Mielipide | Nyt on ihmisten vuoro

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een en­sim­mäi­nen val­tuus­to­kau­si al­kaa ole­maan si­net­tiä vail­le val­mis. Ar­vio kau­des­ta on kak­si­ja­koi­nen. Ko­val­la kii­reel­lä yri­tet­tiin saa­da pal­jon ai­kaan. Puo­len mil­joo­nan pir­kan­maa­lais­ten so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut piti lait­taa uu­teen kuo­siin. Vä­lil­lä men­tiin met­sään, et­tä ry­ti­si. Otet­tiin ai­ka­li­sää ja pe­rut­tiin suun­ni­tel­mia. En moi­ti vir­ka­hen­ki­lös­töä. He oli­vat ko­van pai­kan edes­sä, to­teut­taa oma mal­li, jota Pir­has­sa ale­taan to­teut­ta­maan.

Virtain Tredussa autoala kiinnosti eniten

– Vir­roil­le en­si­si­jais­ten ha­ki­joi­den mää­rä on pa­ri­na vii­me vuon­na ol­lut nou­sus­sa, ker­too Tre­dun Vir­tain kam­pus­vas­taa­va Kir­si On­ne­la.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinf­lu­ens­sa­ro­ko­tukset käynnistyvät Pirkanmaalla

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lin­tuinf­lu­ens­sa­ro­kot­teen saa­vat mak­sut­ta ne 18 vuot­ta täyt­tä­neet, joil­la on työn­sä tai muun olo­suh­teen vuok­si suu­ren­tu­nut ris­ki saa­da lin­tuinf­lu­ens­sa­tar­tun­ta.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Harvinaista harvinaisempi War Eagle

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tam­mi­nen hank­ki ka­ve­rin­sa vä­li­tyk­sel­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten War Eag­le-moot­to­ri­pyö­rän vuo­si­mal­lia 2002. Ka­ve­ri näyt­ti ku­van pyö­räs­tä, joka juu­ri Suo­meen tuo­tu­na kävi pok­kaa­mas­sa Hel­sin­ki Bike -näyt­te­lys­sä cus­tom-sar­jan yk­kös­po­kaa­lin. Vas­ta jäl­ki­kä­teen sel­vi­si, mi­ten har­vi­nai­nen S&S 1820-kuu­ti­oi­sen moot­to­rin omaa­va eri­kois­pyö­rä on. Al­ku­pe­räi­se­nä moot­to­ri­na pyö­räs­sä oli 1600-kuu­ti­o­nen. Uu­des­sa moot­to­ris­sa on noin 100 he­vos­voi­maa ja 146 new­ton­met­riä vään­töä.

Katse kohti kesää!

Elin­voi­mai­sen vii­kon pää­teek­si tu­tus­tu­taan vaa­li­to­hi­nan ohes­sa mo­nen­lai­siin pö­ri­nää pi­tä­viin me­no­pe­lei­hin.

Mielipide | Terveys meinaa unohtua kunta- ja aluevaaleissa!

Tam­pe­reen Di­a­be­te­syh­dis­tys on huo­lis­saan di­a­be­tes­ta sai­ras­ta­vien las­ten kou­lu­päi­vän ai­kai­ses­ta hoi­dos­ta sekä tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen hoi­don seu­ran­ta­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­des­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Asiantuntijan neuvot siitepö­ly­al­lergian oireiden lievittämiseen

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Sii­te­pö­ly ai­heut­taa mo­nel­le eri­lai­sia sil­mä- ja ne­nä­oi­rei­ta, kun pen­saat, leh­ti­puut ja hei­nät kuk­ki­vat.

Mielipide | Vanhusten Virrat, perheiden Pirha

Jo­kai­nen kat­se­lee maa­il­maa omas­ta kur­kis­tu­sau­kos­taan. Mi­nun auk­ko­ni on odot­ta­van iso­van­hem­man nä­kö­a­la­paik­ka. Ta­loom­me so­pi­si mai­ni­os­ti pie­niä töp­pö­siä ja elä­mää. Olem­me las­ten kans­sa poh­ti­neet, mitä he voi­si­vat teh­dä elääk­seen, jot­ta Vas­ki­ve­del­lä asu­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Kyse ei ole ha­lus­ta vaan hei­dän kou­lu­tuk­sil­len­sa ei ole tar­vet­ta lä­hi­a­lu­eel­la.

Poliisi varoittaa massiivisesta suomalaisiin kohdistuneesta teksti­vies­ti­hui­jauksesta

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen val­ta­kun­nal­li­nen tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on saa­nut tie­toon­sa, et­tä 15.3.2025 aa­mu­yön ai­ka­na on to­teu­tet­tu mas­sii­vi­nen suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin koh­dis­tu­nut teks­ti­vies­ti­hui­jaus. Suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin on lä­he­tet­ty sa­to­ja­tu­han­sia teks­ti­vies­te­jä, joi­den avul­la on py­rit­ty ereh­dyt­tä­mään vies­tin vas­taa­not­ta­jia luo­vut­ta­maan muun mu­as­sa verk­ko­pank­ki­tun­nuk­si­aan tai te­ke­mään kii­reel­li­siä mak­su­ja.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

Nuorten yrittäjäinto on kasvussa

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Kun ol­laan teh­ty tut­ki­muk­sia, niin pie­nis­sä ja mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä tu­lee kai­kis­ta eni­ten uu­sia ide­oi­ta, nos­ti elin­kei­no­po­li­tii­kan alu­e­ke­hit­tä­mi­sen ja vah­van taus­tan omaa­va joh­ta­ja Har­ri Jas­ka­ri esil­le mie­len­kiin­toi­sen nä­kö­kul­man elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Vir­roil­la.

Mielipide | Arvot, huolenpito ja elinvoima

Po­li­tii­kas­sa on kyse ar­vois­ta ja ky­vyis­tä hoi­taa yh­tei­siä asi­oi­ta. Vai­kei­na ai­koi­na ko­ros­tuu vas­tuu yh­teis­ten asi­oi­den päät­tä­mi­ses­tä. Meil­le kai­kil­le tär­kein­tä on, et­tä kaik­ki vau­vas­ta vaa­riin koh­del­laan yh­den­ver­tai­ses­ti, ikäih­mi­set saa­vat tar­vit­se­maan­sa huo­len­pi­toa, meis­tä jo­kai­nen työ­tä ja tur­val­li­sen ar­jen sekä hoi­va­pal­ve­lut.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

”Kun olette rohkeita, jäätte mieleen”

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Elin­voi­ma­se­mi­naa­rin Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa juon­ta­nut Kei­jo Lep­pä­nen piti ti­lai­suu­des­sa oman avain­pu­heen­vuo­ron ai­hees­ta vai­kut­ta­va esiin­ty­mi­nen. Hän mai­nit­si myös äi­din­kie­le­no­pet­ta­jan­sa Teu­vo Saa­va­lai­sen, joka lait­toi op­pi­laan­sa kir­joit­ta­maan ja kes­kus­te­le­maan.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Elinvoimaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin, jos­sa Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Mielipide | Ryhmärahasta luopuminen – arvovalinta, ei vain taloudellinen päätös

Pe­rus­suo­ma­lais­ten alu­e­val­tuus­to­ryh­mä on päät­tä­nyt luo­pua ryh­mä­ra­has­ta, ja vuon­na 2024 tuki oli siis 0 eu­roa. Tämä pää­tös ei ole vain ta­lou­del­li­nen va­lin­ta, vaan se on myös voi­ma­kas ar­vo­va­lin­ta, joka hei­jas­taa mei­dän puo­lu­eem­me pe­rus­pe­ri­aat­tei­ta: so­li­daa­ri­suut­ta ja vas­tuul­li­suut­ta.

Mielipide | Turvataan lähipalvelut

Vir­tain kau­pun­gin ta­sees­sa on riit­tä­väs­ti yli­jää­mää ja vel­kaan­tu­mi­sas­te koh­tuul­li­nen. Vuo­den 2024 ti­lin­pää­tö­sen­nus­te näyt­tää eh­kä­pä jo lii­an­kin hy­vää tu­los­ta. He­rää­kin ky­sy­mys, on­ko kun­ta­lai­set saa­neet pal­ve­lu­ja riit­tä­väs­ti vai on­ko ve­ro­ja ke­rät­ty lii­kaa?

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa valmistellaan 50-vuotisjuhlaa

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dis­sa val­mis­tel­laan jo 22. tou­ko­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vää päi­vä­ko­din 50-vuo­tis­juh­laa. Vi­ral­li­nen merk­ki­päi­vä oli­si syk­syl­lä, mut­ta päi­vä­ko­din ar­jen vuok­si juh­lal­li­suu­det on hel­poin jär­jes­tää ke­vääl­lä.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vihtori Savilahdesta nuori harrasteyrittäjä

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­si en­sim­mäis­tä ker­taa iki­nä nuo­ren har­ras­tey­rit­tä­jän. Met­tä­Vih­to­ri-yri­tyk­sen­sä ke­vääl­lä 2024 pe­rus­ta­nut Vih­to­ri Sa­vi­lah­ti on aloit­ta­nut yrit­tä­jä­nä iso­vel­jen­sä esi­merk­kiä seu­ra­ten. Hä­net pal­kit­tiin kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Päätös oikomishoidosta Pohjois-Pirkanmaan osalta vielä tekemättä

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pir­kan­maan las­ten ja nuor­ten ham­pai­den oi­ko­mis­hoi­to tul­laan kes­kit­tä­mään Tam­pe­reel­le pe­rus­tet­ta­vaan oi­ko­mis­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­seen sekä nel­jään pie­nem­pään oi­ko­mis­hoi­don yk­sik­köön lop­pu­vuo­des­ta 2026. Osaa­mis­kes­kuk­sen pe­rus­ta­mi­sel­la py­ri­tään vas­taa­maan oi­ko­mis­hoi­don haas­tei­siin.

Kouluun ilmoittautui 39 ekaluokkalaista

Ha­ku­ai­ka­na var­hais­kas­va­tuk­sen uu­del­le toi­min­ta­kau­del­le il­moit­tau­tui Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­dil­le 10, jois­ta yh­dek­sän on al­le 3-vuo­ti­ai­ta, Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dil­le il­moit­tau­tui yk­si lap­si sekä kak­si siir­tyy Koi­vu­rin­teel­tä.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärvestä vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakunta

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin. Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat ta­pah­tu­mas­sa vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät. Ylö­jär­ven kau­pun­ki pal­kit­tiin vuo­den yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta­na. Kun­ni­a­mai­nin­nat myön­net­tiin Ruo­ve­den kun­nal­le ja Ur­ja­lan elin­voi­ma­pääl­lik­kö Satu Sa­ri­nil­le.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Uusi ostotarjous Tredun kiinteistöstä

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Neu­vot­te­lu­ja Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­teen kiin­teis­tön os­ta­mi­sek­si Vir­tain kau­pun­gil­le on käy­ty jo vuo­den ajan.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

500 ääntä vapaana Virroilla

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Sa­no­mien oma vaa­li­ko­ne avau­tuu ää­nes­tä­jien va­lin­taa hel­pot­ta­maan per­jan­tai­na 14. maa­lis­kuu­ta. Leh­den pai­noon men­nes­sä vaa­li­ko­nee­seen oli käy­nyt vas­taa­mas­sa 45 eh­do­kas­ta.

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Teemu Roivaisen ja Hanna Kinnusen yhteistyö alkoi ystävyydestä

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Oulun seudulta kotoisin olevat Teemu Roivainen ja Hanna Kinnunen suhtautuvat musiikin tekemiseen samalla intohimolla ja pieteetillä.

Lau­la­ja-näyt­te­li­jä, ra­di­oää­ni Han­na Kin­nu­sel­le ja vuo­den 2014 tan­go­ku­nin­gas Tee­mu Roi­vai­sel­le Vir­rat on tä­hän as­ti ol­lut lä­hin­nä lä­pi­kul­ku­paik­ka.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Bitumi tuoksuu Pirkanmaalla

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Pir­kan­maal­le on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu 243 ki­lo­met­riä pääl­lys­teen kor­jauk­sia. Pääl­lys­tys­ki­lo­met­rien mää­rään vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti hal­li­tuk­sen myön­tä­mä li­sä­ra­hoi­tus. Alus­ta­vat koh­teet ovat sel­vil­lä, jos­kin tar­ken­tu­vat vie­lä kil­pai­lu­tus­ten ja ke­vään kun­to­mit­taus­ten pe­rus­teel­la.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Virtain Tredussa autoala kiinnosti eniten

– Vir­roil­le en­si­si­jais­ten ha­ki­joi­den mää­rä on pa­ri­na vii­me vuon­na ol­lut nou­sus­sa, ker­too Tre­dun Vir­tain kam­pus­vas­taa­va Kir­si On­ne­la.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Mielipide | Nyt on ihmisten vuoro

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een en­sim­mäi­nen val­tuus­to­kau­si al­kaa ole­maan si­net­tiä vail­le val­mis. Ar­vio kau­des­ta on kak­si­ja­koi­nen. Ko­val­la kii­reel­lä yri­tet­tiin saa­da pal­jon ai­kaan. Puo­len mil­joo­nan pir­kan­maa­lais­ten so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut piti lait­taa uu­teen kuo­siin. Vä­lil­lä men­tiin met­sään, et­tä ry­ti­si. Otet­tiin ai­ka­li­sää ja pe­rut­tiin suun­ni­tel­mia. En moi­ti vir­ka­hen­ki­lös­töä. He oli­vat ko­van pai­kan edes­sä, to­teut­taa oma mal­li, jota Pir­has­sa ale­taan to­teut­ta­maan.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Harvinaista harvinaisempi War Eagle

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tam­mi­nen hank­ki ka­ve­rin­sa vä­li­tyk­sel­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten War Eag­le-moot­to­ri­pyö­rän vuo­si­mal­lia 2002. Ka­ve­ri näyt­ti ku­van pyö­räs­tä, joka juu­ri Suo­meen tuo­tu­na kävi pok­kaa­mas­sa Hel­sin­ki Bike -näyt­te­lys­sä cus­tom-sar­jan yk­kös­po­kaa­lin. Vas­ta jäl­ki­kä­teen sel­vi­si, mi­ten har­vi­nai­nen S&S 1820-kuu­ti­oi­sen moot­to­rin omaa­va eri­kois­pyö­rä on. Al­ku­pe­räi­se­nä moot­to­ri­na pyö­räs­sä oli 1600-kuu­ti­o­nen. Uu­des­sa moot­to­ris­sa on noin 100 he­vos­voi­maa ja 146 new­ton­met­riä vään­töä.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinf­lu­ens­sa­ro­ko­tukset käynnistyvät Pirkanmaalla

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lin­tuinf­lu­ens­sa­ro­kot­teen saa­vat mak­sut­ta ne 18 vuot­ta täyt­tä­neet, joil­la on työn­sä tai muun olo­suh­teen vuok­si suu­ren­tu­nut ris­ki saa­da lin­tuinf­lu­ens­sa­tar­tun­ta.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Uusi ostotarjous Tredun kiinteistöstä

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Neu­vot­te­lu­ja Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­teen kiin­teis­tön os­ta­mi­sek­si Vir­tain kau­pun­gil­le on käy­ty jo vuo­den ajan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Katse kohti kesää!

Elin­voi­mai­sen vii­kon pää­teek­si tu­tus­tu­taan vaa­li­to­hi­nan ohes­sa mo­nen­lai­siin pö­ri­nää pi­tä­viin me­no­pe­lei­hin.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

Mielipide | Vanhusten Virrat, perheiden Pirha

Jo­kai­nen kat­se­lee maa­il­maa omas­ta kur­kis­tu­sau­kos­taan. Mi­nun auk­ko­ni on odot­ta­van iso­van­hem­man nä­kö­a­la­paik­ka. Ta­loom­me so­pi­si mai­ni­os­ti pie­niä töp­pö­siä ja elä­mää. Olem­me las­ten kans­sa poh­ti­neet, mitä he voi­si­vat teh­dä elääk­seen, jot­ta Vas­ki­ve­del­lä asu­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Kyse ei ole ha­lus­ta vaan hei­dän kou­lu­tuk­sil­len­sa ei ole tar­vet­ta lä­hi­a­lu­eel­la.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Asiantuntijan neuvot siitepö­ly­al­lergian oireiden lievittämiseen

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Sii­te­pö­ly ai­heut­taa mo­nel­le eri­lai­sia sil­mä- ja ne­nä­oi­rei­ta, kun pen­saat, leh­ti­puut ja hei­nät kuk­ki­vat.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Sydämestä kuului ”klik”

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

Pekan ja Reetan yhteinen taival jatkuu arkisen aherruksen merkeissä ja yhteistä aikaa sovittelemalla.

MTV

Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa toi­sen­sa löy­tä­neet po­ri­lai­nen maa­jus­si-Pek­ka ja hä­nel­le kir­joit­ta­nut vir­to­lai­nen Reet­ta Ter­vo­nen ovat jat­ka­neet tu­tus­tu­mis­ta oh­jel­man nau­hoi­tus­ten jäl­keen ja yh­tei­nen sä­vel näyt­tää hy­vin vah­val­ta.

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärvestä vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakunta

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin. Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat ta­pah­tu­mas­sa vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät. Ylö­jär­ven kau­pun­ki pal­kit­tiin vuo­den yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta­na. Kun­ni­a­mai­nin­nat myön­net­tiin Ruo­ve­den kun­nal­le ja Ur­ja­lan elin­voi­ma­pääl­lik­kö Satu Sa­ri­nil­le.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Hirviniementiellä Virroilla liiken­ne­ra­joi­tuksia siltatyön vuoksi

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Sil­ta­töi­den ajan Hir­vi­nie­men­tien (mt14373) lii­ken­nöin­ti sil­ta­pai­kal­la on ra­joi­tet­tua. Lii­ken­ne­ra­joi­tuk­set kos­ke­vat 24. maa­lis­kuu­ta–11. huh­ti­kuu­ta vä­lis­tä ai­kaa.

Pohjois-Hämeen Isännöinti laajensi aluettaan

OP Koti Jär­vi­seu­tu-Suo­men­sel­kä Oy:n isän­nöin­ti­lii­ke­toi­min­ta Ala­vu­del­ta, Äh­tä­ris­tä ja Ala­jär­vel­tä on siir­ty­nyt vuo­den 2025 alus­ta läh­tien Poh­jois-Hä­meen Isän­nöin­ti Oy:lle, jol­la on en­tuu­des­taan toi­mi­pis­teet Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Satapirkka suunnittelevat yhdistymistä

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pir­kan­maan ja OP Sa­ta­pir­kan hal­li­tuk­set ovat käyn­nis­tä­neet sel­vi­tyk­sen pank­kien yh­dis­tä­mi­sek­si. Yh­dis­ty­mi­sel­lä vah­vis­tet­tai­siin pank­kien ky­kyä tar­jo­ta asi­ak­kail­leen kil­pai­lu­ky­kyi­set ja mo­ni­puo­li­set pal­ve­lut no­pe­as­ti muut­tu­vas­sa ja di­gi­ta­li­soi­tu­vas­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.

Kouluun ilmoittautui 39 ekaluokkalaista

Ha­ku­ai­ka­na var­hais­kas­va­tuk­sen uu­del­le toi­min­ta­kau­del­le il­moit­tau­tui Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­dil­le 10, jois­ta yh­dek­sän on al­le 3-vuo­ti­ai­ta, Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dil­le il­moit­tau­tui yk­si lap­si sekä kak­si siir­tyy Koi­vu­rin­teel­tä.

Poliisi varoittaa massiivisesta suomalaisiin kohdistuneesta teksti­vies­ti­hui­jauksesta

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­sen val­ta­kun­nal­li­nen tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on saa­nut tie­toon­sa, et­tä 15.3.2025 aa­mu­yön ai­ka­na on to­teu­tet­tu mas­sii­vi­nen suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin koh­dis­tu­nut teks­ti­vies­ti­hui­jaus. Suo­ma­lai­siin mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­hin on lä­he­tet­ty sa­to­ja­tu­han­sia teks­ti­vies­te­jä, joi­den avul­la on py­rit­ty ereh­dyt­tä­mään vies­tin vas­taa­not­ta­jia luo­vut­ta­maan muun mu­as­sa verk­ko­pank­ki­tun­nuk­si­aan tai te­ke­mään kii­reel­li­siä mak­su­ja.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Päätös oikomishoidosta Pohjois-Pirkanmaan osalta vielä tekemättä

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pir­kan­maan las­ten ja nuor­ten ham­pai­den oi­ko­mis­hoi­to tul­laan kes­kit­tä­mään Tam­pe­reel­le pe­rus­tet­ta­vaan oi­ko­mis­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­seen sekä nel­jään pie­nem­pään oi­ko­mis­hoi­don yk­sik­köön lop­pu­vuo­des­ta 2026. Osaa­mis­kes­kuk­sen pe­rus­ta­mi­sel­la py­ri­tään vas­taa­maan oi­ko­mis­hoi­don haas­tei­siin.

Kuntavaaliehdokas, joko tilasit linkin vaalikoneeseen?

Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le on avat­tu vas­tat­ta­vak­si kes­ki­viik­koon 12. maa­lis­kuu­ta kel­lo 12 as­ti. Se on otet­tu jo nyt eh­dok­kai­den pii­ris­sä myön­tei­ses­ti vas­taan. Pa­rin vuo­ro­kau­den ai­ka­na kiin­nos­tus­ta on ol­lut ko­vas­ti.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Mitä kuu­luu ?

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

– Hy­vää kuu­luu, asun per­heem­me kans­sa Kan­ga­sal­la, jon­ne muu­tim­me seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set vii­si vuot­ta Val­met Tech­no­lo­gies yri­tyk­ses­sä Tam­pe­reel­la ra­ken­ne­a­na­lyy­si­puo­len pää­suun­nit­te­li­ja­na, ker­too Heli Met­tä­nen.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

Uutta kauppiasparia kiehtoo Virtain luonnonläheisyys

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

– Kaup­pi­aak­si ryh­ty­mi­nen on luon­tai­nen jat­ku­mo, sil­lä olem­me mo­lem­mat teh­neet rau­ta­kau­pas­sa lä­hes 15 vuo­den ajan eri­lai­sia työ­teh­tä­viä, to­te­a­vat Vir­tain K-Rau­dan uu­det kaup­pi­aat Elii­sa ja El­mo Lam­min­sa­lo.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-palvelut siirtyivät valtiolta takaisin kunnille

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-pal­ve­lut siir­tyi­vät vuo­den alus­ta 2025 ta­kai­sin val­ti­ol­ta kun­nil­le. Alu­e­joh­ta­ja Lot­ta Lam­mi Tam­pe­reel­ta ker­too, et­tä val­mis­te­lu­työ on ol­lut pit­kä pro­ses­si, jota edel­si kol­me ko­kei­lua. Uu­teen toi­min­taan siir­ryt­tiin as­teit­tain.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa valmistellaan 50-vuotisjuhlaa

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dis­sa val­mis­tel­laan jo 22. tou­ko­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vää päi­vä­ko­din 50-vuo­tis­juh­laa. Vi­ral­li­nen merk­ki­päi­vä oli­si syk­syl­lä, mut­ta päi­vä­ko­din ar­jen vuok­si juh­lal­li­suu­det on hel­poin jär­jes­tää ke­vääl­lä.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Harvinaista harvinaisempi War Eagle

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tammisen harvinaislaatuinen War Eagle-moottoripyörä on matala ja pitkä.

Timo Tamminen

Timo Tam­mi­nen hank­ki ka­ve­rin­sa vä­li­tyk­sel­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten War Eag­le-moot­to­ri­pyö­rän vuo­si­mal­lia 2002. Ka­ve­ri näyt­ti ku­van pyö­räs­tä, joka juu­ri Suo­meen tuo­tu­na kävi pok­kaa­mas­sa Hel­sin­ki Bike -näyt­te­lys­sä cus­tom-sar­jan yk­kös­po­kaa­lin. Vas­ta jäl­ki­kä­teen sel­vi­si, mi­ten har­vi­nai­nen S&S 1820-kuu­ti­oi­sen moot­to­rin omaa­va eri­kois­pyö­rä on. Al­ku­pe­räi­se­nä moot­to­ri­na pyö­räs­sä oli 1600-kuu­ti­o­nen. Uu­des­sa moot­to­ris­sa on noin 100 he­vos­voi­maa ja 146 new­ton­met­riä vään­töä.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

Nuorten yrittäjäinto on kasvussa

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

– Suomessa on yhteensä 580 000 toimivaa yritystä, ja siinä joukossa on ihmisiä, joilla on monta yritystä, kertoi Harri Jaskari käydessään läpi yrittäjämäärien kehitystä Suomessa.

Riikka Tallila

– Kun ol­laan teh­ty tut­ki­muk­sia, niin pie­nis­sä ja mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä tu­lee kai­kis­ta eni­ten uu­sia ide­oi­ta, nos­ti elin­kei­no­po­li­tii­kan alu­e­ke­hit­tä­mi­sen ja vah­van taus­tan omaa­va joh­ta­ja Har­ri Jas­ka­ri esil­le mie­len­kiin­toi­sen nä­kö­kul­man elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Vir­roil­la.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

”Kun olette rohkeita, jäätte mieleen”

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Keijo Leppäsen mukaan kiinnostavia tekijöitä puheessa on puhujan omat kokemukset sekä se, jos puhuja pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen kokemuksen tai asiasisällön.

Riikka Tallila

Elin­voi­ma­se­mi­naa­rin Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa juon­ta­nut Kei­jo Lep­pä­nen piti ti­lai­suu­des­sa oman avain­pu­heen­vuo­ron ai­hees­ta vai­kut­ta­va esiin­ty­mi­nen. Hän mai­nit­si myös äi­din­kie­le­no­pet­ta­jan­sa Teu­vo Saa­va­lai­sen, joka lait­toi op­pi­laan­sa kir­joit­ta­maan ja kes­kus­te­le­maan.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

Mielipide | Vanhusten Virrat, perheiden Pirha

Jo­kai­nen kat­se­lee maa­il­maa omas­ta kur­kis­tu­sau­kos­taan. Mi­nun auk­ko­ni on odot­ta­van iso­van­hem­man nä­kö­a­la­paik­ka. Ta­loom­me so­pi­si mai­ni­os­ti pie­niä töp­pö­siä ja elä­mää. Olem­me las­ten kans­sa poh­ti­neet, mitä he voi­si­vat teh­dä elääk­seen, jot­ta Vas­ki­ve­del­lä asu­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Kyse ei ole ha­lus­ta vaan hei­dän kou­lu­tuk­sil­len­sa ei ole tar­vet­ta lä­hi­a­lu­eel­la.

Mielipide | Turvataan lähipalvelut

Vir­tain kau­pun­gin ta­sees­sa on riit­tä­väs­ti yli­jää­mää ja vel­kaan­tu­mi­sas­te koh­tuul­li­nen. Vuo­den 2024 ti­lin­pää­tö­sen­nus­te näyt­tää eh­kä­pä jo lii­an­kin hy­vää tu­los­ta. He­rää­kin ky­sy­mys, on­ko kun­ta­lai­set saa­neet pal­ve­lu­ja riit­tä­väs­ti vai on­ko ve­ro­ja ke­rät­ty lii­kaa?

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Elinvoimaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Virhydron Kati Mäntysalmi ja Aleksi Mäntysalmi kertoivat yrityksen uusista kuulumisista, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Heitä haastatellut Keijo Leppänen puolestaan jakoi kokemuksensa hyvästä palveluasenteesta Virroilla. Hänen asuntoautostaan oli puhjennus rengas juhannuksena ja Aleksi kavereineen oli hoitanut renkaan kuntoon.

Kuvat Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin, jos­sa Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät.

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vihtori Savilahdesta nuori harrasteyrittäjä

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­si en­sim­mäis­tä ker­taa iki­nä nuo­ren har­ras­tey­rit­tä­jän. Met­tä­Vih­to­ri-yri­tyk­sen­sä ke­vääl­lä 2024 pe­rus­ta­nut Vih­to­ri Sa­vi­lah­ti on aloit­ta­nut yrit­tä­jä­nä iso­vel­jen­sä esi­merk­kiä seu­ra­ten. Hä­net pal­kit­tiin kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.

Mielipide | Arvot, huolenpito ja elinvoima

Po­li­tii­kas­sa on kyse ar­vois­ta ja ky­vyis­tä hoi­taa yh­tei­siä asi­oi­ta. Vai­kei­na ai­koi­na ko­ros­tuu vas­tuu yh­teis­ten asi­oi­den päät­tä­mi­ses­tä. Meil­le kai­kil­le tär­kein­tä on, et­tä kaik­ki vau­vas­ta vaa­riin koh­del­laan yh­den­ver­tai­ses­ti, ikäih­mi­set saa­vat tar­vit­se­maan­sa huo­len­pi­toa, meis­tä jo­kai­nen työ­tä ja tur­val­li­sen ar­jen sekä hoi­va­pal­ve­lut.

Mielipide | Ryhmärahasta luopuminen – arvovalinta, ei vain taloudellinen päätös

Pe­rus­suo­ma­lais­ten alu­e­val­tuus­to­ryh­mä on päät­tä­nyt luo­pua ryh­mä­ra­has­ta, ja vuon­na 2024 tuki oli siis 0 eu­roa. Tämä pää­tös ei ole vain ta­lou­del­li­nen va­lin­ta, vaan se on myös voi­ma­kas ar­vo­va­lin­ta, joka hei­jas­taa mei­dän puo­lu­eem­me pe­rus­pe­ri­aat­tei­ta: so­li­daa­ri­suut­ta ja vas­tuul­li­suut­ta.

Virtain Tredussa autoala kiinnosti eniten

– Vir­roil­le en­si­si­jais­ten ha­ki­joi­den mää­rä on pa­ri­na vii­me vuon­na ol­lut nou­sus­sa, ker­too Tre­dun Vir­tain kam­pus­vas­taa­va Kir­si On­ne­la.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinf­lu­ens­sa­ro­ko­tukset käynnistyvät Pirkanmaalla

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia vakavalta taudilta.

Kuvituskuva

Lin­tuinf­lu­ens­sa­ro­kot­teen saa­vat mak­sut­ta ne 18 vuot­ta täyt­tä­neet, joil­la on työn­sä tai muun olo­suh­teen vuok­si suu­ren­tu­nut ris­ki saa­da lin­tuinf­lu­ens­sa­tar­tun­ta.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Asiantuntijan neuvot siitepö­ly­al­lergian oireiden lievittämiseen

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn.

Kuvituskuva

Sii­te­pö­ly ai­heut­taa mo­nel­le eri­lai­sia sil­mä- ja ne­nä­oi­rei­ta, kun pen­saat, leh­ti­puut ja hei­nät kuk­ki­vat.

Katse kohti kesää!

Elin­voi­mai­sen vii­kon pää­teek­si tu­tus­tu­taan vaa­li­to­hi­nan ohes­sa mo­nen­lai­siin pö­ri­nää pi­tä­viin me­no­pe­lei­hin.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Päätös oikomishoidosta Pohjois-Pirkanmaan osalta vielä tekemättä

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla säilytetään niin sanotut pienet oikomishoidon satelliittiyksiköt nykyisissä suunterveydenhuollon tiloissa alustavan suunnitelman mukaisesti Orivedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Pohjois-Pirkanmaalla.

Pir­kan­maan las­ten ja nuor­ten ham­pai­den oi­ko­mis­hoi­to tul­laan kes­kit­tä­mään Tam­pe­reel­le pe­rus­tet­ta­vaan oi­ko­mis­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­seen sekä nel­jään pie­nem­pään oi­ko­mis­hoi­don yk­sik­köön lop­pu­vuo­des­ta 2026. Osaa­mis­kes­kuk­sen pe­rus­ta­mi­sel­la py­ri­tään vas­taa­maan oi­ko­mis­hoi­don haas­tei­siin.

Kouluun ilmoittautui 39 ekaluokkalaista

Ha­ku­ai­ka­na var­hais­kas­va­tuk­sen uu­del­le toi­min­ta­kau­del­le il­moit­tau­tui Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­dil­le 10, jois­ta yh­dek­sän on al­le 3-vuo­ti­ai­ta, Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dil­le il­moit­tau­tui yk­si lap­si sekä kak­si siir­tyy Koi­vu­rin­teel­tä.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

500 ääntä vapaana Virroilla

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Vaalit alkavat jo näkyä katukuvassa. Telineet odottavat täyttöä Virtaintien varrella.

Sa­no­mien oma vaa­li­ko­ne avau­tuu ää­nes­tä­jien va­lin­taa hel­pot­ta­maan per­jan­tai­na 14. maa­lis­kuu­ta. Leh­den pai­noon men­nes­sä vaa­li­ko­nee­seen oli käy­nyt vas­taa­mas­sa 45 eh­do­kas­ta.

Mielipide | Terveys meinaa unohtua kunta- ja aluevaaleissa!

Tam­pe­reen Di­a­be­te­syh­dis­tys on huo­lis­saan di­a­be­tes­ta sai­ras­ta­vien las­ten kou­lu­päi­vän ai­kai­ses­ta hoi­dos­ta sekä tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen hoi­don seu­ran­ta­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­des­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Bitumi tuoksuu Pirkanmaalla

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Pir­kan­maal­le on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu 243 ki­lo­met­riä pääl­lys­teen kor­jauk­sia. Pääl­lys­tys­ki­lo­met­rien mää­rään vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti hal­li­tuk­sen myön­tä­mä li­sä­ra­hoi­tus. Alus­ta­vat koh­teet ovat sel­vil­lä, jos­kin tar­ken­tu­vat vie­lä kil­pai­lu­tus­ten ja ke­vään kun­to­mit­taus­ten pe­rus­teel­la.

Mielipide | Nyt on ihmisten vuoro

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een en­sim­mäi­nen val­tuus­to­kau­si al­kaa ole­maan si­net­tiä vail­le val­mis. Ar­vio kau­des­ta on kak­si­ja­koi­nen. Ko­val­la kii­reel­lä yri­tet­tiin saa­da pal­jon ai­kaan. Puo­len mil­joo­nan pir­kan­maa­lais­ten so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut piti lait­taa uu­teen kuo­siin. Vä­lil­lä men­tiin met­sään, et­tä ry­ti­si. Otet­tiin ai­ka­li­sää ja pe­rut­tiin suun­ni­tel­mia. En moi­ti vir­ka­hen­ki­lös­töä. He oli­vat ko­van pai­kan edes­sä, to­teut­taa oma mal­li, jota Pir­has­sa ale­taan to­teut­ta­maan.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Uusi ostotarjous Tredun kiinteistöstä

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Neu­vot­te­lu­ja Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­teen kiin­teis­tön os­ta­mi­sek­si Vir­tain kau­pun­gil­le on käy­ty jo vuo­den ajan.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Dialyy­si­huo­neeseen uudet televisiot

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Hoi­to­jen ai­ka­na Ahol­le tu­li­vat tu­tuk­si di­a­lyy­si­hoi­to­huo­neet niin Tam­pe­reen yli­o­pis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa kuin Vir­tain ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kin.

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Virroilla 68 kuntavaa­lieh­dokasta

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Virroilla kuntavaaliehdokkaiden nimet on julkaistu. Heidän joukossaan on ainakin 15 uutta nimeä. Arkistokuva vuodelta 2018

Riikka Tallila

Vuon­na 2025 toi­mi­te­taan sa­ma­nai­kai­ses­ti kah­det ylei­set vaa­lit: alu­e­vaa­lit ja kun­ta­vaa­lit. Alu­e­vaa­leis­sa va­li­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den alu­e­val­tuus­tot ja kun­ta­vaa­leis­sa kun­tien val­tuus­tot.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Bemarin ulkokuori ei paljasta konehuoneen tehoja

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Alvari Järvikuonan vapaa-aika on kulunut Bemarin rakentelun parissa. Muutamien pikkuhommien, penkityksen ja katsastuksen jälkeen toiveena on saada auto ajoon vappuna.

Piia Hirviniemi

Vir­to­lai­nen Al­va­ri Jär­vi­kuo­na löy­si it­sel­leen tois­ta vuot­ta sit­ten lop­pu­e­lä­män­sä ke­sä­au­ton; mus­tan, rät­ti­kat­toi­sen, avo-Be­ma­rin.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vaskuun joukkue Stadi vs. Lande -ohjelmassa

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Joonas Nordmanin ja Jaakko Saariluoman isännöimässä Stadi vs. Lande -ohjelmassa nähdään syksyllä virtolainen joukkue, joka kilpailee nimellä 13. kuukausi. Staditiedossa kilpailivat Juha Hörkkö, Heli Jytilä ja Satu Kompsi.

Vas­kuu­lai­set Heli Jy­ti­lä, Satu Komp­si ja Juha Hörk­kö osal­lis­tui­vat per­jan­tai­na MTV3:n Stadi vs. lan­de -oh­jel­man ku­vauk­siin.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Nuoria pitäisi saada mukaan päätöksentekoon

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Valtuustopaikkansa jättävät muun muassa Sanna Kangas, Eila Kalliomäki ja Johanna Saarinen.

Tuija Veija

Vir­tain val­tuus­toon ke­vään 2021 kun­ta­vaa­leis­sa va­li­tuis­ta val­tuu­te­tuis­ta yh­dek­sän hen­ki­löä luo­puu val­tuus­to­pai­kas­taan, ei­kä ase­tu eh­dol­le ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Satapirkka suunnittelevat yhdistymistä

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

OP Ylä-Pirkanmaan ja OP Satapirkan edustajat kuvailevat viime vuonna aloitettuja neuvotteluja hyvähenkisiksi ja helpoiksi.

Tiia Palomäki / OP Satapirkka

OP Ylä-Pir­kan­maan ja OP Sa­ta­pir­kan hal­li­tuk­set ovat käyn­nis­tä­neet sel­vi­tyk­sen pank­kien yh­dis­tä­mi­sek­si. Yh­dis­ty­mi­sel­lä vah­vis­tet­tai­siin pank­kien ky­kyä tar­jo­ta asi­ak­kail­leen kil­pai­lu­ky­kyi­set ja mo­ni­puo­li­set pal­ve­lut no­pe­as­ti muut­tu­vas­sa ja di­gi­ta­li­soi­tu­vas­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Tulevaisuuden tekijät tutustuivat virtolai­sy­ri­tyksiin

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Aisikon Oy:n toimitusjohtaja Arto Taisto kehotti Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita käymään koulut loppuun. Keskustelua syntyi myös teköälystä ja mahdollisuuksista opinnäytetyön tekemiseen.

Riikka Tallila

Vir­rat oli yk­si Tam­pe­reen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun Maa­kun­ta­ro­ads­how-ta­pah­tu­man koh­de­kun­nis­ta. Mu­ka­na oli­vat Vir­tain li­säk­si Mänt­tä-Vilp­pu­la, Akaa, Ikaa­li­nen ja Sas­ta­ma­la.

Tutustu Sanomien vaalikoneeseen!

Lop­pu­vii­kos­ta jän­ni­täm­me, mil­lai­sen vas­taa­no­ton Suo­men­se­län Sa­no­mien vaa­li­ko­ne saa. Se to­teu­tet­tiin pika-ai­ka­tau­lul­la kah­des­sa päi­väs­sä, jo­ten eh­kä jot­kut väit­tä­mät oli­si voi­nut muo­toil­la pa­rem­min, mut­ta hät­käh­dyt­tä­vän hie­nos­ti kun­ta­vaa­lieh­dok­kaat ovat nii­hin vas­tan­neet. Tun­tuu mu­ka­val­ta, et­tä näin no­pe­as­ti läh­dit­te mu­kaan!

Sanomat avaa vaalikoneen Virtain kuntavaa­lieh­dok­kaille

Suo­men­se­län Sa­no­mat avaa mak­sut­to­man vaa­li­ko­neen Vir­tain kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le vas­tat­ta­vak­si. Mi­kä­li ha­lu­at ol­la mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa, lä­he­tät­hän omat tie­to­si (nimi, pu­he­lin­nu­me­ro, säh­kö­pos­ti­o­soi­te ja puo­lue) toi­mi­tuk­sel­le säh­kö­pos­til­la sss-toi­mi­tus@phpoint.fi

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Virtolaisvoimia Kaanaan moottoriradalla

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Virtolaissyntyiset Mika Vesa (vas.), Jarkko Koskela ja Ahti Laakso kuuluvat Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskusta hallinnoivan Tampereen Vauhtipuisto ry:n taustahenkilöihin.

Juuso Tero

Moot­to­riur­hei­lu ja vir­to­lai­suus yh­dis­tä­vät Ah­ti Laak­soa, Mika Ve­saa, Jark­ko Kos­ke­laa ja Tuo­mo Ylä-Ilo­mä­keä. Laak­so, Vesa ja Kos­ke­la kuu­lu­vat Teis­kon il­mai­lu- ja moot­to­riur­hei­lu­kes­kus­ta hal­lin­noi­van Tam­pe­reen Vauh­ti­puis­to ry:n taus­ta­hen­ki­löi­hin, ja Ylä-Ilo­mä­ki vas­taa Kaa­naa Cen­te­rin ra­to­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hoi­dos­ta.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Pyhimysvolvo Californiasta Virroille

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Tero Nihdin Pyhimysvolvo on liki valmis kesäkatuja kaunistamaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun yrit­tä­jä Tero Nih­ti kat­se­li jou­lu­na 2009 ne­tis­sä myyn­nis­sä ole­van vuo­den 1967 Vol­von 1800S-mal­lin ku­via, al­koi­vat sor­met syy­hy­tä au­toon sen ver­ran, et­tä hän os­ti it­sel­leen jou­lu­lah­jan. Haas­tee­na oli se, et­tä au­to oli Ca­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

KesäVirratSoi-musiikkijuhlan uudet tuulet

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Johanna Rinta-aho on aloittanut musiikkijuhlan uutena toiminnanjohtajana.

Saila Korhonen

Ke­sä­Vir­rat­Soi-mu­siik­ki­juh­la läh­tee toi­sel­le vuo­si­kym­me­nel­le uu­sin ide­oin ja uu­den toi­min­nan­joh­ta­jan joh­dol­la. Vir­tain Me­ri­kan­to-opis­ton var­hai­si­än mu­siik­ki­kas­va­tuk­ses­ta vas­taa­va Jo­han­na Rin­ta-aho on aloit­ta­nut mu­siik­ki­juh­lan toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

28 ehdokasta vastannut vaalikoneeseen

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Kun lunta satelee, on hyvää aikaa vastailla vaalikoneen kysymyksiin.

Vaa­li­ko­ne­lin­kin on täl­lä het­kel­lä ti­lan­nut 54 eh­do­kas­ta, jois­ta 28 on vas­tan­nut jo vaa­li­ko­neen kaik­kiin ky­sy­myk­siin. Muis­tat­te­han vas­ta­ta kaik­kiin 29 ky­sy­myk­seen ja tal­len­taa vas­tauk­set lo­pus­sa, et­tä olet­te mu­ka­na vaa­li­ko­nees­sa.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Krui­sail­laan koh­ti ke­sää

Jäähdysradalla mittava remontti

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Jäähdysradan uusi toimisto- ja kahviorakennus pystytettiin viime kesänä, mutta muutostyöt jatkuvat vielä ensi syksyyn asti.

Tero Rikala

Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­to­li­jat ovat to­teut­ta­neet mit­ta­vat kun­nos­tus- ja ra­ken­nus­työt Jääh­dys­poh­jan moot­to­ri­ra­dal­la vii­me vuo­den ai­ka­na, ja työt jat­ku­vat vie­lä tu­le­vaan syk­syyn.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

Kiian aktiivinen koiraharrastus palkittiin

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Kiia Korolla on kaksi omaa koiraa, joiden kanssa hän harrastaa. Samppa on kääpiövillakoira ja Halti pieniamerikanpaimenkoira.

Miia Malvisalo

– Koi­rien kans­sa on kiva tou­hu­ta, ja nii­den kans­sa voi teh­dä eri­lai­sia jut­tu­ja. On haus­ka opet­taa niil­le uu­sia temp­pu­ja, to­te­aa 11-vuo­ti­as vir­to­lai­nen Kiia Koro, joka on va­lit­tu Poh­jois-Hä­meen Ken­nel­pii­rin Vuo­den Nuo­rek­si Koi­ra­har­ras­ta­jak­si 2024.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Bitumi tuoksuu Pirkanmaalla

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Päällystyskohteet kartalla. Kohteet ovat alustavia ja muutoksia saattaa tulla kilpailutuksen edetessä.

Pirkanmaan ELY-keskus

Pir­kan­maal­le on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu 243 ki­lo­met­riä pääl­lys­teen kor­jauk­sia. Pääl­lys­tys­ki­lo­met­rien mää­rään vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti hal­li­tuk­sen myön­tä­mä li­sä­ra­hoi­tus. Alus­ta­vat koh­teet ovat sel­vil­lä, jos­kin tar­ken­tu­vat vie­lä kil­pai­lu­tus­ten ja ke­vään kun­to­mit­taus­ten pe­rus­teel­la.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Alu­e­vaa­lit

Kaikkia luukkuja ei saa sulkea ja keskittää palveluita liikaa

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre

Ada Ala-Kaarre

Luot­ta­mus­toi­met: Vir­tain kau­pun­ki: kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen, kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, Vir­tain Elin­voi­ma­pal­ve­lut Oy hal­li­tuk­sen jä­sen, Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan jä­sen (mo­ni­kun­nal­li­nen lau­ta­kun­ta, min­kä jä­sen myös Vir­rat on), Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­to­kun­nan va­ra­jä­sen, tek­ni­sen lau­ta­kun­nan va­ra­jä­sen, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen edus­ta­ja Me­ri­kan­to-opis­ton joh­to­kun­nas­sa.

Reijo Koskela

Reijo Koskela

Marja-Leena Koskela

Alu­e­vaa­lit

Palveluiden pitää säilyä ja kehittyä

Reijo Koskela

Reijo Koskela

Marja-Leena Koskela

Reijo Koskela

Reijo Koskela

Marja-Leena Koskela

Mis­sä asut? – Asun Vir­roil­la Ko­ta­las­sa. Olen saa­nut ol­la mu­ka­na yh­teis­ten asi­oi­den hoi­dos­sa pit­kään.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Uusi ostotarjous Tredun kiinteistöstä

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tredun koulurakennus on valmistunut kolmessa eri vaiheessa; keskellä oleva ensimmäinen vaihe vuonna 1969 sekä laajennukset 1986 (oikealla) ja 2005 (vasemmalla). Eri rakennusosat liittyvät yhtenäiseksi rakennukseksi. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 4 503 neliömetriä.

Tuija Veija

Neu­vot­te­lu­ja Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­teen kiin­teis­tön os­ta­mi­sek­si Vir­tain kau­pun­gil­le on käy­ty jo vuo­den ajan.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

Kauniit maisemat puhuttelevat isää ja tytärtä

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Evita Kankaisen ja Pauli Kankaisen yhteisnäyttelyssä on esillä yhteensä 42 teosta akryyli- ja öljyväritekniikalla. Joukossa on myös puupiirroksia. Molempia kiehtovat maisemat ja luonto.

Samuli Ronkainen

– Idea yh­teis­näyt­te­lys­tä on mu­hi­nut oi­ke­as­taan jo ai­ka pit­kään­kin ja nyt, kun mi­nul­la al­kaa ol­la Pir­kan opis­ton ku­va­tai­de­kou­lu käy­ty­nä, on töi­tä ker­ty­nyt sei­näl­le isän lu­kuis­ten töi­den jouk­koon, ker­too Evi­ta Kan­kai­nen.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Yksikin nyrkinisku voi olla liikaa

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Tomas Jouhilampi puhui Virtain yhtenäiskoululla väkivallattomuuden puolesta. Tomaksen tarina toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä väkivalta voi saada aikaan.

Piia Hirviniemi

Per­jan­tain 12. lo­ka­kuu­ta 2012 ko­ti­bi­leet oli­vat To­mas Jou­hi­lam­men elä­män kään­ne­koh­ta. Päi­vä, jol­loin 15-vuo­ti­as To­mas hal­vaan­tui tap­pe­lun seu­rauk­se­na.

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Tuija Veija

Rotaryt 120 vuotta

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Tuija Veija

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Virtain Rotaryklubi osallistui viime syksynä kansainvälisen nuorten tulevaisuusleirin järjestelyihin Virroilla.

Tuija Veija

Ro­ta­ry­jär­jes­tö, yk­si maa­il­man van­him­mis­ta ja laa­jim­mis­ta hu­ma­ni­tää­ri­sis­tä toi­mi­jois­ta, juh­lii 120-vuo­tis­ta his­to­ri­aan­sa 23. hel­mi­kuu­ta 2025.

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturi

Markus Ala-Keturi

Alu­e­vaa­lit

Yhtä hyviä palveluita postinumerosta riippumatta

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturi

Markus Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturi

Markus Ala-Keturi

Am­mat­ti: – Olen am­ma­til­ta­ni kou­lup­sy­ko­lo­gi, eli olen Pir­han työn­te­ki­jä ja työs­ken­te­len tääl­lä Vir­roil­la kai­kil­la kou­lu­as­teil­la, kai­kil­la kou­luil­la ja op­pi­lai­tok­sis­sa. Pää­o­sin työs­ken­te­len yh­te­näis­kou­lul­la, mis­sä otan vas­taan yh­te­näis­kou­lun op­pi­lai­ta sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­joi­ta ja tar­peen mu­kaan jal­kau­dun myös ky­lä­kou­luil­le.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vihtori Savilahdesta nuori harrasteyrittäjä

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

MettäVihtori-yrityksensä keväällä 2024 perustanut Vihtori Savilahti palkittiin harrasteyrittäjänä Pirkanmaan elinvoimaseminaarin yhteydessä Virtain Yrittäjien toimesta.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jät pal­kit­si en­sim­mäis­tä ker­taa iki­nä nuo­ren har­ras­tey­rit­tä­jän. Met­tä­Vih­to­ri-yri­tyk­sen­sä ke­vääl­lä 2024 pe­rus­ta­nut Vih­to­ri Sa­vi­lah­ti on aloit­ta­nut yrit­tä­jä­nä iso­vel­jen­sä esi­merk­kiä seu­ra­ten. Hä­net pal­kit­tiin kes­ki­viik­ko­na 12. maa­lis­kuu­ta Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­ris­sa Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Hirviniementiellä Virroilla liiken­ne­ra­joi­tuksia siltatyön vuoksi

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Hirviniementiellä Paukajoen ylittävä, huonon kuntonsa vuoksi painorajoitettu puinen palkkisilta puretaan ja korvataan uudella.

Pirkanmaan ELY-keskus

Sil­ta­töi­den ajan Hir­vi­nie­men­tien (mt14373) lii­ken­nöin­ti sil­ta­pai­kal­la on ra­joi­tet­tua. Lii­ken­ne­ra­joi­tuk­set kos­ke­vat 24. maa­lis­kuu­ta–11. huh­ti­kuu­ta vä­lis­tä ai­kaa.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa valmistellaan 50-vuotisjuhlaa

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodissa toivotaan vanhojen hoitolapsien ja työntekijöiden runsasta osallistumista toukokuussa järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Kuva on vanhalta päiväkodilta lähellä kirkkoa. Paikka on toiminut Inkan tehtaan työntekijöiden asuntona.

Killinkosken päiväkodin arkisto

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­dis­sa val­mis­tel­laan jo 22. tou­ko­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vää päi­vä­ko­din 50-vuo­tis­juh­laa. Vi­ral­li­nen merk­ki­päi­vä oli­si syk­syl­lä, mut­ta päi­vä­ko­din ar­jen vuok­si juh­lal­li­suu­det on hel­poin jär­jes­tää ke­vääl­lä.

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Minna Makkonen

Kuntalaiskahvitus hattutempun kunniaksi

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Minna Makkonen

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Virtain kaupungin ja Virtain Yrittäjien hattutemppua juhlittiin kuntalaiskahvituksen merkeissä jäähallin kahviossa. Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Marja Haapanen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Juha Makkonen juhlahumussa.

Minna Makkonen

Vir­tain kau­pun­ki ja Vir­tain Yrit­tä­jät kut­sui­vat väen juh­lis­ta­maan yh­des­sä hat­tu­temp­pua kun­ta­lais­kah­vi­tuk­sen mer­keis­sä sun­nun­tai­na. Ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin jää­hal­lin kah­vi­os­sa.

Sirpa Ilkka-Ahola

Sirpa Ilkka-Ahola

Siiri Ahola

Alu­e­vaa­lit

Pirhan nettisivuston kautta löytyy paljon tietoa

Sirpa Ilkka-Ahola

Sirpa Ilkka-Ahola

Siiri Ahola

Sirpa Ilkka-Ahola

Sirpa Ilkka-Ahola

Siiri Ahola

Am­mat­ti? – Per­he­työ­noh­jaa­ja, lap­si- ja per­he­pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mi­sen so­si­o­no­mi YAMK, di­a­ko­ni, pari- ja per­hep­sy­ko­te­ra­peut­ti

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärvestä vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakunta

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Ylöjärven kaupunki palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Kunniamaininnat myönnettiin Ruoveden kunnalle ja Urjalan elinvoimapäällikkö Satu Sarinille. Virtain Yrittäjät palkitsivat puolestaan ensimmäistä kertaa nuoren harrasteyrittäjän, joka on Vihtori Savilahti yrityksellään MettäVihtori.

Riikka Tallila

Pir­kan­maa­lai­sia elin­kei­no­vai­kut­ta­jia ja yrit­tä­jiä ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na Vir­roil­le Pir­kan­maan elin­voi­ma­se­mi­naa­riin. Pir­kan­maan Yrit­tä­jät ja Pir­kan­maan liit­to pal­kit­si­vat ta­pah­tu­mas­sa vuo­tui­sen Pir­kan­maan yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta -kil­pai­lun me­nes­ty­jät. Ylö­jär­ven kau­pun­ki pal­kit­tiin vuo­den yrit­tä­jyys- ja elin­voi­ma­kun­ta­na. Kun­ni­a­mai­nin­nat myön­net­tiin Ruo­ve­den kun­nal­le ja Ur­ja­lan elin­voi­ma­pääl­lik­kö Satu Sa­ri­nil­le.