Veroprosentit ennallaan

Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 tu­lo­ve­rop­ro­sen­tin sekä kiin­teis­tö­ve­rop­ro­sent­tien esi­te­tään py­sy­vän sa­ma­na kuin tä­nä­kin vuon­na.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Sinkkuna Espanjassa

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Riku Alan­ko näh­dään Tem­pa­ti­on Is­land Suo­mi -to­si­te­le­vi­sio-oh­jel­mas­sa, jon­ka uu­sin kau­si al­kaa Ne­lo­sel­la ja Ruu­dus­sa 13. mar­ras­kuu­ta.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pieni kortti tuo ison ilon

Luo­van vä­lit­tä­mi­sen yh­tei­sö Sis­kot ja Si­mot jär­jes­tää yh­teis­työ­kump­pa­nei­neen jär­jes­tyk­ses­sään kah­den­nen­tois­ta Jou­lu­pos­tia ikäih­mi­sil­le-kam­pan­jan 4. mar­ras­kuu­ta – 6. jou­lu­kuu­ta 2024.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut päättyneet

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

– Neu­vot­te­lui­ta on käy­ty hy­väs­sä hen­ges­sä, asi­an­mu­kai­ses­ti ja yk­si­mie­li­syy­den saa­vut­ta­mi­sek­si. To­det­tiin, et­tä Kei­tu­rin Sote on täyt­tä­nyt neu­vot­te­lu­vel­voit­teen­sa, vaik­ka yk­si­mie­li­syyt­tä ei kaik­kien neu­vot­te­lui­den pii­ris­sä ol­lei­den yh­ti­ön suun­ni­tel­mien osal­ta saa­vu­tet­tu. So­vit­tiin yk­si­mie­li­ses­ti, et­tä neu­vot­te­lut pää­te­tään, sel­vit­tää Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la pöy­tä­kir­jaan mer­kit­tyä lau­set­ta.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Puussa oleva vika inspiroi sorvaajaa

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Lu­vi­a­lai­nen puu­tai­tu­ri Ta­pa­ni Mar­ja­nen on tuo­nut sor­vaus­töi­tään näy­til­le Vir­tain kir­jas­toon. Esil­lä on vii­ti­sen­kym­men­tä eri puu­la­jeis­ta sor­vaa­mal­la teh­tyä tai­de­te­os­ta pik­ku­riik­ki­ses­tä pi­ka­ris­ta mo­niu­lot­tei­siin veis­tok­siin.

Minkälaisena näet päihdetilanteen Pirkanmaalla?

Mar­ras­kuus­sa vie­te­tään eh­käi­se­vän päih­de­työn viik­koa, val­ta­kun­nal­lis­ta mie­len­ter­veys­viik­koa ja pe­li­kas­va­tuk­sen val­ta­kun­nal­lis­ta tee­ma­viik­koa. Pir­kan­maa­lai­sil­ta ky­sel­lään mar­ras­kuus­sa, mitä miel­tä he ovat Pir­kan­maan päih­de­ti­lan­tees­ta ja kuin­ka eh­käi­se­väs­sä päih­de­työs­sä on­nis­tu­taan.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Sankarikoirat pelastivat Mirja Tomperin hengen

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Tukea ja apua lapsiperheille kotipalvelusta

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lua jär­jes­te­tään Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­na toi­min­ta­na. Ko­ti­pal­ve­lun ta­voit­tee­na on vah­vis­taa per­hei­den hy­vin­voin­tia, voi­ma­va­ro­ja ja en­nal­ta­eh­käis­tä on­gel­mien syn­ty­mis­tä.

Digiklinikalla jo 100 000 yhteydenottoa Pirkanmaalla

Pir­kan­maa­lai­set ovat ot­ta­neet yh­teyt­tä tou­ko­kuus­sa ava­tul­le hy­vin­voin­ti­a­lu­een di­gik­li­ni­kal­le jo 100 000 ker­taa.

Mielipide | Menemmekö kuin uhrilampaat Tarjanteen seurakuntaan?

Mi­kä­li mi­nus­ta riip­puu, em­me mene. En­sin­nä­kin jo­kai­sen, joka ei hy­väk­sy Vir­tain seu­ra­kun­nan lo­pet­ta­mis­ta ja pak­ko­lii­tos­ta Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan on syy­tä jät­tää nyt en­si­vai­hees­sa kir­jal­li­nen vas­tus­ta­va kan­na­not­to Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan Tuo­mi­o­ka­pi­tu­lil­le. Ai­kaa kan­na­no­tol­le on 14.11.2024 saak­ka.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Eläinlääkäri Tiina Koivukoski työskentelee Virroillakin

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tön- ja ter­vey­den­suo­je­lu­toi­mis­ton alu­eel­la, jo­hon kuu­lu­vat Keu­ruun li­säk­si Vir­rat, Ruo­ve­si, Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jäm­sä ja Kuh­moi­nen, on nyt saa­tu apua eläin­lää­kä­ri­va­jee­seen.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämiseen nimettiin ohjaustyöryhmä

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta hy­väk­syi Pe­rin­ne­ky­län ta­lou­sar­vi­on ja oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­non tar­vit­ta­vil­la li­säyk­sil­lä esi­tyk­sen mu­kai­ses­ti. Li­säk­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta va­lit­see lau­ta­kun­nas­ta edus­ta­jan oh­jaus­työ­ryh­mään sekä val­tuut­taa hy­vin­voin­ti­joh­ta­jan tar­vit­ta­es­sa täy­den­tä­mään oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­noa tar­peel­li­sek­si kat­so­mil­la yh­teis­työ­ta­hoil­la.

Metallin kierrätys jatkuu normaalisti

Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy on saa­nut lu­pa­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nal­ta 31. tam­mi­kuu­ta 2023 ym­pä­ris­tö­lu­van me­tal­li­jät­teen kä­sit­te­ly­toi­min­taan Vir­roil­la Te­räs­tien var­rel­la si­jait­se­val­le kiin­teis­töl­le.

Kuvituskuva

Poliisi varoittaa pankkitunnuksia kalastelevista rikollisista

Kuvituskuva

Kuvituskuva

– Luot­to­yh­ti­ös­tä hei, olet­ko ha­ke­nut lai­naa? – En ole. – Si­nun ni­mis­sä­si on jä­tet­ty meil­le 5 000 eu­ron lai­na­ha­ke­mus. On­ko si­nul­la tili pan­kis­sa X? – Kyl­lä, se on mi­nun pank­ki­ni. – Het­ki­nen, yh­dis­tän pu­he­lun pan­kin X sul­ku­pal­ve­luun/pe­to­so­sas­tol­le/tur­va­pal­ve­luun…

Kaukolämmön hinta nousee Virroilla

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus hy­väk­syi ko­kouk­ses­saan tiis­tai­na 29. lo­ka­kuu­ta kau­ko­läm­mön hin­nan ko­ro­tu­se­si­tyk­sen.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Avarakat­sei­suudesta apua monessa kohtaa

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Mat­ti Lah­ti­nen oli kah­den vii­kon ikäi­nen, kun hä­nen Ola­vi-isän­sä pa­la­si so­das­ta. Per­he asui en­sim­mäi­sen tal­ven Soi­nin­ky­läs­sä, kun­nes tuli muut­to Vir­tain kes­kus­taan.

Lumipeitettä odottaessa

Ve­sis­tö­jen kes­kel­lä saat­taa sumu ot­taa val­lan il­man jääh­ty­es­sä. Saa­pa näh­dä mi­ten pak­sun lu­mi­pei­ton en­si­lu­mi tuo tul­les­saan. Sel­ke­äs­ti olem­me me­nos­sa tal­vea koh­ti.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maasto­lii­kun­ta­reitin osa suljettu

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Put­tos­har­jun maas­to­lii­kun­ta­rei­tin var­rel­la on alue, joka on mer­kit­ty nau­hoin ja siel­lä liik­ku­mis­ta ke­ho­te­taan vält­tä­mään pui­den kaa­tu­mis­vaa­ran vuok­si.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Jäähdysradalla ajettiin kinkuista

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Pe­rin­tei­nen Kink­ku JM ajet­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Jääh­dyk­sen moot­to­ri­ra­dal­la. Ta­pah­tu­man jär­jes­ti Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­toi­li­jat.

Kuvituskuva

Pohjois-Pirkanmaalle valmistellaan palvelutuotannon vaihtoehtoja

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­na ir­ti­sa­noa Kol­mos­tien Ter­vey­den han­kin­ta­so­pi­muk­sen, jon­ka ovat alun pe­rin sol­mi­neet Par­ka­non kau­pun­ki ja Pih­la­ja­lin­na-ryh­mit­ty­mä.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Yrittäjyydessä pärjäävät rohkeimmat ja sitkeimmät

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin per­jan­tai­na 25. lo­ka­kuu­ta Mi­kon­ta­los­sa juh­lal­li­sis­sa mut­ta läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Kolmannes hirviluvista käytetty

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Met­säs­tys­kau­si on Vir­roil­la al­ka­nut mu­ka­vas­ti. Hir­vi­lu­pia alu­eel­la on 156 ja niis­tä on en­sim­mäi­sen pa­rin vii­kon ai­ka­na käy­tet­ty kol­man­nes.

Lasten ja nuorten influens­sa­ro­ko­tukset käynnistyvät

Mak­sut­to­maan inf­lu­ens­sa­ro­ko­tuk­seen oi­keu­te­tut kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat ro­ko­te­taan en­si­si­jai­ses­ti kou­lu- tai opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ja al­le kou­lui­käi­set lap­set neu­vo­las­sa. Neu­vo­lois­sa sekä kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa inf­lu­ens­sa­ro­ko­tuk­set al­ka­vat loka-mar­ras­kuun vaih­tees­sa.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Uusi turvetuotantoalue suunnitteilla Vaskuun Kantoperälle

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een avaa­mi­sek­si Vas­kuun Kan­to­pe­räl­lä si­jait­se­vil­le Iso Muu­rain­ne­val­le ja Kuo­le­man­ne­val­le. Tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een suun­ni­tel­tu koko oli­si 55,2 heh­taa­ria.

Kuvituskuva

Työllisyys reagoi suhdan­ne­kään­teisiin viiveellä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men ta­lous on al­ka­nut osoit­taa el­py­mi­sen merk­ke­jä, mut­ta työ­mark­ki­nat re­a­goi­vat vii­veel­lä. Työt­tö­myys on yhä nou­sus­sa, ja avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rä on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Roope Niemen käden jälki näkyy pääkadulla ja kauempana

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Vir­tain Nuo­rek­si Yrit­tä­jäk­si 2024 tänä il­ta­na yrit­tä­jä­juh­las­sa jul­kis­tet­tu Mai­nos­ta­lo Nie­men Roo­pe Nie­mi on nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta va­lo­mai­no­sa­lal­la pit­kän lin­jan osaa­ja. Tämä oli myös yk­si vuon­na 2022 pe­rus­te­tun yri­tyk­sen pal­kit­se­mi­sen va­lin­ta­pe­rus­teis­ta.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Parasta yrittäjyydessä on se, että asioihin voi vaikuttaa

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

JSP-Steel Oy:n pe­rus­ta­neet yrit­tä­jät Jyr­ki Pe­tä­jä ja Juk­ka Sam­mat­ti ot­ti­vat tänä il­ta­na 25. lo­ka­kuu­ta vas­taan Vir­tain Vuo­den 2024 Yrit­tä­jä -pal­kin­non Mi­kon­ta­los­sa. Yh­te­nä pe­rus­tee­na va­lin­nal­le oli ison vir­to­lais­jou­kon työl­lis­tä­mi­nen, vaik­ka suu­rin osa tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suut­ta pal­ve­le­van yri­tyk­sen töis­tä on eri puo­lel­la Suo­mea.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Merikanto-opiston tanssiosasto Dance n’joy -tanssikilpailuun

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Vanessa Ranta-Knuuttila (oik.) Alavudelta ja mänttäläinen Viola Palonen osallistuvat kumpikin marraskuussa järjestettävään Dance n’Joy -tanssikilpailuun.

Olga Saikkonen

Sei­nä­jo­en Wiih­de Aree­nal­la 30. mar­ras­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vään Dan­ce n’Joy -tans­si­kil­pai­luun osal­lis­tuu Me­ri­kan­to-opis­ton tans­si­o­sas­tol­ta kak­si op­pi­las­ta. Vanes­sa Ran­ta-Knuut­ti­la Ala­vu­del­ta ja mänt­tä­läi­nen Vi­o­la Pa­lo­nen esit­tä­vät kum­pi­kin kil­pai­lus­sa soo­lo­kap­pa­leen.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Pirkanmaan ELY-keskus

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset voimaan

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Pirkanmaan ELY-keskus

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset astuvat Pirkanmaalla voimaan 28. lokakuuta.

Pirkanmaan ELY-keskus

Pi­meä ai­ka ja sen tuo­mat ra­joi­tuk­set ovat taas tääl­lä. Alen­ne­tuil­la no­peus­ra­joi­tuk­sil­la py­ri­tään li­sää­mään lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Pir­kan­maal­la pää­a­si­al­li­nen vaih­to­päi­vä on 28. lo­ka­kuu­ta ja mer­kit vaih­de­taan 29. lo­ka­kuu­ta men­nes­sä. Muut­tu­neet ra­joi­tuk­set tu­le­vat voi­maan heti, kun no­peus­ra­joi­tus­mer­kit on vaih­det­tu. Koko maas­sa voi siir­tyä tal­vi- ja pi­me­än ajan no­peus­ra­joi­tuk­siin jo per­jan­tais­ta 25. lo­ka­kuu­ta al­ka­en.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Sinkkuna Espanjassa

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Riku Alan­ko näh­dään Tem­pa­ti­on Is­land Suo­mi -to­si­te­le­vi­sio-oh­jel­mas­sa, jon­ka uu­sin kau­si al­kaa Ne­lo­sel­la ja Ruu­dus­sa 13. mar­ras­kuu­ta.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut päättyneet

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

– Neu­vot­te­lui­ta on käy­ty hy­väs­sä hen­ges­sä, asi­an­mu­kai­ses­ti ja yk­si­mie­li­syy­den saa­vut­ta­mi­sek­si. To­det­tiin, et­tä Kei­tu­rin Sote on täyt­tä­nyt neu­vot­te­lu­vel­voit­teen­sa, vaik­ka yk­si­mie­li­syyt­tä ei kaik­kien neu­vot­te­lui­den pii­ris­sä ol­lei­den yh­ti­ön suun­ni­tel­mien osal­ta saa­vu­tet­tu. So­vit­tiin yk­si­mie­li­ses­ti, et­tä neu­vot­te­lut pää­te­tään, sel­vit­tää Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la pöy­tä­kir­jaan mer­kit­tyä lau­set­ta.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Sankarikoirat pelastivat Mirja Tomperin hengen

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Puussa oleva vika inspiroi sorvaajaa

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Lu­vi­a­lai­nen puu­tai­tu­ri Ta­pa­ni Mar­ja­nen on tuo­nut sor­vaus­töi­tään näy­til­le Vir­tain kir­jas­toon. Esil­lä on vii­ti­sen­kym­men­tä eri puu­la­jeis­ta sor­vaa­mal­la teh­tyä tai­de­te­os­ta pik­ku­riik­ki­ses­tä pi­ka­ris­ta mo­niu­lot­tei­siin veis­tok­siin.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Tukea ja apua lapsiperheille kotipalvelusta

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lua jär­jes­te­tään Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­na toi­min­ta­na. Ko­ti­pal­ve­lun ta­voit­tee­na on vah­vis­taa per­hei­den hy­vin­voin­tia, voi­ma­va­ro­ja ja en­nal­ta­eh­käis­tä on­gel­mien syn­ty­mis­tä.

Minkälaisena näet päihdetilanteen Pirkanmaalla?

Mar­ras­kuus­sa vie­te­tään eh­käi­se­vän päih­de­työn viik­koa, val­ta­kun­nal­lis­ta mie­len­ter­veys­viik­koa ja pe­li­kas­va­tuk­sen val­ta­kun­nal­lis­ta tee­ma­viik­koa. Pir­kan­maa­lai­sil­ta ky­sel­lään mar­ras­kuus­sa, mitä miel­tä he ovat Pir­kan­maan päih­de­ti­lan­tees­ta ja kuin­ka eh­käi­se­väs­sä päih­de­työs­sä on­nis­tu­taan.

Kuvituskuva

Pieni kortti tuo ison ilon

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Luo­van vä­lit­tä­mi­sen yh­tei­sö Sis­kot ja Si­mot jär­jes­tää yh­teis­työ­kump­pa­nei­neen jär­jes­tyk­ses­sään kah­den­nen­tois­ta Jou­lu­pos­tia ikäih­mi­sil­le-kam­pan­jan 4. mar­ras­kuu­ta – 6. jou­lu­kuu­ta 2024.

Mielipide | Menemmekö kuin uhrilampaat Tarjanteen seurakuntaan?

Mi­kä­li mi­nus­ta riip­puu, em­me mene. En­sin­nä­kin jo­kai­sen, joka ei hy­väk­sy Vir­tain seu­ra­kun­nan lo­pet­ta­mis­ta ja pak­ko­lii­tos­ta Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan on syy­tä jät­tää nyt en­si­vai­hees­sa kir­jal­li­nen vas­tus­ta­va kan­na­not­to Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan Tuo­mi­o­ka­pi­tu­lil­le. Ai­kaa kan­na­no­tol­le on 14.11.2024 saak­ka.

Veroprosentit ennallaan

Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 tu­lo­ve­rop­ro­sen­tin sekä kiin­teis­tö­ve­rop­ro­sent­tien esi­te­tään py­sy­vän sa­ma­na kuin tä­nä­kin vuon­na.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Eläinlääkäri Tiina Koivukoski työskentelee Virroillakin

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tön- ja ter­vey­den­suo­je­lu­toi­mis­ton alu­eel­la, jo­hon kuu­lu­vat Keu­ruun li­säk­si Vir­rat, Ruo­ve­si, Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jäm­sä ja Kuh­moi­nen, on nyt saa­tu apua eläin­lää­kä­ri­va­jee­seen.

Metallin kierrätys jatkuu normaalisti

Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy on saa­nut lu­pa­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nal­ta 31. tam­mi­kuu­ta 2023 ym­pä­ris­tö­lu­van me­tal­li­jät­teen kä­sit­te­ly­toi­min­taan Vir­roil­la Te­räs­tien var­rel­la si­jait­se­val­le kiin­teis­töl­le.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suomen Yrittäjät: Tamperelainen Taneli Ristmeri on Vuoden nuori Yrittäjä 2024

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

– Tää Vuoden nuori yrittäjä tunnustus on ollut tosi magee saada, koska nyt me saadaan rakentamisen laatuongelma aidosti valokeilaan. Mulla on sellainen terveinen aloittaville yrittäjille, että älkää liikaa miettikö, se tulee olemaan tosi vaikeeta, mutta antakaa palaa vaan, Vuoden nuorena yrittäjänä 2024 palkittu Taneli Ristmeri sanoo.

Anssi Leppänen

Suo­men Yrit­tä­jät pal­kit­si Ta­ne­li Rist­me­ren Vuo­den nuo­re­na yrit­tä­jä­nä 2024 Sei­nä­jo­en val­ta­kun­nal­li­sil­la yrit­tä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 12. lo­ka­kuu­ta.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämiseen nimettiin ohjaustyöryhmä

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta hy­väk­syi Pe­rin­ne­ky­län ta­lou­sar­vi­on ja oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­non tar­vit­ta­vil­la li­säyk­sil­lä esi­tyk­sen mu­kai­ses­ti. Li­säk­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta va­lit­see lau­ta­kun­nas­ta edus­ta­jan oh­jaus­työ­ryh­mään sekä val­tuut­taa hy­vin­voin­ti­joh­ta­jan tar­vit­ta­es­sa täy­den­tä­mään oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­noa tar­peel­li­sek­si kat­so­mil­la yh­teis­työ­ta­hoil­la.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maasto­lii­kun­ta­reitin osa suljettu

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Put­tos­har­jun maas­to­lii­kun­ta­rei­tin var­rel­la on alue, joka on mer­kit­ty nau­hoin ja siel­lä liik­ku­mis­ta ke­ho­te­taan vält­tä­mään pui­den kaa­tu­mis­vaa­ran vuok­si.

Kuvituskuva

Poliisi varoittaa pankkitunnuksia kalastelevista rikollisista

Kuvituskuva

Kuvituskuva

– Luot­to­yh­ti­ös­tä hei, olet­ko ha­ke­nut lai­naa? – En ole. – Si­nun ni­mis­sä­si on jä­tet­ty meil­le 5 000 eu­ron lai­na­ha­ke­mus. On­ko si­nul­la tili pan­kis­sa X? – Kyl­lä, se on mi­nun pank­ki­ni. – Het­ki­nen, yh­dis­tän pu­he­lun pan­kin X sul­ku­pal­ve­luun/pe­to­so­sas­tol­le/tur­va­pal­ve­luun…

Mielipide | Seurakun­ta­liitosta ajettu kuin käärmettä pyssyyn

Vir­tain seu­ra­kun­ta­vaa­lien al­la liik­kui jo hu­hu­ja Vir­tain seu­ra­kun­nan liit­tä­mi­ses­tä Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan, ja et­tä asi­an ta­ka­na oli­si tuo­mi­o­ka­pi­tu­li.

Tuuramäen hankkeella vaikutuksia maakotkaan

Pir­kan­maan Ely-kes­kus on an­ta­nut yh­teys­vi­ra­no­mai­sen pe­rus­tel­lun pää­tel­män Il­ma­tar Vir­rat Oy:n suun­nit­te­le­mas­ta Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti­se­los­tuk­ses­ta.

Digiklinikalla jo 100 000 yhteydenottoa Pirkanmaalla

Pir­kan­maa­lai­set ovat ot­ta­neet yh­teyt­tä tou­ko­kuus­sa ava­tul­le hy­vin­voin­ti­a­lu­een di­gik­li­ni­kal­le jo 100 000 ker­taa.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Jäähdysradalla ajettiin kinkuista

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Pe­rin­tei­nen Kink­ku JM ajet­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Jääh­dyk­sen moot­to­ri­ra­dal­la. Ta­pah­tu­man jär­jes­ti Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­toi­li­jat.

Kuvituskuva

Pohjois-Pirkanmaalle valmistellaan palvelutuotannon vaihtoehtoja

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­na ir­ti­sa­noa Kol­mos­tien Ter­vey­den han­kin­ta­so­pi­muk­sen, jon­ka ovat alun pe­rin sol­mi­neet Par­ka­non kau­pun­ki ja Pih­la­ja­lin­na-ryh­mit­ty­mä.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Avarakat­sei­suudesta apua monessa kohtaa

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Mat­ti Lah­ti­nen oli kah­den vii­kon ikäi­nen, kun hä­nen Ola­vi-isän­sä pa­la­si so­das­ta. Per­he asui en­sim­mäi­sen tal­ven Soi­nin­ky­läs­sä, kun­nes tuli muut­to Vir­tain kes­kus­taan.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Harrastus, työ ja elämäntapa samassa paketissa

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jä Tii­na Ha­kio kii­pe­ää tut­tua pol­kua ylös To­ri­se­van jyl­hiin mai­se­miin In­ke­rin­kal­li­ol­le is­tu­maan ja hil­jen­ty­mään. Näin hän on teh­nyt mon­ta ker­taa tul­les­saan Vir­roil­le.

Sisäinen yrittäjä kokee vastuuta työstään

Yrit­tä­jä­leh­des­säm­me osa vir­to­lai­sy­rit­tä­jis­tä ker­too ta­ri­nan­sa. Use­am­mas­ta heis­tä ei ole kir­joi­tet­tu kos­kaan Sa­no­mis­sa tai edel­li­ses­tä haas­tat­te­lus­ta on ku­lu­nut yli 20 vuot­ta. Yk­si ker­too, mi­ten hie­noa on kat­soa, kun Suo­mi he­räi­lee, toi­nen mai­nit­see, mis­sä hän käy rau­hoit­tu­mas­sa, kun kol­mas ajat­te­lee, et­tei kos­kaan ei saa jää­dä pai­koil­leen, koko ajan ke­hi­tel­tä­vä uut­ta.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Mökkiapureiden yrittäjä Tomi Korhonen keväällä aliurakointihommissa Raumalla.

Kuvat Mökkiapurit

Mök­ki­a­pu­rit on ul­ko­a­lu­ei­den kun­nos­sa­pi­toon eri­kois­tu­nut yri­tys, jon­ka toi­mi­a­lu­ei­ta ovat Vir­rat ja Fors­sa lä­hi­kun­ti­neen. Yri­tys on pe­rus­tet­tu tä­män vuo­den ke­vääl­lä.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ihmisrakas Vili-koira nauttii vesipelastuksesta

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Py­re­neit­ten­koi­ran ja kul­tai­sen­nou­ta­jan ro­tua omaa­va 4-vuo­ti­as Vili on tot­tu­nut ve­si­pe­las­tuk­sen har­ras­ta­ja. Koi­ran omis­ta­ja Mar­jaa­na Aho­nen löy­si la­jin sat­tu­mal­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kuu­lu­mi­sia kou­lun­mar­kil­ta

Vaskiveden koulun uusi ope nauttii kyläkoulun hengestä

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

An­na sun va­lo­si lois­taa, lu­kee sy­dä­men kera Vas­ki­ve­den kou­lun vii­des- ja kuu­des­luok­ka­lais­ten luo­kas­sa tau­lul­la.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Kolmannes hirviluvista käytetty

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Met­säs­tys­kau­si on Vir­roil­la al­ka­nut mu­ka­vas­ti. Hir­vi­lu­pia alu­eel­la on 156 ja niis­tä on en­sim­mäi­sen pa­rin vii­kon ai­ka­na käy­tet­ty kol­man­nes.

Mielipide | Mitä tapahtuu Pohjois–Pirkanmaan sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa?

Ei­len 23.10.2024 Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue piti tie­do­tus­ti­lai­suu­den, kos­kien Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­tä. Olin äl­lis­ty­nyt.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Sinkkuna Espanjassa

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Riku Alan­ko näh­dään Tem­pa­ti­on Is­land Suo­mi -to­si­te­le­vi­sio-oh­jel­mas­sa, jon­ka uu­sin kau­si al­kaa Ne­lo­sel­la ja Ruu­dus­sa 13. mar­ras­kuu­ta.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Sankarikoirat pelastivat Mirja Tomperin hengen

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Metallin kierrätys jatkuu normaalisti

Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy on saa­nut lu­pa­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nal­ta 31. tam­mi­kuu­ta 2023 ym­pä­ris­tö­lu­van me­tal­li­jät­teen kä­sit­te­ly­toi­min­taan Vir­roil­la Te­räs­tien var­rel­la si­jait­se­val­le kiin­teis­töl­le.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Tukea ja apua lapsiperheille kotipalvelusta

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Nina Nieminen toimii perhetyöntekijänä sekä Virroilla että Ruovedellä. Hän kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun.

Piia Hirviniemi

Lap­si­per­hei­den ko­ti­pal­ve­lua jär­jes­te­tään Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä hy­vin­voin­ti­a­lu­een oma­na toi­min­ta­na. Ko­ti­pal­ve­lun ta­voit­tee­na on vah­vis­taa per­hei­den hy­vin­voin­tia, voi­ma­va­ro­ja ja en­nal­ta­eh­käis­tä on­gel­mien syn­ty­mis­tä.

Mielipide | Menemmekö kuin uhrilampaat Tarjanteen seurakuntaan?

Mi­kä­li mi­nus­ta riip­puu, em­me mene. En­sin­nä­kin jo­kai­sen, joka ei hy­väk­sy Vir­tain seu­ra­kun­nan lo­pet­ta­mis­ta ja pak­ko­lii­tos­ta Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan on syy­tä jät­tää nyt en­si­vai­hees­sa kir­jal­li­nen vas­tus­ta­va kan­na­not­to Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan Tuo­mi­o­ka­pi­tu­lil­le. Ai­kaa kan­na­no­tol­le on 14.11.2024 saak­ka.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Eläinlääkäri Tiina Koivukoski työskentelee Virroillakin

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston alueelle saatiin eläinlääkärivahvistusta. Vs. kaupungineläinlääkäri Tiina Koivukosken asiakkaana Virroilla kävi Olivia-kissa.

Riikka Tallila

Keu­rus­se­län ym­pä­ris­tön- ja ter­vey­den­suo­je­lu­toi­mis­ton alu­eel­la, jo­hon kuu­lu­vat Keu­ruun li­säk­si Vir­rat, Ruo­ve­si, Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jäm­sä ja Kuh­moi­nen, on nyt saa­tu apua eläin­lää­kä­ri­va­jee­seen.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Avarakat­sei­suudesta apua monessa kohtaa

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

80 vuotta täyttävä Matti Lahtinen viettää syntymäpäiväänsä 7. marraskuuta perhepiirissä. Hänen tavaramerkkejään elämässä ovat olleet myötämielisyys ja avarakatseisuus, unohtamatta pientä pilkettä silmäkulmassa.

Riikka Tallila

Mat­ti Lah­ti­nen oli kah­den vii­kon ikäi­nen, kun hä­nen Ola­vi-isän­sä pa­la­si so­das­ta. Per­he asui en­sim­mäi­sen tal­ven Soi­nin­ky­läs­sä, kun­nes tuli muut­to Vir­tain kes­kus­taan.

Kaukolämmön hinta nousee Virroilla

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus hy­väk­syi ko­kouk­ses­saan tiis­tai­na 29. lo­ka­kuu­ta kau­ko­läm­mön hin­nan ko­ro­tu­se­si­tyk­sen.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämiseen nimettiin ohjaustyöryhmä

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Perinnekylän toiminnan kehittämisen suunnittelua on jatkettu ja toiminnan tueksi on suunniteltu haettavaksi POKO-rahoitusta. Samalla on aloitettu valmistelut Perinnekylän siirtämiseksi hyvinvointitoimen hallintaan.

Riikka Tallila

Hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta hy­väk­syi Pe­rin­ne­ky­län ta­lou­sar­vi­on ja oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­non tar­vit­ta­vil­la li­säyk­sil­lä esi­tyk­sen mu­kai­ses­ti. Li­säk­si hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­ta va­lit­see lau­ta­kun­nas­ta edus­ta­jan oh­jaus­työ­ryh­mään sekä val­tuut­taa hy­vin­voin­ti­joh­ta­jan tar­vit­ta­es­sa täy­den­tä­mään oh­jaus­ryh­män ko­koon­pa­noa tar­peel­li­sek­si kat­so­mil­la yh­teis­työ­ta­hoil­la.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut päättyneet

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Keiturin Soten muutosneuvottelut ovat päättyneet. Tavoitteena oli etsiä keinoja kulujen karsimiseksi vuositasolla noin miljoonalla eurolla.

Tuija Veija

– Neu­vot­te­lui­ta on käy­ty hy­väs­sä hen­ges­sä, asi­an­mu­kai­ses­ti ja yk­si­mie­li­syy­den saa­vut­ta­mi­sek­si. To­det­tiin, et­tä Kei­tu­rin Sote on täyt­tä­nyt neu­vot­te­lu­vel­voit­teen­sa, vaik­ka yk­si­mie­li­syyt­tä ei kaik­kien neu­vot­te­lui­den pii­ris­sä ol­lei­den yh­ti­ön suun­ni­tel­mien osal­ta saa­vu­tet­tu. So­vit­tiin yk­si­mie­li­ses­ti, et­tä neu­vot­te­lut pää­te­tään, sel­vit­tää Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la pöy­tä­kir­jaan mer­kit­tyä lau­set­ta.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Uusi turvetuotantoalue suunnitteilla Vaskuun Kantoperälle

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een avaa­mi­sek­si Vas­kuun Kan­to­pe­räl­lä si­jait­se­vil­le Iso Muu­rain­ne­val­le ja Kuo­le­man­ne­val­le. Tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een suun­ni­tel­tu koko oli­si 55,2 heh­taa­ria.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Yrittäjyydessä pärjäävät rohkeimmat ja sitkeimmät

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin perjantaina. Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saivat JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti.

Kuvat Riikka Tallila

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin per­jan­tai­na 25. lo­ka­kuu­ta Mi­kon­ta­los­sa juh­lal­li­sis­sa mut­ta läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa.

Kuvituskuva

Poliisi varoittaa pankkitunnuksia kalastelevista rikollisista

Kuvituskuva

Kuvituskuva

– Luot­to­yh­ti­ös­tä hei, olet­ko ha­ke­nut lai­naa? – En ole. – Si­nun ni­mis­sä­si on jä­tet­ty meil­le 5 000 eu­ron lai­na­ha­ke­mus. On­ko si­nul­la tili pan­kis­sa X? – Kyl­lä, se on mi­nun pank­ki­ni. – Het­ki­nen, yh­dis­tän pu­he­lun pan­kin X sul­ku­pal­ve­luun/pe­to­so­sas­tol­le/tur­va­pal­ve­luun…

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Jäähdysradalla ajettiin kinkuista

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

Kinkku JM -ajoissa rapa roiskui ja pärinää piisasi koko viikonlopun ajan.

matti-ilmarin kuvat

Pe­rin­tei­nen Kink­ku JM ajet­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Jääh­dyk­sen moot­to­ri­ra­dal­la. Ta­pah­tu­man jär­jes­ti Poh­jois-Hä­meen Ur­hei­lu­au­toi­li­jat.

Digiklinikalla jo 100 000 yhteydenottoa Pirkanmaalla

Pir­kan­maa­lai­set ovat ot­ta­neet yh­teyt­tä tou­ko­kuus­sa ava­tul­le hy­vin­voin­ti­a­lu­een di­gik­li­ni­kal­le jo 100 000 ker­taa.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Puussa oleva vika inspiroi sorvaajaa

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Ajatusten juoksu on yksi Tapani Marjasen moniulotteisista töistä.

Kuvat Tuija Veija

Lu­vi­a­lai­nen puu­tai­tu­ri Ta­pa­ni Mar­ja­nen on tuo­nut sor­vaus­töi­tään näy­til­le Vir­tain kir­jas­toon. Esil­lä on vii­ti­sen­kym­men­tä eri puu­la­jeis­ta sor­vaa­mal­la teh­tyä tai­de­te­os­ta pik­ku­riik­ki­ses­tä pi­ka­ris­ta mo­niu­lot­tei­siin veis­tok­siin.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ihmisrakas Vili-koira nauttii vesipelastuksesta

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Py­re­neit­ten­koi­ran ja kul­tai­sen­nou­ta­jan ro­tua omaa­va 4-vuo­ti­as Vili on tot­tu­nut ve­si­pe­las­tuk­sen har­ras­ta­ja. Koi­ran omis­ta­ja Mar­jaa­na Aho­nen löy­si la­jin sat­tu­mal­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

Minkälaisena näet päihdetilanteen Pirkanmaalla?

Mar­ras­kuus­sa vie­te­tään eh­käi­se­vän päih­de­työn viik­koa, val­ta­kun­nal­lis­ta mie­len­ter­veys­viik­koa ja pe­li­kas­va­tuk­sen val­ta­kun­nal­lis­ta tee­ma­viik­koa. Pir­kan­maa­lai­sil­ta ky­sel­lään mar­ras­kuus­sa, mitä miel­tä he ovat Pir­kan­maan päih­de­ti­lan­tees­ta ja kuin­ka eh­käi­se­väs­sä päih­de­työs­sä on­nis­tu­taan.

Lumipeitettä odottaessa

Ve­sis­tö­jen kes­kel­lä saat­taa sumu ot­taa val­lan il­man jääh­ty­es­sä. Saa­pa näh­dä mi­ten pak­sun lu­mi­pei­ton en­si­lu­mi tuo tul­les­saan. Sel­ke­äs­ti olem­me me­nos­sa tal­vea koh­ti.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Parasta yrittäjyydessä on se, että asioihin voi vaikuttaa

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

JSP-Steel Oy:n pe­rus­ta­neet yrit­tä­jät Jyr­ki Pe­tä­jä ja Juk­ka Sam­mat­ti ot­ti­vat tänä il­ta­na 25. lo­ka­kuu­ta vas­taan Vir­tain Vuo­den 2024 Yrit­tä­jä -pal­kin­non Mi­kon­ta­los­sa. Yh­te­nä pe­rus­tee­na va­lin­nal­le oli ison vir­to­lais­jou­kon työl­lis­tä­mi­nen, vaik­ka suu­rin osa tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suut­ta pal­ve­le­van yri­tyk­sen töis­tä on eri puo­lel­la Suo­mea.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Pirha omistaa Keiturin Soten – isäntä päättää, miten toimitaan

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Alu­e­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lue ryh­tyy val­mis­te­le­maan Vir­tain, Ruo­ve­den, Par­ka­non, Kih­ni­ön, Mänt­tä-Vilp­pu­lan ja Juu­pa­jo­en asuk­kai­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta kos­ke­vaa kil­pai­lu­tus­ta. Ko­ko­nai­suut­ta ei täs­sä vai­hees­sa suun­ni­tel­la otet­ta­vak­si hy­vin­voin­ti­a­lu­een omak­si toi­min­nak­si.

Kuvituskuva

Pieni kortti tuo ison ilon

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Luo­van vä­lit­tä­mi­sen yh­tei­sö Sis­kot ja Si­mot jär­jes­tää yh­teis­työ­kump­pa­nei­neen jär­jes­tyk­ses­sään kah­den­nen­tois­ta Jou­lu­pos­tia ikäih­mi­sil­le-kam­pan­jan 4. mar­ras­kuu­ta – 6. jou­lu­kuu­ta 2024.

Kuvituskuva

Pohjois-Pirkanmaalle valmistellaan palvelutuotannon vaihtoehtoja

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­na ir­ti­sa­noa Kol­mos­tien Ter­vey­den han­kin­ta­so­pi­muk­sen, jon­ka ovat alun pe­rin sol­mi­neet Par­ka­non kau­pun­ki ja Pih­la­ja­lin­na-ryh­mit­ty­mä.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Kohti Tarjanteen seurakuntaa äänin 11–8

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui tiis­tai-il­ta­na 22. lo­ka­kuu­ta päät­tä­mään pöy­däl­le jää­nees­tä Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien lii­tok­ses­ta. Ko­kouk­sen ai­ka­na to­det­tiin, et­tä tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin la­ki­mie­sa­ses­so­ril­ta saa­dun sel­vi­tyk­sen mu­kaan asi­an val­mis­te­lus­sa ja kä­sit­te­lys­sä ei ole ol­lut es­teel­li­syyk­siä.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maasto­lii­kun­ta­reitin osa suljettu

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Puttosharjun maastoliikuntareitillä osa on suljettu kaatumisvaarassa olevien puiden takia.

Tuija Veija

Put­tos­har­jun maas­to­lii­kun­ta­rei­tin var­rel­la on alue, joka on mer­kit­ty nau­hoin ja siel­lä liik­ku­mis­ta ke­ho­te­taan vält­tä­mään pui­den kaa­tu­mis­vaa­ran vuok­si.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Kolmannes hirviluvista käytetty

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Komea hirvisonni ikuistui Tapio Luurin riistakameraan Patalanmajan alueella.

Tapio Luuri

Met­säs­tys­kau­si on Vir­roil­la al­ka­nut mu­ka­vas­ti. Hir­vi­lu­pia alu­eel­la on 156 ja niis­tä on en­sim­mäi­sen pa­rin vii­kon ai­ka­na käy­tet­ty kol­man­nes.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Roope Niemen käden jälki näkyy pääkadulla ja kauempana

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Valomainosalalla lähes 15 vuotta toiminut Roope Niemi kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. Hän tekee myös Suomen suurimmille mainosalan yrityksille alihankintana asennuskeikkoja ympäri Suomea.

Roope Niemi

Vir­tain Nuo­rek­si Yrit­tä­jäk­si 2024 tänä il­ta­na yrit­tä­jä­juh­las­sa jul­kis­tet­tu Mai­nos­ta­lo Nie­men Roo­pe Nie­mi on nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta va­lo­mai­no­sa­lal­la pit­kän lin­jan osaa­ja. Tämä oli myös yk­si vuon­na 2022 pe­rus­te­tun yri­tyk­sen pal­kit­se­mi­sen va­lin­ta­pe­rus­teis­ta.

Veroprosentit ennallaan

Vir­tain kau­pun­gin vuo­den 2025 tu­lo­ve­rop­ro­sen­tin sekä kiin­teis­tö­ve­rop­ro­sent­tien esi­te­tään py­sy­vän sa­ma­na kuin tä­nä­kin vuon­na.

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Riikka Tallila

Virtain kirkkovaltuusto äänesti liitoshankkeen pöydälle

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Riikka Tallila

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Kirkkovaltuutettu Pentti Tikkanen (oik.) esitti liitosopimuksen pöydälle jättämistä ja uudelleen valmistelemisesta, jos se edelleen koetaan tarpeelliseksi.

Riikka Tallila

Vir­tain kirk­ko­val­tuus­ton ko­kous päät­tyi tiis­tai-il­ta­na 8. lo­ka­kuu­ta jo 36 mi­nuu­tin jäl­keen al­ka­mi­ses­ta. Esi­tys­lis­tal­la ol­lut Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien oh­jaus­ryh­män val­mis­te­le­ma aloi­te sekä lii­tos­so­pi­mus ei eden­nyt ko­kouk­ses­sa.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Valitseeko maajussi virtolais­mor­siamen?

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

Kolmas treffipäivä vei maajussi-Pekan ja Reetan Yyterin rannalle piknikille.

MTV3

Vir­to­lai­set ovat jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­neet, mi­ten vir­to­lai­sen Reet­ta Ter­vo­sen mat­ka MTV3:n Maa­jus­sil­le mor­si­an -oh­jel­mas­sa ete­nee.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

Ajankulkua ilahduttaa Virtain kirjastossa

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Outsider-teos on Leea Kivistön viimeisin taideteos.

Kuvat Riikka Tallila

30 vuot­ta Vir­roil­la asu­neen Leea Ki­vis­tön Ajan­kul­kua -tai­de­näyt­te­ly avat­tiin lo­ka­kuuk­si Vir­tain kir­jas­toon.

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Tuija Veija

Päivystyksessä eniten iltakäyntejä Mänttä-Vilppulasta

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Tuija Veija

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Poliklinikkapalveluiden esihenkilö Paula Laurila ja terveyskeskuslääkäri Iiro Saarinen kertovat, että kiirevastaanotolla kaikki on mahdollista.

Tuija Veija

Vir­tain ter­veys­kes­kuk­sen vas­taa­not­to­a­jat laa­jen­tui­vat hy­vin­voin­ti­a­lu­een B-ta­son so­te­a­se­man aloi­tet­tua toi­min­tan­sa huh­ti­kuun alus­sa. Tuol­loin Kei­tu­rin So­ten yh­teis­toi­min­ta-alu­een kii­re­vas­taa­not­to kes­kit­tyi Vir­roil­le, eli päi­vys­tys­po­ti­laat Ruo­ve­del­tä tu­le­vat nyt Vir­roil­le.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Pirha omistaa Keiturin Soten – isäntä päättää, miten toimitaan

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Hyvinvointialue kilpailuttaa Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut yhtenä kokonaisuutena. Esityslistalla mainitaan, että lisäksi valmistaudutaan Keiturin Soten toiminnan liikkeenluovutukseen ja mahdolliseen myöhempään yhtiön lakkauttamiseen.

Tuija Veija

Alu­e­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lue ryh­tyy val­mis­te­le­maan Vir­tain, Ruo­ve­den, Par­ka­non, Kih­ni­ön, Mänt­tä-Vilp­pu­lan ja Juu­pa­jo­en asuk­kai­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta kos­ke­vaa kil­pai­lu­tus­ta. Ko­ko­nai­suut­ta ei täs­sä vai­hees­sa suun­ni­tel­la otet­ta­vak­si hy­vin­voin­ti­a­lu­een omak­si toi­min­nak­si.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin ammatti oli toiveammattina jo lapsena

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

– Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla auttaa pitämään hampaat terveinä koko eliniän, vinkkaa Keiturin Soten vastaavana hammaslääkärinä aloittanut Pauliina Hietasalo.

Piia Hirviniemi

– Olen ko­toi­sin Po­ris­ta ja ko­ti­ni on Po­rin Noor­mar­kus­sa. Työ­vii­koil­la asun Vir­roil­la. Per­hee­see­ni kuu­lu­vat avi­o­mies ja jo ai­kui­set kak­so­set.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Harrastus, työ ja elämäntapa samassa paketissa

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Virtolaislähtöiselle Tiina Hakiolle liikunta on aina ollut harrastus, työ ja elämäntapa. Vapaa-ajalla hän viihtyy metsässä patikoiden, pyöräillen, retkeillen ja rentoutuen. Torisevan Inkerinkallio on erityinen paikka, jossa Tiina käy rauhoittumassa ja hiljentymässä.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jä Tii­na Ha­kio kii­pe­ää tut­tua pol­kua ylös To­ri­se­van jyl­hiin mai­se­miin In­ke­rin­kal­li­ol­le is­tu­maan ja hil­jen­ty­mään. Näin hän on teh­nyt mon­ta ker­taa tul­les­saan Vir­roil­le.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Sinkkuna Espanjassa

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Virtolaislähtöinen Riku Alanko on yksi kymmenestä sinkkumiehestä, jotka osallistuivat Espanjan Marbellassa kuvattuun realityohjelmaan.

Teemu Laitinen / Nelonen

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va Riku Alan­ko näh­dään Tem­pa­ti­on Is­land Suo­mi -to­si­te­le­vi­sio-oh­jel­mas­sa, jon­ka uu­sin kau­si al­kaa Ne­lo­sel­la ja Ruu­dus­sa 13. mar­ras­kuu­ta.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Sankarikoirat pelastivat Mirja Tomperin hengen

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Kennelliiton Sankarikoira-palkinnon joulukuussa vastaanottavat Pablo ja Bella ovat pitäneet emäntäänsä Mirja Tomperia tiukasti silmällä sydänkohtauksen jälkeen. – Ilman koirien viisasta toimintaa, en olisi selvinnyt, toteaa Tomperi kiitollisena.

Juha Tomperi

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Jyrki Myllyaho

Päivi Kuusniemelle Vapepan ansioristi

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Jyrki Myllyaho

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Päivi Kuusniemelle (toinen vas.) luovutettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ansioristi paikallistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Päivin vierellä paikallistoimikunnan puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Tapani Huhtala (vas.) sekä toimikunnan johtoryhmän jäsenistä Mika Luoto ja Kaija Koivumäki.

Jyrki Myllyaho

Vir­to­lai­nen Päi­vi Kuus­nie­mi on saa­nut Va­paa­eh­toi­sen pe­las­tus­pal­ve­lun an­si­o­ris­tin, joka luo­vu­tet­tiin hä­nel­le pai­kal­lis­toi­mi­kun­nan joh­to­ryh­män ko­kouk­sen yh­tey­des­sä elo­kuun lo­pus­sa.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Kohti Tarjanteen seurakuntaa äänin 11–8

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Tuomiokapitulin taloudenasiantuntija Mika Piittala (keskellä) kiitti liitoshanketta vastustanutta Tauno Vuorenmaata hyvästä keskustelusta kokouksen jälkeen. Myös Mirjami Veikkola oli Vuorenmaan kannalla, kun taas Olavi Heittola (oik.) oli äänestyksessä pohjaesityksen kannalla.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui tiis­tai-il­ta­na 22. lo­ka­kuu­ta päät­tä­mään pöy­däl­le jää­nees­tä Vir­tain ja Ruo­ve­den seu­ra­kun­tien lii­tok­ses­ta. Ko­kouk­sen ai­ka­na to­det­tiin, et­tä tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin la­ki­mie­sa­ses­so­ril­ta saa­dun sel­vi­tyk­sen mu­kaan asi­an val­mis­te­lus­sa ja kä­sit­te­lys­sä ei ole ol­lut es­teel­li­syyk­siä.

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Tuija Veija

Luovuus on elämän voimavara

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Tuija Veija

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Virtain Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa kukitettiin kunniajäsenet Pirkko-Sisko Syrjänen, Kirsti Perähuhta ja Seppo Mäkinen.

Tuija Veija

Vir­tain Tai­deyh­dis­tyk­sen 40-vuo­tis­juh­laa vie­tet­tiin kes­ki­viik­koil­ta­na Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä. Kut­su­vie­ras­ti­lai­suu­des­sa oli läs­nä jouk­ko tai­tei­li­joi­ta, tai­teen ys­tä­viä ja kau­pun­gin kult­tuu­ri­toi­men vä­keä. Al­ku­tah­dit juh­lal­le soit­ti­vat Kirs­ti Pe­rä­huh­ta sel­lol­la ja Ant­ti Jär­ven­si­vu ki­ta­ral­la.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja tänään Timo Soinin vieraana

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin  IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen nähtiin IRR TV:llä Päivän Soini -ohjelmassa. He keskustelivat muun muassa siitä, miten pienet kunnat pärjäävät.

Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen näh­dään tä­nään IRR TV:llä Päi­vän Soi­ni -oh­jel­mas­sa. Lä­he­tys al­kaa kel­lo 20. Al­fa -ka­na­va löy­tyy an­ten­ni­ver­kos­sa ka­na­va­pai­kal­la 16. Oh­jel­ma uu­si­taan tu­le­va­na sun­nun­tai­na.

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Tuija Veija

Intermedius keskitti tuotantonsa Virroille

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Tuija Veija

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Harri Solja (vas.) on jäämässä vuoden vaihteessa eläkkeelle ja jättää saappaansa Kari Laakson täytettäväksi. Yhtiön tulevaisuudenkuvat ovat entistä kansainvälisemmät.

Tuija Veija

Ah­jo­las­sa pe­rin­teik­kään Kiil­top­las­tin sei­näs­sä lu­kee ny­kyi­sin In­ter­me­dius Oy, on lu­ke­nut jo pa­rin vuo­den ajan. Yri­tys ja sen tuo­tan­to ovat laa­jen­tu­neet ai­em­mas­ta.

Metallin kierrätys jatkuu normaalisti

Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy on saa­nut lu­pa­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nal­ta 31. tam­mi­kuu­ta 2023 ym­pä­ris­tö­lu­van me­tal­li­jät­teen kä­sit­te­ly­toi­min­taan Vir­roil­la Te­räs­tien var­rel­la si­jait­se­val­le kiin­teis­töl­le.

Morri ja Mäkinen Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkan valtuustoon

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan uu­den val­tuus­ton va­lin­nas­sa pää­dyt­tiin so­pu­vaa­lei­hin il­man ää­nes­tys­tä. Vaa­li­toi­mi­kun­nan teh­tä­väk­si jäi vah­vis­taa vaa­lit pi­de­tyik­si, kos­ka eh­dok­kai­ta oli 25 hen­ki­löä eli sa­man ver­ran kuin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen val­tuus­tos­sa on paik­ko­ja.

Tuuramäen hankkeella vaikutuksia maakotkaan

Pir­kan­maan Ely-kes­kus on an­ta­nut yh­teys­vi­ra­no­mai­sen pe­rus­tel­lun pää­tel­män Il­ma­tar Vir­rat Oy:n suun­nit­te­le­mas­ta Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti­se­los­tuk­ses­ta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

Uutta kauppiasparia kiehtoo Virtain luonnonläheisyys

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Eliisa ja Elmo Lamminsalon pitkä matka kauppiaiksi on vihdoin totta. He ovat innoissaan uudesta työstään, sillä yrittäjyys on reunustanut uuden kauppiasparin elämää jo varhaislapsuudesta.

Kuvat Riikka Tallila

– Kaup­pi­aak­si ryh­ty­mi­nen on luon­tai­nen jat­ku­mo, sil­lä olem­me mo­lem­mat teh­neet rau­ta­kau­pas­sa lä­hes 15 vuo­den ajan eri­lai­sia työ­teh­tä­viä, to­te­a­vat Vir­tain K-Rau­dan uu­det kaup­pi­aat Elii­sa ja El­mo Lam­min­sa­lo.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Uusi turvetuotantoalue suunnitteilla Vaskuun Kantoperälle

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

– Jos Iso Muurainnevan turvetuotantoalue toteutuu, taustalla näkyvä Kiitajärvi, Ruokejärvi, Pieni Ruokejärvi ja Vaskuunjärven Kivilahti sekä eteläpää tulisivat tuhoutumaan, lisäksi mittavat vaikutukset olisivat myös Koronjokeen ja Joensuunjärveen, toteavat Mauri Kaleva, Juha Hörkkö ja Olli Koro.

Tuija Veija

Ne­o­va Oy ha­kee ym­pä­ris­tö­lu­paa uu­den tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een avaa­mi­sek­si Vas­kuun Kan­to­pe­räl­lä si­jait­se­vil­le Iso Muu­rain­ne­val­le ja Kuo­le­man­ne­val­le. Tur­ve­tuo­tan­to­a­lu­een suun­ni­tel­tu koko oli­si 55,2 heh­taa­ria.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Finncontilla uusi yksikkö Ahjolassa

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Fin­n­cont os­ti tam­mi­kuus­sa kuo­pi­o­lai­sen Fu­elk Oy:n ja on ke­vään ai­ka­na siir­tä­nyt tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan ko­ko­naan Vir­roil­le.

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Piia Hirviniemi

Tilaisuus teki Perämäestä yrittäjän

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Piia Hirviniemi

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Juha-Pekka Perämäki on toiminut yrittäjänä kolme vuotta, mutta ammattitaitoa löytyy alalta jo yli parikymmentä vuotta.

Piia Hirviniemi

Sitä en­nen hän työs­ken­te­li 19 vuot­ta Vir­tain Kiin­teis­tö­pal­ve­lul­la, jon­ne hän meni töi­hin suo­raan ylä­as­teel­ta.

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Miikka Raivio

Hiljainen mielenilmaus liikenneturvallisuuden puolesta

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Miikka Raivio

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Virroilla mielenilmaisuun osallistuivat pelastuslaitoksen 3-vuoro, Virtain VPK ja Killinkosken VPK.

Miikka Raivio

Pe­las­tu­sa­lan am­mat­ti­lai­set ja so­pi­mus­pa­lo­kun­tien edus­ta­jat ko­koon­tu­vat hil­jai­seen mie­le­nil­mai­suun tä­nään kes­ki­viik­ko­na 16. lo­ka­kuu­ta kel­lo 18.00 eri puo­lil­la Suo­mea ja maa­il­maa tur­val­li­sem­man lii­ken­teen puo­les­ta.

Mielipide | Mitä tapahtuu Pohjois–Pirkanmaan sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa?

Ei­len 23.10.2024 Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue piti tie­do­tus­ti­lai­suu­den, kos­kien Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­tä. Olin äl­lis­ty­nyt.

Mielipide | Seurakun­ta­liitosta ajettu kuin käärmettä pyssyyn

Vir­tain seu­ra­kun­ta­vaa­lien al­la liik­kui jo hu­hu­ja Vir­tain seu­ra­kun­nan liit­tä­mi­ses­tä Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan, ja et­tä asi­an ta­ka­na oli­si tuo­mi­o­ka­pi­tu­li.

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Riikka Tallila

Ailahteleva energiapolitiikka saa ihmiset varautumaan

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Yrittäjä Kimmo Hynynen rakennuttaa varasto- ja tuotantohallia Puttoseen vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n varrella. Vuoden vaihteessa odotetaan ulkoverhoilujen valmistuvan ja maaliskuulla on tiedossa viimeistelytöitä.

Riikka Tallila

Moni on ar­vuu­tel­lut, mikä hal­li Put­to­seen on nou­se­mas­sa. Se on Kim­mo Hy­ny­sen yri­tyk­sen Puu­vir­rat Oy:n va­ras­to- ja tuo­tan­to­hal­li, jon­ka run­gon ka­saa­mi­nen aloi­tet­tiin jo elo­kuus­sa.

Nella Ala-Sulkava.

Nella Ala-Sulkava.

Manse PP

Nella Ala-Sulkava sopimukseen Manse PP:n kanssa

Nella Ala-Sulkava.

Nella Ala-Sulkava.

Manse PP

Nella Ala-Sulkava.

Nella Ala-Sulkava.

Manse PP

Vir­to­lai­nen Nel­la Ala-Sul­ka­va sol­mi 2-vuo­ti­sen so­pi­muk­sen Man­se PP kans­sa. Nel­la pe­la­si vii­me kau­del­la pää­sään­töi­ses­ti Man­ses­sa C-ty­töis­sä ja Tyt­tö­jen Yk­kös­pe­sik­ses­sä.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Sisua tarvitaan jo kolmannessa sukupolvessa

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Sihvosten perheessä tienhoitoyrittäjänä työskennellään jo kolmannessa polvessa. Kun Juha (vas.) ja Jarmo lähtevät auraamaan, tiedetään kotona, ettei kellonaikaa paluusta voi tietää. Taustalla Juhan entisöimä Arvo-papan (oik.) aikainen kuorma-auto on yhä menossa mukana.

Riikka Tallila

Tien­hoi­to Sih­vo­nen Oy:ssä pu­hal­ta­vat muu­tok­sen tuu­let, kun Juha Sih­vo­nen, 23, aloit­ti yrit­tä­jä­nä ja osak­kaa­na isän­sä Jar­mo Sih­vo­sen yri­tyk­ses­sä syys­kuus­sa sekä vaa­rin­sa Ar­vo Sih­vo­sen ja­lan­jäl­jis­sä. Yri­tyk­sen nimi muut­tui hie­man, kun isä-Jar­mon nimi pu­to­si pois ja Ju­has­ta teh­tiin sa­mal­la toi­mi­tus­joh­ta­ja.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Virroilla kaivataan kauppismuistoja

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Tredun liiketoiminnan opiskelijat ovat järjestämässä keskiviikkona 20. marraskuuta tapahtumaa koululla ja kaipaavat 60-vuotisen taipaleen ajalta hauskoja muistoja ja valokuvia.

Riikka Tallila

Kaup­pa­o­pe­tuk­sen al­ka­mi­ses­ta Vir­roil­la tu­lee ku­lu­neek­si tänä vuon­na 60 vuot­ta ja Tre­dun lii­ke­toi­min­nan opis­ke­li­jat ovat sen tii­moil­ta jär­jes­tä­mäs­sä kes­ki­viik­ko­na 20. mar­ras­kuu­ta ta­pah­tu­maa kou­lul­la.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Virtolaisia mukana karnevaalihumussa

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Virtain kaupungin nuorisotoimi sekä nuorisovaltuusto yhteistuumin järjestivät reissun Karmivaan Karnevaaliin Särkänniemeen Tampereelle. Reissu sujui hyvin ja bussi oli täysi.

Nuorisotoimi

Sär­kän­nie­men Kar­mi­va kar­ne­vaa­li on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa pir­kan­maa­lais­ten sy­dä­mes­sä syys­lo­ma­vii­kon ko­ho­koh­ta­na. Myös ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­set ovat löy­tä­neet ta­pah­tu­man ja suun­taa­vat syys­lo­mal­la Tam­pe­reel­le ni­me­no­maan Kar­mi­van kar­ne­vaa­lin vuok­si.