Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Karhukisoissa aikuisetkin juoksivat

Las­ten Kar­hu­ki­sat pi­det­tiin kol­mi­ot­te­lu­na Ko­ta­lan ur­hei­lu­ken­täl­lä 5. hei­nä­kuu­ta Kar­hu­mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä ja Muk­su­Fes­ta­ri­vii­kon päät­teek­si.
Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Brändi on luotu – pajatso on tyhjä

Kun 12. Ke­sä­Vir­rat­Soin pää­tös­kon­ser­tin vii­mei­se­nä soi­te­tun Si­be­liuk­sen Fin­lan­di­an sä­ve­let hii­pui­vat Vir­tain kir­kon hol­vei­hin, oli tai­teel­li­sen joh­ta­jan mie­li on­nel­li­nen, mut­ta sa­mal­la hai­kea.

Syöpäjärjestöillä huoli lääkkeiden korvausmuutoksen vaikutuksista

Syö­pä­jär­jes­töt on huo­lis­saan syö­pä­lääk­kei­den kor­vaus­käy­tän­töön teh­dyn muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta syö­pään sai­ras­tu­nei­den hoi­toon ja po­ti­lai­den yh­den­ver­tai­suu­teen.

Kuvituskuva

Kesälomat ja mökkikausi Sisä-Suomen poliisin silmin

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tam­pe­reen ja Jy­väs­ky­län kau­pun­kien li­säk­si laa­jat maa­seu­tu­a­lu­eet, tu­han­sien jär­vien ran­nat ja ren­not ke­sä­fes­ta­rit kuu­lu­vat Sisä-Suo­men po­lii­sin ton­til­le kuin mak­ka­ra gril­liin. Nyt ke­sä­lo­ma­kau­den kes­kel­lä on hyvä vil­kais­ta, mi­ten lo­mai­lu ja ke­sän­viet­to vai­kut­ta­vat po­lii­sin työ­hön lai­tok­sem­me alu­eel­la.

Kuvituskuva

Helle voi olla ikäihmiselle vakava terveysriski

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Ke­sän hel­le­jak­sot li­sää­vät mer­kit­tä­väs­ti ikään­ty­nei­den ter­veys­ris­ke­jä. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen mu­kaan pit­kit­ty­neet hel­teet voi­vat ai­heut­taa Suo­mes­sa jopa sa­to­ja sai­raa­la­hoi­to­jak­so­ja ja en­ne­nai­kai­sia kuo­le­mia eri­tyi­ses­ti yli 65-vuo­ti­ai­den kes­kuu­des­sa.
Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Ratsastajien juhlakilpailu onnistui säähaasteista huolimatta

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Vir­tain Rat­sas­ta­jien 40-vuo­tis­juh­la­vuo­den kak­si­päi­väi­nen juh­la­kil­pai­lu jär­jes­tet­tiin 4. – 5. hei­nä­kuu­ta Mal­la­tin Rat­su­ti­lal­la. Vii­kon­lo­pun ai­ka­na kil­pail­tiin lau­an­tai­na kou­lu­rat­sas­tuk­ses­sa ja sun­nun­tai­na es­te­rat­sas­tuk­ses­sa.
Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

KesäVirratSoi on tapa elää kesää Virroilla

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Ke­sä­Vir­rat­Soi jäl­leen. Avaus­ti­lai­suu­des­sa juh­lit­tiin tai­teel­li­sen joh­ta­jan Han­nu Kiis­kin ke­vääl­lä ol­lut­ta 70-vuo­tis­päi­vää kir­kon nur­mi­a­lu­eel­la au­rin­koi­ses­sa ke­säil­las­sa. Oh­jel­mas­sa oli niin mu­siik­kia kuin mu­ka­vaa ju­tus­te­lu­a­kin, sii­tä piti huo­len Han­nul­le yl­lä­tyk­se­nä tul­lut Kei­jo Lep­pä­sen pa­luu juh­lan juon­ta­jak­si.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Uusi venevaja tuo lisää elämää Virtain satamaan

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Vir­tain sa­ta­ma-alu­eel­le ra­ken­ne­taan uu­si ve­ne­va­ja, joka pa­ran­taa alu­een me­lon­ta- ja sou­tu­har­ras­tuk­sen olo­suh­tei­ta.

Leader PoKo saa lisää rahoitusta

Le­a­der-tu­kien ky­syn­tä Ylä-Pir­kan­maal­la on ol­lut odo­tet­tua isom­paa. PoKo haki ja sai li­sää Maa­seu­tu­ra­has­ton ra­hoi­tus­ta. Ai­em­min myön­ne­tyn ra­hoi­tuk­sen li­säk­si Po­Kol­le myön­net­tiin 100 000 eu­roa.
Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Korhosen suvun aarteet esillä sukutapaamisessa

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Per­jan­tai­na To­ri­se­van golf­ken­täl­lä pe­lat­tiin 16. ker­ran su­vun mes­ta­ruu­des­ta. Tiu­kan ki­san ja Golf-Kor­ho ar­von sekä Ki­tu­sen uh­ri­kuu­ses­ta veis­te­tyn kier­to­pal­kin­non voit­ti Is­to Lah­ti.

Kesätapahtumien runsaudensarvi

Kun kat­se­lee tä­män­kin leh­den si­vu­ja, ei voi ol­la ajat­te­le­mat­ta, mi­ten pal­jon eri ky­lis­sä on toi­min­taa ja ta­pah­tu­mia. Jut­tua on Ran­ta­kun­nal­ta Ko­ta­laan ja Kil­lin­kos­kel­le. Ja pal­jon ta­pah­tu­mia jää uu­ti­soi­mat­ta­kin. Kaik­kia mie­len­kiin­toi­si­a­kin ky­lä­ko­koon­tu­mi­sia ei mi­ten­kään eh­di­tä kier­tää, toi­mit­ta­jil­la­kin kun on ke­sä­lo­mat ja jon­kin­lai­set työ­a­jat.
Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Lajikarnevaalit yksi kesän kohokohta

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ylei­sur­hei­lun la­ji­kar­ne­vaa­le­ja on jär­jes­tet­ty vuo­si­kym­men­ten ajan ja tar­koi­tuk­se­na on ai­na ol­lut ur­hei­li­joi­den la­ji­o­saa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.

Mielipide | Varoitusmerkki tekoäly­tuot­teisiin

Ta­val­li­sel­le ih­mi­sel­le te­ko­ä­ly on lä­hin­nä kä­te­vä apu­ri tie­don et­sin­näs­sä. En­nen kaik­kea sil­lä kui­ten­kin teh­dään ra­haa. Sil­lä kään­ne­tään teks­te­jä, piir­re­tään ku­via, teh­dään vi­de­oi­ta, mu­siik­kia, pe­le­jä ja tie­to­ko­ne­oh­jel­mia myy­tä­väk­si.
Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Karhu tuli kotiin

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Vir­tain Kar­huk­si va­lit­tu Pek­ka Tam­mi­nen ot­ti huo­mi­o­no­soi­tuk­sen vas­taan kii­tol­li­se­na ja hy­vil­lä mie­lin.
Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Vilkasta markkinahumua Kotalassa

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Ko­ta­lan pe­rin­tei­sil­le Kar­hu­mark­ki­noil­le ke­rään­tyi sun­nun­tai­na run­saas­ti niin myy­jiä kuin ylei­sö­ä­kin. Jär­jes­tä­jä­ta­hon edus­ta­jat hy­ri­si­vät tyy­ty­väi­syy­des­tä.
Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Sellotaiteilijan kesän ainoa konsertti Suomessa

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Ke­sä­Vir­rat­Soin pää­tös­kon­ser­tis­sa saa­daan kuul­la har­vi­nai­nen kon­sert­ti, kun Han­nu Kiis­kin kans­sa est­ra­dil­le nou­see lä­hes kym­me­nen vuot­ta hä­nen opet­ta­ja­naan Si­be­lius-Aka­te­mi­as­sa toi­mi­nut sel­lo­tai­tei­li­ja Ar­to No­ras.
Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Kuvat Päivi-Margit Ylimys

Koillis-Pirkan vuosinäyttely Killinkoskella

Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Kuvat Päivi-Margit Ylimys

Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Näyttelyn ripustaminen Killinkosken Wanhan tehtaan Kalleria Klaraan oli päivän urakka Mirja Ilkalle, Päivi-Margit Ylimykselle ja Heimo Kalevalle.

Kuvat Päivi-Margit Ylimys

Koil­lis-Pir­kan tai­de­näyt­te­ly jär­jes­te­tään vuo­sit­tain Ruo­ve­den, Mänt­tä-Vilp­pu­lan, Jäm­sän, Keu­ruun ja Vir­tain tai­deyh­tei­sö­jen kans­sa vuo­ro­vuo­sin ja tänä vuon­na on Vir­tain vuo­ro. Näyt­te­ly koo­taan täl­lä ker­taa Vir­tain Kil­lin­kos­ken Wan­han Teh­taan Klara -sa­liin.
Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Veikkaus / Mari Lehtisalo

Pirkanmaan toiseksi kovimmat lottoajat löytyvät Virroilta

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Veikkaus / Mari Lehtisalo

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täytti tämän vuoden tammikuussa 55 vuotta.

Veikkaus / Mari Lehtisalo

Tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa 55 vuot­ta täyt­tä­nyt Lot­to on jo tois­ta ker­taa tänä vuon­na en­nä­tys­po­tis­saan. Tu­le­va­na lau­an­tai­na Lo­ton pot­ti on koko pe­lin his­to­ri­an suu­rin, 16,1 mil­joo­naa eu­roa.
Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Vanhasta vajasta kyläkirjastoksi

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran vä­el­tä ei­vät ide­at lopu. Vii­me ke­sä­nä to­teu­te­tun näyt­te­lyn ja tee­ma­päi­vien jat­kok­si on tänä ke­sä­nä pys­ty­tet­ty ky­lä­kir­jas­to Ran­ta­kun­nan mo­ni­toi­mi­ta­lon pi­ha­pii­ris­sä ole­vaan va­jaan.
Seitsemisen kummituspuu.

Seitsemisen kummituspuu.

Tuulia Aho

Löydä lahopuu ja lähetä kuvasi kesäkisaan

Seitsemisen kummituspuu.

Seitsemisen kummituspuu.

Tuulia Aho

Seitsemisen kummituspuu.

Seitsemisen kummituspuu.

Tuulia Aho

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan la­ho­puu-kisa on yhä käyn­nis­sä. Pir­kan­maa­lai­set voi­vat lä­het­tää ku­van la­ho­puus­ta, joka on ihas­tut­ta­nut tai py­säyt­tä­nyt Pir­kan­maal­la met­säs­sä, puis­tos­sa tai omas­sa pi­ha­pii­ris­sä.
Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Yrittäjät näkevät Virtain edelleen yrittä­jä­myön­teisenä kaupunkina

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Suo­men Yrit­tä­jien kun­ta­ba­ro­met­ri kar­toit­taa joka toi­nen vuo­si kun­tien ja yrit­tä­jien yh­teis­työ­tä sekä elin­kei­no­po­li­tii­kan ti­laa val­ta­kun­nal­li­ses­ti, alu­eel­li­ses­ti ja kun­ta­koh­tai­ses­ti. Tänä vuon­na ky­se­ly yrit­tä­jil­le teh­tiin ke­vääl­lä ja tu­lok­set jul­kais­tiin tou­ko­kuun lo­pul­la.
Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Ke­sä­leh­ti

Tulkitsija näytelmän takana

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Teemu Lähteenmäen kodin seinää koristaa aikaisempien vuosien näytelmien julisteet.

Vili Lähteenmäki

Sali on hil­jen­ty­nyt pian al­ka­vaa esi­tys­tä var­ten. Näyt­te­li­jä ot­taa vie­lä vii­mei­sen ve­si­hui­kan en­nen esi­ri­pun au­ke­a­mis­ta. Tun­nel­ma on säh­köi­nen ja sa­maan ai­kaan hir­vit­tä­vä.
Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Uuden kirkkotien rakentaja

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Kun Kir­si Poh­jo­la sai tie­tää tul­leen­sa va­li­tuk­si Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­sek­si kirk­ko­her­rak­si, hä­net val­ta­si suu­ri kii­tol­li­suus ja myös hel­po­tus.

Tuija Veija

Makeita mansikoita

Tuija Veija

Tuija Veija

Ma­kei­ta ja suu­ria oli­vat man­si­kat, joi­ta ju­han­nuk­sen jäl­keen pa­kas­ti­meen per­ka­sin. Mais­ti­ai­sia pop­sies­sa mie­leen nou­si­vat lap­suu­des­sa met­sä­man­si­kois­ta teh­ty man­sik­ka­mai­to ja hei­nän­kor­teen pu­jo­tel­lut mar­jat.
Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Kuvat Tero Ahonen

Esiintyminen yhdessä on iso ilo

Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Kuvat Tero Ahonen

Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Maria Ylipää ja Ystävät: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman ja Ville Herrala vievät kuulijansa Virroilla chansonin pyörteisiin.

Kuvat Tero Ahonen

Upe­aää­ni­nen lau­la­ja ja mo­ni­puo­li­nen näyt­te­li­jä Ma­ria Yli­pää heit­täy­tyy Ke­sä­Vir­rat­Soi-kon­ser­tis­saan chan­so­nin pyör­tei­siin lau­an­tai­na 11. hei­nä­kuu­ta yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa. Mu­ka­na hä­nel­lä ovat Ys­tä­vät, eli ki­ta­ris­ti Mar­zi Ny­man, har­mo­nik­ka­tai­tei­li­ja Niko Kum­pu­vaa­ra ja kont­ra­ba­sis­ti Vil­le Her­ra­la.
Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Juhlakilpailu kokoaa ratsukoita lähialueilta

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Juh­la­vuot­ta juh­lis­te­taan juh­la­kil­pai­lul­la, syk­syn ta­pah­tu­mil­la sekä mar­ras­kuus­sa jär­jes­tet­tä­väl­lä juh­la­ti­lai­suu­del­la.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Brändi on luotu – pajatso on tyhjä

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Kun 12. Ke­sä­Vir­rat­Soin pää­tös­kon­ser­tin vii­mei­se­nä soi­te­tun Si­be­liuk­sen Fin­lan­di­an sä­ve­let hii­pui­vat Vir­tain kir­kon hol­vei­hin, oli tai­teel­li­sen joh­ta­jan mie­li on­nel­li­nen, mut­ta sa­mal­la hai­kea.

Kuvituskuva

Kesälomat ja mökkikausi Sisä-Suomen poliisin silmin

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tam­pe­reen ja Jy­väs­ky­län kau­pun­kien li­säk­si laa­jat maa­seu­tu­a­lu­eet, tu­han­sien jär­vien ran­nat ja ren­not ke­sä­fes­ta­rit kuu­lu­vat Sisä-Suo­men po­lii­sin ton­til­le kuin mak­ka­ra gril­liin. Nyt ke­sä­lo­ma­kau­den kes­kel­lä on hyvä vil­kais­ta, mi­ten lo­mai­lu ja ke­sän­viet­to vai­kut­ta­vat po­lii­sin työ­hön lai­tok­sem­me alu­eel­la.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Karhukisoissa aikuisetkin juoksivat

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Las­ten Kar­hu­ki­sat pi­det­tiin kol­mi­ot­te­lu­na Ko­ta­lan ur­hei­lu­ken­täl­lä 5. hei­nä­kuu­ta Kar­hu­mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä ja Muk­su­Fes­ta­ri­vii­kon päät­teek­si.
Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

KesäVirratSoi on tapa elää kesää Virroilla

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Ke­sä­Vir­rat­Soi jäl­leen. Avaus­ti­lai­suu­des­sa juh­lit­tiin tai­teel­li­sen joh­ta­jan Han­nu Kiis­kin ke­vääl­lä ol­lut­ta 70-vuo­tis­päi­vää kir­kon nur­mi­a­lu­eel­la au­rin­koi­ses­sa ke­säil­las­sa. Oh­jel­mas­sa oli niin mu­siik­kia kuin mu­ka­vaa ju­tus­te­lu­a­kin, sii­tä piti huo­len Han­nul­le yl­lä­tyk­se­nä tul­lut Kei­jo Lep­pä­sen pa­luu juh­lan juon­ta­jak­si.
Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Ratsastajien juhlakilpailu onnistui säähaasteista huolimatta

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Vir­tain Rat­sas­ta­jien 40-vuo­tis­juh­la­vuo­den kak­si­päi­väi­nen juh­la­kil­pai­lu jär­jes­tet­tiin 4. – 5. hei­nä­kuu­ta Mal­la­tin Rat­su­ti­lal­la. Vii­kon­lo­pun ai­ka­na kil­pail­tiin lau­an­tai­na kou­lu­rat­sas­tuk­ses­sa ja sun­nun­tai­na es­te­rat­sas­tuk­ses­sa.
Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Uusi venevaja tuo lisää elämää Virtain satamaan

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Vir­tain sa­ta­ma-alu­eel­le ra­ken­ne­taan uu­si ve­ne­va­ja, joka pa­ran­taa alu­een me­lon­ta- ja sou­tu­har­ras­tuk­sen olo­suh­tei­ta.

Kuvituskuva

Helle voi olla ikäihmiselle vakava terveysriski

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Ke­sän hel­le­jak­sot li­sää­vät mer­kit­tä­väs­ti ikään­ty­nei­den ter­veys­ris­ke­jä. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen mu­kaan pit­kit­ty­neet hel­teet voi­vat ai­heut­taa Suo­mes­sa jopa sa­to­ja sai­raa­la­hoi­to­jak­so­ja ja en­ne­nai­kai­sia kuo­le­mia eri­tyi­ses­ti yli 65-vuo­ti­ai­den kes­kuu­des­sa.

Syöpäjärjestöillä huoli lääkkeiden korvausmuutoksen vaikutuksista

Syö­pä­jär­jes­töt on huo­lis­saan syö­pä­lääk­kei­den kor­vaus­käy­tän­töön teh­dyn muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta syö­pään sai­ras­tu­nei­den hoi­toon ja po­ti­lai­den yh­den­ver­tai­suu­teen.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Korhosen suvun aarteet esillä sukutapaamisessa

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Per­jan­tai­na To­ri­se­van golf­ken­täl­lä pe­lat­tiin 16. ker­ran su­vun mes­ta­ruu­des­ta. Tiu­kan ki­san ja Golf-Kor­ho ar­von sekä Ki­tu­sen uh­ri­kuu­ses­ta veis­te­tyn kier­to­pal­kin­non voit­ti Is­to Lah­ti.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.
Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Vilkasta markkinahumua Kotalassa

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Ko­ta­lan pe­rin­tei­sil­le Kar­hu­mark­ki­noil­le ke­rään­tyi sun­nun­tai­na run­saas­ti niin myy­jiä kuin ylei­sö­ä­kin. Jär­jes­tä­jä­ta­hon edus­ta­jat hy­ri­si­vät tyy­ty­väi­syy­des­tä.
Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Aitan purkulaudat päätyivät Koron juhannuskokkoon

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Ju­han­nus­kok­koa maa­nan­tai­na val­mis­tel­leet Ko­ron ky­län­mie­het Ol­li Koro, Pek­ka Jus­si­la ja Juk­ka Koro ker­to­vat, et­tä ko­kon­polt­to­pe­rin­ne al­koi Ko­ron pien­ve­ne­sa­ta­mas­sa vä­hän sen jäl­keen, kun ky­läyh­dis­tys vuon­na 2007 pe­rus­tet­tiin.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Lajikarnevaalit yksi kesän kohokohta

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ylei­sur­hei­lun la­ji­kar­ne­vaa­le­ja on jär­jes­tet­ty vuo­si­kym­men­ten ajan ja tar­koi­tuk­se­na on ai­na ol­lut ur­hei­li­joi­den la­ji­o­saa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Karhu tuli kotiin

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Vir­tain Kar­huk­si va­lit­tu Pek­ka Tam­mi­nen ot­ti huo­mi­o­no­soi­tuk­sen vas­taan kii­tol­li­se­na ja hy­vil­lä mie­lin.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Leader PoKo saa lisää rahoitusta

Le­a­der-tu­kien ky­syn­tä Ylä-Pir­kan­maal­la on ol­lut odo­tet­tua isom­paa. PoKo haki ja sai li­sää Maa­seu­tu­ra­has­ton ra­hoi­tus­ta. Ai­em­min myön­ne­tyn ra­hoi­tuk­sen li­säk­si Po­Kol­le myön­net­tiin 100 000 eu­roa.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Ke­sä­leh­ti

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Kirsi Pohjola valittiin Tarjanteen seurakunnan kirkkoherraksi

Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­sek­si va­ki­nai­sek­si kirk­ko­her­rak­si va­lit­tiin ei­li­ses­sä kirk­ko­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa pi­de­tys­sä vaa­lis­sa Kir­si Poh­jo­la Jy­väs­ky­läs­tä.
– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Miljoo­nain­ves­toinnilla maailman johtavaksi ruuvitaloksi

Yrit­tä­jät

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Tänä vuon­na 45 vuot­ta täyt­tä­vän Me­mar Oy:n pää­o­mis­ta­jal­la, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Aki Kan­kaal­la on iloi­sia uu­ti­sia ker­rot­ta­va­naan. Vir­tain teh­taal­la on me­neil­lään liki kah­den mil­joo­nan eu­ron in­ves­toin­ti, kun uut­ta ruu­vi­so­lua ra­ken­ne­taan. 
Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Killin Voimalle energiavarasto vesivoimalan yhteyteen

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä yh­ti­öl­lä on nyt mel­koi­nen vauh­ti pääl­lä. Kak­si suur­ta ty­tä­ryh­ti­öi­den in­ves­toin­ti­han­ket­ta on saa­tu ra­ken­nus­vai­hee­seen.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Uusi venevaja tuo lisää elämää Virtain satamaan

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Vir­tain sa­ta­ma-alu­eel­le ra­ken­ne­taan uu­si ve­ne­va­ja, joka pa­ran­taa alu­een me­lon­ta- ja sou­tu­har­ras­tuk­sen olo­suh­tei­ta.
Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

KesäVirratSoi on tapa elää kesää Virroilla

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Ke­sä­Vir­rat­Soi jäl­leen. Avaus­ti­lai­suu­des­sa juh­lit­tiin tai­teel­li­sen joh­ta­jan Han­nu Kiis­kin ke­vääl­lä ol­lut­ta 70-vuo­tis­päi­vää kir­kon nur­mi­a­lu­eel­la au­rin­koi­ses­sa ke­säil­las­sa. Oh­jel­mas­sa oli niin mu­siik­kia kuin mu­ka­vaa ju­tus­te­lu­a­kin, sii­tä piti huo­len Han­nul­le yl­lä­tyk­se­nä tul­lut Kei­jo Lep­pä­sen pa­luu juh­lan juon­ta­jak­si.
Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Lajikarnevaalit yksi kesän kohokohta

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Yleisurheilun lajikarnevaalit ovat yksi kesän kohokohdista myös Virtain Urheilijoille.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ylei­sur­hei­lun la­ji­kar­ne­vaa­le­ja on jär­jes­tet­ty vuo­si­kym­men­ten ajan ja tar­koi­tuk­se­na on ai­na ol­lut ur­hei­li­joi­den la­ji­o­saa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen.
Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Korhosen suvun aarteet esillä sukutapaamisessa

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Martti Kitusella oli karhunhammas onnenamulettina metsästysreissuillaan.

Kuvat Tomi Korhonen

Per­jan­tai­na To­ri­se­van golf­ken­täl­lä pe­lat­tiin 16. ker­ran su­vun mes­ta­ruu­des­ta. Tiu­kan ki­san ja Golf-Kor­ho ar­von sekä Ki­tu­sen uh­ri­kuu­ses­ta veis­te­tyn kier­to­pal­kin­non voit­ti Is­to Lah­ti.
Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Karhu tuli kotiin

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Vir­tain Kar­huk­si va­lit­tu Pek­ka Tam­mi­nen ot­ti huo­mi­o­no­soi­tuk­sen vas­taan kii­tol­li­se­na ja hy­vil­lä mie­lin.
Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Ratsastajien juhlakilpailu onnistui säähaasteista huolimatta

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Esteillä Jenni Kammonen ja TR Magic Mohair.

Susanna Kauranen

Vir­tain Rat­sas­ta­jien 40-vuo­tis­juh­la­vuo­den kak­si­päi­väi­nen juh­la­kil­pai­lu jär­jes­tet­tiin 4. – 5. hei­nä­kuu­ta Mal­la­tin Rat­su­ti­lal­la. Vii­kon­lo­pun ai­ka­na kil­pail­tiin lau­an­tai­na kou­lu­rat­sas­tuk­ses­sa ja sun­nun­tai­na es­te­rat­sas­tuk­ses­sa.
Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Brändi on luotu – pajatso on tyhjä

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Unohtumaton hetki musiikkijuhlilla: Arto Noras ja Hannu Kiiski.

Kuvat KesäVirratSoi/Matti Nenonen

Kun 12. Ke­sä­Vir­rat­Soin pää­tös­kon­ser­tin vii­mei­se­nä soi­te­tun Si­be­liuk­sen Fin­lan­di­an sä­ve­let hii­pui­vat Vir­tain kir­kon hol­vei­hin, oli tai­teel­li­sen joh­ta­jan mie­li on­nel­li­nen, mut­ta sa­mal­la hai­kea.

Kuvituskuva

Kesälomat ja mökkikausi Sisä-Suomen poliisin silmin

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Tam­pe­reen ja Jy­väs­ky­län kau­pun­kien li­säk­si laa­jat maa­seu­tu­a­lu­eet, tu­han­sien jär­vien ran­nat ja ren­not ke­sä­fes­ta­rit kuu­lu­vat Sisä-Suo­men po­lii­sin ton­til­le kuin mak­ka­ra gril­liin. Nyt ke­sä­lo­ma­kau­den kes­kel­lä on hyvä vil­kais­ta, mi­ten lo­mai­lu ja ke­sän­viet­to vai­kut­ta­vat po­lii­sin työ­hön lai­tok­sem­me alu­eel­la.
Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Vilkasta markkinahumua Kotalassa

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Ko­ta­lan pe­rin­tei­sil­le Kar­hu­mark­ki­noil­le ke­rään­tyi sun­nun­tai­na run­saas­ti niin myy­jiä kuin ylei­sö­ä­kin. Jär­jes­tä­jä­ta­hon edus­ta­jat hy­ri­si­vät tyy­ty­väi­syy­des­tä.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.

Kesätapahtumien runsaudensarvi

Kun kat­se­lee tä­män­kin leh­den si­vu­ja, ei voi ol­la ajat­te­le­mat­ta, mi­ten pal­jon eri ky­lis­sä on toi­min­taa ja ta­pah­tu­mia. Jut­tua on Ran­ta­kun­nal­ta Ko­ta­laan ja Kil­lin­kos­kel­le. Ja pal­jon ta­pah­tu­mia jää uu­ti­soi­mat­ta­kin. Kaik­kia mie­len­kiin­toi­si­a­kin ky­lä­ko­koon­tu­mi­sia ei mi­ten­kään eh­di­tä kier­tää, toi­mit­ta­jil­la­kin kun on ke­sä­lo­mat ja jon­kin­lai­set työ­a­jat.

Leader PoKo saa lisää rahoitusta

Le­a­der-tu­kien ky­syn­tä Ylä-Pir­kan­maal­la on ol­lut odo­tet­tua isom­paa. PoKo haki ja sai li­sää Maa­seu­tu­ra­has­ton ra­hoi­tus­ta. Ai­em­min myön­ne­tyn ra­hoi­tuk­sen li­säk­si Po­Kol­le myön­net­tiin 100 000 eu­roa.
Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Karhukisoissa aikuisetkin juoksivat

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Kisoihin osallistui 26 lasta, joista suurin osa oli virtolaisia, mukana oli myös kesäasukkaita ja lähipitäjien lapsia.

Tiina Perämäki

Las­ten Kar­hu­ki­sat pi­det­tiin kol­mi­ot­te­lu­na Ko­ta­lan ur­hei­lu­ken­täl­lä 5. hei­nä­kuu­ta Kar­hu­mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä ja Muk­su­Fes­ta­ri­vii­kon päät­teek­si.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.

Kuvituskuva

Helle voi olla ikäihmiselle vakava terveysriski

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Ke­sän hel­le­jak­sot li­sää­vät mer­kit­tä­väs­ti ikään­ty­nei­den ter­veys­ris­ke­jä. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen mu­kaan pit­kit­ty­neet hel­teet voi­vat ai­heut­taa Suo­mes­sa jopa sa­to­ja sai­raa­la­hoi­to­jak­so­ja ja en­ne­nai­kai­sia kuo­le­mia eri­tyi­ses­ti yli 65-vuo­ti­ai­den kes­kuu­des­sa.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Sellotaiteilijan kesän ainoa konsertti Suomessa

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noras on innokas veneilijä. Kuvassa valmistellaan illallisen grillausta.

Arto Noraksen albumi

Ke­sä­Vir­rat­Soin pää­tös­kon­ser­tis­sa saa­daan kuul­la har­vi­nai­nen kon­sert­ti, kun Han­nu Kiis­kin kans­sa est­ra­dil­le nou­see lä­hes kym­me­nen vuot­ta hä­nen opet­ta­ja­naan Si­be­lius-Aka­te­mi­as­sa toi­mi­nut sel­lo­tai­tei­li­ja Ar­to No­ras.

Kuvituskuva

Digitan muutostöistä katko tv-lähetyksiin

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Di­gi­ta te­kee C- ja E-ka­na­va­nip­pu­jen taa­juus­muu­tos­töi­tä Tam­pe­reen ra­dio- ja tv-ase­mal­la 20. tam­mi­kuu­ta 2026 kel­lo 8–16 vä­li­se­nä ai­ka­na. Muu­tok­sis­ta ai­heu­tuu enin­tään kol­men tun­nin kat­kos C- ja E-ka­na­va­ni­puis­sa lä­he­tet­tä­vil­le tv-ka­na­vil­le muu­tos­töi­den ai­ka­na: TV5 HD, Ku­to­nen HD, TLC HD, STAR Chan­nel HD, Frii HD, Na­ti­o­nal Ge­og­rap­hic HD, Vi­ap­lay TV HD, MTV Sub HD, Liv HD, Jim HD, MTV Ava HD, Hero HD, Al­fa HD, Is­ku­ri.net HD, One Way TV HD ja Veik­kausTV-19. C-ka­na­va­ni­pun uu­si taa­juus on 578 MHz ja E-ka­na­va­ni­pun 498 MHz.
Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Yrittäjät näkevät Virtain edelleen yrittä­jä­myön­teisenä kaupunkina

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Suo­men Yrit­tä­jien kun­ta­ba­ro­met­ri kar­toit­taa joka toi­nen vuo­si kun­tien ja yrit­tä­jien yh­teis­työ­tä sekä elin­kei­no­po­li­tii­kan ti­laa val­ta­kun­nal­li­ses­ti, alu­eel­li­ses­ti ja kun­ta­koh­tai­ses­ti. Tänä vuon­na ky­se­ly yrit­tä­jil­le teh­tiin ke­vääl­lä ja tu­lok­set jul­kais­tiin tou­ko­kuun lo­pul­la.

Mielipide | Varoitusmerkki tekoäly­tuot­teisiin

Ta­val­li­sel­le ih­mi­sel­le te­ko­ä­ly on lä­hin­nä kä­te­vä apu­ri tie­don et­sin­näs­sä. En­nen kaik­kea sil­lä kui­ten­kin teh­dään ra­haa. Sil­lä kään­ne­tään teks­te­jä, piir­re­tään ku­via, teh­dään vi­de­oi­ta, mu­siik­kia, pe­le­jä ja tie­to­ko­ne­oh­jel­mia myy­tä­väk­si.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Syöpäjärjestöillä huoli lääkkeiden korvausmuutoksen vaikutuksista

Syö­pä­jär­jes­töt on huo­lis­saan syö­pä­lääk­kei­den kor­vaus­käy­tän­töön teh­dyn muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta syö­pään sai­ras­tu­nei­den hoi­toon ja po­ti­lai­den yh­den­ver­tai­suu­teen.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Vaarin vanha sukutila muuttui kodiksi

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Roope Niemi ja Minka Liesivesi sekä heidän lapsensa Viola ja Hugo ovat ehtineet asua noin viikon Ikkalassa. – Kyllähän täällä ihan maaseudun rauha on, ainakin nukkumaan mentäessä hiljaisuus on toista kuin Virtain keskustassa, he kuvailevat.

Minka Liesivesi

Roo­pe Nie­mi ja Min­ka Lie­si­ve­si sekä hei­dän lap­sen­sa Vi­o­la, 3, ja Hugo, 1, kuu­lu­vat uu­sim­piin Ik­ka­lan­ky­lä­läi­siin.
Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Kuvat Piia Hirviniemi

Juhannusmarkkinat keräsivät ennätysyleisön Perinnekylään

Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Kuvat Piia Hirviniemi

Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Aurinkoinen sää ja monipuolinen ohjelma keräsivät juhannusaattona ennätysmäärän markkinavieraita Virtain Perinnekylään. Kuvat Piia Hirviniemi

Kuvat Piia Hirviniemi

– Tänä vuon­na teim­me sel­väs­ti kä­vi­jä­en­nä­tyk­sen. Kel­lo 11.07 oli­vat kaik­ki alu­een park­ki­pai­kat täyn­nä, iloit­si Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki.
– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

Jari Lehtimäki

Tanssi­va­penk­kimuija toi Myllyniemeen näkyvyyttä

– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

Jari Lehtimäki

– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

– Myllyniemen tanssilava on symppis ja pääsin kokemaan kauniin auringonlaskun siellä viime perjantaina, kehuu somevaikuttajana tunnettu Tanssivapenkkimuija Johanna Hirvelä (vas.). Myös Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki oli tyytyväinen Jossun vierailuun.

Jari Lehtimäki

Tans­si­va­penk­ki­mui­ja eli Jo­han­na Hir­ve­lä in­nos­ti vä­keä tans­sin pa­riin Myl­ly­nie­men tans­si­la­van ava­jai­sis­sa. Mu­sii­kis­ta vas­ta­si Hen­ri Jo­ki­nen & De­si­ree.
Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Aleksi Ylä-Mononen palasi kotikaupunkiinsa töihin

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Virroilta kotoisin oleva Aleksi Ylä-Mononen toteutti pitkäaikaisen toiveensa palata kotiseudulle, kun sopiva työpaikka avautui Virtain kaupungilla.

Piia Hirviniemi

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Alek­si Ylä-Mo­no­nen aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan pääl­lik­kö­nä 15. ke­sä­kuu­ta.
Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Vilkasta markkinahumua Kotalassa

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Karhumarkkinahumua riitti niin Kotala talon salissa kuin pihamaallakin.

Kuvat Tuija Veija

Ko­ta­lan pe­rin­tei­sil­le Kar­hu­mark­ki­noil­le ke­rään­tyi sun­nun­tai­na run­saas­ti niin myy­jiä kuin ylei­sö­ä­kin. Jär­jes­tä­jä­ta­hon edus­ta­jat hy­ri­si­vät tyy­ty­väi­syy­des­tä.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Ke­sä­leh­ti

Piilopirtissä terapeuttisinta on saunan lämmitys

Ke­sä­leh­ti

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Tuol­loin elet­tiin vuot­ta 2008, kun Vir­tain Ko­ros­sa pus­kien suo­jis­sa si­jait­se­vaa pii­lo­pirt­tiä ei löy­tä­nyt edes mö­kis­tä kiin­nos­tu­nut Sal­la Ka­ra­la, joka läh­ti tut­kai­le­maan seu­tua jo etu­kä­teen.
Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Uusi venevaja tuo lisää elämää Virtain satamaan

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Ensimmäinen talkoopäivä käynnisti uuden venevajan rakentamisen Virtain satamassa. Kahdeksan vapaaehtoista tarttui innolla toimeen, ja yhteinen hanke sai vauhdikkaan alun.

Kari Aaltio

Vir­tain sa­ta­ma-alu­eel­le ra­ken­ne­taan uu­si ve­ne­va­ja, joka pa­ran­taa alu­een me­lon­ta- ja sou­tu­har­ras­tuk­sen olo­suh­tei­ta.
Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Uimarannan alue säästyi kaavamerkinnän vuoksi

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Lahdenkylän uimaranta tunnettiin ennen vanhaan nimeltä Koivistonniemi, jossa oli äärettömän hyvä rakentaa uittolauttoja. Pirjo Luodes (vas. takana), Matti Virtanen, Reino Ilonen, Keijo Kolu, Pentti Ilonen, Raili Kolu (etuala), Liisa Sikiö ja Sakari Matikainen talkoilivat tänä keväänä ajamalla rantaan lisää hiekkaa ja maalaamalla uimakoppeja.

Riikka Tallila

Lah­den­ky­lään ei­kä Ik­ka­lan­ky­lään ei ole voi­tu pe­rus­taa omia ky­läyh­dis­tyk­siä, kos­ka Oh­to­lan­ky­län Pä­re­myl­ly-yh­dis­tys oli pe­rus­tet­tu ai­kai­sem­min.
Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Kirsi Pohjola valittiin Tarjanteen seurakunnan kirkkoherraksi

Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Kirsi Pohjola.

Kirsi Pohjola.

Kuvakaappaus esittelyvideolta / Tarjanteen seurakunta

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­sek­si va­ki­nai­sek­si kirk­ko­her­rak­si va­lit­tiin ei­li­ses­sä kirk­ko­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa pi­de­tys­sä vaa­lis­sa Kir­si Poh­jo­la Jy­väs­ky­läs­tä.
Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Ville Kurki

Irja Majasesta Kansan­tans­si­mestari

Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Ville Kurki

Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Tuoreet Kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen vastaanottivat kunniakirjat ja kukat Tampereen raatihuoneella 13. kesäkuuta Pispalan Sottiisin yhteydessä.

Ville Kurki

Ir­ja Ma­ja­nen Vas­ki­ve­del­tä on ni­mi­tet­ty Kan­san­tans­si­mes­ta­rik­si n:o 29 Suo­men Nuo­ri­so­seu­ro­jen kan­san­tans­si­kil­taan.
Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Uuden kirkkotien rakentaja

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Ensimmäinen kesä uudessa kodissa Keuruulla on tuonut Kirsi Pohjolalle iloisia yllätyksiä. Kesään kuuluvat pihan rakentamisen lisäksi kotitilalla pidettävät nuoremman tyttären häät elokuussa. Väentuvan portailla siliteltävinä corgi Terttu ja Jorge-kissa.

Kimmo Jokinen

Kun Kir­si Poh­jo­la sai tie­tää tul­leen­sa va­li­tuk­si Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­sek­si kirk­ko­her­rak­si, hä­net val­ta­si suu­ri kii­tol­li­suus ja myös hel­po­tus.
Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Ajotaito kypsyi tauolla mestaruuskuntoon

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tinka Perämäki nousi pitkän kilpailutauon jälkeen suoraan Suomen mestariksi.

Tuija Veija

Hän voit­ti Eu­ra­jo­el­la hei­nä­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na aje­tuis­sa ki­sois­sa cros­s­kar­tin nais­ten­sar­jan suo­men­mes­ta­ruu­den.
Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Vanhasta vajasta kyläkirjastoksi

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Korvenojan nuorisoseuran kyläkirjasto on rakennettu lintuharrastajien infopisteenä toimineeseen vajaan. Merja Pirttiniemi (vas.), Sirkka Koreasalo, Marja Mäkinen ja Helena Vuorenmaa olivat paikalla esittelemässä kirjastoa ja pelaamassa Mölkkyä.

Kuvat Tuija Veija

Kor­ve­no­jan nuo­ri­so­seu­ran vä­el­tä ei­vät ide­at lopu. Vii­me ke­sä­nä to­teu­te­tun näyt­te­lyn ja tee­ma­päi­vien jat­kok­si on tänä ke­sä­nä pys­ty­tet­ty ky­lä­kir­jas­to Ran­ta­kun­nan mo­ni­toi­mi­ta­lon pi­ha­pii­ris­sä ole­vaan va­jaan.
Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Vanhasta kivinavetasta kuoriutuu hevostalli

Lah­den­ky­lä - Ik­ka­lan­ky­lä

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Ikiaikaiset kivet kertovat Janne (vas.), Laura, Juho, Marja ja Johanna Lamminmäelle tilan historiaa aina 1800-luvulta.

Kuvat Tuija Veija

Lah­den­ky­läs­sä ra­ken­nus­mies­ten pa­ket­ti­au­to pe­ruut­taa Vähä-Hir­ve­län pi­has­ta työ­päi­vän päät­teek­si ja isän­tä­pa­ri Jan­ne ja Jo­han­na Lam­min­mä­ki eh­ti­vät viet­tää het­ken toi­mit­ta­jan jut­tu­sil­la.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Arvokasta kulttuu­ri­mat­kai­lu­paikkaa kehitetään innolla

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­kee­seen pro­jek­ti­pääl­li­kök­si va­lit­tu Vee­ra Kal­li­oi­nen aloit­ti työn­sä 2. ke­sä­kuu­ta Ree­tan­tu­val­la.
Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Nimekkäitä taiteilijoita Taide-Nuuttilan kesässä

Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Minttu Räty, Tapio Lahti, Timo Määttä ja Hanna Määttä pysähtyivät kuvaan näyttelyn ripustamisen tuoksinassa.

Tai­de-Nuut­ti­lan kesä ava­taan jäl­leen lau­an­tai­na 25. ke­sä­kuu­ta ja se tuo esil­le laa­jan kat­tauk­sen suo­ma­lai­sia ny­ky­tai­tei­li­joi­ta. Heis­tä ni­mek­käim­pi­nä mai­nit­ta­koon Al­var Gul­lich­sen ja Han­nu Rii­ko­nen.
Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Juhlakilpailu kokoaa ratsukoita lähialueilta

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Tänä keväänä esteillä, Riina Rentto ja Bixu vauhdissa.

Timo Rentto

Juh­la­vuot­ta juh­lis­te­taan juh­la­kil­pai­lul­la, syk­syn ta­pah­tu­mil­la sekä mar­ras­kuus­sa jär­jes­tet­tä­väl­lä juh­la­ti­lai­suu­del­la.
Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Riikka Tallila

Mettä-Matti kaipaa työntäyteistä elämänvaihetta

Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Riikka Tallila

Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Elämäntyönsä metsässä tehnyt Matti Virtanen istuu mietteliäänä ja toteaa olevansa kiitollinen, että joka aamu saa herätä terveenä. – Nyt mennään hissukseen.

Riikka Tallila

Met­tä-Ma­tik­si it­sen­sä esit­te­le­vä met­säin­si­nöö­ri Mat­ti Vir­ta­nen ker­too teh­neen­sä elä­män­sä töi­tä met­säs­sä. Ke­sä­kuun alus­sa 80 vuot­ta täyt­tä­nyt mies päät­ti yri­tys­toi­min­tan­sa vuo­den 2026 alus­sa.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.
Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Karhu tuli kotiin

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Pekka Tamminen on Virtain Karhu 2026.

Tuija Veija

Vir­tain Kar­huk­si va­lit­tu Pek­ka Tam­mi­nen ot­ti huo­mi­o­no­soi­tuk­sen vas­taan kii­tol­li­se­na ja hy­vil­lä mie­lin.
Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Yrittäjät näkevät Virtain edelleen yrittä­jä­myön­teisenä kaupunkina

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Kuvassa Tiina Perämäki (vas.), Henna Viitanen, Ari Dahlberg, Eija Kantonen, Mervi Vilén, Maarit Toroskainen ja Reijo Koskela.

Virtain Yrittäjät

Suo­men Yrit­tä­jien kun­ta­ba­ro­met­ri kar­toit­taa joka toi­nen vuo­si kun­tien ja yrit­tä­jien yh­teis­työ­tä sekä elin­kei­no­po­li­tii­kan ti­laa val­ta­kun­nal­li­ses­ti, alu­eel­li­ses­ti ja kun­ta­koh­tai­ses­ti. Tänä vuon­na ky­se­ly yrit­tä­jil­le teh­tiin ke­vääl­lä ja tu­lok­set jul­kais­tiin tou­ko­kuun lo­pul­la.
Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

KesäVirratSoi on tapa elää kesää Virroilla

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Talkooväen puolesta Hannu Kiiskille kukkaset ojensivat Mia Saloranta, Aira Päivärinta, Johanna Rinta-aho yhdessä Tomas Hedenborgin kanssa.

Ke­sä­Vir­rat­Soi jäl­leen. Avaus­ti­lai­suu­des­sa juh­lit­tiin tai­teel­li­sen joh­ta­jan Han­nu Kiis­kin ke­vääl­lä ol­lut­ta 70-vuo­tis­päi­vää kir­kon nur­mi­a­lu­eel­la au­rin­koi­ses­sa ke­säil­las­sa. Oh­jel­mas­sa oli niin mu­siik­kia kuin mu­ka­vaa ju­tus­te­lu­a­kin, sii­tä piti huo­len Han­nul­le yl­lä­tyk­se­nä tul­lut Kei­jo Lep­pä­sen pa­luu juh­lan juon­ta­jak­si.
Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Riikka Tallila

MuksuFes­ta­ri­viikolla kaikki sujuu omalla painollaan

Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Riikka Tallila

Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen kertoo muun muassa koko perheen temppuradan Virtain Golfkentällä saavan jatkoa ensi viikon MuksuFestareilla. Kenttämestari Janne Tervo lisää, että pienille ja isoille on omat rastit, puttikisa minigolfin tyyliin sekä golfjalkapalloa.

Riikka Tallila

– Tuol­loin käy­dään läpi saa­tu pa­lau­te ja mie­ti­tään mitä täl­lä ker­taa to­teu­te­taan, ker­too Vir­tain kau­pun­gin yri­tys- ja mark­ki­noin­ti­koor­di­naat­to­ri Maa­rit To­ros­kai­nen.
Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Aitan purkulaudat päätyivät Koron juhannuskokkoon

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kokkoperinne elää Korossa. Olli Koro (vas.), Jukka Koro ja Pekka Jussila toivat peräkärryllisen purkulautoja ja valmistelivat aattoiltana Koron pienvenesatamassa poltettavaa juhannuskokkoa.

Kuvat Riikka Tallila

Ju­han­nus­kok­koa maa­nan­tai­na val­mis­tel­leet Ko­ron ky­län­mie­het Ol­li Koro, Pek­ka Jus­si­la ja Juk­ka Koro ker­to­vat, et­tä ko­kon­polt­to­pe­rin­ne al­koi Ko­ron pien­ve­ne­sa­ta­mas­sa vä­hän sen jäl­keen, kun ky­läyh­dis­tys vuon­na 2007 pe­rus­tet­tiin.
Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Kossupilkki pitää kaverit yhdessä vuodesta toiseen

Lah­den­ky­lä-Ik­ka­lan­ky­lä

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Ikkalankylässä pilkitään perinteisesti pääsiäislauantaina. Kuvan pilkkitapahtuman arvellaan olevan vuodelta 1999.

Marja-Riitta Iso-Hirvelä

Ta­pah­tu­ma on kuu­lu­nut pai­kal­li­siin pää­si­äis­pe­rin­tei­siin jo 1990-lu­vun alus­ta läh­tien, ei­kä sen suo­sio näy­tä hii­pu­mi­sen merk­ke­jä.
Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pelastus- ja ensihoi­to­pal­ve­luiden juhannusterveiset

Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pelastus- ja ensihoitopalvelut toivottavat turvallista juhannusta kaikille.

Pirkanmaan pelastuslaitos

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pe­las­tus- ja en­si­hoi­to­pal­ve­lut toi­vot­ta­vat tur­val­lis­ta ju­han­nus­ta kai­kil­le pir­kan­maa­lai­sil­le. Sää­en­nus­te lu­pai­lee kui­vaa ke­liä, ja avo­tu­len kans­sa on muis­tet­ta­va vas­tuul­li­nen ja va­ro­vai­nen toi­min­ta.
Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Tuija Veija

Iltatorit tuovat elämää Virtain torille

Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Tuija Veija

Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Viime kesän ensimmäinen Virtain iltatori keräsi noin sata kävijää.

Tuija Veija

Vir­tain to­ril­la jär­jes­te­tään tänä ke­sä­nä nel­jä il­ta­to­ria, joi­den ta­voit­tee­na on tuo­da to­ril­le elä­mää, yh­tei­söl­li­syyt­tä ja hy­vää miel­tä.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.