti ag­g­re­gaat­tei­hin, joil­la esi­mer­kik­si ve­si­o­suus­kun­nat voi­vat pum­pa­ta vet­tä ver­kos­toon säh­kö­kat­ko­jen ai­ka­na, miet­ti­vät Kur­jen­ky­län Pel­to­pe­räl­lä asu­vat Ar­ja ja Mat­ti Yli-Hie­ta­nen.

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

Arto Kovasin

Visuveden kyläkyselyyn 345 vastausta

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

Arto Kovasin

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

207 kyläkyselyyn vastannutta kannatti Visuveden liittämistä Virtaihin.

Arto Kovasin

Vi­su­ve­den ky­lä­ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta 60 pro­sent­tia kan­nat­taa ky­län liit­tä­mis­tä osak­si Vir­tain kau­pun­kia. Vas­taus­lo­mak­kei­ta pa­lau­tui mää­rä­ai­kaan, 2. hel­mi­kuu­ta men­nes­sä, 200 kap­pa­let­ta, jois­sa vas­taa­jia oli yh­teen­sä 345.

Kaupungin valmiusryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa

Per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta va­rau­tu­mis­päi­vää. Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus tar­kas­te­li asi­aa pai­kal­li­ses­ti eri nä­kö­kul­mis­ta. Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen vas­ta­si muun mu­as­sa val­mius­suun­ni­tel­maa ja va­rau­tu­mis­ta kos­ke­viin ky­sy­myk­siin.

Kaupunki mukaan maaperää koskevaan selvitys­hank­keeseen

Vir­tain kau­pun­ki päät­tää läh­teä Pir­kan­maan ELY-kes­kuk­sen yh­teis­työ­kump­pa­nik­si Kes­kus­tie 4 ja 5 pi­laan­tu­nei­suus­sel­vi­tyk­siin.

Mielipide | Yhteisölliset, ikäystävälliset asuinalueet palvelevat kaikkia ikäryhmiä

Suo­men vä­es­tö ikään­tyy vauh­dil­la. 85 vuot­ta täyt­tä­nei­den mää­rä tu­lee kak­sin­ker­tais­tu­maan vuo­teen 2040 men­nes­sä. Sa­ma­nai­kai­ses­ti sekä hen­ki­lös­tö­pu­la et­tä ta­lou­del­li­set re­surs­sit ovat krii­siy­ty­neet min­kä seu­rauk­se­na ikäih­mis­ten asu­mi­sen pal­ve­lu­verk­koa kar­si­taan. Lain­sää­dän­nön mu­kaan lai­tos­pai­kois­ta tu­lee luo­pua 2028 men­nes­sä.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Abit in Action

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Vir­tain abi­tu­rien­tit juh­li­vat penk­ka­rei­ta toi­min­ta­e­lo­ku­va­san­ka­rei­den hah­mois­sa tä­nään tors­tai­na. Vi­pi­nää tuo­tiin niin yh­te­näis­kou­lul­le kuin ky­län­rai­til­le.

Mielipide | Tuulivoima näissä vaaleissa

Vir­roil­la jo­kai­nen ää­nes­tä­jä ja eh­do­kas jou­tuu ot­ta­maan kan­taa tän­ne voi­mal­li­ses­ti pyr­ki­viin tuu­li­puis­toi­hin.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Kaksi kolmesta kuntapäättäjästä uskoo tuulivoiman lisäävän elinvoimaa

Voi­maa Tuu­les­ta -ko­a­li­tio jul­kai­si per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta kun­ta­päät­tä­jil­le suun­na­tun tuu­li­voi­ma­ky­se­lyn tu­lok­set. Tu­lok­set pal­jas­ta­vat, et­tä kun­ta­päät­tä­jät ym­pä­ri Suo­men tun­nis­ta­vat uu­siu­tu­van ener­gi­an mer­ki­tyk­sen kun­tien ta­lou­del­le ja elin­voi­mal­le. Sa­mal­la esiin nou­see tar­ve yh­teis­työl­le ja avoi­mel­le kes­kus­te­lul­le haas­tei­den rat­kai­se­mi­sek­si.

Virrat näkyy ja kuuluu Pirkanmaalla

Vir­rat on nä­ky­nyt ja kuu­lu­nut isos­ti, kun Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­tiin Suo­men par­haa­na pai­kal­li­syh­dis­tyk­se­nä vii­me per­jan­tai­na ko­vas­sa sar­jas­sa.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Rantanen jatkaa Virtain Fysioterapian liiketoimintaa

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­an yrit­tä­jä Mat­ti Väi­sä­nen on myy­nyt yri­tyk­sen­sä lii­ke­toi­min­nan kol­le­gal­leen Han­ne­le Ran­ta­sel­le. Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­as­ta tu­lee Ran­ta­sen Vir­tain Hoi­va ja Fy­sio -yri­tyk­sen apu­toi­mi­ni­mi.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

”Rukouksessa saan kantaa perhettäni ja kohtaamiani ihmisiä”

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Kun Tar­ja Mä­ki­sel­le, omaa su­kua Jank­ka­ri, va­lit­tiin kum­mi­van­hem­pia Suo­den­nie­mel­lä, lie­kö joh­da­tus­ta, et­tä naa­pu­ris­sa asu­nut kum­mi­tä­ti Ei­la Leh­to­nen oli ko­toi­sin Kil­lin­kos­kel­ta.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Paikal­li­syh­dis­tyskisan voitto oli huikea yllätys

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja Mer­vi Vilén ker­toi maa­nan­tai­na ole­van­sa vie­lä­kin pö­ker­ryk­sis­sä Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tys­kil­pai­lun voi­tos­ta. Yrit­tä­jä­jär­jes­tön par­haat pai­kal­li­syh­dis­tyk­set pal­kit­tiin Vai­kut­ta­ja­foo­ru­mis­sa Hel­sin­gis­sä per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta.

Luotta­mus­teh­täviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa

Kun­ta­lii­ton tuo­reen kun­ta­päät­tä­jä­tut­ki­muk­sen mu­kaan luot­ta­mus­teh­tä­viin käy­te­tään kes­ki­mää­rin seit­se­män tun­tia vii­kos­sa. Kak­si kol­mes­ta luot­ta­mus­hen­ki­lös­tä pi­tää luot­ta­mus­teh­tä­vien vaa­ti­maa ajan­käyt­töä so­pi­va­na ja vain joka vii­den­nen mie­les­tä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den hoi­to vie lii­an pal­jon ai­kaa.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjät palkittiin Suomen parhaana paikal­li­syh­dis­tyksenä

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Vir­tain Yrit­tä­jät, Tai­vas­sa­lon Yrit­tä­jät, Lau­kaan Yrit­tä­jät ja Ro­va­nie­men Yrit­tä­jät on pal­kit­tu Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tyk­si­nä. Vuo­den toi­mi­a­la­jär­jes­tö on AKY – Aka­va­lai­set yrit­tä­jät Ry.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Omavaraisuus kiinnostaa tänä päivänä

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Vil­je­li­jöi­den tal­vi­päi­vil­le Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­seen ko­koon­tuu täl­lä vii­kol­la par­haim­mil­laan yli 30 osal­lis­tu­jaa eri puo­lil­ta Suo­mea ai­na Ro­va­nie­meä myö­ten. Oh­jel­maan si­säl­tyy ajan­koh­tai­sia alus­tuk­sia, ja nii­den poh­jal­ta käy­tä­viä kes­kus­te­lui­ta.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Vaskivesi ja Killinkoski kylämatkailun pilottikyliksi

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Kil­lin­kos­ki ja Vas­ki­ve­si ovat Vir­roil­ta mu­ka­na Kes­tä­vää ky­lä­mat­kai­lua Nä­si­jär­vel­lä -yh­teis­työ­hank­kees­sa, jota hal­lin­noi­vat Le­a­der-ryh­mät PoKo ry ja Kant­ri ry.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin ammatti oli toiveammattina jo lapsena

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Olen ko­toi­sin Po­ris­ta ja ko­ti­ni on Po­rin Noor­mar­kus­sa. Työ­vii­koil­la asun Vir­roil­la. Per­hee­see­ni kuu­lu­vat avi­o­mies ja jo ai­kui­set kak­so­set.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

”Sanelma on rakkain satuhahmoni”

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Ku­va­tai­tei­li­ja Tuu­lia Mar­ja­nen Ni­va­las­ta on Suo­men­se­län Sa­no­mien uu­si ku­va­pa­ki­noit­si­ja. Mar­ja­nen vie lu­ki­jat pa­ki­nois­saan Ket­tu­lan ky­län ta­pah­tu­miin.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Ensimmäistä kertaa haettavana isänpäi­vä­kun­ni­a­merkki

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tot pyy­tä­vät 14. maa­lis­kuu­ta men­nes­sä esi­tyk­set vuo­den 2025 isän­päi­vä­kun­ni­a­merk­kien saa­jik­si. Esi­tyk­sen voi­vat teh­dä kun­nat, seu­ra­kun­nat, yh­dis­tyk­set ja muut yh­tei­söt sekä pal­kit­ta­van bi­o­lo­gi­set ja ei-bi­o­lo­gi­set lap­set. 

Liiken­ne­on­net­tomuus Makkaraojalla

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­la Pa­lo­lam­min­tien (tie 23) ja Vas­ki­ve­den­tien (tie 65) ris­teyk­seen hie­man en­nen puol­ta kah­ta tä­nään per­jan­tai­na.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Tanssit jatkuvat Linjatiellä

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tans­sik­lu­bi Le­vot­to­mat ja­lat muut­taa toi­min­tan­sa Vir­tain­tiel­tä Lin­ja­tiel­le en­ti­sen El­mo­Ne­tin ti­loi­hin.

Mielipide | Mielipiteitä tuulivoimasta

Jor­ma Au­tio on pyy­tä­nyt ny­kyi­sil­tä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta mie­li­pi­tei­tä tuu­li­voi­mas­ta. Olen seu­ran­nut ak­tii­vi­ses­ti tuu­li­voi­man ke­hi­tys­tä vuo­des­ta 2016, kun kä­vim­me tu­tus­tu­mas­sa Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n hal­li­tuk­sen kans­sa tuu­li­voi­ma­loi­hin Poh­jan­maal­la.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoasemalta säätiedot 10 minuutin välein

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Eta­na, eta­na näy­tä sar­ves, on­ko huo­men­na pou­ta, ky­sel­tiin lap­se­na. Ny­kyi­sin sää­en­nus­teis­sa luo­te­taan tek­no­lo­gi­aan ja ti­las­to­tie­tee­seen.

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Vapepa mukana lisäämässä varautumisen valmiutta

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Va­paa­eh­toi­sen pe­las­tus­pal­ve­lun, Va­pe­pan kou­lu­tuk­set ja toi­min­ta ovat jo vuo­sia liit­ty­neet va­rau­tu­mi­seen.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahahaku alkaa

Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton Pir­kan­maan ra­has­ton vuo­den 2025 apu­ra­hat ovat ha­et­ta­vis­sa 20. tam­mi­kuu­ta –7. hel­mi­kuu­ta.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-palvelut siirtyivät valtiolta takaisin kunnille

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-pal­ve­lut siir­tyi­vät vuo­den alus­ta 2025 ta­kai­sin val­ti­ol­ta kun­nil­le. Alu­e­joh­ta­ja Lot­ta Lam­mi Tam­pe­reel­ta ker­too, et­tä val­mis­te­lu­työ on ol­lut pit­kä pro­ses­si, jota edel­si kol­me ko­kei­lua. Uu­teen toi­min­taan siir­ryt­tiin as­teit­tain.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Elämäänsä tyytyväinen kamera­nul­koi­luttaja

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Kun va­lo­ku­vaa­ja ja yrit­tä­jä Jori Häll jäi eläk­keel­le pari vuot­ta sit­ten, al­koi uu­den elä­män opet­te­lu. Yh­täk­kiä ei ol­lut­kaan kii­re min­ne­kään.

Kuvituskuva

Ämpärikansalta puuttuu puhdas ämpäri ja pullovesi

Kuvituskuva

Kuvituskuva

SPE­Kin tut­ki­muk­sen mu­kaan lä­hes puo­lel­ta suo­ma­lai­sis­ta puut­tuu puh­das kan­nel­li­nen äm­pä­ri tai ka­nis­te­ri. Kah­del­ta kol­ma­so­sal­ta puut­tuu pul­lo­ve­si. Myös va­rau­tu­mis­kou­lut­ta­jil­le esi­te­tyt ky­sy­myk­set ker­to­vat sii­tä, et­tä suo­ma­lai­set ei­vät tie­dä va­rau­tu­mi­ses­ta ve­si­kat­koon riit­tä­väs­ti.

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Gal­lup

Oletko varautunut poikkeus­ti­lan­teisiin?

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

– Kyl­lä olen. Ko­to­na on ai­na kah­dek­san lit­raa vet­tä jää­kaa­pis­sa ja ruo­kaa. Us­koi­sin pär­jää­vä­ni 72 tun­tia ko­ti­va­ral­la­ni. Myrs­ky­jen myö­tä va­rau­tu­mis­ta on tul­lut aja­tel­leek­si.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

Kerttu neuloo yhä useat Virtain rasat vuodessa

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

– On­han se sata vuot­ta pit­kä ikä, mut­ta näin aja­tel­len ai­ka on men­nyt äk­kiä, Ilo­nen nau­rah­taa kuk­ka­me­ren kes­kel­lä syn­ty­mä­päi­vän vie­ton jäl­keen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Aikaa ja energiaa tarttua uuteen haasteeseen

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Virrat-päivän palkinnon sai Elämänlanka-Ravintolat Oy, joka pyörittää Rantaterassi Baarpuuria ja ensi kesänä myös Ruoveden rantaravintolaa. Palkinnosta iloitsivat Juha Nurmi, Jonna Tervanen ja Saana Ahonen.

Tuija Veija

Tänä vuon­na Vir­rat-pal­kin­to myön­net­tiin Ran­ta­te­ras­si Baar­puu­rin toi­min­taa har­joit­ta­val­le Elä­män­lan­ka-Ra­vin­to­lat Oy:lle.

Poikkeuksellisen talven seuraukset näkyvät maanteillä

Su­la­mis­ve­det, sa­tei­set säät ja nol­lan mo­lem­min puo­lin sa­han­nut läm­pö­ti­la ovat edis­tä­neet pääl­lys­te­vau­ri­oi­den syn­tyä eri­tyi­ses­ti ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa. Tien­käyt­tä­jien on syy­tä ol­la valp­pai­na ja so­vit­taa ajo­no­peus val­lit­se­viin olo­suh­tei­siin, myös ta­val­lis­ta suu­rem­pi tur­va­vä­li aut­taa ha­vait­se­maan mah­dol­li­set vau­ri­ot ajois­sa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Hannele Rantanen valmistui toukokuussa sairaanhoitajaksi. Hän kartuttaa kokemusta terveyskeskuksen kiirevastaanotolla, mutta jatkaa myös yritystoimintaa.

Tuija Veija

Fy­si­o­te­ra­peut­ti Han­ne­le Ran­ta­nen on saa­nut 3,5 vuo­den sai­raan­hoi­ta­ja­o­pin­ton­sa pää­tök­seen ja jat­kaa edel­leen yrit­tä­jä­nä Hy­vän Olon kes­kuk­ses­sa.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjät palkittiin Suomen parhaana paikal­li­syh­dis­tyksenä

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Vir­tain Yrit­tä­jät, Tai­vas­sa­lon Yrit­tä­jät, Lau­kaan Yrit­tä­jät ja Ro­va­nie­men Yrit­tä­jät on pal­kit­tu Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tyk­si­nä. Vuo­den toi­mi­a­la­jär­jes­tö on AKY – Aka­va­lai­set yrit­tä­jät Ry.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Rantanen jatkaa Virtain Fysioterapian liiketoimintaa

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­an yrit­tä­jä Mat­ti Väi­sä­nen on myy­nyt yri­tyk­sen­sä lii­ke­toi­min­nan kol­le­gal­leen Han­ne­le Ran­ta­sel­le. Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­as­ta tu­lee Ran­ta­sen Vir­tain Hoi­va ja Fy­sio -yri­tyk­sen apu­toi­mi­ni­mi.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Vaskivesi ja Killinkoski kylämatkailun pilottikyliksi

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Kil­lin­kos­ki ja Vas­ki­ve­si ovat Vir­roil­ta mu­ka­na Kes­tä­vää ky­lä­mat­kai­lua Nä­si­jär­vel­lä -yh­teis­työ­hank­kees­sa, jota hal­lin­noi­vat Le­a­der-ryh­mät PoKo ry ja Kant­ri ry.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Abit in Action

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Vir­tain abi­tu­rien­tit juh­li­vat penk­ka­rei­ta toi­min­ta­e­lo­ku­va­san­ka­rei­den hah­mois­sa tä­nään tors­tai­na. Vi­pi­nää tuo­tiin niin yh­te­näis­kou­lul­le kuin ky­län­rai­til­le.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

”Rukouksessa saan kantaa perhettäni ja kohtaamiani ihmisiä”

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Kun Tar­ja Mä­ki­sel­le, omaa su­kua Jank­ka­ri, va­lit­tiin kum­mi­van­hem­pia Suo­den­nie­mel­lä, lie­kö joh­da­tus­ta, et­tä naa­pu­ris­sa asu­nut kum­mi­tä­ti Ei­la Leh­to­nen oli ko­toi­sin Kil­lin­kos­kel­ta.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Paikal­li­syh­dis­tyskisan voitto oli huikea yllätys

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Virtain Yrittäjät tekivät hattutempun ja pokkasivat Vuoden paikallisyhdistyspalkinnon. Kunniakirjan vastaanottivat Marjut Ahoranta, Karri Kunnas, Eija Kantonen, Marja Haapanen ja Mervi Vilén.

Eija Ranua Pirkanmaan Yrittäjät

Vir­tain Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja Mer­vi Vilén ker­toi maa­nan­tai­na ole­van­sa vie­lä­kin pö­ker­ryk­sis­sä Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tys­kil­pai­lun voi­tos­ta. Yrit­tä­jä­jär­jes­tön par­haat pai­kal­li­syh­dis­tyk­set pal­kit­tiin Vai­kut­ta­ja­foo­ru­mis­sa Hel­sin­gis­sä per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Virrat näkyy ja kuuluu Pirkanmaalla

Vir­rat on nä­ky­nyt ja kuu­lu­nut isos­ti, kun Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­tiin Suo­men par­haa­na pai­kal­li­syh­dis­tyk­se­nä vii­me per­jan­tai­na ko­vas­sa sar­jas­sa.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

”Sanelma on rakkain satuhahmoni”

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Akvarellilla ja akryylilla maalaava Tuulia Marjanen iloitsee, että Kettulan kylän väki pääsee ilahduttamaan kuvapakinoillaan virtolaisia ja muita lehden lukijoita. Yksi rakkaimmista hahmoista on Sanelma.

Tuija Marjanen

Ku­va­tai­tei­li­ja Tuu­lia Mar­ja­nen Ni­va­las­ta on Suo­men­se­län Sa­no­mien uu­si ku­va­pa­ki­noit­si­ja. Mar­ja­nen vie lu­ki­jat pa­ki­nois­saan Ket­tu­lan ky­län ta­pah­tu­miin.

Mielipide | Tuulivoima näissä vaaleissa

Vir­roil­la jo­kai­nen ää­nes­tä­jä ja eh­do­kas jou­tuu ot­ta­maan kan­taa tän­ne voi­mal­li­ses­ti pyr­ki­viin tuu­li­puis­toi­hin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Omavaraisuus kiinnostaa tänä päivänä

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Sokerijuurikasta 80-luvun alussa viljellyt Johannes Poti koki seuraukset, mitä pelloille tapahtuu, jos maaperä ei ole kunnossa. Siihen vaikutti silloinen viljelytekniikka, joka vaihtui myöhemmin biodynaamiseen viljelyyn. – Siinä kohtaa mietti, kannattaako apulantaa kylvää rahana peltoon, jos ilman lannoitusta apilanviljelyllä sato kasvaa paremmin.

Riikka Tallila

Vil­je­li­jöi­den tal­vi­päi­vil­le Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­seen ko­koon­tuu täl­lä vii­kol­la par­haim­mil­laan yli 30 osal­lis­tu­jaa eri puo­lil­ta Suo­mea ai­na Ro­va­nie­meä myö­ten. Oh­jel­maan si­säl­tyy ajan­koh­tai­sia alus­tuk­sia, ja nii­den poh­jal­ta käy­tä­viä kes­kus­te­lui­ta.

Kaksi kolmesta kuntapäättäjästä uskoo tuulivoiman lisäävän elinvoimaa

Voi­maa Tuu­les­ta -ko­a­li­tio jul­kai­si per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta kun­ta­päät­tä­jil­le suun­na­tun tuu­li­voi­ma­ky­se­lyn tu­lok­set. Tu­lok­set pal­jas­ta­vat, et­tä kun­ta­päät­tä­jät ym­pä­ri Suo­men tun­nis­ta­vat uu­siu­tu­van ener­gi­an mer­ki­tyk­sen kun­tien ta­lou­del­le ja elin­voi­mal­le. Sa­mal­la esiin nou­see tar­ve yh­teis­työl­le ja avoi­mel­le kes­kus­te­lul­le haas­tei­den rat­kai­se­mi­sek­si.

Mielipide | Mielipiteitä tuulivoimasta

Jor­ma Au­tio on pyy­tä­nyt ny­kyi­sil­tä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta mie­li­pi­tei­tä tuu­li­voi­mas­ta. Olen seu­ran­nut ak­tii­vi­ses­ti tuu­li­voi­man ke­hi­tys­tä vuo­des­ta 2016, kun kä­vim­me tu­tus­tu­mas­sa Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n hal­li­tuk­sen kans­sa tuu­li­voi­ma­loi­hin Poh­jan­maal­la.

Poikkeuksellisen talven seuraukset näkyvät maanteillä

Su­la­mis­ve­det, sa­tei­set säät ja nol­lan mo­lem­min puo­lin sa­han­nut läm­pö­ti­la ovat edis­tä­neet pääl­lys­te­vau­ri­oi­den syn­tyä eri­tyi­ses­ti ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa. Tien­käyt­tä­jien on syy­tä ol­la valp­pai­na ja so­vit­taa ajo­no­peus val­lit­se­viin olo­suh­tei­siin, myös ta­val­lis­ta suu­rem­pi tur­va­vä­li aut­taa ha­vait­se­maan mah­dol­li­set vau­ri­ot ajois­sa.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Ensimmäistä kertaa haettavana isänpäi­vä­kun­ni­a­merkki

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu.

Kuvituskuva

Alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tot pyy­tä­vät 14. maa­lis­kuu­ta men­nes­sä esi­tyk­set vuo­den 2025 isän­päi­vä­kun­ni­a­merk­kien saa­jik­si. Esi­tyk­sen voi­vat teh­dä kun­nat, seu­ra­kun­nat, yh­dis­tyk­set ja muut yh­tei­söt sekä pal­kit­ta­van bi­o­lo­gi­set ja ei-bi­o­lo­gi­set lap­set. 

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoasemalta säätiedot 10 minuutin välein

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Äijännevan havaintoaseman tuulimittari on hieman eri paikassa kuin muut mittaukset.

Kuvat Ilmatieteen laitos

Eta­na, eta­na näy­tä sar­ves, on­ko huo­men­na pou­ta, ky­sel­tiin lap­se­na. Ny­kyi­sin sää­en­nus­teis­sa luo­te­taan tek­no­lo­gi­aan ja ti­las­to­tie­tee­seen.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Liiken­ne­on­net­tomuus Makkaraojalla

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­la Pa­lo­lam­min­tien (tie 23) ja Vas­ki­ve­den­tien (tie 65) ris­teyk­seen hie­man en­nen puol­ta kah­ta tä­nään per­jan­tai­na.

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Gal­lup

Oletko varautunut poikkeus­ti­lan­teisiin?

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

Juha Valkeejärvi

Juha Valkeejärvi

Kuvat Piia Hirviniemi

– Kyl­lä olen. Ko­to­na on ai­na kah­dek­san lit­raa vet­tä jää­kaa­pis­sa ja ruo­kaa. Us­koi­sin pär­jää­vä­ni 72 tun­tia ko­ti­va­ral­la­ni. Myrs­ky­jen myö­tä va­rau­tu­mis­ta on tul­lut aja­tel­leek­si.

Ankkuritoiminta laajenee koko Pirkanmaalle

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue ja Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tos sol­mi­vat jou­lu­kuus­sa 2024 yh­teis­työ­so­pi­muk­sen ank­ku­ri­työ­muo­don käy­tös­tä. Ank­ku­ri­työ­muo­dos­sa nuo­ri ja hä­nen huol­ta­jan­sa koh­da­taan hei­dän tar­pei­siin­sa rää­tä­löi­ty­nä mo­ni­vi­ra­no­mai­syh­teis­työ­nä yh­den pöy­dän ää­res­sä.

Kuvituskuva

Lukurauhan päivä sunnuntaina

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men Kir­ja­sää­tiö kut­suu suo­ma­lai­sia rau­hoit­tu­maan kir­jo­jen pa­riin Lu­ku­rau­han päi­vän mer­keis­sä tä­män vii­kon sun­nun­tai­na 9. hel­mi­kuu­ta. Tar­koi­tus on rau­hoit­taa päi­vä kir­jo­jen lu­ke­mi­sel­le tai kuun­te­le­mi­sel­le, yk­sin tai yh­des­sä mui­den kans­sa.

Mielipide | Tuulivoi­ma­ra­ken­taminen on nykyajan kolonialismia

Ko­lo­ni­a­lis­mi al­koi, kun ute­li­aat eu­roop­pa­lai­set läh­ti­vät et­si­mään uu­sia kau­ko­mai­ta. He päät­ti­vät, et­tä löy­tä­jä saa pi­tää. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen luon­non­va­ro­jen ryös­tä­mis­tä pi­de­tiin ihan lu­val­li­se­na. Myö­hem­min näi­tä his­to­ri­an hä­pe­äl­li­siä te­ko­ja on pyy­del­ty an­teek­si. Vää­ryyk­sien ai­heut­ta­mat haa­vat ovat vie­lä­kin jäl­jel­lä.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

29 väestönsuojaa Virroilla

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suo­men­se­län Sa­no­mien tie­to­jen mu­kaan Vir­roil­la on yh­teen­sä 29 vä­es­tön­suo­jaa, jois­ta te­ol­li­suu­des­sa kah­dek­san, op­pi­lai­tok­sis­sa kol­me, asuin­ta­lois­sa 15 ja muis­sa ra­ken­nuk­sis­sa kol­me.

Luotta­mus­teh­täviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa

Kun­ta­lii­ton tuo­reen kun­ta­päät­tä­jä­tut­ki­muk­sen mu­kaan luot­ta­mus­teh­tä­viin käy­te­tään kes­ki­mää­rin seit­se­män tun­tia vii­kos­sa. Kak­si kol­mes­ta luot­ta­mus­hen­ki­lös­tä pi­tää luot­ta­mus­teh­tä­vien vaa­ti­maa ajan­käyt­töä so­pi­va­na ja vain joka vii­den­nen mie­les­tä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den hoi­to vie lii­an pal­jon ai­kaa.

Kuvituskuva

Killinkoski ja Vaskivesi retkeilijöiden kyläkeitaiksi

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pyö­räi­ly ja kai­ken­lai­nen ret­kei­ly on suo­si­o­taan kas­vat­ta­va liik­ku­mis­muo­to, on­han ky­sees­sä kiva, kes­tä­vä ja kun­toa ko­hot­ta­va tapa tu­tus­tua lä­hi­koh­tei­siin. Mut­ta mo­nia mie­ti­tyt­tää, us­kal­taa­ko läh­teä ko­vin pit­käl­le. Mitä jos ei jak­sa­kaan, mi­ten pää­see ta­kai­sin? En­tä jos pyö­rä ha­jo­aa? Tai mikä kau­hein­ta, jos eväät lop­pu­vat.

Kaupungin valmiusryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa

Per­jan­tai­na 7. hel­mi­kuu­ta vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta va­rau­tu­mis­päi­vää. Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus tar­kas­te­li asi­aa pai­kal­li­ses­ti eri nä­kö­kul­mis­ta. Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen vas­ta­si muun mu­as­sa val­mius­suun­ni­tel­maa ja va­rau­tu­mis­ta kos­ke­viin ky­sy­myk­siin.

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Vapepa mukana lisäämässä varautumisen valmiutta

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Vapepa kouluttaa vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Kuvassa Vapepan toimintaryhmäläisiä ja ryhmän- sekä joukkueenjohtajia koulutettavana

Tapani Huhtala

Va­paa­eh­toi­sen pe­las­tus­pal­ve­lun, Va­pe­pan kou­lu­tuk­set ja toi­min­ta ovat jo vuo­sia liit­ty­neet va­rau­tu­mi­seen.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

Kerttu neuloo yhä useat Virtain rasat vuodessa

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

– On­han se sata vuot­ta pit­kä ikä, mut­ta näin aja­tel­len ai­ka on men­nyt äk­kiä, Ilo­nen nau­rah­taa kuk­ka­me­ren kes­kel­lä syn­ty­mä­päi­vän vie­ton jäl­keen.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin ammatti oli toiveammattina jo lapsena

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Olen ko­toi­sin Po­ris­ta ja ko­ti­ni on Po­rin Noor­mar­kus­sa. Työ­vii­koil­la asun Vir­roil­la. Per­hee­see­ni kuu­lu­vat avi­o­mies ja jo ai­kui­set kak­so­set.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Maaseudulla varautuminen on itsestään selvää

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

Monesta maalaistalosta ja maatilalta löytyvä aggregaatti on suuri apu pitkien sähkökatkojen aikana. Arja ja Matti Yli-Hietanen ovat käyttäneet sitä jääkaapin kylmänä pitämiseen.

– Tääl­lä si­vu­ky­läl­lä on pie­nes­tä pi­tä­en to­tut­tu sii­hen, et­tä ko­to­na on ai­na jo­tain, mis­tä lait­taa ruo­kaa. Myös lääk­kei­tä ja hy­gie­ni­a­tar­vik­kei­ta on pit­käk­si ai­kaa va­ras­tos­sa. On­gel­mak­si voi muo­dos­tua polt­to­ai­neen saan­ti ag­g­re­gaat­tei­hin, joil­la esi­mer­kik­si ve­si­o­suus­kun­nat voi­vat pum­pa­ta vet­tä ver­kos­toon säh­kö­kat­ko­jen ai­ka­na, miet­ti­vät Kur­jen­ky­län Pel­to­pe­räl­lä asu­vat Ar­ja ja Mat­ti Yli-Hie­ta­nen.

Liiken­ne­on­net­tomuus Makkaraojalla

Pe­las­tus­lai­tos sai hä­ly­tyk­sen lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta Vir­roil­la Pa­lo­lam­min­tien (tie 23) ja Vas­ki­ve­den­tien (tie 65) ris­teyk­seen hie­man en­nen puol­ta kah­ta tä­nään per­jan­tai­na.

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Kuvat Riikka Tallila

Talviclassic tuo lapsuudenkaverit yhteen kerran vuodessa

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Kuvat Riikka Tallila

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Tuttu jengi koolla jälleen. Maalissa Janne Vesa (vas.), Juha Kaipio, Marko Kuula, Eeti Leponiemi, Harri Yliruusi, Juha Puskanen, Markus Hietaniemi ja Rami Valkealahti.

Kuvat Riikka Tallila

Juha Kai­pi­ol­la on par­haim­pien lap­suu­den­ka­ve­rien kans­sa muo­dos­tu­nut pe­rin­ne jär­jes­tää vuo­sit­tain Tal­vic­las­sic-ta­pah­tu­ma. Kak­si­päi­väi­nen ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin 13. ker­ran vii­me per­jan­tain ja lau­an­tain ai­ka­na.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjät palkittiin Suomen parhaana paikal­li­syh­dis­tyksenä

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Virtain Yrittäjien edustajat tuulettivat voittoaan perjantai-iltana 7.helmikuuta. Yhdistys palkittiin 100–200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana.

Atte Kajova

Vir­tain Yrit­tä­jät, Tai­vas­sa­lon Yrit­tä­jät, Lau­kaan Yrit­tä­jät ja Ro­va­nie­men Yrit­tä­jät on pal­kit­tu Suo­men Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tyk­si­nä. Vuo­den toi­mi­a­la­jär­jes­tö on AKY – Aka­va­lai­set yrit­tä­jät Ry.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Mitä kuu­luu ?

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

– Hy­vää kuu­luu, asun per­heem­me kans­sa Kan­ga­sal­la, jon­ne muu­tim­me seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set vii­si vuot­ta Val­met Tech­no­lo­gies yri­tyk­ses­sä Tam­pe­reel­la ra­ken­ne­a­na­lyy­si­puo­len pää­suun­nit­te­li­ja­na, ker­too Heli Met­tä­nen.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Rantanen jatkaa Virtain Fysioterapian liiketoimintaa

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Matti Väisänen ja Hannele Rantanen tekivät kaupat Virtain Fysioterapian liiketoiminnasta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­an yrit­tä­jä Mat­ti Väi­sä­nen on myy­nyt yri­tyk­sen­sä lii­ke­toi­min­nan kol­le­gal­leen Han­ne­le Ran­ta­sel­le. Vir­tain Fy­si­o­te­ra­pi­as­ta tu­lee Ran­ta­sen Vir­tain Hoi­va ja Fy­sio -yri­tyk­sen apu­toi­mi­ni­mi.

Mielipide | Keiturin Soten säästö­toi­men­piteet ja työntekijöiden arvostus

Me Vir­tain ja Ruo­ve­den Su­Per:in am­mat­ti­o­sas­tot olem­me huo­lis­sam­me Kei­tu­rin So­ten pal­ve­luk­ses­sa ole­vis­ta jä­se­nis­täm­me. Kei­tu­rin So­tes­sa käy­ty­jen muu­tos­neu­vot­te­lui­den vai­ku­tuk­set ovat koh­dis­tu­neet pal­jol­ti juu­ri hei­hin.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Geriatrian poliklinikka lähti liikkeelle

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kan pal­ve­lut muut­tu­vat 3. hel­mi­kuu­ta läh­tien, ei­kä Vir­roil­la sen jäl­keen ole enää eril­lis­tä ge­ri­at­ri­an po­lik­li­nik­kaa.

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Riikka Tallila

Pirkanmaan vasemmisto perui Hannu Tiaisen ehdokkuudet kevään vaaleissa

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Riikka Tallila

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Mielipidekirjoituksen Aamulehteen joulukuussa kirjoittanut Hannu Tiainen ei voinut kuvitella, että yhden pienen ihmisen kirjoittelu nostetaan tikun nokkaan Hesarissa. – Kirjoitustani on tulkittu väärin, hän toteaa.

Riikka Tallila

Pir­kan­maan va­sem­mis­to pe­rui kih­ni­ö­läi­sen eh­dok­kaan Han­nu Ti­ai­sen eh­dok­kuu­det kun­ta- ja alu­e­vaa­leis­sa.

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Nina Alkhanova

Adam on vuoden ensimmäinen virtolainen

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Nina Alkhanova

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Usam Alkhanovin ja Ekaterina Kempin perheeseen syntyi vuoden ensimmäinen virtolaisvauva, Adam. Isän sylissä isosisko Diana.

Nina Alkhanova

Vir­tain vuo­den en­sim­mäi­nen vau­va syn­tyi Eka­te­ri­na Kem­pin ja Usam Alk­ha­no­vin per­hee­seen.            

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

Uu­tis­ten viik­ko

Asuntomessut Kotalassa

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kotalan asuntomessujen työryhmä (vas. takana) Kerttu Ikäheimo, Eveliina Rantanen, Liisa Aalto, Eetu Iivonen, Valtteri Ylä-Soininmäki ja Jenni Koskela.

Kuvat Sanna Söyrinki

10–11-vuo­ti­aat huip­pu­suun­nit­te­li­jat työs­ken­te­le­vät tiis­tai­sin ja tors­tai­sin Ko­ta­lan kou­lun tek­ni­sen työn luo­kas­sa en­nak­ko­luu­lot­to­mien pro­jek­tien­sa pa­ris­sa. Puu­ra­ken­teis­ten ta­lo­jen si­sus­tuk­sis­sa ko­keil­laan roh­ke­as­ti eri ma­te­ri­aa­le­ja ja tek­nii­koi­ta.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Elämää Oikansaaressa Vaskivedellä

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Saa­res­sa elet­tiin tuol­loin so­pu­soin­nus­sa luon­non kans­sa ja tur­han kii­rei­sek­si muut­tu­nut elä­män­me­no oli kau­ka­na. Vaik­ka naa­pu­rit ovat mat­kan pääs­sä, pit­kä vä­li­mat­kan to­det­tiin pi­kem­min­kin yh­dis­tä­vän kuin erot­ta­van.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Rei­nen Ti­li­soin­ti on pal­vel­lut vir­to­lai­sia ja lä­hi­seu­dun maa- ja met­sä­ta­lou­den toi­mi­joi­ta kir­jan­pi­to­a­si­ois­sa rei­lun 15 vuo­den ajan. Nyt yrit­tä­jä Rei­ne Lep­pä­nen on ke­ven­tä­mäs­sä työ­taak­kaan­sa.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Tanssit jatkuvat Linjatiellä

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Tanssiklubi Levottomat jalat muuttaa uuteen osoitteeseen Linjatielle. Yhdistyksen jäsenet Jorma Kaihola (vas.), Kristiina Ylistalo ja Esa Kataja odottavat jo innolla kevätkauden alkua.

Piia Hirviniemi

Tans­sik­lu­bi Le­vot­to­mat ja­lat muut­taa toi­min­tan­sa Vir­tain­tiel­tä Lin­ja­tiel­le en­ti­sen El­mo­Ne­tin ti­loi­hin.

Mielipide | Viimeinen sammuttaa valot ?!?

Jou­lu­va­lot pi­me­ä­nä pää­rai­til­la, ko­ros­ta­en Vir­tain­tien kuih­tu­mis­ta. Mis­sään ei ket­tään ja tyh­jiä lii­ke­ti­lo­ja siel­lä tääl­lä.

Auto katolleen ojaan Puttosjärventiellä

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Eija Ranua

Virtain Yrittäjät Pirkanmaan vuoden sähköisin paikallisyhdistys

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Eija Ranua

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Mervi Vilén ja Eija Kantonen ottivat vastaan Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistys -palkinnon viikonloppuna Ellivuoressa.

Eija Ranua

Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­tiin Pir­kan­maan Yrit­tä­jien vuo­den pai­kal­li­syh­dis­tyk­se­nä yrit­tä­jä­vai­kut­ta­jien ti­lai­suu­des­sa El­li­vuo­res­sa vii­me vii­kon­lop­pu­na.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kuvat Piia Hirviniemi

Avarat tilat pääkadun varrella houkuttelivat

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kukka-Riitassa palvelevat Simo Lampinen (vas.), Heidi Hokkanen, Riitta Lahtinen sekä Marja-Leena Pietiläinen (edessä). Uusia tiloja juhlistettiin viime lauantaina Riitan päivän kahvituksella.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hau­taus­pal­ve­lu ja kuk­ka­si­to­mo Kuk­ka-Riit­ta muut­ti uu­siin ti­loi­hin Vir­tain­tiel­le, pää­ka­dun var­rel­le vuo­den alus­sa. Edel­li­ses­sä pai­kas­sa Var­pus­tiel­lä vie­räh­ti 11 vuot­ta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Yliagronomi arvostaa työntekoa ja maalaisjärkeä

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Yli­ag­ro­no­mi Ant­ti Si­pi­lä Vas­ki­ve­del­tä täyt­tää 80 vuot­ta tors­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta. Hän on kut­su­nut vä­keä juh­lis­ta­maan merk­ki­päi­vää lau­an­tai­na 1. hel­mi­kuu­ta Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­le pe­rin­tei­sen ta­lon­poi­kais­lou­naan ää­rel­le.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

Kerttu neuloo yhä useat Virtain rasat vuodessa

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

100-vuotispäiväänsä viime viikolla viettänyt Kerttu Ilonen sanoo, että tässä vaiheessa kaikki on hyvin, kun saa olla kotona ja pystyy hoitamaan arjen askareet.

Tuija Veija

– On­han se sata vuot­ta pit­kä ikä, mut­ta näin aja­tel­len ai­ka on men­nyt äk­kiä, Ilo­nen nau­rah­taa kuk­ka­me­ren kes­kel­lä syn­ty­mä­päi­vän vie­ton jäl­keen.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Marttoja tarvitaan enemmän kuin koskaan

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Virtain Martat miettivät, että nykyisin maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan ja avun tarve lisääntyy joka puolella.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain Mart­to­jen vuo­si 2024 oli mo­ni­puo­li­nen ja sy­dä­mel­li­nen – juu­ri sel­lai­nen, joka osoit­taa, kuin­ka pal­jon yh­tei­sön voi­ma voi saa­da ai­kaan. Sama meno jat­kuu tänä vuon­na.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

”En osaisi olla muuta kuin Irja”

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Ir­ja viet­tää ni­mi­päi­vään­sä 30. tam­mi­kuu­ta. Ir­ja Ma­ja­nen Vas­ki­ve­del­tä ker­too viih­ty­neen­sä hy­vin ni­men­sä kans­sa.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

"Orkesterileirillä ei ole yhtään tylsää hetkeä”

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Harmonikansoiton taitavat virtolaiset Helmi Virta (vas.) ja Anniina Sahi kertovat, että yhteisöllisyys ja uudet kaverit ovat orkesterileirin suola. Konsertissa kuullaan myös meneviä kappaleita, kuten Bill Contin sävellys Rocky themestä. Esityksiä on harmonikansoiton opettaja Saila Korhosen opissa harjoiteltu.

Kuvat Riikka Tallila

Me­ri­kan­to-opis­ton or­kes­te­ri­lei­ri al­koi nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa ei­len tors­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta ja se hui­pen­tuu lau­an­tai­na 1. hel­mi­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vään kon­sert­tiin.

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Riikka Tallila

Työtehtävän päättyminen on kova paikka

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Riikka Tallila

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Muistihoitaja Eija Juvakka-Kuusikolle muutosprosessin läpikäyminen on ollut hyvin raskasta.

Riikka Tallila

Kei­tu­rin So­ten muu­tos­neu­vot­te­lu­jen pää­tyt­tyä, työ­nan­ta­ja päät­ti lo­pet­taa muis­ti­hoi­ta­jan työn Vir­roil­la. Täl­löin muis­ti­hoi­ta­ja­na toi­mi­van Ei­ja Ju­vak­ka-Kuu­si­kon oli teh­tä­vä pää­tös, ot­taa­ko hän vas­taan Kei­tu­rin So­ten tar­jo­a­man työn ko­ti­hoi­dos­ta vai hy­väk­syy­kö sen, et­tä hä­net ir­ti­sa­no­taan.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Tuija Veija

Onnistuneita kohtaamisia työelä­mä­ta­pah­tumassa

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Tuija Veija

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Henkilöstöpalveluyritys Yes HR:n Marko Lähteenkorva ja Veli Kortesluoma kertoivat etenkin metallialalla olevasta työvoimapulasta. Yritys- ja markkinointikooridnaattori Maarit Toroskainen oli tyytyväinen päivän antiin.

Tuija Veija

On­nis­tu Vir­roil­la työ­e­lä­mä­ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin yh­te­näis­kou­lul­la Vir­tain kau­pun­gin ja Tre­dun yh­teis­työ­nä tors­tai­na 23. tam­mi­kuu­ta. Lä­hi­seu­dun kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det oli­vat hy­vin esil­lä ja myös kym­men­kun­ta yri­tys­tä oli esit­te­le­mäs­sä toi­min­taan­sa.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Vaskivesi ja Killinkoski kylämatkailun pilottikyliksi

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Leena Lehtimäki, Noora Haapamäki ja Tapani Heinonen ideoivat yhdessä, kuinka Vaskivedellä vierailevia voidaan huomioida vierailun jälkeen.

Seppo Tolvanen

Kil­lin­kos­ki ja Vas­ki­ve­si ovat Vir­roil­ta mu­ka­na Kes­tä­vää ky­lä­mat­kai­lua Nä­si­jär­vel­lä -yh­teis­työ­hank­kees­sa, jota hal­lin­noi­vat Le­a­der-ryh­mät PoKo ry ja Kant­ri ry.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Hyvän tekeminen tuo hyvän mielen myös itselle

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

– LC-Vir­rat/Tar­jan­ne -klu­bin ke­vät­kau­si jat­kuu ak­tii­vi­se­na, ker­too klu­bip­re­si­dent­ti He­le­na Vuo­ren­maa.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Abit in Action

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Aamujumppa yhtenäiskoululla, Abi25.

Kuvat Tujia Veija

Vir­tain abi­tu­rien­tit juh­li­vat penk­ka­rei­ta toi­min­ta­e­lo­ku­va­san­ka­rei­den hah­mois­sa tä­nään tors­tai­na. Vi­pi­nää tuo­tiin niin yh­te­näis­kou­lul­le kuin ky­län­rai­til­le.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Uu­tis­ten viik­ko

Yläluokan voittopokaali jäi edelleen Killinkoskelle

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Yksi yhteinen pokaali riittää vallan hyvin, kun tarkoituksena on viettää hauska liikunnallinen päivä ja pelata tosissaan, mutta ei vakavissaan. Voitosta kuitenkin aina pelataan, kun pelataan. Siitä periaatteesta emme tingi.

Kuvat Anne Kukkonen

Mil­tei kym­me­nen vuo­den ajan Vir­tain ky­lä­kou­lut ovat pi­tä­neet oman tur­nauk­sen­sa säh­lys­sä ja jal­ka­pal­los­sa Kil­lin­kos­ken kou­lul­la. Tar­ve tä­hän jär­jes­te­lyyn tuli sil­loin, kun op­pi­las­mää­rät Vir­roil­la pie­ne­ni­vät niin, et­tä meil­lä pie­nil­lä ei ol­lut mi­tään mah­dol­li­suut­ta pe­la­ta yh­des­sä kes­kus­tan kou­lun kans­sa sa­mas­sa tur­nauk­ses­sa luok­ka­jouk­ku­ein.