Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Jaa­na Hop­kins on pyö­rit­tä­nyt Hel­mien ta­loa Her­ra­sen van­hal­la kou­lul­la 16 vuot­ta ja myy­mä­lä­kin on pal­vel­lut ko­ru­jen te­ki­jöi­tä liki 15 vuo­den ajan.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Avoi­met ky­lät

Kesä ja Satumetsä avattiin Vaskuulla

Vas­kuun Sa­tu­met­sän ava­jai­set ja Vas­kuun ran­nan ke­sä­kau­den aloi­tus ko­ko­si­vat pai­kal­le yli 50 lap­sen­mie­lis­tä hen­ki­löä eri puo­lil­ta Suo­mea.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Avoi­met ky­lät

Touhua ja tohinaa Vaskivedellä

Vas­ki­ve­del­lä kau­nis au­rin­koi­nen ke­sä­päi­vä oli täyn­nä tou­hua ja to­hi­naa. Tar­jol­la oli mo­nia ta­pah­tu­mia ym­pä­ri ky­lää.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ra­nen

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

Kylät avoinna

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta Avoi­met ky­lät -päi­vää, joka on Suo­men suu­rin ky­lä­ta­pah­tu­ma. Suo­men ky­lät ry:n ta­pah­tu­ma­kar­tal­la on myös usei­ta vir­to­lai­sia ky­liä.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Pirhalle aloite sotepalvelujen vaikuttavuudesta

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai­na 9. ke­sä­kuu­ta. Ko­kouk­ses­sa vah­vis­tet­tiin alu­e­va­lu­tus­ton. -hal­li­tuk­sen ja va­li­o­kun­tien ko­koon­pa­not.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Antti Pyylammen jälkeläisistä liki tuhatsivuinen kirja

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Ala­vu­te­lai­nen su­ku­tut­ki­ja Jor­ma Lam­min­mä­ki on saa­nut val­miik­si uu­den su­ku­kir­jan, joka kan­taa ni­meä Ala­vu­den Pyy­lam­min ja Kih­ni­ön Kor­ho­sen su­kua 1700-lu­vun alus­ta 1900-lu­vun al­kuun.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan fuusio­neu­vot­te­luihin

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan hal­li­tus teki pää­tök­sen läh­teä mu­kaan työ­ni­mel­lä ”Mhy Län­si-Suo­mi” käyn­nis­ty­nei­siin fuu­si­o­neu­vot­te­lui­hin.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Jakelu­kus­tan­nusten nousu uhkaa sananvapautta ja demokratiaa – paikallislehdet vaativat päättäjiltä toimia

Uu­tis­me­di­an lii­ton pai­kal­lis­leh­det ja Pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­ja­yh­dis­tys PPY vaa­ti­vat päät­tä­jil­tä ja vi­ra­no­mai­sil­ta toi­mia ja­ke­lu­kus­tan­nus­ten koh­tuul­lis­ta­mi­sek­si ja pit­kä­jän­tei­sen rat­kai­sun löy­tä­mi­sek­si, jot­ta pai­kal­lis­jour­na­lis­min ole­mas­sa­o­lo tur­va­taan kaik­ki­al­la Suo­mes­sa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Mielipide | Ikäystä­väl­li­syydestä kunnan menestystekijä

Elä­ke­läi­set ry kan­nus­taa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta ja kun­tia ra­ken­ta­maan yh­teis­kun­taam­me ikäys­tä­väl­li­sek­si. Kun­nil­la on pal­jon käyt­tä­mät­tö­miä mah­dol­li­suuk­sia asuk­kai­den­sa hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä. Vä­es­tön ikään­ty­mis­tä ei tule näh­dä kun­nal­le ra­sit­tee­na, vaan ikäys­tä­väl­li­syys tu­lee näh­dä me­nes­tys­te­ki­jä­nä.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Lokin pesien hävittäminen vaatii poikkeusluvan

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Pir­kan­maan lin­tu­tie­teel­li­sel­le yh­dis­tyk­sel­le saa­tet­tiin tie­toon Sas­ta­ma­las­sa 27. tou­ko­kuu­ta tiis­tai­na ta­pah­tu­nut lo­kin pe­sän hä­vit­tä­mi­nen ja poi­kas­ten har­jaa­mi­nen ka­tol­ta alas.

Yhdessä

Tä­män vii­kon leh­des­sä ko­ros­tuu yh­des­sä ole­mi­nen ja te­ke­mi­nen. Yh­des­sä har­ras­te­taan, opis­kel­laan ja yh­des­sä pää­te­tään yh­tei­sis­tä asi­ois­ta.

Poliisi varoittaa uudesta kolmivaiheisesta huijaustyypistä 

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­ses­sa toi­mi­va Tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on ha­vain­nut verk­ko­pe­tos­ri­kol­li­suu­den ti­lan­ne­ku­vas­sa huo­les­tut­ta­van il­mi­ön, joka voi joh­taa asi­a­no­mis­ta­jien va­ro­jen me­net­tä­mi­seen.

Muutoksia lautakuntien kokoon

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se päät­tää muut­taa hal­lin­to­sään­töä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ja lau­ta­kun­tien jä­sen­mää­rän osal­ta.

Talousarvion raami tähtää reilun miljoonan

alijäämään

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on raa­mia, joka tul­laan esit­te­le­mään uu­del­le val­tuus­tol­le 10. ke­sä­kuu­ta pi­det­tä­väs­sä se­mi­naa­ris­sa. Raa­mi on laa­dit­tu vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on ja vuo­den 2026 ta­lous­suun­ni­tel­man poh­jal­ta.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ra­nen

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Avoi­met ky­lät

Touhua ja tohinaa Vaskivedellä

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Vas­ki­ve­del­lä kau­nis au­rin­koi­nen ke­sä­päi­vä oli täyn­nä tou­hua ja to­hi­naa. Tar­jol­la oli mo­nia ta­pah­tu­mia ym­pä­ri ky­lää.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Avoi­met ky­lät

Kesä ja Satumetsä avattiin Vaskuulla

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Vas­kuun Sa­tu­met­sän ava­jai­set ja Vas­kuun ran­nan ke­sä­kau­den aloi­tus ko­ko­si­vat pai­kal­le yli 50 lap­sen­mie­lis­tä hen­ki­löä eri puo­lil­ta Suo­mea.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaa­na Hop­kins on pyö­rit­tä­nyt Hel­mien ta­loa Her­ra­sen van­hal­la kou­lul­la 16 vuot­ta ja myy­mä­lä­kin on pal­vel­lut ko­ru­jen te­ki­jöi­tä liki 15 vuo­den ajan.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

Yh­des­sä­o­loa, iloa ja toi­min­taa

Hyvän tekeminen tuo hyvän mielen myös itselle

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne oli tukemassa Duudsonien Meidän koulussa ei kiusata -tapahtuman järjestämistä marraskuun alussa. HP:n ja Jarpin kanssa poseeraavat Helena Vuorenmaa, Jaana Hautakangas ja Minna Johansson.

LC Virrat/Tarjanne

– LC-Vir­rat/Tar­jan­ne -klu­bin ke­vät­kau­si jat­kuu ak­tii­vi­se­na, ker­too klu­bip­re­si­dent­ti He­le­na Vuo­ren­maa.

Koulupoliisi Marko Sokura  toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Koulupoliisi Marko Sokura toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Koulupoliisi korostaa vanhempien vastuuta

Koulupoliisi Marko Sokura  toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Koulupoliisi Marko Sokura toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Koulupoliisi Marko Sokura  toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Koulupoliisi Marko Sokura toivoo saavansa kalenteriinsa sopimaan vierailun Virroille toukokuun aikana.

Po­lii­si nä­kyy jat­kos­sa enem­män niin kou­lu­jen pi­hois­sa kuin op­pi­tun­neil­la­kin. Po­lii­si on myös pa­rem­min kou­lu­jen ta­voi­tet­ta­vis­sa kii­reet­tö­mis­sä on­gel­ma­ti­lan­teis­sa ja toi­voo, et­tä muun­lai­sia käyn­te­jä kou­lul­la ei tar­vi­ta.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Dialyy­si­huo­neeseen uudet televisiot

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Raimo Aho testasi kuulokkeita ja kaukosäädintä Kirsi Hietaniemen, Jenna Seppäsen ja Marja Virtasen valvovan silmän alla.

Tuija Veija

Hoi­to­jen ai­ka­na Ahol­le tu­li­vat tu­tuk­si di­a­lyy­si­hoi­to­huo­neet niin Tam­pe­reen yli­o­pis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa kuin Vir­tain ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kin.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Talousarvion raami tähtää reilun miljoonan

alijäämään

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on raa­mia, joka tul­laan esit­te­le­mään uu­del­le val­tuus­tol­le 10. ke­sä­kuu­ta pi­det­tä­väs­sä se­mi­naa­ris­sa. Raa­mi on laa­dit­tu vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on ja vuo­den 2026 ta­lous­suun­ni­tel­man poh­jal­ta.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Mitä kuu­luu? / Ke­sä­leh­ti

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

– Hy­vää kuu­luu, asun Kuo­pi­os­sa ja har­ras­tan edel­leen sa­mo­ja asi­oi­ta kuin Vir­roil­la asu­es­sa­ni. Rat­sas­tus ja alt­to­viu­lun soit­to ovat vie­lä­kin tär­kei­tä har­ras­tuk­sia, to­te­aa Su­san­na Pek­ka­ri­nen.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteinen ulkoiluhetki iloisissa tunnelmissa

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Iloi­nen pu­heen­so­ri­na täyt­ti Ra­e­vuo­ren­ku­jan pi­ha­maan, kun muu­ta­ma Tre­dun fi­lip­pii­ni­läi­sis­tä lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jois­ta sekä hy­vin­voin­ti­toi­men va­paa­eh­toi­set ver­tai­soh­jaa­jat aloit­te­li­vat ke­vään vii­meis­tä vir­kis­tys- ja ul­koi­lu­het­keä ikäih­mi­sil­le.

Mielipide | ELY-keskuksen on kannettava kokonaisvastuu Suomenselän luonnosta

Meil­lä on etuo­i­keus asua ja mök­keil­lä kes­kel­lä Lau­han­vuo­ri-Hä­meen­kan­gas UNES­CO Glo­bal Ge­o­par­kia, kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­tet­tua luon­to­hel­meä, joka ker­too ta­ri­naa mil­jar­dien vuo­sien ta­kai­ses­ta ge­o­lo­gi­ses­ta his­to­ri­as­ta. Ge­o­park on myös mat­kai­lu­valt­ti, luon­to­ar­vo­jen tur­vaa­ja ja alu­een kult­tuu­ri­his­to­ri­an vaa­li­ja.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Mielipide | Seurakun­ta­liitosta ajettu kuin käärmettä pyssyyn

Vir­tain seu­ra­kun­ta­vaa­lien al­la liik­kui jo hu­hu­ja Vir­tain seu­ra­kun­nan liit­tä­mi­ses­tä Ruo­ve­den seu­ra­kun­taan, ja et­tä asi­an ta­ka­na oli­si tuo­mi­o­ka­pi­tu­li.

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Tiina Perämäki

”Kunnissa ja hyvinvoin­ti­a­lueilla tarvitaan taloustolkun ihmisiä”

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Tiina Perämäki

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Virtain Yrittäjien uuteen hallitukseen kuuluvat Marko Arponen (takana vas.), Juha Makkonen, Juha Salin, Kari Purra, Marjut Ahoranta (keskellä), Iida Jaakkola, Marja Haapanen, Aleksi Mäntysalmi (edessä vas.), Mervi Vilén ja Eija Kantonen. Kuvasta puuttuu Reijo Koskela. – Kanssamme kuvassa on Virtain kaupungin voittaman Yrittäjyys- ja elinvoimakuntapalkinnon pokaali, jota olemme saaneet palkinnon saamisen johdosta pitää täällä Virroilla vuoden ajan. Maaliskuussa Virroilla järjestetään elinvoimaseminaari, jossa palkinto jaetaan jälleen, Vilén kertoo.

Tiina Perämäki

Vir­tain Yrit­tä­jien uu­si hal­li­tus on jär­jes­täy­ty­nyt. Pu­heen­joh­ta­ja­na jat­kaa nyt kol­mat­ta vuot­ta Mer­vi Vilén.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ra­nen

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Kylät avoinna

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta Avoi­met ky­lät -päi­vää, joka on Suo­men suu­rin ky­lä­ta­pah­tu­ma. Suo­men ky­lät ry:n ta­pah­tu­ma­kar­tal­la on myös usei­ta vir­to­lai­sia ky­liä.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Avoi­met ky­lät

Touhua ja tohinaa Vaskivedellä

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Myllyniemen rantalavan tapahtumassa taustamusiikkia tarjoili Sipi Ylä-Nojonen.

Leena Lehtimäki

Vas­ki­ve­del­lä kau­nis au­rin­koi­nen ke­sä­päi­vä oli täyn­nä tou­hua ja to­hi­naa. Tar­jol­la oli mo­nia ta­pah­tu­mia ym­pä­ri ky­lää.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Pirhalle aloite sotepalvelujen vaikuttavuudesta

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai­na 9. ke­sä­kuu­ta. Ko­kouk­ses­sa vah­vis­tet­tiin alu­e­va­lu­tus­ton. -hal­li­tuk­sen ja va­li­o­kun­tien ko­koon­pa­not.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Avoi­met ky­lät

Kesä ja Satumetsä avattiin Vaskuulla

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Mökkiläiset Reino (vas.) ja Rami Koro kiersivät Satumetsän ja totesivat kivoimman eläimen olleen Masa-Majavan, Ilves oli kuulemma vaikein. Pojat uskaltautuivat uimaankin, eivätkä he pelänneet Vaskuujärven hirviötäkään polskiessaan lämpöisessä vedessä.

Heli Jytilä

Vas­kuun Sa­tu­met­sän ava­jai­set ja Vas­kuun ran­nan ke­sä­kau­den aloi­tus ko­ko­si­vat pai­kal­le yli 50 lap­sen­mie­lis­tä hen­ki­löä eri puo­lil­ta Suo­mea.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Antti Pyylammen jälkeläisistä liki tuhatsivuinen kirja

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Ala­vu­te­lai­nen su­ku­tut­ki­ja Jor­ma Lam­min­mä­ki on saa­nut val­miik­si uu­den su­ku­kir­jan, joka kan­taa ni­meä Ala­vu­den Pyy­lam­min ja Kih­ni­ön Kor­ho­sen su­kua 1700-lu­vun alus­ta 1900-lu­vun al­kuun.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaa­na Hop­kins on pyö­rit­tä­nyt Hel­mien ta­loa Her­ra­sen van­hal­la kou­lul­la 16 vuot­ta ja myy­mä­lä­kin on pal­vel­lut ko­ru­jen te­ki­jöi­tä liki 15 vuo­den ajan.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Poliisi varoittaa uudesta kolmivaiheisesta huijaustyypistä 

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­ses­sa toi­mi­va Tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on ha­vain­nut verk­ko­pe­tos­ri­kol­li­suu­den ti­lan­ne­ku­vas­sa huo­les­tut­ta­van il­mi­ön, joka voi joh­taa asi­a­no­mis­ta­jien va­ro­jen me­net­tä­mi­seen.

Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan fuusio­neu­vot­te­luihin

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan hal­li­tus teki pää­tök­sen läh­teä mu­kaan työ­ni­mel­lä ”Mhy Län­si-Suo­mi” käyn­nis­ty­nei­siin fuu­si­o­neu­vot­te­lui­hin.

Talousarvion raami tähtää reilun miljoonan

alijäämään

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on raa­mia, joka tul­laan esit­te­le­mään uu­del­le val­tuus­tol­le 10. ke­sä­kuu­ta pi­det­tä­väs­sä se­mi­naa­ris­sa. Raa­mi on laa­dit­tu vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on ja vuo­den 2026 ta­lous­suun­ni­tel­man poh­jal­ta.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Mitä kuu­luu? / Ke­sä­leh­ti

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

– Hy­vää kuu­luu, asun Kuo­pi­os­sa ja har­ras­tan edel­leen sa­mo­ja asi­oi­ta kuin Vir­roil­la asu­es­sa­ni. Rat­sas­tus ja alt­to­viu­lun soit­to ovat vie­lä­kin tär­kei­tä har­ras­tuk­sia, to­te­aa Su­san­na Pek­ka­ri­nen.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ra­nen

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Keiturin Soten muutosneuvottelut alkavat perjantaina

Kei­tu­rin Sote Oy aloit­taa yh­teis­toi­min­ta­me­net­te­lyn, joka kos­kee yh­ti­ön koko hen­ki­lös­töä. En­sim­mäi­nen neu­vot­te­lu­ko­kous pi­de­tään per­jan­tai­na 30. tou­ko­kuu­ta.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Mitä kuu­luu? / Ke­sä­leh­ti

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

– Hy­vää kuu­luu, asun Kuo­pi­os­sa ja har­ras­tan edel­leen sa­mo­ja asi­oi­ta kuin Vir­roil­la asu­es­sa­ni. Rat­sas­tus ja alt­to­viu­lun soit­to ovat vie­lä­kin tär­kei­tä har­ras­tuk­sia, to­te­aa Su­san­na Pek­ka­ri­nen.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Yhteinen koulutaival takana

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­os­ta yli­op­pi­laik­si kir­joit­ta­neet Veik­ka Kel­lo­mä­ki, Miro Kä­py­lä ja Ei­no Lah­ti-Mo­no­nen pai­na­vat val­ko­la­kit pää­hän­sä lau­an­tai­na.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Pienessä koulussa ollaan kuin yhtä suurta perhettä

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

– Jään eläk­keel­le hy­vil­lä mie­lin kii­tol­li­se­na kai­kis­ta niis­tä 40 vuo­des­ta, jot­ka olen Ko­ta­lan kou­lus­sa viet­tä­nyt, to­te­aa Ko­ta­lan kou­lun pit­kä­ai­kai­nen opet­ta­ja ja kou­lun­joh­ta­ja Sari Koh­ta­la.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Torielämää on kaivattu

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Tori-isän­näk­si it­se­ään ti­tu­lee­raa­va Pek­ka Tam­mi­nen oli en­sim­mäis­tä ker­taa pi­ris­tä­mäs­sä Vir­tain to­rie­lä­mää vuon­na 1975. Hän ide­oi tuol­loin pei­jais­ta­pah­tu­man, ja lop­pu­tu­le­ma­na oli, et­tä yh­te­nä vuon­na ei edes vuo­ro­lin­jal­la ole­va lin­ja-au­to mah­tu­nut aja­maan Ki­sa­pir­tin ohi.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Urheilijalupaus Reino Raiski odottaa kesän kilpakenttiä

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

– Ylei­sur­hei­lus­sa pa­ras­ta on se, et­tä koko ajan voi ke­hit­tyä. Kun har­joit­te­lee, huo­maa, et­tei se ole tur­haa, kom­men­toi Vir­tain Ur­hei­li­joi­den 12-vuo­ti­as Rei­no Rais­ki.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

”Virtain kylänraitille ja torielämälle on tehtävä tulevalla valtuustokaudella jotain konkreettista.”

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

– Olin 1970-lu­vul­la elin­kei­no­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja ja sil­loin or­ga­ni­soim­me to­ri­päi­vät. Kil­lin­kos­ken kaup­pi­as Toi­vo Mä­ki­nen oli en­sim­mäi­nen to­ri­val­vo­ja. Oli­si­ko taas ai­ka or­ga­ni­soi­da sään­nön­mu­kai­set to­ri­päi­vät? Meil­lä on eri­no­mai­nen elin­voi­ma­tii­mi, ei muu­ta kuin hom­miin.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Kaupungin yhtiöiden tulevaisuus huolena viimeisessä kokouksessa

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous maa­nan­tai-il­ta­na 26. tou­ko­kuu­ta oli kes­kus­te­le­va. Ky­sees­sä oli val­tuus­to­kau­den vii­mei­nen ko­kous, jos­sa kä­si­tel­tiin muun mu­as­sa vuo­den 2024 ti­lin­pää­tös, joka oli 1,5 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­nen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteinen ulkoiluhetki iloisissa tunnelmissa

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Iloi­nen pu­heen­so­ri­na täyt­ti Ra­e­vuo­ren­ku­jan pi­ha­maan, kun muu­ta­ma Tre­dun fi­lip­pii­ni­läi­sis­tä lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jois­ta sekä hy­vin­voin­ti­toi­men va­paa­eh­toi­set ver­tai­soh­jaa­jat aloit­te­li­vat ke­vään vii­meis­tä vir­kis­tys- ja ul­koi­lu­het­keä ikäih­mi­sil­le.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Valtuustokauteen nöyrin, kiitollisin ja uteliain mielin

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Muistorikas 50-vuotisjuhla Killinkosken päiväkodilla

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­ti juh­lis­ti 50-vuo­tis­tai­val­taan läm­min­hen­ki­ses­sä juh­las­sa tors­tai­na 22. tou­ko­kuu­ta. Ta­pah­tu­maan oli toi­vot­tu saa­pu­van myös en­ti­siä päi­vä­ko­ti­lai­sia. Vä­keä oli tul­lut Val­ke­a­kos­kel­ta ja Mänt­tä-Vilp­pu­las­ta, suu­rin osa osal­lis­tu­jis­ta oli Vir­roil­ta ja Kil­lin­kos­kel­ta, yh­teen­sä juh­las­sa oli noin 120 vie­ras­ta. Osa vie­rais­ta kävi ve­res­tä­mäs­sä muis­to­ja va­lo­ku­va­näyt­te­lys­sä.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

Uudet valtuutetut näkevät asiat monesti uusin silmin

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

1. Aloi­tan uu­den val­tuus­to­kau­den ute­li­aan in­nos­tu­nee­na. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mi­ten asi­at ovat kau­pun­gis­sa ke­hit­ty­neet ja mitä tu­lee jat­kos­sa pää­tök­sen­te­koon. Odo­tan myös ra­ken­ta­vaa yh­teis­työ­tä mui­den val­tuu­tet­tu­jen ja vi­ran­hal­ti­joi­den kes­ken.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Tehdään töitä ja pureudutaan asioihin

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Pyrin puhumaan avoimesti päätettävistä asioista

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteinen ulkoilupäivä kyläkoulujen oppilailla

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Vii­mei­sel­lä kou­lu­vii­kol­la vie­tet­tiin maa­nan­tai­na 26. tou­ko­kuu­ta ky­lä­kou­lu­jen yh­teis­tä sport­ti­päi­vää Vas­ki­ve­den kou­lul­la. Kil­lin­kos­ken ja Ko­ta­lan kou­lu­lai­set tu­li­vat mu­kaan yh­tei­seen ul­koi­lu­päi­vään, jon­ne HLU toi­mit­ti ras­ti­pis­tei­den vä­li­neet ja op­pi­laat pyö­rit­ti­vät pis­tei­tä päi­vän ajan.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ihan pi­hal­la

Betonia puutarhaan

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Sirk­ka Ko­re­a­sa­lon opas­tuk­sel­la Mar­tat val­mis­ti­vat esi­mer­kik­si be­to­ni­sia ra­par­pe­rin­leh­tiä ko­ris­teek­si puu­tar­haan sekä kuk­ka­ruuk­ku­ja, kup­pe­ja ja kynt­ti­län­jal­ko­ja. Ka­le­vi Niit­ty­lah­ti avus­ti laas­tin val­mis­tuk­ses­sa. Laas­tia ku­lui päi­vän mit­taan ar­vi­ol­ta 75 ki­loa.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila

Merja ja Erkki Kujalasta Vuoden vapaaehtoiset

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila