Miska Lahtisesta uusi tapahtuma- ja kulttuu­ri­koor­di­naattori

Ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­koor­di­naat­to­rin toi­mi on ol­lut ha­et­ta­va­na Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­pui 60 ha­ke­mus­ta. Rek­ry­toin­tip­ro­ses­sin ai­ka­na nel­jä ha­ki­jaa pe­rui ha­ke­muk­sen­sa.
Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusi nuortentalo otettiin käyttöön

Vir­tain nuo­ri­so­pal­ve­lut ja et­si­vä nuo­ri­so­työ ovat nyt muut­ta­neet uu­teen nuor­ten­ta­loon Vir­tain­tiel­le. Ti­lois­sa toi­mi ai­kai­sem­min Me­ri­kan­to-opis­to.
Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Virrat haluaa jatkaa itsenäisenä

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se an­taa lau­sun­non val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öl­le ja to­te­aa, et­tä Vir­tain kau­pun­ki ei ole lau­sun­nos­sa esi­te­tyin pe­rus­tein val­mis osal­lis­tu­maan kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­seen eri­tyi­seen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen. Vir­tain kau­pun­gil­la ei ole lau­sut­ta­vaa val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön esi­tyk­ses­tä kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ni­me­ä­mi­ses­tä.

Virtain kaupungilta lausunto Närhinkankaan tuulivoi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­noksesta

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti an­taa lau­sun­non När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta. Sii­nä to­de­taan, et­tä lau­sun­to­pyyn­tö on kos­kien När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nos­ta, mut­ta ma­te­ri­aa­lin mu­kaan kyse on När­hin­kan­kaan ener­gi­a­puis­ton osa­y­leis­kaa­vas­ta. Ma­te­ri­aa­lin pe­rus­teel­la kyse on kui­ten­kin vain tuu­li­voi­man osoit­ta­mi­ses­ta.

Mielipide | Toisvesi ja sen 53 tuulivoimalaa

Vir­roil­le suun­ni­tel­tu­jen tuu­li­puis­to­jen ja Keu­ruun Leh­mi­kor­ven tuu­li­puis­ton yh­teis­vai­ku­tuk­sen seu­rauk­se­na Tois­ve­del­lä ja sen ran­noil­la nä­kyi­si yh­teen­sä 53 tuu­li­voi­ma­laa!

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.

Piirros Vilho Nyman

Pikkumetsään muutamassa minuutissa

Piirros Vilho Nyman

Piirros Vilho Nyman

Pik­ku­met­sä on pie­ni mo­ni­muo­toi­nen met­sik­kö ai­van kou­lun vie­res­sä lii­kun­ta­hal­lin ta­ka­na. Sin­ne pää­se­vät pie­net­kin op­pi­laat siir­ty­mään tur­val­li­ses­ti muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa. Met­sä on hy­vää vaih­te­lua kou­lun oman ra­ken­ne­tun pi­han si­jaan.
Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Pikkumetsä on arvokas oppimisympäristö

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Bi­o­lo­gi­an opet­ta­ja Riik­ka Ero­mä­ki toi lä­hel­lä ole­van met­sän mer­ki­tys­tä bi­o­lo­gi­an ope­tuk­sen nä­kö­kul­mas­ta.
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.

Rakennuspalo Virroilla saatiin nopeasti hallintaan

Kes­ki­suu­ri ra­ken­nus­pa­lo syt­tyi lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta Lam­pi­sen­tiel­lä Vir­roil­la. Hä­ly­tys teh­tiin kel­lo 15.42.

Poliisiasemien tarkastelu puhuttaa

Po­lii­si­a­se­mien tar­kas­te­lu pu­hut­ti jo al­ku­ke­vääs­tä, jo­ten pää­tim­me ky­syä myös val­ta­kun­nan ta­son päät­tä­jien nä­ke­myk­siä ai­hee­es­ta. Yk­si heis­tä eh­ti vas­ta­ta ky­sy­myk­siim­me. Täl­lä het­kel­lä ti­lan­ne on kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sen epä­sel­vä.

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Kaksi Voipa Sulkavan reliefiä kaupungille

Vir­tain kau­pun­gin si­vis­tys­toi­mi ja Lie­den­poh­jan Maa­mies­seu­ra ovat sol­mi­neet 1. ke­sä­kuu­ta 2022 nel­jä vuot­ta kes­tä­vän so­pi­muk­sen Voi­pa Sul­ka­van te­os­ten säi­lyt­tä­mi­ses­tä. Te­ok­sia on säi­ly­tet­ty Vir­tain kau­pun­gin va­ras­tos­sa, ja kau­pun­ki on ot­ta­nut näi­tä var­ten va­kuu­tuk­sen. So­pi­muk­sen ai­ka­na olik tar­koi­tus sel­vit­tää te­os­ten mah­dol­li­set kor­jaus­kus­tan­nuk­set.

Nuoret mukaan vaaleihin

Tä­män vuo­den mar­ras­kuus­sa käy­dään jäl­leen seu­ra­kun­ta­vaa­lit, jois­sa va­li­taan jä­se­net kirk­ko­val­tuus­toi­hin ja seu­ra­kun­ta­neu­vos­toi­hin. Eh­do­ka­sa­set­te­lu päät­tyy 15.9.2026.

Kuvituskuva

Uimakoulut järjestetään Ähtärissä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­toi­mi on sel­vit­tä­nyt mah­dol­li­suut­ta ui­ma­kou­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä Äh­tä­rin tai Keu­ruun ui­ma­hal­lis­sa. Keu­ruun ui­ma­hal­liin on tu­los­sa tie­dos­sa ole­va sul­ku­ai­ka, jo­ten jär­jes­tä­mis­tä tie­dus­tel­tiin Äh­tä­rin ui­ma­hal­lis­ta.
Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Isot kivikylät on nähty

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

– Isot ki­vi­ky­lät oli näh­ty. Jäin eläk­keel­le Kuo­pi­on kau­pun­gi­nor­kes­te­ri fa­go­tin ää­nen­joh­ta­jan am­ma­tis­ta vuon­na 2020 vä­hän ai­ot­tua ai­em­min ko­ro­nan myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la. Or­kes­te­rin keik­ka­ka­len­te­ri tyh­je­ni ja läh­din Naan­ta­lin Me­ri­mas­kus­sa si­jait­se­val­le mö­kil­lem­me en­sin ka­ran­tee­niin 12 vii­kok­si, muis­te­lee Ari Mart­ti­la kuu­den vuo­den ta­kais­ta ai­kaa.
Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunnan kirkkoherran virkaan neljä hakijaa

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vir­kaa ha­ki­vat mää­rä­ai­kaan 8. tou­ko­kuu­ta men­nes­sä nel­jä ha­ki­jaa.

Talous- ja hallintojohtajan virkaan 25 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­jan vir­ka on ol­lut ha­et­ta­va­na 13.3.– 7.4.2026 vä­li­sen ajan. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 14 ha­ke­mus­ta.

Perinne­ky­läp­ro­jektin uusinta­kier­roksella 25 hakijaa

Vir­tain Pe­rin­ne­ky­län pro­jek­ti­pääl­li­kön uu­si­tun ha­ku­kier­rok­sen ha­ku­ai­ka päät­tyi 6. tou­ko­kuu­ta. Toi­sel­la kier­rok­sel­la saa­tiin 12 uut­ta ha­ki­jaa.
9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Aurinkoinen perjantai pehmojalkapallon parissa

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 0.–9.-luok­ka­lai­set pe­la­si­vat per­jan­tai­na 8. tou­ko­kuu­ta Eu­ros­tar-jal­ka­pal­lo­tur­nauk­sen se­ka­jouk­ku­eis­sa. Nap­pu­la­ken­kien ja lenk­ka­rei­den si­jas­ta pe­laa­jien ja­las­sa oli­vat su­kat.
Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Jokaisella oppilaalla oma raita koulun poppanassa

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Kun kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­ja Ei­la Vir­ta­nen löy­si Vas­ki­ve­den kou­lun vin­til­tä pie­net kan­gas­puut ja ker­toi löy­dös­tä joh­ta­ja­o­pet­ta­ja Mar­jaa­na Mar­ti­nil­le, al­koi syn­tyä aja­tus, et­tä op­pi­laat voi­si­vat ko­keil­la pop­pa­nan ku­to­mis­ta.
Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Muistohetki Hannu Hämeen haudalla

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Poliisiasemien tilanne poikkeuksellisen epäselvä

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Ke­vääl­lä uu­ti­soi­tiin, et­tä koko Suo­men alu­eel­la 21 po­lii­si­a­se­maa on esi­tet­ty tar­kas­te­lun koh­teek­si. Pir­kan­maan alu­eel­la lis­tal­la oli­vat Kan­ga­sa­la ja Vir­rat.

Yhteis­toi­min­ta­me­nettelyt ruokapalvelujen yhtiöittämisestä

Vir­tain kau­pun­ki on so­pi­nut Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy:n kans­sa ate­ri­a­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä Vir­tain ja Ruo­ve­den ikään­ty­nei­den asu­mis­pal­ve­lui­den yk­si­köi­hin, ko­ti­pal­ve­lun asi­ak­kail­le Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä, sekä Vir­tain ter­veys­kes­kuk­sen osas­tol­le.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.

Katoaako sairastavien määrä hetkessä?

Tou­ko­kuu on täyn­nä vils­ket­tä, täl­lä het­kel­lä Vir­roil­la ol­laan val­mis­tau­tu­mas­sa tu­le­vaan ke­sä­se­son­kiin, mu­ka­vaan ke­sä­tun­nel­maan, jol­loin huo­maa va­paa-aja­na­suk­kai­den mää­rän kas­va­van hel­pos­ti Vir­tain pal­ve­luis­sa.
Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Leader PoKo

PoKo buustasi nuoria yrittäjiä

Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Leader PoKo

Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Viljo Soikka kuvaa, avustajina PoKon nuorisotoimikunnasta Otso Kolkkinen ja Leo Valkonen Virroilta.

Leader PoKo

Ke­vät­tal­ven ai­ka­na tu­han­net sil­mä­pa­rit ovat tör­män­neet so­me­ka­na­vis­sa nuor­ten yrit­tä­jyy­teen kan­nus­ta­viin ly­hyt­vi­de­oi­hin. Kie­li pos­kes­sa to­teu­te­tuis­sa vi­de­ois­sa kan­nus­tet­tiin Ylä-Pir­kan­maan nuo­ria yrit­tä­jyy­teen ja tart­tu­maan Le­a­der Po­Kon ra­hoi­tus­mah­dol­li­suuk­siin.
Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Äi­tien­päi­vä

Äitiys on Rosan suurin onni

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

– Äi­dik­si tulo oli unel­mie­ni täyt­ty­mys. Muis­tan jo ihan pie­nes­tä ty­tös­tä as­ti haa­veil­lee­ni omas­ta per­hees­tä ja vih­doin, kun sen sain, se teki mi­nus­ta maa­il­man on­nel­li­sim­man, ker­too Rosa Ta­pa­nai­nen.

Kaupunginhallitus myönsi avustuksia

Ylä-Pir­kan­maan So­ta­or­vot ry:n Vir­tain osas­to on toi­mit­ta­nut kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le 550 eu­ron suu­rui­sen kun­tou­tu­sa­vus­tus­ha­ke­muk­sen. Ai­em­min ta­lou­sar­vi­os­sa on suo­raan ol­lut 500 eu­ron va­raus ky­sei­seen avus­tuk­seen. Vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­os­sa eril­li­nen va­raus on pois­tet­tu ja avus­tuk­sen myön­tä­mi­nen teh­dään eril­li­sen pää­tök­sen mu­kaan. Ha­et­ta­van avus­tus­sum­man kas­vu joh­tuu kus­tan­nus­ta­son nou­sus­ta.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Virrat haluaa jatkaa itsenäisenä

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se an­taa lau­sun­non val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öl­le ja to­te­aa, et­tä Vir­tain kau­pun­ki ei ole lau­sun­nos­sa esi­te­tyin pe­rus­tein val­mis osal­lis­tu­maan kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­seen eri­tyi­seen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen. Vir­tain kau­pun­gil­la ei ole lau­sut­ta­vaa val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön esi­tyk­ses­tä kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ni­me­ä­mi­ses­tä.
Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusi nuortentalo otettiin käyttöön

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­pal­ve­lut ja et­si­vä nuo­ri­so­työ ovat nyt muut­ta­neet uu­teen nuor­ten­ta­loon Vir­tain­tiel­le. Ti­lois­sa toi­mi ai­kai­sem­min Me­ri­kan­to-opis­to.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.

Mielipide | Toisvesi ja sen 53 tuulivoimalaa

Vir­roil­le suun­ni­tel­tu­jen tuu­li­puis­to­jen ja Keu­ruun Leh­mi­kor­ven tuu­li­puis­ton yh­teis­vai­ku­tuk­sen seu­rauk­se­na Tois­ve­del­lä ja sen ran­noil­la nä­kyi­si yh­teen­sä 53 tuu­li­voi­ma­laa!
Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunnan kirkkoherran virkaan neljä hakijaa

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vir­kaa ha­ki­vat mää­rä­ai­kaan 8. tou­ko­kuu­ta men­nes­sä nel­jä ha­ki­jaa.

Virtain kaupungilta lausunto Närhinkankaan tuulivoi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­noksesta

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti an­taa lau­sun­non När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta. Sii­nä to­de­taan, et­tä lau­sun­to­pyyn­tö on kos­kien När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nos­ta, mut­ta ma­te­ri­aa­lin mu­kaan kyse on När­hin­kan­kaan ener­gi­a­puis­ton osa­y­leis­kaa­vas­ta. Ma­te­ri­aa­lin pe­rus­teel­la kyse on kui­ten­kin vain tuu­li­voi­man osoit­ta­mi­ses­ta.

Rakennuspalo Virroilla saatiin nopeasti hallintaan

Kes­ki­suu­ri ra­ken­nus­pa­lo syt­tyi lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta Lam­pi­sen­tiel­lä Vir­roil­la. Hä­ly­tys teh­tiin kel­lo 15.42.

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä.

Talous- ja hallintojohtajan virkaan 25 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­jan vir­ka on ol­lut ha­et­ta­va­na 13.3.– 7.4.2026 vä­li­sen ajan. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 14 ha­ke­mus­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Piirros Vilho Nyman

Pikkumetsään muutamassa minuutissa

Piirros Vilho Nyman

Piirros Vilho Nyman

Pik­ku­met­sä on pie­ni mo­ni­muo­toi­nen met­sik­kö ai­van kou­lun vie­res­sä lii­kun­ta­hal­lin ta­ka­na. Sin­ne pää­se­vät pie­net­kin op­pi­laat siir­ty­mään tur­val­li­ses­ti muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa. Met­sä on hy­vää vaih­te­lua kou­lun oman ra­ken­ne­tun pi­han si­jaan.
Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Pikkumetsä on arvokas oppimisympäristö

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Bi­o­lo­gi­an opet­ta­ja Riik­ka Ero­mä­ki toi lä­hel­lä ole­van met­sän mer­ki­tys­tä bi­o­lo­gi­an ope­tuk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Perinne­ky­läp­ro­jektin uusinta­kier­roksella 25 hakijaa

Vir­tain Pe­rin­ne­ky­län pro­jek­ti­pääl­li­kön uu­si­tun ha­ku­kier­rok­sen ha­ku­ai­ka päät­tyi 6. tou­ko­kuu­ta. Toi­sel­la kier­rok­sel­la saa­tiin 12 uut­ta ha­ki­jaa.

Miska Lahtisesta uusi tapahtuma- ja kulttuu­ri­koor­di­naattori

Ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­koor­di­naat­to­rin toi­mi on ol­lut ha­et­ta­va­na Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­pui 60 ha­ke­mus­ta. Rek­ry­toin­tip­ro­ses­sin ai­ka­na nel­jä ha­ki­jaa pe­rui ha­ke­muk­sen­sa.

Kuvituskuva

Uimakoulut järjestetään Ähtärissä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­toi­mi on sel­vit­tä­nyt mah­dol­li­suut­ta ui­ma­kou­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä Äh­tä­rin tai Keu­ruun ui­ma­hal­lis­sa. Keu­ruun ui­ma­hal­liin on tu­los­sa tie­dos­sa ole­va sul­ku­ai­ka, jo­ten jär­jes­tä­mis­tä tie­dus­tel­tiin Äh­tä­rin ui­ma­hal­lis­ta.

Kaksi Voipa Sulkavan reliefiä kaupungille

Vir­tain kau­pun­gin si­vis­tys­toi­mi ja Lie­den­poh­jan Maa­mies­seu­ra ovat sol­mi­neet 1. ke­sä­kuu­ta 2022 nel­jä vuot­ta kes­tä­vän so­pi­muk­sen Voi­pa Sul­ka­van te­os­ten säi­lyt­tä­mi­ses­tä. Te­ok­sia on säi­ly­tet­ty Vir­tain kau­pun­gin va­ras­tos­sa, ja kau­pun­ki on ot­ta­nut näi­tä var­ten va­kuu­tuk­sen. So­pi­muk­sen ai­ka­na olik tar­koi­tus sel­vit­tää te­os­ten mah­dol­li­set kor­jaus­kus­tan­nuk­set.
Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Muistohetki Hannu Hämeen haudalla

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Äi­tien­päi­vä

Äitiys on Rosan suurin onni

Äi­tien­päi­vä

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

– Äi­dik­si tulo oli unel­mie­ni täyt­ty­mys. Muis­tan jo ihan pie­nes­tä ty­tös­tä as­ti haa­veil­lee­ni omas­ta per­hees­tä ja vih­doin, kun sen sain, se teki mi­nus­ta maa­il­man on­nel­li­sim­man, ker­too Rosa Ta­pa­nai­nen.
9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Aurinkoinen perjantai pehmojalkapallon parissa

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 0.–9.-luok­ka­lai­set pe­la­si­vat per­jan­tai­na 8. tou­ko­kuu­ta Eu­ros­tar-jal­ka­pal­lo­tur­nauk­sen se­ka­jouk­ku­eis­sa. Nap­pu­la­ken­kien ja lenk­ka­rei­den si­jas­ta pe­laa­jien ja­las­sa oli­vat su­kat.
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.
Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Suomenmestari näyttää, että tytötkin pärjää

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen 13-vuo­ti­as Mi­nea Pe­rä­mä­ki voit­ti cros­s­kar­tin suo­men­mes­ta­ruu­den 125/250cc-luo­kas­sa sel­väl­lä pis­te-erol­la seu­raa­viin.
Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Kännykkä ei enää määrittele elämää

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

– Kun on 35 vuot­ta näh­nyt ja ko­ke­nut vir­to­lais­ta kou­lu­maa­il­maa iloi­neen, su­rui­neen, haas­tei­neen ja on­nis­tu­mi­si­neen, on hyvä ai­ka jää­dä osit­tai­sel­le var­hai­se­läk­keel­le, to­te­aa apu­lais­reh­to­ri Heik­ki Kan­gas­luo­ma.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Markus Peltonen

Kiekko-Karhut voitti VaPS Hockeyn

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkue aloitti sarjaottelunsa Sastamalassa ja vastassa oli VaPS Hockey. Kiekko-Karhut toi voiton kotiin maalein 3–4.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­kue aloit­ti sar­ja­ot­te­lun­sa voi­tok­kaas­ti kun jouk­kue voit­ti Sas­ta­ma­las­sa pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa VaPS Hoc­keyn maa­lein 3–4 (0-0, 2-1, 1-2, 0-0, 0-1).
Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.
Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Toriseva kiinnosti Armid Sandbergiä

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Taidemaalari Armid Sandbergin muistonäyttelyssä Toriseva on keskeisessä osassa.

Kuvat Riikka Tallila

Tai­de­maa­la­ri Ar­mid Ben­ja­min Sand­berg muis­to­näyt­te­lys­sä Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on esil­lä 19 yk­si­tyis­hen­ki­löil­tä näyt­te­lyä var­ten lai­nat­tua te­os­ta. Van­him­mat hä­nen näyt­te­lys­sä näh­tä­vis­tä maa­lauk­sis­ta ovat pe­räi­sin 1800-lu­vun lo­pul­ta.
Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara toi virtolaisen idean pukukoppiin

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Juhara Oy:n yrittäjät Rami Valkealahti (vas.) ja Harri Yliruusi (oik.) sekä Juha Kaipio näkevät yrityksensä tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Ramin edessä on yrityksen ensimmäinen tuote, taitettava varusteteline. Harrin edessä sama teline on asetettu jääkiekkokassiin, ja varusteet ovat valmiina puettaviksi.

Viljami Valkealahti

Mar­ras­kuus­sa 2025 pe­rus­tet­tu Ju­ha­ra Oy on kol­men vir­to­lais­läh­töi­sen mie­hen yri­tys, joka on nyt tuo­nut en­sim­mäi­sen tuot­teen­sa mark­ki­noil­le vuo­sia sit­ten syn­ty­neen ide­an poh­jal­ta.
Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen irtisanoutui

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupungin talous- ja hallintojohtaja Kaisa Jaatinen siirtyy uusiin tehtäviin.

Virtain kaupunki

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen on jät­tä­nyt ir­ti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tuk­sen 5. maa­lis­kuu­ta. Hän on il­moit­ta­nut ir­ti­sa­nou­tu­van­sa vi­ras­ta si­ten, et­tä vii­mei­nen vi­ras­sa­o­lo­päi­vä on 5. tou­ko­kuu­ta.
Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Uusi ajokorttilaki tiukentaisi ikäpoikkeuslupia

Ra­ken­ta­mi­nen ja au­toi­lu

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Eduskunnassa käsiteltävä ajokorttilain uudistus kiristäisi ikäpoikkeuslupia ja tähtää nuorten kuljettajien turvallisuuden parantamiseen. – Hallituksen esityksellä varmistetaan, että tuoreilla kuskeilla olisi paremmat tiedot, taidot ja asenne turvalliseen autoiluun, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Henna Antila.

Mika Pakarinen

Hal­li­tus on lä­het­tä­nyt edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­sen, jon­ka kes­kei­se­nä ta­voit­tee­na on pa­ran­taa nuor­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.
Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Jokaisella oppilaalla oma raita koulun poppanassa

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Kun kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­ja Ei­la Vir­ta­nen löy­si Vas­ki­ve­den kou­lun vin­til­tä pie­net kan­gas­puut ja ker­toi löy­dös­tä joh­ta­ja­o­pet­ta­ja Mar­jaa­na Mar­ti­nil­le, al­koi syn­tyä aja­tus, et­tä op­pi­laat voi­si­vat ko­keil­la pop­pa­nan ku­to­mis­ta.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.
Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Virrat haluaa jatkaa itsenäisenä

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se an­taa lau­sun­non val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öl­le ja to­te­aa, et­tä Vir­tain kau­pun­ki ei ole lau­sun­nos­sa esi­te­tyin pe­rus­tein val­mis osal­lis­tu­maan kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­seen eri­tyi­seen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen. Vir­tain kau­pun­gil­la ei ole lau­sut­ta­vaa val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön esi­tyk­ses­tä kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ni­me­ä­mi­ses­tä.
Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Isot kivikylät on nähty

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

– Isot ki­vi­ky­lät oli näh­ty. Jäin eläk­keel­le Kuo­pi­on kau­pun­gi­nor­kes­te­ri fa­go­tin ää­nen­joh­ta­jan am­ma­tis­ta vuon­na 2020 vä­hän ai­ot­tua ai­em­min ko­ro­nan myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la. Or­kes­te­rin keik­ka­ka­len­te­ri tyh­je­ni ja läh­din Naan­ta­lin Me­ri­mas­kus­sa si­jait­se­val­le mö­kil­lem­me en­sin ka­ran­tee­niin 12 vii­kok­si, muis­te­lee Ari Mart­ti­la kuu­den vuo­den ta­kais­ta ai­kaa.
Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunnan kirkkoherran virkaan neljä hakijaa

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vir­kaa ha­ki­vat mää­rä­ai­kaan 8. tou­ko­kuu­ta men­nes­sä nel­jä ha­ki­jaa.
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.

Rakennuspalo Virroilla saatiin nopeasti hallintaan

Kes­ki­suu­ri ra­ken­nus­pa­lo syt­tyi lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta Lam­pi­sen­tiel­lä Vir­roil­la. Hä­ly­tys teh­tiin kel­lo 15.42.

Talous- ja hallintojohtajan virkaan 25 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­jan vir­ka on ol­lut ha­et­ta­va­na 13.3.– 7.4.2026 vä­li­sen ajan. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 14 ha­ke­mus­ta.
Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusi nuortentalo otettiin käyttöön

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­pal­ve­lut ja et­si­vä nuo­ri­so­työ ovat nyt muut­ta­neet uu­teen nuor­ten­ta­loon Vir­tain­tiel­le. Ti­lois­sa toi­mi ai­kai­sem­min Me­ri­kan­to-opis­to.

Mielipide | Toisvesi ja sen 53 tuulivoimalaa

Vir­roil­le suun­ni­tel­tu­jen tuu­li­puis­to­jen ja Keu­ruun Leh­mi­kor­ven tuu­li­puis­ton yh­teis­vai­ku­tuk­sen seu­rauk­se­na Tois­ve­del­lä ja sen ran­noil­la nä­kyi­si yh­teen­sä 53 tuu­li­voi­ma­laa!

Nyt on hyvä aika ottaa pneumokokkirokote

Pneu­mo­kok­ki on mer­kit­tä­vä tau­di­nai­heut­ta­ja. Se ai­heut­taa keuh­ko­kuu­met­ta ja mui­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta sekä va­ka­via sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­via ylei­sin­fek­ti­oi­ta ku­ten ve­ren­myr­ky­tyk­siä.
Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Pikkumetsä on arvokas oppimisympäristö

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Metsän läheisyys takaa sen, että sinne ehditään hyvin yhdenkin biologian oppitunnin aikana.

Kuvat Riikka Eromäki

Bi­o­lo­gi­an opet­ta­ja Riik­ka Ero­mä­ki toi lä­hel­lä ole­van met­sän mer­ki­tys­tä bi­o­lo­gi­an ope­tuk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Kuvituskuva

Uimakoulut järjestetään Ähtärissä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­toi­mi on sel­vit­tä­nyt mah­dol­li­suut­ta ui­ma­kou­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä Äh­tä­rin tai Keu­ruun ui­ma­hal­lis­sa. Keu­ruun ui­ma­hal­liin on tu­los­sa tie­dos­sa ole­va sul­ku­ai­ka, jo­ten jär­jes­tä­mis­tä tie­dus­tel­tiin Äh­tä­rin ui­ma­hal­lis­ta.

Perinne­ky­läp­ro­jektin uusinta­kier­roksella 25 hakijaa

Vir­tain Pe­rin­ne­ky­län pro­jek­ti­pääl­li­kön uu­si­tun ha­ku­kier­rok­sen ha­ku­ai­ka päät­tyi 6. tou­ko­kuu­ta. Toi­sel­la kier­rok­sel­la saa­tiin 12 uut­ta ha­ki­jaa.

Piirros Vilho Nyman

Pikkumetsään muutamassa minuutissa

Piirros Vilho Nyman

Piirros Vilho Nyman

Pik­ku­met­sä on pie­ni mo­ni­muo­toi­nen met­sik­kö ai­van kou­lun vie­res­sä lii­kun­ta­hal­lin ta­ka­na. Sin­ne pää­se­vät pie­net­kin op­pi­laat siir­ty­mään tur­val­li­ses­ti muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa. Met­sä on hy­vää vaih­te­lua kou­lun oman ra­ken­ne­tun pi­han si­jaan.
Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Jokaisella oppilaalla oma raita koulun poppanassa

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Kun kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­ja Ei­la Vir­ta­nen löy­si Vas­ki­ve­den kou­lun vin­til­tä pie­net kan­gas­puut ja ker­toi löy­dös­tä joh­ta­ja­o­pet­ta­ja Mar­jaa­na Mar­ti­nil­le, al­koi syn­tyä aja­tus, et­tä op­pi­laat voi­si­vat ko­keil­la pop­pa­nan ku­to­mis­ta.
Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Muistohetki Hannu Hämeen haudalla

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtolaisrunoilija Hannu Hämeen (4.1.1904 – 4.5 1962) muistohetkeä vietettiin 4. toukokuuta hänen haudallaan. Tilaisuuden järjestivät Virtain Seura ry ja Virtain kirkkoalue. Hartaushetken piti Jukka Taskinen (oik.), ja kukat haudalle laskivat Riitta Kammonen sekä Jukka Veija, jotka lukivat myös Hannu Hämeen runot Kotiseutu ja Toukokuu. Muistohetki jatkui tapulin juurella kahvitellen ja runoilijaa muistellen.

Virtain Seura

Kaksi Voipa Sulkavan reliefiä kaupungille

Vir­tain kau­pun­gin si­vis­tys­toi­mi ja Lie­den­poh­jan Maa­mies­seu­ra ovat sol­mi­neet 1. ke­sä­kuu­ta 2022 nel­jä vuot­ta kes­tä­vän so­pi­muk­sen Voi­pa Sul­ka­van te­os­ten säi­lyt­tä­mi­ses­tä. Te­ok­sia on säi­ly­tet­ty Vir­tain kau­pun­gin va­ras­tos­sa, ja kau­pun­ki on ot­ta­nut näi­tä var­ten va­kuu­tuk­sen. So­pi­muk­sen ai­ka­na olik tar­koi­tus sel­vit­tää te­os­ten mah­dol­li­set kor­jaus­kus­tan­nuk­set.

Poliisiasemien tarkastelu puhuttaa

Po­lii­si­a­se­mien tar­kas­te­lu pu­hut­ti jo al­ku­ke­vääs­tä, jo­ten pää­tim­me ky­syä myös val­ta­kun­nan ta­son päät­tä­jien nä­ke­myk­siä ai­hee­es­ta. Yk­si heis­tä eh­ti vas­ta­ta ky­sy­myk­siim­me. Täl­lä het­kel­lä ti­lan­ne on kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sen epä­sel­vä.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Virtain kaupungilta lausunto Närhinkankaan tuulivoi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­noksesta

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti an­taa lau­sun­non När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta. Sii­nä to­de­taan, et­tä lau­sun­to­pyyn­tö on kos­kien När­hin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­o­sa­y­leis­kaa­va­luon­nos­ta, mut­ta ma­te­ri­aa­lin mu­kaan kyse on När­hin­kan­kaan ener­gi­a­puis­ton osa­y­leis­kaa­vas­ta. Ma­te­ri­aa­lin pe­rus­teel­la kyse on kui­ten­kin vain tuu­li­voi­man osoit­ta­mi­ses­ta.
9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Aurinkoinen perjantai pehmojalkapallon parissa

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

9.-luokkalaiset Helmi Virta (vas.) ja Miitu Kontoniemi pitivät jalkapallotapahtumassa kahviota. He luonnehtivat koko koulun tahtuman lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 0.–9.-luok­ka­lai­set pe­la­si­vat per­jan­tai­na 8. tou­ko­kuu­ta Eu­ros­tar-jal­ka­pal­lo­tur­nauk­sen se­ka­jouk­ku­eis­sa. Nap­pu­la­ken­kien ja lenk­ka­rei­den si­jas­ta pe­laa­jien ja­las­sa oli­vat su­kat.

Nuoret mukaan vaaleihin

Tä­män vuo­den mar­ras­kuus­sa käy­dään jäl­leen seu­ra­kun­ta­vaa­lit, jois­sa va­li­taan jä­se­net kirk­ko­val­tuus­toi­hin ja seu­ra­kun­ta­neu­vos­toi­hin. Eh­do­ka­sa­set­te­lu päät­tyy 15.9.2026.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.
Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Poliisiasemien tilanne poikkeuksellisen epäselvä

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Ke­vääl­lä uu­ti­soi­tiin, et­tä koko Suo­men alu­eel­la 21 po­lii­si­a­se­maa on esi­tet­ty tar­kas­te­lun koh­teek­si. Pir­kan­maan alu­eel­la lis­tal­la oli­vat Kan­ga­sa­la ja Vir­rat.
Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

Huoltajien näkökulmat esille vanhem­pain­toi­mi­kunnassa

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

– Toi­min­taan kuu­luu op­pi­lai­den hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­nen sekä kou­lu­yh­tei­sön myön­tei­sen il­ma­pii­rin vah­vis­ta­mi­nen. Toi­mi­kun­nan ko­kouk­set ovat hy­viä foo­ru­mei­ta huol­ta­jien nä­kö­kul­mien ja toi­vei­den kuu­le­mi­sel­le, to­te­aa reh­to­ri Mark­ku Ju­ho­la.
Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Äi­tien­päi­vä

Äitiys on Rosan suurin onni

Äi­tien­päi­vä

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

– Äi­dik­si tulo oli unel­mie­ni täyt­ty­mys. Muis­tan jo ihan pie­nes­tä ty­tös­tä as­ti haa­veil­lee­ni omas­ta per­hees­tä ja vih­doin, kun sen sain, se teki mi­nus­ta maa­il­man on­nel­li­sim­man, ker­too Rosa Ta­pa­nai­nen.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.

Yhteis­toi­min­ta­me­nettelyt ruokapalvelujen yhtiöittämisestä

Vir­tain kau­pun­ki on so­pi­nut Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy:n kans­sa ate­ri­a­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä Vir­tain ja Ruo­ve­den ikään­ty­nei­den asu­mis­pal­ve­lui­den yk­si­köi­hin, ko­ti­pal­ve­lun asi­ak­kail­le Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä, sekä Vir­tain ter­veys­kes­kuk­sen osas­tol­le.
Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Lavan odotetaan tuovan lisää sykettä keskustaan

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain uu­si lava to­ril­la avat­tiin vap­pu­na au­rin­koi­ses­sa sääs­sä läm­pö­mit­ta­rin ki­vu­tes­sa 20 as­tee­seen. Ta­pah­tu­man ava­si juon­ta­ja Tii­na Ha­kio.
Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kyntöpäivä kokoaa koneet Kurjenkylään

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kur­jen­ky­län ke­väi­nen van­ho­jen trak­to­rei­den kyn­tö­päi­vä tu­lee taas. Täl­lä ker­taa pel­toa kään­tyy Me­si­mä­en ti­lan pi­ha­pii­ris­sä lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.

Pihlajalinnan muutosneuvottelut päätökseen - Arviolta 139 tehtävää päättyy

Pih­la­ja­lin­nan Poh­jois-Pir­kan­maa­ta kos­ke­vat muu­tos­neu­vot­te­lut ovat päät­ty­neet. Muu­tos­neu­vot­te­lu­jen tu­lok­se­na yh­teen­sä ar­vi­ol­ta 139 teh­tä­vää päät­tyy ai­em­min il­moi­te­tun noin 180 si­jaan.
Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Virrat haluaa jatkaa itsenäisenä

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se an­taa lau­sun­non val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öl­le ja to­te­aa, et­tä Vir­tain kau­pun­ki ei ole lau­sun­nos­sa esi­te­tyin pe­rus­tein val­mis osal­lis­tu­maan kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­seen eri­tyi­seen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen. Vir­tain kau­pun­gil­la ei ole lau­sut­ta­vaa val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön esi­tyk­ses­tä kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ni­me­ä­mi­ses­tä.
Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Äi­tien­päi­vä

Äitiys on Rosan suurin onni

Äi­tien­päi­vä

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Rosa Tapanainen on aina haaveillut omasta perheestä. Poika Emil ja puoliso Aaro Järvikuona ovat tuoneet Rosan elämään onnen. Äitienpäivänä parasta on yhdessäolo ja Emilin itse tekemä kortti tai lahja.

Elisse Järvikuona

– Äi­dik­si tulo oli unel­mie­ni täyt­ty­mys. Muis­tan jo ihan pie­nes­tä ty­tös­tä as­ti haa­veil­lee­ni omas­ta per­hees­tä ja vih­doin, kun sen sain, se teki mi­nus­ta maa­il­man on­nel­li­sim­man, ker­too Rosa Ta­pa­nai­nen.
Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Kuvat Virtain Yrittäjät

Vappuna korkataan Virtain torin uusi esiintymislava

Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Kuvat Virtain Yrittäjät

Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Virtain Yrittäjät kokosivat torin esiintymislavaa talkoilla viikonloppuna. Talkoissa poikkesi myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (vas.). Kuvassa hänen lisäksi Kari Purra, Mervi Vilén, Juha Makkonen, Marjut Ahoranta ja Ari Dahlberg.

Kuvat Virtain Yrittäjät

Vir­tain to­ril­le ra­ken­net­ta­va esiin­ty­mis­la­va val­mis­tui ai­ka­tau­lus­sa, ja ava­jai­sia pääs­tään viet­tä­mään vap­pu­na.
Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Riikka Tallila

Virtain apteekin tilanne on vielä ihan hyvä

Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Riikka Tallila

Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Fimean arvion mukaan jopa 117 apteekkia on lainmuutosten myötä painumassa kannattavuusrajan alle. – Virtain apteekin tilanne on ihan hyvä ja uskomme tulevaisuuteen, vaikka tilanne koko Suomen tasolla näyttää huolestuttavalta, kommentoi apteekkari Hilkka Suorsa Virtain apteekista.

Riikka Tallila

– Us­kon, et­tä jat­kos­sa­kin pys­tym­me hoi­ta­maan toi­min­tam­me vas­tuul­li­ses­ti ja pal­ve­le­maan asi­ak­kai­tam­me hy­vin. On kui­ten­kin tär­ke­ää kat­soa asi­aa koko ap­teek­ki­ken­tän ja tu­le­vai­suu­den nä­ky­mien kan­nal­ta, to­te­aa Suor­sa.
Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Piia Hirviniemi

Kiitollisena tutuissa kotimaisemissa

Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Piia Hirviniemi

Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Olli Joutsenjärven 90 vuoden elämä tiivistyy kiitollisuudeksi kodin, luonnon ja läheisten äärellä.

Piia Hirviniemi

Kun Ol­li Jout­sen­jär­vi is­tah­taa aa­mul­la tu­pan­sa ik­ku­nan ää­reen, avau­tuu eteen mai­se­ma, jota hän mie­lel­lään ihai­lee, ja joka on kul­ke­nut hä­nen rin­nal­laan koko elä­män.
Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Isot kivikylät on nähty

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Ari Marttila palasi lapsuutensa maisemiin Virroille kolme vuotta sitten. Hänen kavereinansa metsälenkeillä viihtyvät saksanseisojat Sisna ja Outa.

Riikka Tallila

– Isot ki­vi­ky­lät oli näh­ty. Jäin eläk­keel­le Kuo­pi­on kau­pun­gi­nor­kes­te­ri fa­go­tin ää­nen­joh­ta­jan am­ma­tis­ta vuon­na 2020 vä­hän ai­ot­tua ai­em­min ko­ro­nan myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la. Or­kes­te­rin keik­ka­ka­len­te­ri tyh­je­ni ja läh­din Naan­ta­lin Me­ri­mas­kus­sa si­jait­se­val­le mö­kil­lem­me en­sin ka­ran­tee­niin 12 vii­kok­si, muis­te­lee Ari Mart­ti­la kuu­den vuo­den ta­kais­ta ai­kaa.
Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Ko­to­aan Hei­no­las­ta ta­voi­tet­tu Mar­jat­ta Im­mo­nen on hie­man häm­men­ty­nyt, kun hän­tä pyy­de­tään osal­lis­tu­maan Mitä kuu­luu -pals­tal­le.
Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

Huoltajien näkökulmat esille vanhem­pain­toi­mi­kunnassa

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Kirsi-Maaria Jyväsjärvi (vas.), Johanna Sahi, Markku Juhola, Satu Vaara ja Kati Laine suunnittelivat Virtain yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnassa hyväntekeväisyystempauksen 8. toukokuuta pelattavaan pehmopalloturnaukseen. Eurooppa-päivän hengessä järjestettävään koulun tapahtumaan toivotaan runsasta virtolaisyleisön osallistumista.

Riikka Tallila

– Toi­min­taan kuu­luu op­pi­lai­den hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­nen sekä kou­lu­yh­tei­sön myön­tei­sen il­ma­pii­rin vah­vis­ta­mi­nen. Toi­mi­kun­nan ko­kouk­set ovat hy­viä foo­ru­mei­ta huol­ta­jien nä­kö­kul­mien ja toi­vei­den kuu­le­mi­sel­le, to­te­aa reh­to­ri Mark­ku Ju­ho­la.
Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Tuija Veija

Rantatiellä asfaltti uusiksi ja kaivot kuntoon

Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Tuija Veija

Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Rantatien asfaltoitava alue on kaikkiaan liki 3 800 neliömetriä, ja pituutta alueella on reilut 300 metriä.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin tek­ni­nen toi­mi suo­rit­taa as­fal­toin­ti- ja kun­nos­sa­pi­to­töi­tä Ran­ta­tiel­lä viik­ko­jen 18–24 ai­ka­na. Kun­nos­tuk­sen al­la on Tar­jan­teen­ku­jan ja Ran­ta­pap­pi­lan­ku­jan vä­li­nen alue.
Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Leo Valkonen

Eduskun­ta­vaa­lieh­dok­kaissa mukana nuori ensikertalainen Virroilta

Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Leo Valkonen

Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Keskustan Pirkanmaan piiri on nimennyt ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on myös 18-vuotias ensikertalainen Leo Valkonen Virroilta.

Leo Valkonen

Kes­kus­tan Pir­kan­maan pii­ri ry on ni­men­nyt 18. huh­ti­kuu­ta pi­de­tys­sä vuo­si­ko­kouk­ses­saan eh­dok­kai­ta vuo­den 2027 edus­kun­ta­vaa­lei­hin.
Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunnan kirkkoherran virkaan neljä hakijaa

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vir­kaa ha­ki­vat mää­rä­ai­kaan 8. tou­ko­kuu­ta men­nes­sä nel­jä ha­ki­jaa.
Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Olga Saikkonen

31 tanssijan ryhmä lähtee isoon tanssi­kat­sel­mukseen

Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Olga Saikkonen

Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Merikanto-opiston tanssijat harjoittelivat ahkerasti tänään perjantaina Vaasan isoa valtakunnallista tanssikatselmusta varten Nuorisokeskus Marttisessa. Sininen lintu -koreografiaan osallistuu 31 tanssijaa.

Olga Saikkonen

Me­ri­kan­to-opis­tos­ta läh­tee 31 tans­si­jan ryh­mä Vaa­sa Dan­ce Chal­len­ge -ta­pah­tu­maan 2. tou­ko­kuu­ta. Ky­sees­sä on avoin val­ta­kun­nal­li­nen tans­si­ta­pah­tu­ma, joka on suun­nat­tu kai­kil­le tans­sin­har­ras­ta­jil­le ja tans­si­ryh­mil­le.
Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Ka­ha­vil­la

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Tällä palstalla tapaamme ihmisiä kahvikupin äärellä ja kysymme päivän tärkeimmät keskustelunaiheet. Poikkeamme mielellämme moikkaamaan virtolaisia, loma-asukkaita, matkailijoita ja työntekijöitä kahvipaussin aikaan. Kerrothan vinkkisi toimitukselle
Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kyntöpäivä kokoaa koneet Kurjenkylään

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Kurjenkylän kyntöpäivän järjestelyistä vastaavat Hermanni Mesimäki (vas.) Raimo Heittola, Tero Nihti, Jouko Väärälä ja Jarno Nieminen lupaavat, että tapahtumassa riittää pörinää, savua ja paljon nähtävää.

Tuija Veija

Kur­jen­ky­län ke­väi­nen van­ho­jen trak­to­rei­den kyn­tö­päi­vä tu­lee taas. Täl­lä ker­taa pel­toa kään­tyy Me­si­mä­en ti­lan pi­ha­pii­ris­sä lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta.
Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Tuija Veija

Kenestä vuoden 2026 Virtain Karhu?

Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Tuija Veija

Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Ehdokasasettelu Virtain Karhu 2026 -kunnianimen saajaksi on meneillään.

Tuija Veija

Eh­dok­kaak­si voi il­moit­taa vir­to­lais­ta hen­ki­löä, joka on pit­kä­jän­tei­ses­ti toi­mi­nut ky­län­sä tai ko­ti­kun­tan­sa hy­väk­si tai on muu­ten ar­von an­sain­nut. Eh­dok­kaal­ta it­sel­tään on ky­syt­tä­vä lupa.

Talous- ja hallintojohtajan virkaan 25 hakijaa

Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­jan vir­ka on ol­lut ha­et­ta­va­na 13.3.– 7.4.2026 vä­li­sen ajan. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä vir­kaan saa­tiin yh­teen­sä 14 ha­ke­mus­ta.

Perinne­ky­läp­ro­jektiin 10 hakijaa

Pe­rin­ne­ky­län pro­jek­ti­pääl­li­kön teh­tä­vään saa­pui mää­rä­ai­kaan men­nes­sä kym­me­nen ha­ke­mus­ta ja haas­tat­te­lui­hin kut­sut­tiin nel­jä ha­ki­jaa.
Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Riikka Tallila

Kaupunki työpaikkana on monialainen yhteisö

Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Virtain kaupungin talousjohtaja Kaisa Jaatinen kapusi kuntoportaiden huipulle ja kertoi kymmenen vuoden aikana Pukkivuoren lenkkimaastojen tulleen tutuksi. Yhä edelleen häntä voi nähdä Virtain katukuvassa, vaikka edessä on muutto Tampereelle.

Riikka Tallila

– On sen ol­lut ver­ran kii­ret­tä ja pal­jon mie­les­sä nämä vii­mei­set vii­kot, et­ten ole vie­lä oi­kein osan­nut al­kaa jän­nit­tää uut­ta tu­le­vaa, poh­tii Vir­tain kau­pun­gin ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen rei­lu viik­ko en­nen vii­meis­tä työ­päi­vää.

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vapunviettoa 41 vuotta sitten

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Sanomien arkisto

Sanomien arkisto

41 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1985 vap­pua vie­tet­tiin ko­le­as­sa ja sa­tei­ses­sa sääs­sä. Vä­keä oli sil­ti pal­jon liik­keel­lä ja ta­pah­tu­mis­sa tar­jol­la jo­kai­sel­le jo­ta­kin.
Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Heikki Mäkisen riistakamera

Karhuhavaintoja pitkin pitäjää

Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Heikki Mäkisen riistakamera

Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Suuri uroskarhu tallentui Heikki Mäkisen riistakameraan Suojansalon tien varrella olevalla riistapellolla perjantaina 17. huhtikuuta kymmenen aikaan illalla.

Heikki Mäkisen riistakamera

Kar­hu­ja tal­lus­te­lee vir­to­lais­met­sis­sä run­saas­ti. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen yl­lä­pi­tä­män suur­pe­to­seu­ran­nan mu­kaan vii­mei­sen kuu­kau­de­nai­ka­na ha­vain­to­ja on teh­ty eten­kin Hau­huun ja Jääh­dys­poh­jan suun­nal­la, mut­ta ha­vain­to­mer­kin­tö­jä nä­kyy kaut­ta koko kun­nan.
Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Riikka Tallila

Parempaa paikkaa toiminnallemme ei voisi olla

Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Riikka Tallila

Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Tuparit Virtatuvalla. Virtain Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Mari Lehtinen kertoi, että tuparipäivänä paikalla oli poikennut 14 henkilöä.

Riikka Tallila

Vir­ta­tu­van tu­paan­tu­li­ai­sia vie­tet­tiin maa­nan­tai­na 27. huh­ti­kuu­ta Vir­tain­tien var­rel­la uu­sis­sa ti­lois­sa. Mar­ras­kuun alus­sa toi­mi­ti­lo­jen­sa paik­kaa vaih­ta­nut Vir­tain Mie­len­ter­vey­syh­dis­tys on saa­nut toi­min­nan jat­ku­maan hie­nos­ti. Ovet on avoin­na kak­si ker­taa vii­kos­sa.
Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kiitollisuus ja muistot siivittivät veteraanipäivän juhlaa

Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Päiväkotiryhmät Kielot ja Saniaiset ihastuttivat esityksillään veteraanipäivän juhlassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kan­sal­li­sen ve­te­raa­ni­päi­vän tee­ma­na oli tänä vuon­na Yh­des­sä kat­so­en eteen­päin. Vir­roil­la juh­la­päi­vää vie­tet­tiin pe­rin­tei­sin me­noin kun­ni­oit­ta­en ve­te­raa­nien työ­tä ja uh­rauk­sia.
Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Taloustaidon osaajat palkittiin

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Pe­rin­tei­sen ta­lous­tai­to, ai­kai­sem­min ta­lous­tie­to -kil­pai­lun pal­kin­to­jen­ja­ko jär­jes­tet­tiin Sa­ta­pir­kan Osuus­pan­kin Vir­tain kont­to­ris­sa 28. huh­ti­kuu­ta.
Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Lavan odotetaan tuovan lisää sykettä keskustaan

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Vapputori sai virtolaiset liikkeelle sankoin joukoin. Musiikista vastasi uudella lavalla esiintynyt nuorten bändi Talk.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain uu­si lava to­ril­la avat­tiin vap­pu­na au­rin­koi­ses­sa sääs­sä läm­pö­mit­ta­rin ki­vu­tes­sa 20 as­tee­seen. Ta­pah­tu­man ava­si juon­ta­ja Tii­na Ha­kio.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.
Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Jokaisella oppilaalla oma raita koulun poppanassa

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Ekaluokkalainen Konsta Koro ja tokaluokkalainen Ilona Taskinen esittelivät Vaskiveden koulun oppilaiden kutomaa poppanaa.

Tuija Veija

Kun kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­ja Ei­la Vir­ta­nen löy­si Vas­ki­ve­den kou­lun vin­til­tä pie­net kan­gas­puut ja ker­toi löy­dös­tä joh­ta­ja­o­pet­ta­ja Mar­jaa­na Mar­ti­nil­le, al­koi syn­tyä aja­tus, et­tä op­pi­laat voi­si­vat ko­keil­la pop­pa­nan ku­to­mis­ta.
Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Poliisiasemien tilanne poikkeuksellisen epäselvä

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Jouni Ovaska

Ke­vääl­lä uu­ti­soi­tiin, et­tä koko Suo­men alu­eel­la 21 po­lii­si­a­se­maa on esi­tet­ty tar­kas­te­lun koh­teek­si. Pir­kan­maan alu­eel­la lis­tal­la oli­vat Kan­ga­sa­la ja Vir­rat.
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.