Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Valtuutetuilta stipendit tsempparille, puurtajalle ja tulokkaalle

Kau­pun­gin­val­tuus­to ko­koon­tui ke­vät­kau­den vii­mei­seen ko­kouk­seen­sa maa­nan­tai­na. Val­tuus­to hy­väk­syi vuo­den 2025 ti­lin­pää­tök­sen ja ruo­ti tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan ar­vi­oin­ti­ker­to­mus­ta.
Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Alijäämäinen raami vuodelle 2027

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan pe­rus­teet vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on laa­ti­mi­sel­le. Raa­mia on jo ai­em­min kä­si­tel­ty val­tuus­to­se­mi­naa­ris­sa 22. tou­ko­kuu­ta.
SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPer selvittää Pihlajalinnan vähentämistoimet perinpohjaisesti

– On tär­ke­ää, et­tä vä­hen­tä­mis- ja muu­tos­toi­men­pi­teet to­teu­te­taan lain edel­lyt­tä­min pe­rus­tein ja lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la ja et­tä työn­te­ki­jöi­den oi­keu­det to­teu­tu­vat kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la pi­däm­me vält­tä­mät­tö­mä­nä sel­vit­tää pro­ses­sin asi­an­mu­kai­suus pe­rin­poh­jai­ses­ti, Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg sa­noo.
Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Palveluliikenne turvaa kotona asumista

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

– Kun en­sim­mäi­sen ker­ran läh­din pal­ve­lu­lii­ken­teen kyy­dis­sä käy­mään kaup­pa­reis­sul­la kes­kus­tas­sa, olin ai­van häm­men­ty­nyt. Kul­jet­ta­ja tuli ovel­le vas­taan ja pa­la­tes­sa aut­toi os­tos­kas­sit si­säl­le. Ih­met­te­lin, voi­ko näin hy­vää pal­ve­lua ol­la­kaan! Olen to­del­la tyy­ty­väi­nen, luon­neh­tii pian 90-vuo­ti­as Lii­sa Luo­des.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Lintujen valokuvaamiseen liittyy myös hyvää tuuria

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

– Opis­ke­lin Ori­ve­den Opis­tos­sa al­le pa­ri­kymp­pi­si­nä, ja jo siel­lä tu­tus­tuin va­lo­ku­vaa­mi­seen ja ku­vien ke­hit­tä­mi­seen. Siel­tä va­lo­ku­vaa­mi­nen tart­tui mu­kaa­ni, muis­te­lee Ur­po Tör­mä, joka teki 50-vuo­ti­sen työ­u­ran­sa val­ti­on lei­vis­sä kai­vin­ko­neu­ra­koit­si­ja­na kier­rel­len tei­tä ja alu­ei­ta.

Mielipide | Nostalgia ei korvaa opetuksen laatua ja etäyhteydet sopivat paremmin työntekoon

Al­ku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa Ol­li Sal­mi esit­ti Suo­men­se­län Sa­no­mien di­gi­leh­des­sä 28.5.2026 vi­si­on ky­lä­kou­lu­jen pe­las­ta­mi­ses­ta muut­ta­mal­la ne uu­den ajan di­gi­taa­li­sik­si etä­o­pe­tus­ta­loik­si. Kir­joit­ta­jan aja­tus on ym­mär­ret­tä­vä ky­lien elin­voi­man kan­nal­ta, mut­ta se si­vuut­taa kak­si fak­taa: Suo­men lain­sää­dän­nön ja pe­ru­so­pe­tuk­sen to­del­li­set laa­tu­vaa­ti­muk­set.
Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Ke­sä­leh­ti

Mitä tehdä, kun lemmikki eksyy?

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.
Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koron Mielikuvia Virinässä

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la vir­to­lais­läh­töi­sen tai­tei­li­ja Heik­ki Ko­ron näyt­te­ly, jos­sa on esil­lä maa­lauk­sia sekä muu­ta­mia puu­töi­tä.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.

Mielipide | Etserin (Ähtärin) kohtalo maakuntien rajoilla

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä ker­toi Et­se­ris­sa (Äh­tä­ris­sä) 26.5.2026 te­ke­vän­sä esi­tyk­sen Et­se­rin liit­tä­mi­ses­tä to­den­nä­köi­ses­ti Ala­vu­den kau­pun­kiin, vain puh­taas­ti ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein. Kui­ten­kin kuu­li­joi­den ker­to­mat ta­lou­del­li­set edut ta­sa­ver­tai­ses­ta yh­teis­työs­tä mm. Vir­tain kau­pun­gin kans­sa hän si­vuut­ti epä­o­leel­li­si­na. Näi­den ta­lou­del­lis­ten to­si­a­si­oi­den si­vuut­ta­mis­ta hän puo­lus­te­li sil­lä, et­tä hän huo­mi­oi vain maa­kun­ta­ra­jan si­säi­set rat­kai­su­mal­lit.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kantaa ei voi muodostaa pelkän näppituntuman perusteella

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Täs­sä kuus­sa tu­lee täy­teen vuo­si sii­tä, kun Ari Dahl­berg aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne toi ripauksen historiaa ja kesän tunnelmaa

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Höy­ry­lai­va Tar­jan­teen 119. kau­si al­koi 3. ke­sä­kuu­ta, kun S/S Tar­jan­ne läh­ti ta­pan­sa mu­kaan aa­mul­la Mus­ta­lah­den sa­ta­mas­ta Tam­pe­reel­ta.
Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Nuo­ril­la on asi­aa

Erasmus-oppilasvaihto huipentui saksalaisten vierailuun

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun nuo­ria oli Sak­sas­sa Kirch­ber­gis­sä 2025 tou­ko­kuus­sa, ja sak­sa­lai­sia nuo­ria saa­pui Suo­meen 2026 tou­ko­kuus­sa. Sak­sa­lai­set vii­pyi­vät vii­kon 19.– 26.5. kat­so­mas­sa mei­dän ar­ke­am­me ja pe­rin­tei­tä.
Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan maakun­ta­joh­tajaksi

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Maa­kun­ta­val­tuus­to päät­ti yk­si­mie­li­ses­ti 1. ke­sä­kuu­ta pi­de­tys­sä ko­kouk­ses­saan, et­tä Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­jak­si va­li­taan Pir­kan­maan lii­ton suun­nit­te­lu­joh­ta­ja, DI, MBA Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen.

Osavuosikatsaus ennakoi arvioitua pienempää alijäämää

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li en­sim­mäi­sen vuo­si­kol­man­nek­sen ta­lou­sar­vi­o­kat­sauk­sen ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na.
Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Irtisanomiset veivät työmotivaation

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

– Ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus Pih­la­ja­lin­nal­le oli tie­to muu­tos­neu­vot­te­luis­ta. Ih­mi­set ovat sii­tä as­ti elä­neet pe­los­sa, ja se jat­kuu edel­leen, sa­noo lä­hi­hoi­ta­ja Hei­di Wes­ter­lund. Hän on yk­si Pih­la­ja­lin­nan muu­tos­neu­vot­te­luis­sa ir­ti­sa­no­mis­tie­don saa­neis­ta.

Rekrytoinnit toteutetaan harkiten

Vir­roil­la hu­hut vel­lo­vat ja so­si­aa­li­nen me­dia ku­hi­see Pih­la­ja­lin­nan ir­ti­sa­no­mi­sis­ta. Moni on saa­nut tie­don ir­ti­sa­no­mi­ses­ta, osa sitä vie­lä jän­nit­tää. Mikä on to­del­li­nen ti­lan­ne?
Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Maaseu­tu­y­rit­tä­jyyspäivä tutustutti oppilaat maatilojen arkeen

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

MTK-Vir­rat jär­jes­ti vii­me vii­kol­la Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 7.-luok­ka­lai­sil­le pe­rin­tei­sen maa­seu­tu­y­rit­tä­jyys­päi­vän.

Tunteisiin meni

Toi­mit­ta­jal­la­kin me­nee vä­lil­lä tun­tei­siin. Kun kol­me ir­ti­sa­not­tua hoi­va-alan työn­te­ki­jää ker­toi­vat tun­te­muk­sis­taan, käsi ha­mu­si ne­nä­lii­naa, ei­kä kyse ol­lut al­ler­gi­as­ta.

Mielipide | Vastine yleisö­no­sas­to­kir­joi­tukseen

Kir­joi­tuk­ses­sa nos­tet­tiin esiin ai­to huo­li ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta, ky­lä­kou­luis­ta ja maa­seu­dun tu­le­vai­suu­des­ta. Huo­li on ym­mär­ret­tä­vä, ja sii­tä on voi­ta­va kes­kus­tel­la avoi­mes­ti. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­ke­ää pi­tää pää­tös­vas­tuut sel­kei­nä ja pe­rus­taa kes­kus­te­lu fak­toi­hin.

Mielipide | Kaksilla rattailla ei kannattaisi seisoskella

Suo­men pe­rus­tus­la­ki ta­kaa iäk­käil­le oi­keu­den riit­tä­vään hoi­vaan ja huo­len­pi­toon. Täl­lä het­kel­lä tämä oi­keus ei to­teu­du.
Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Kolme hämäläistoimijaa vahvistaa yhteistyötään

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Ta­voit­tee­na on te­hos­taa si­sä­ve­sien hy­väk­si teh­tä­viä toi­mia sekä ko­ros­taa ve­sien­hoi­don roo­lia osa­na luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mis­ta sekä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tää ja sii­hen so­peu­tu­mis­ta.
Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

Läsnäolo kantaa hädän keskellä

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

YPI26-har­joi­tuk­ses­sa yk­si ras­teis­ta kes­kit­tyi hen­ki­seen tu­keen. Sii­hen, mitä ta­pah­tuu sil­loin, kun ih­mi­set koh­taa­vat jär­kyt­tä­vän ti­lan­teen ja tar­vit­se­vat rin­nal­leen rau­hal­li­sen aut­ta­jan.
YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

Harjoitus osoitti yhteistyön voiman kriisitilanteissa

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

Va­pe­pa Ylä-Pir­kan­maan toi­mi­kun­ta jär­jes­ti lau­an­tai­na 23. tou­ko­kuu­ta Vi­su­ve­del­lä YPI26-val­mius­har­joi­tuk­sen, jos­sa har­joi­tel­tiin käy­tän­nön tai­to­ja, tes­tat­tiin yh­teis­työ­tä eri toi­mi­joi­den kes­ken sekä vah­vis­tet­tiin val­miuk­sia toi­mia eri­lai­sis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.

Tuija Veija

Virtain seurakunnan viimeinen tilinpäätös reilusti plussalle

Tuija Veija

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to kä­sit­te­li Vir­tain ja Ruo­ve­den it­se­näis­ten seu­ra­kun­tien vii­mei­set ti­lin­pää­tök­set vii­me vii­kon tors­tai­na 28. tou­ko­kuu­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun valmistujaisissa kannustettiin rohkeuteen

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen seu­dun am­mat­ti­o­pis­to Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la vie­tet­tiin val­mis­tu­jais­juh­laa vii­me per­jan­tai­na.

Kuvituskuva

Hakkuiden rajoituksilla turvataan lintujen pesintää

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Luon­non­va­rais­ten lin­tu­jen pe­sin­tää tur­va­taan Suo­mes­sa met­sä­lain uu­sil­la sään­nök­sil­lä. Hak­kui­ta ei saa teh­dä re­he­vis­sä leh­ti­puu­val­tai­sis­sa met­sis­sä, kor­vis­sa ei­kä ran­ta­met­sis­sä lin­tu­jen pe­sin­nän kan­nal­ta tär­keim­pi­nä ai­koi­na. Poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa hak­kuut ovat kiel­let­ty­jä näis­sä met­sis­sä 1.5.–31.7. ja muu­al­la Suo­mes­sa 15.4.–15.7.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPer selvittää Pihlajalinnan vähentämistoimet perinpohjaisesti

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

– On tär­ke­ää, et­tä vä­hen­tä­mis- ja muu­tos­toi­men­pi­teet to­teu­te­taan lain edel­lyt­tä­min pe­rus­tein ja lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la ja et­tä työn­te­ki­jöi­den oi­keu­det to­teu­tu­vat kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la pi­däm­me vält­tä­mät­tö­mä­nä sel­vit­tää pro­ses­sin asi­an­mu­kai­suus pe­rin­poh­jai­ses­ti, Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg sa­noo.
Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Valtuutetuilta stipendit tsempparille, puurtajalle ja tulokkaalle

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Kau­pun­gin­val­tuus­to ko­koon­tui ke­vät­kau­den vii­mei­seen ko­kouk­seen­sa maa­nan­tai­na. Val­tuus­to hy­väk­syi vuo­den 2025 ti­lin­pää­tök­sen ja ruo­ti tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan ar­vi­oin­ti­ker­to­mus­ta.
Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Lintujen valokuvaamiseen liittyy myös hyvää tuuria

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

– Opis­ke­lin Ori­ve­den Opis­tos­sa al­le pa­ri­kymp­pi­si­nä, ja jo siel­lä tu­tus­tuin va­lo­ku­vaa­mi­seen ja ku­vien ke­hit­tä­mi­seen. Siel­tä va­lo­ku­vaa­mi­nen tart­tui mu­kaa­ni, muis­te­lee Ur­po Tör­mä, joka teki 50-vuo­ti­sen työ­u­ran­sa val­ti­on lei­vis­sä kai­vin­ko­neu­ra­koit­si­ja­na kier­rel­len tei­tä ja alu­ei­ta.
Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Irtisanomiset veivät työmotivaation

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

– Ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus Pih­la­ja­lin­nal­le oli tie­to muu­tos­neu­vot­te­luis­ta. Ih­mi­set ovat sii­tä as­ti elä­neet pe­los­sa, ja se jat­kuu edel­leen, sa­noo lä­hi­hoi­ta­ja Hei­di Wes­ter­lund. Hän on yk­si Pih­la­ja­lin­nan muu­tos­neu­vot­te­luis­sa ir­ti­sa­no­mis­tie­don saa­neis­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Palveluliikenne turvaa kotona asumista

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

– Kun en­sim­mäi­sen ker­ran läh­din pal­ve­lu­lii­ken­teen kyy­dis­sä käy­mään kaup­pa­reis­sul­la kes­kus­tas­sa, olin ai­van häm­men­ty­nyt. Kul­jet­ta­ja tuli ovel­le vas­taan ja pa­la­tes­sa aut­toi os­tos­kas­sit si­säl­le. Ih­met­te­lin, voi­ko näin hy­vää pal­ve­lua ol­la­kaan! Olen to­del­la tyy­ty­väi­nen, luon­neh­tii pian 90-vuo­ti­as Lii­sa Luo­des.

Mielipide | Nostalgia ei korvaa opetuksen laatua ja etäyhteydet sopivat paremmin työntekoon

Al­ku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa Ol­li Sal­mi esit­ti Suo­men­se­län Sa­no­mien di­gi­leh­des­sä 28.5.2026 vi­si­on ky­lä­kou­lu­jen pe­las­ta­mi­ses­ta muut­ta­mal­la ne uu­den ajan di­gi­taa­li­sik­si etä­o­pe­tus­ta­loik­si. Kir­joit­ta­jan aja­tus on ym­mär­ret­tä­vä ky­lien elin­voi­man kan­nal­ta, mut­ta se si­vuut­taa kak­si fak­taa: Suo­men lain­sää­dän­nön ja pe­ru­so­pe­tuk­sen to­del­li­set laa­tu­vaa­ti­muk­set.
Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Alijäämäinen raami vuodelle 2027

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan pe­rus­teet vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on laa­ti­mi­sel­le. Raa­mia on jo ai­em­min kä­si­tel­ty val­tuus­to­se­mi­naa­ris­sa 22. tou­ko­kuu­ta.
Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koron Mielikuvia Virinässä

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la vir­to­lais­läh­töi­sen tai­tei­li­ja Heik­ki Ko­ron näyt­te­ly, jos­sa on esil­lä maa­lauk­sia sekä muu­ta­mia puu­töi­tä.
Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Ke­sä­leh­ti

Mitä tehdä, kun lemmikki eksyy?

Ke­sä­leh­ti

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne toi ripauksen historiaa ja kesän tunnelmaa

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Höy­ry­lai­va Tar­jan­teen 119. kau­si al­koi 3. ke­sä­kuu­ta, kun S/S Tar­jan­ne läh­ti ta­pan­sa mu­kaan aa­mul­la Mus­ta­lah­den sa­ta­mas­ta Tam­pe­reel­ta.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kantaa ei voi muodostaa pelkän näppituntuman perusteella

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Täs­sä kuus­sa tu­lee täy­teen vuo­si sii­tä, kun Ari Dahl­berg aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na.
Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Palaamme Killinkosken kyläidylliin aina uudelleen

Ke­sä­leh­ti

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Soh­va­pe­ru­nat- to­sitv-sar­jas­ta tu­tut tam­pe­re­lai­set Rai­ja Sil­lan­pää ja Juk­ka Häk­ki­nen on bon­gat­tu Kil­lin­kos­kel­la jo use­am­paan ot­tee­seen mök­kei­le­mäs­tä ke­väi­sin ja syk­syi­sin. Ke­sä­kau­si on vie­lä ko­ke­mat­ta.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Ke­sä­leh­ti

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun valmistujaisissa kannustettiin rohkeuteen

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen seu­dun am­mat­ti­o­pis­to Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la vie­tet­tiin val­mis­tu­jais­juh­laa vii­me per­jan­tai­na.

Tunteisiin meni

Toi­mit­ta­jal­la­kin me­nee vä­lil­lä tun­tei­siin. Kun kol­me ir­ti­sa­not­tua hoi­va-alan työn­te­ki­jää ker­toi­vat tun­te­muk­sis­taan, käsi ha­mu­si ne­nä­lii­naa, ei­kä kyse ol­lut al­ler­gi­as­ta.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.

Rekrytoinnit toteutetaan harkiten

Vir­roil­la hu­hut vel­lo­vat ja so­si­aa­li­nen me­dia ku­hi­see Pih­la­ja­lin­nan ir­ti­sa­no­mi­sis­ta. Moni on saa­nut tie­don ir­ti­sa­no­mi­ses­ta, osa sitä vie­lä jän­nit­tää. Mikä on to­del­li­nen ti­lan­ne?
Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan maakun­ta­joh­tajaksi

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Maa­kun­ta­val­tuus­to päät­ti yk­si­mie­li­ses­ti 1. ke­sä­kuu­ta pi­de­tys­sä ko­kouk­ses­saan, et­tä Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­jak­si va­li­taan Pir­kan­maan lii­ton suun­nit­te­lu­joh­ta­ja, DI, MBA Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen.

Mielipide | Vastine yleisö­no­sas­to­kir­joi­tukseen

Kir­joi­tuk­ses­sa nos­tet­tiin esiin ai­to huo­li ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta, ky­lä­kou­luis­ta ja maa­seu­dun tu­le­vai­suu­des­ta. Huo­li on ym­mär­ret­tä­vä, ja sii­tä on voi­ta­va kes­kus­tel­la avoi­mes­ti. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­ke­ää pi­tää pää­tös­vas­tuut sel­kei­nä ja pe­rus­taa kes­kus­te­lu fak­toi­hin.
Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Nuo­ril­la on asi­aa

Erasmus-oppilasvaihto huipentui saksalaisten vierailuun

Nuo­ril­la on asi­aa

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun nuo­ria oli Sak­sas­sa Kirch­ber­gis­sä 2025 tou­ko­kuus­sa, ja sak­sa­lai­sia nuo­ria saa­pui Suo­meen 2026 tou­ko­kuus­sa. Sak­sa­lai­set vii­pyi­vät vii­kon 19.– 26.5. kat­so­mas­sa mei­dän ar­ke­am­me ja pe­rin­tei­tä.

Mielipide | Etserin (Ähtärin) kohtalo maakuntien rajoilla

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä ker­toi Et­se­ris­sa (Äh­tä­ris­sä) 26.5.2026 te­ke­vän­sä esi­tyk­sen Et­se­rin liit­tä­mi­ses­tä to­den­nä­köi­ses­ti Ala­vu­den kau­pun­kiin, vain puh­taas­ti ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein. Kui­ten­kin kuu­li­joi­den ker­to­mat ta­lou­del­li­set edut ta­sa­ver­tai­ses­ta yh­teis­työs­tä mm. Vir­tain kau­pun­gin kans­sa hän si­vuut­ti epä­o­leel­li­si­na. Näi­den ta­lou­del­lis­ten to­si­a­si­oi­den si­vuut­ta­mis­ta hän puo­lus­te­li sil­lä, et­tä hän huo­mi­oi vain maa­kun­ta­ra­jan si­säi­set rat­kai­su­mal­lit.
Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Digi- ja väestötietovirasto

Muutoksia sähköisen viranomaispostin voimaantulon aikatauluun

Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Digi- ja väestötietovirasto

Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Suomi.fi-viesteihin saat tärkeät postit usealta eri viranomaiselta. Palvelu korvaa paperipostin.

Digi- ja väestötietovirasto

Säh­köi­sen vi­ra­no­mais­pos­tin voi­maan­tu­lon ai­ka­tau­lu on nous­sut esiin useis­sa uu­ti­sis­sa ja he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä.

Osavuosikatsaus ennakoi arvioitua pienempää alijäämää

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li en­sim­mäi­sen vuo­si­kol­man­nek­sen ta­lou­sar­vi­o­kat­sauk­sen ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na.
Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Maaseu­tu­y­rit­tä­jyyspäivä tutustutti oppilaat maatilojen arkeen

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

MTK-Vir­rat jär­jes­ti vii­me vii­kol­la Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 7.-luok­ka­lai­sil­le pe­rin­tei­sen maa­seu­tu­y­rit­tä­jyys­päi­vän.
Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Kolme hämäläistoimijaa vahvistaa yhteistyötään

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Ta­voit­tee­na on te­hos­taa si­sä­ve­sien hy­väk­si teh­tä­viä toi­mia sekä ko­ros­taa ve­sien­hoi­don roo­lia osa­na luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mis­ta sekä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tää ja sii­hen so­peu­tu­mis­ta.
Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Har­ras­tuk­set

Palapelit tuovat hengähdystauon työpäivään

Har­ras­tuk­set

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Lau­ra Vis­na­puu on tois­ta vuot­ta teh­nyt etä­töi­tä Vir­tain kir­jas­tos­sa ja vuo­sien saa­tos­sa hän löy­si myös Vir­tain kir­jas­ton yh­tei­sö­pa­la­pe­lit odo­tel­les­saan lap­si­aan mu­siik­ki­leik­ki­kou­lus­ta. Sil­loin meni pa­la­pe­lin kans­sa so­pi­vas­ti 45 mi­nuut­tia.
Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Irtisanomiset veivät työmotivaation

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

– Ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus Pih­la­ja­lin­nal­le oli tie­to muu­tos­neu­vot­te­luis­ta. Ih­mi­set ovat sii­tä as­ti elä­neet pe­los­sa, ja se jat­kuu edel­leen, sa­noo lä­hi­hoi­ta­ja Hei­di Wes­ter­lund. Hän on yk­si Pih­la­ja­lin­nan muu­tos­neu­vot­te­luis­sa ir­ti­sa­no­mis­tie­don saa­neis­ta.
SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPer selvittää Pihlajalinnan vähentämistoimet perinpohjaisesti

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

– On tär­ke­ää, et­tä vä­hen­tä­mis- ja muu­tos­toi­men­pi­teet to­teu­te­taan lain edel­lyt­tä­min pe­rus­tein ja lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la ja et­tä työn­te­ki­jöi­den oi­keu­det to­teu­tu­vat kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la pi­däm­me vält­tä­mät­tö­mä­nä sel­vit­tää pro­ses­sin asi­an­mu­kai­suus pe­rin­poh­jai­ses­ti, Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg sa­noo.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kantaa ei voi muodostaa pelkän näppituntuman perusteella

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Täs­sä kuus­sa tu­lee täy­teen vuo­si sii­tä, kun Ari Dahl­berg aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.

Rekrytoinnit toteutetaan harkiten

Vir­roil­la hu­hut vel­lo­vat ja so­si­aa­li­nen me­dia ku­hi­see Pih­la­ja­lin­nan ir­ti­sa­no­mi­sis­ta. Moni on saa­nut tie­don ir­ti­sa­no­mi­ses­ta, osa sitä vie­lä jän­nit­tää. Mikä on to­del­li­nen ti­lan­ne?
Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne toi ripauksen historiaa ja kesän tunnelmaa

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Tarjanne saapui Virtain laiturille täsmällisesti aikataulussaan.

Kuvat Piia Hirviniemi

Höy­ry­lai­va Tar­jan­teen 119. kau­si al­koi 3. ke­sä­kuu­ta, kun S/S Tar­jan­ne läh­ti ta­pan­sa mu­kaan aa­mul­la Mus­ta­lah­den sa­ta­mas­ta Tam­pe­reel­ta.
Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Valtuutetuilta stipendit tsempparille, puurtajalle ja tulokkaalle

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Satu Linjamaa (oik.) vaihtoi kuulumiset Heimo Kalevan ja Tomi Korhosen kanssa ennen valtuuston kokousta. Hän jakoi valtuustoryhmänsä puheenvuorossa stipendit vuoden 2025 onnistujille.

Tuija Veija

Kau­pun­gin­val­tuus­to ko­koon­tui ke­vät­kau­den vii­mei­seen ko­kouk­seen­sa maa­nan­tai­na. Val­tuus­to hy­väk­syi vuo­den 2025 ti­lin­pää­tök­sen ja ruo­ti tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan ar­vi­oin­ti­ker­to­mus­ta.
Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Lintujen valokuvaamiseen liittyy myös hyvää tuuria

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Urpo Törmä tallensi viime kesänä tiaisen, joka ei osannut vielä lentää. Taustalla maisema Hintalan rannasta Vaskivedeltä.

Riikka Tallila

– Opis­ke­lin Ori­ve­den Opis­tos­sa al­le pa­ri­kymp­pi­si­nä, ja jo siel­lä tu­tus­tuin va­lo­ku­vaa­mi­seen ja ku­vien ke­hit­tä­mi­seen. Siel­tä va­lo­ku­vaa­mi­nen tart­tui mu­kaa­ni, muis­te­lee Ur­po Tör­mä, joka teki 50-vuo­ti­sen työ­u­ran­sa val­ti­on lei­vis­sä kai­vin­ko­neu­ra­koit­si­ja­na kier­rel­len tei­tä ja alu­ei­ta.

Tunteisiin meni

Toi­mit­ta­jal­la­kin me­nee vä­lil­lä tun­tei­siin. Kun kol­me ir­ti­sa­not­tua hoi­va-alan työn­te­ki­jää ker­toi­vat tun­te­muk­sis­taan, käsi ha­mu­si ne­nä­lii­naa, ei­kä kyse ol­lut al­ler­gi­as­ta.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Mielipide | Vastine yleisö­no­sas­to­kir­joi­tukseen

Kir­joi­tuk­ses­sa nos­tet­tiin esiin ai­to huo­li ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta, ky­lä­kou­luis­ta ja maa­seu­dun tu­le­vai­suu­des­ta. Huo­li on ym­mär­ret­tä­vä, ja sii­tä on voi­ta­va kes­kus­tel­la avoi­mes­ti. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­ke­ää pi­tää pää­tös­vas­tuut sel­kei­nä ja pe­rus­taa kes­kus­te­lu fak­toi­hin.
Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koron Mielikuvia Virinässä

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Heikki Koro maalasi muotokuvan Teuvo Saavalaisesta, joka oli hänelle rakas ja tärkeä opettaja.

Kuvat Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä avau­tui vii­me vii­kol­la vir­to­lais­läh­töi­sen tai­tei­li­ja Heik­ki Ko­ron näyt­te­ly, jos­sa on esil­lä maa­lauk­sia sekä muu­ta­mia puu­töi­tä.
Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Ke­sä­leh­ti

Mitä tehdä, kun lemmikki eksyy?

Ke­sä­leh­ti

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.
Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun valmistujaisissa kannustettiin rohkeuteen

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen seu­dun am­mat­ti­o­pis­to Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la vie­tet­tiin val­mis­tu­jais­juh­laa vii­me per­jan­tai­na.

Mielipide | Etserin (Ähtärin) kohtalo maakuntien rajoilla

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä ker­toi Et­se­ris­sa (Äh­tä­ris­sä) 26.5.2026 te­ke­vän­sä esi­tyk­sen Et­se­rin liit­tä­mi­ses­tä to­den­nä­köi­ses­ti Ala­vu­den kau­pun­kiin, vain puh­taas­ti ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein. Kui­ten­kin kuu­li­joi­den ker­to­mat ta­lou­del­li­set edut ta­sa­ver­tai­ses­ta yh­teis­työs­tä mm. Vir­tain kau­pun­gin kans­sa hän si­vuut­ti epä­o­leel­li­si­na. Näi­den ta­lou­del­lis­ten to­si­a­si­oi­den si­vuut­ta­mis­ta hän puo­lus­te­li sil­lä, et­tä hän huo­mi­oi vain maa­kun­ta­ra­jan si­säi­set rat­kai­su­mal­lit.

Mielipide | Kaksilla rattailla ei kannattaisi seisoskella

Suo­men pe­rus­tus­la­ki ta­kaa iäk­käil­le oi­keu­den riit­tä­vään hoi­vaan ja huo­len­pi­toon. Täl­lä het­kel­lä tämä oi­keus ei to­teu­du.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan maakun­ta­joh­tajaksi

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Ruut-Maaria Rissanen on Pirkanmaan uusi maakuntajohtaja.

Rami Marjamäki

Maa­kun­ta­val­tuus­to päät­ti yk­si­mie­li­ses­ti 1. ke­sä­kuu­ta pi­de­tys­sä ko­kouk­ses­saan, et­tä Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­jak­si va­li­taan Pir­kan­maan lii­ton suun­nit­te­lu­joh­ta­ja, DI, MBA Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen.
Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Nuo­ril­la on asi­aa

Erasmus-oppilasvaihto huipentui saksalaisten vierailuun

Nuo­ril­la on asi­aa

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun nuo­ria oli Sak­sas­sa Kirch­ber­gis­sä 2025 tou­ko­kuus­sa, ja sak­sa­lai­sia nuo­ria saa­pui Suo­meen 2026 tou­ko­kuus­sa. Sak­sa­lai­set vii­pyi­vät vii­kon 19.– 26.5. kat­so­mas­sa mei­dän ar­ke­am­me ja pe­rin­tei­tä.
Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Palveluliikenne turvaa kotona asumista

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Liisa Luodes ottaa tukea Jussi Mäkysen käsivarresta poistuessaan palveluliikenteen kyydistä kauppareissua varten. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen palveluun.

Tuija Veija

– Kun en­sim­mäi­sen ker­ran läh­din pal­ve­lu­lii­ken­teen kyy­dis­sä käy­mään kaup­pa­reis­sul­la kes­kus­tas­sa, olin ai­van häm­men­ty­nyt. Kul­jet­ta­ja tuli ovel­le vas­taan ja pa­la­tes­sa aut­toi os­tos­kas­sit si­säl­le. Ih­met­te­lin, voi­ko näin hy­vää pal­ve­lua ol­la­kaan! Olen to­del­la tyy­ty­väi­nen, luon­neh­tii pian 90-vuo­ti­as Lii­sa Luo­des.

Mielipide | Nostalgia ei korvaa opetuksen laatua ja etäyhteydet sopivat paremmin työntekoon

Al­ku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa Ol­li Sal­mi esit­ti Suo­men­se­län Sa­no­mien di­gi­leh­des­sä 28.5.2026 vi­si­on ky­lä­kou­lu­jen pe­las­ta­mi­ses­ta muut­ta­mal­la ne uu­den ajan di­gi­taa­li­sik­si etä­o­pe­tus­ta­loik­si. Kir­joit­ta­jan aja­tus on ym­mär­ret­tä­vä ky­lien elin­voi­man kan­nal­ta, mut­ta se si­vuut­taa kak­si fak­taa: Suo­men lain­sää­dän­nön ja pe­ru­so­pe­tuk­sen to­del­li­set laa­tu­vaa­ti­muk­set.
Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Maaseu­tu­y­rit­tä­jyyspäivä tutustutti oppilaat maatilojen arkeen

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Ylä-Koron tilalla asuu useita erilaisia eläimiä kuten ylämaankarjaa.

Kuvat Niina Virnala

MTK-Vir­rat jär­jes­ti vii­me vii­kol­la Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 7.-luok­ka­lai­sil­le pe­rin­tei­sen maa­seu­tu­y­rit­tä­jyys­päi­vän.

Osavuosikatsaus ennakoi arvioitua pienempää alijäämää

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li en­sim­mäi­sen vuo­si­kol­man­nek­sen ta­lou­sar­vi­o­kat­sauk­sen ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Ke­sä­leh­ti

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Kolme hämäläistoimijaa vahvistaa yhteistyötään

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Sisävesien hyväksi tehtävä työ suuntautuu yhä vahvemmin vesistöjen valuma-alueille, mikä edellyttää eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä.

Anna Hakala

Ta­voit­tee­na on te­hos­taa si­sä­ve­sien hy­väk­si teh­tä­viä toi­mia sekä ko­ros­taa ve­sien­hoi­don roo­lia osa­na luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mis­ta sekä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tää ja sii­hen so­peu­tu­mis­ta.
Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

Läsnäolo kantaa hädän keskellä

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Visuvedellä pidetyn YPI26-harjoituksen henkisen tuen rastilla harjoiteltiin ihmisten kohtaamista kriisitilanteissa sekä sitä, miten järkyttävän tapahtuman kohdanneita voidaan tukea rauhallisesti ja turvallisesti.

Juha Hörkkö

YPI26-har­joi­tuk­ses­sa yk­si ras­teis­ta kes­kit­tyi hen­ki­seen tu­keen. Sii­hen, mitä ta­pah­tuu sil­loin, kun ih­mi­set koh­taa­vat jär­kyt­tä­vän ti­lan­teen ja tar­vit­se­vat rin­nal­leen rau­hal­li­sen aut­ta­jan.
Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Alijäämäinen raami vuodelle 2027

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Kaupunginjohtaja Henna Viitanen avasi talousarvioraamin suunnittelua valtuustolle. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reijo Koskela, valtuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja talous- ja henkilöstöpäällikkö Linda Gonzaga.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan pe­rus­teet vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on laa­ti­mi­sel­le. Raa­mia on jo ai­em­min kä­si­tel­ty val­tuus­to­se­mi­naa­ris­sa 22. tou­ko­kuu­ta.
YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

Harjoitus osoitti yhteistyön voiman kriisitilanteissa

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

YPI26-harjoituksen johtaja Jyrki Myllyaho (vas.) ja varajohtaja Tapani Huhtala pitämässä rasti-infoa.

Päivi Kuusniemi

Va­pe­pa Ylä-Pir­kan­maan toi­mi­kun­ta jär­jes­ti lau­an­tai­na 23. tou­ko­kuu­ta Vi­su­ve­del­lä YPI26-val­mius­har­joi­tuk­sen, jos­sa har­joi­tel­tiin käy­tän­nön tai­to­ja, tes­tat­tiin yh­teis­työ­tä eri toi­mi­joi­den kes­ken sekä vah­vis­tet­tiin val­miuk­sia toi­mia eri­lai­sis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.
Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Palaamme Killinkosken kyläidylliin aina uudelleen

Ke­sä­leh­ti

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Soh­va­pe­ru­nat- to­sitv-sar­jas­ta tu­tut tam­pe­re­lai­set Rai­ja Sil­lan­pää ja Juk­ka Häk­ki­nen on bon­gat­tu Kil­lin­kos­kel­la jo use­am­paan ot­tee­seen mök­kei­le­mäs­tä ke­väi­sin ja syk­syi­sin. Ke­sä­kau­si on vie­lä ko­ke­mat­ta.

Tuija Veija

Virtain seurakunnan viimeinen tilinpäätös reilusti plussalle

Tuija Veija

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to kä­sit­te­li Vir­tain ja Ruo­ve­den it­se­näis­ten seu­ra­kun­tien vii­mei­set ti­lin­pää­tök­set vii­me vii­kon tors­tai­na 28. tou­ko­kuu­ta.
Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Irtisanomiset veivät työmotivaation

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Sari Koskela, Tarja Leppämäki ja Heidi Westerlund kertoivat tunnelmistaan irtisanomisen jälkeen todeten, että heillä ei ole enää mitään menetettävää.

Tuija Veija

– Ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus Pih­la­ja­lin­nal­le oli tie­to muu­tos­neu­vot­te­luis­ta. Ih­mi­set ovat sii­tä as­ti elä­neet pe­los­sa, ja se jat­kuu edel­leen, sa­noo lä­hi­hoi­ta­ja Hei­di Wes­ter­lund. Hän on yk­si Pih­la­ja­lin­nan muu­tos­neu­vot­te­luis­sa ir­ti­sa­no­mis­tie­don saa­neis­ta.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­on ke­vään 2026 yli­op­pi­laat: Hei­no­la On­ni Her­man­ni, Iso-Hir­ve­lä Vee­ra Ma­ria, Kan­gas­pu­su Ven­la Ma­ria, Kivi Jar­mo Ju­ha­ni (yh­dis­tel­mä­tut­kin­to), Lah­ti­nen Sil­ja So­fia, Lam­pi­mä­ki Oi­li Mar­ja Kaa­ri­na, Leh­ti­saa­ri Ver­ne­ri Tee­mu Ma­ti­as, Lie­den­poh­ja Sade Ven­la Vil­hel­mii­na, Män­ty­har­ju Juho Frank Bas­ti­an, Nie­men­maa Jami Jes­se Pet­te­ri, Nie­mi Mart­ti Ei­na­ri, Poh­jo­la Lil­ja Eme­lia, Ruo­ho­nen Sen­ni Kert­tu, Su­ti­nen Ro­bert Mau­ri Val­de­mar, Tal­li­la Aa­po Ta­pio, Tuh­ka­nen Hugo Os­ka­ri, Vii­ta­la Mint­tu Ka­ro­lii­na, Vu Nhat Nam ja Ylä-Soi­nin­mä­ki Neea Su­san­na.
Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Kohti uutta Pohjois-Pirkanmaan sote-kokonaisuutta

Ke­sä­leh­ti

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan ulkoistuspalveluiden johtaja Juha-Matti Sihvonen kiertää säännöllisesti eri toimipisteissä. Myös Virroilla hän poikkeaa tarpeen mukaan.

Riikka Tallila

Pih­la­ja­lin­na al­koi tuot­taa sote-pal­ve­lui­ta Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä­kin 1.huh­ti­kuu­ta. Poh­jois-Pir­kan­maan ul­kois­tu­sa­lu­ee­seen kuu­lu­vat Vir­tain ja Ruo­ve­den li­säk­si Kih­niö, Par­ka­no, Juu­pa­jo­ki ja Mänt­tä-Vilp­pu­la.
Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Virrat haluaa jatkaa itsenäisenä

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Mikäli Ähtäri liitettäisiin Virtain kaupunkiin Virtain kaupungin näkemyksestä huolimatta, seuraukset kohdistuisivat erityisesti Virtain asukkaisiin. Kuntaliitos aiheuttaisi merkittävän lisäsopeutustarpeen, heikentäisi talouden ennakoitavuutta ja vaarantaisi sen kehittämistyön.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se an­taa lau­sun­non val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öl­le ja to­te­aa, et­tä Vir­tain kau­pun­ki ei ole lau­sun­nos­sa esi­te­tyin pe­rus­tein val­mis osal­lis­tu­maan kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­seen eri­tyi­seen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen. Vir­tain kau­pun­gil­la ei ole lau­sut­ta­vaa val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön esi­tyk­ses­tä kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän ni­me­ä­mi­ses­tä.
Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Sara Pohjola

Unelmien toteutumiseksi on tehtävä töitä

Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Sara Pohjola

Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Lilja Pohjolan ylioppilaslakki on koristeltu kultaisella lippanauhalla ja lyyra timanteilla. Juhlapäivästä hän odottaa merkityksellistä.

Sara Pohjola

Lau­an­tai­na 19 vir­to­lais­nuor­ta saa pai­naa val­ko­la­kin pää­hän­sä mer­kik­si yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­ses­ta. On juh­lan ai­ka.

Aloite Virtain terveys­pal­ve­luiden tulevaisuudesta

Kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa jä­tet­tiin maa­nan­tai­na 18. tou­ko­kuu­ta 13 al­le­kir­joi­tus­ta si­säl­tä­nyt val­tuus­to­a­loi­te, joka kä­sit­te­li Vir­tain ter­veys­pal­ve­lui­ta ja nii­den suur­ta mur­ros­ta.
Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusi nuortentalo otettiin käyttöön

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Mira Ilonen (vas.), Ilona Taipale ja Emma Sievänen olivat tyytyväisiä uusiin ja tilaviin nuorisotiloihin. Nuorisotila on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, mutta nuoret toivoisivat aukioloa joskus myös viikonlopuille. Mira kaipasi lisäksi oleskelutilaan enemmän värejä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain nuo­ri­so­pal­ve­lut ja et­si­vä nuo­ri­so­työ ovat nyt muut­ta­neet uu­teen nuor­ten­ta­loon Vir­tain­tiel­le. Ti­lois­sa toi­mi ai­kai­sem­min Me­ri­kan­to-opis­to.
SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPer selvittää Pihlajalinnan vähentämistoimet perinpohjaisesti

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

SuPerissa selvitetään parhaillaan muutosneuvotteluiden jälkeisiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä prosesseja. Tavoitteena on varmistaa, että ne on toteutettu lain mukaisesti.

Kuvituskuva

– On tär­ke­ää, et­tä vä­hen­tä­mis- ja muu­tos­toi­men­pi­teet to­teu­te­taan lain edel­lyt­tä­min pe­rus­tein ja lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la ja et­tä työn­te­ki­jöi­den oi­keu­det to­teu­tu­vat kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la pi­däm­me vält­tä­mät­tö­mä­nä sel­vit­tää pro­ses­sin asi­an­mu­kai­suus pe­rin­poh­jai­ses­ti, Su­Pe­rin pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi In­berg sa­noo.
Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Riikka Tallila

Härkösen vanha koulurakennus muuntautuu moneksi

Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Riikka Tallila

Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Idearikas Virpi Vielma muutti Härkösen vanhalle koululle koiransa Nellin kanssa ja perusti toiminnan talo Vielman. – Haluan rakentaa yhteisöllisyyttä kaikkien virtolaisten kanssa.

Riikka Tallila

Vuo­si­kym­me­niä asuin­käy­tös­sä ol­lut Här­kö­sen van­ha kou­lu muut­taa muo­to­aan, kun sin­ne tu­lee kou­lun os­ta­neen Vir­pi Viel­man koti sekä toi­sen si­sään­käyn­nin kaut­ta avau­tu­va 40 hen­ki­lön juh­la­ti­la.
Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Tuija Veija

Mökkikaupassa ostajan markkinat

Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Tuija Veija

Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Kiinteistönvälittäjät Matti Heikkinen, Merja Aho ja Heli Mäkelä ehtivät kiireisimmän sesongin aikana yhteiskuvaan. Toisveden rantamaisemat kiinnostavat vapaa-ajan asunnosta haaveilevia.

Tuija Veija

Ky­syim­me pai­kal­li­sil­ta kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jil­tä va­paa-ajan asun­to­jen ky­syn­näs­tä ja myyn­ti­ti­lan­tees­ta. Ky­sy­myk­siin vas­ta­si­vat Mer­ja Aho OP Koti Sa­ta­pirk­ka Oy:stä, Heli Mä­ke­lä Muu­tos LKV:stä ja Mat­ti Heik­ki­nen Keu­ruun Kiin­teis­tön­vä­li­tys Oy:stä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Piia Hirviniemi

Mennin Pottu ja Pulla tarjoilee kotiruokaa Visuvedellä

Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Piia Hirviniemi

Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Merja Kaitajärvi avasi toukokuun alussa uuden lounaskahvilan Visuvedelle. Ensimmäiset viikot ovat pitäneet yrittäjän kiireisenä, sillä asiakkaita on riittänyt heti avajaisista lähtien.

Piia Hirviniemi

Vi­su­ve­del­le saa­tiin tou­ko­kuun alus­sa uu­si lou­nas­paik­ka, Men­nin Pot­tu ja Pul­la, kun Kai­ta­jär­ven ti­lan yrit­tä­jä Mer­ja Kai­ta­jär­vi ava­si lou­nas­kah­vi­lan. Ava­jai­sia vie­tet­tiin tou­ko­kuun alus­sa.
Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Kesäsomettaja aikoo kasvattaa koko kylän elinvoimaa

Ke­sä­leh­ti

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Vaskivesi sai omaksi kesäsomettajaksi viestintätieteiden opiskelija Pihla Alasen Kurusta. Hänellä on aikomus tuoda esille koko kylää, sen tapahtumia ja yrityksiä.

Riikka Tallila

– Vas­ki­ve­si vai­kut­taa ky­läl­tä, jos­sa on po­ten­ti­aa­lia vaik­ka mi­hin, ku­vai­lee Vas­ki­ve­del­lä tou­ko­kuus­sa aloit­ta­nut ke­sä­so­met­ta­ja Pih­la Ala­nen.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Piia Hirviniemi

Löytötex jätti konkurs­si­ha­ke­muksen

Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Piia Hirviniemi

Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Virroilla sijaitsee yksi Löytötexin kahdeksasta myymälästä.

Piia Hirviniemi

Kan­ga­sa­la­lai­nen per­hey­ri­tys Löy­tö­tex Oy on jät­tä­nyt kon­kurs­si­ha­ke­muk­sen Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keu­teen tä­nään maa­nan­tai­na 18. tou­ko­kuu­ta.
Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Ke­sä­leh­ti

Raili Hulkkonen palaa Virroille kesä toisensa jälkeen

Ke­sä­leh­ti

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Raili Hulkkonen nauttii mökillään luonnon rauhasta ja järvimaisemista.

Kuvat Raili Hulkkosen albumi

Meik­ki­tai­tei­li­ja ja yrit­tä­jä Rai­li Hulk­ko­nen on viet­tä­nyt ke­si­ään Vir­roil­la jo yli vii­den vuo­si­kym­me­nen ajan.
Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Ke­sä­leh­ti

Palaamme Killinkosken kyläidylliin aina uudelleen

Ke­sä­leh­ti

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Sohvaperunoissa televisio-ohjelmia kommentoivat tamperelaiset Raija Sillanpää ja Jukka Häkkinen ovat jo tuttu näky Virtain Killinkoskella. He tulivat jälleen huhtikuussa vuokramökille ja suunnittelivat osallistuvansa kesällä Wanhan tehtaan peräkonttikirppikselle.

Riikka Tallila

Soh­va­pe­ru­nat- to­sitv-sar­jas­ta tu­tut tam­pe­re­lai­set Rai­ja Sil­lan­pää ja Juk­ka Häk­ki­nen on bon­gat­tu Kil­lin­kos­kel­la jo use­am­paan ot­tee­seen mök­kei­le­mäs­tä ke­väi­sin ja syk­syi­sin. Ke­sä­kau­si on vie­lä ko­ke­mat­ta.
Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kesäkausi avattiin iloisesti perinnepäivässä

Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Tauno Vuorenmaa ja Martta Mäkynen kylvivät siemeniä toukosiunaustapahtumassa. Heidän lisäkseen kylväjinä toimivat Topi Kallio ja Riitta Kammonen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä vie­tet­tiin tors­tai­na 21. tou­ko­kuu­ta ke­sä­kau­den avaus­ta­pah­tu­maa pe­rin­ne­päi­vän mer­keis­sä.
Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Soten irtisanomiset lisäävät työllisyysmenoja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kantaa ei voi muodostaa pelkän näppituntuman perusteella

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Dahlberg ja Rolex nauttivat kesästä. Vuoden aikana uusi luottamustehtävä on vaatinut paljon perehtymistä ja asioiden yhteensovittamista, mutta aikaa on jäänyt myös tärkeälle harrastukselle.

Anu Dahlberg

Täs­sä kuus­sa tu­lee täy­teen vuo­si sii­tä, kun Ari Dahl­berg aloit­ti Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Varaval­tuu­te­tuilta ajatuksia sotekuvioista ja talousarviosta

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Petri Härkönen

Biljardin parimestaruudet ratkottiin Virroilla

Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Petri Härkönen

Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Marko Heinämäki (vas.) ja Joelito Malabanan nousivat kovatasoisen turnauksen loppuotteluun. Finaaleihin etenivät myös Marko Kallio ja Rami Pajula vieden voiton.

Petri Härkönen

Sky Bil­li­ard­sin 3-vuo­tis­juh­lia vie­tet­tiin 16. tou­ko­kuu­ta pe­laa­mal­la pe­rin­tei­nen 9-pal­lo­tur­naus pa­ri­ki­sa­na. Pai­kal­le oli ko­koon­tu­nut lä­hi­kun­tien par­haat pe­laa­jat, yh­teen­sä 15 pa­ria. Pe­li­pöy­dil­le oli vaih­det­tu edel­lis­päi­vä­nä uu­det ve­rat ja pe­le­jä pääs­tiin ki­saa­maan am­mat­ti­ta­son pöy­dil­lä.

Miska Lahtisesta uusi tapahtuma- ja kulttuu­ri­koor­di­naattori

Ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­koor­di­naat­to­rin toi­mi on ol­lut ha­et­ta­va­na Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­pui 60 ha­ke­mus­ta. Rek­ry­toin­tip­ro­ses­sin ai­ka­na nel­jä ha­ki­jaa pe­rui ha­ke­muk­sen­sa.
Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun valmistujaisissa kannustettiin rohkeuteen

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Tredun Virtain kampuksella juhlittiin valmistuneita viime perjantaina.

Kuvat Piia Hirviniemi

Tam­pe­reen seu­dun am­mat­ti­o­pis­to Tre­dun Vir­tain kam­puk­sel­la vie­tet­tiin val­mis­tu­jais­juh­laa vii­me per­jan­tai­na.

Rekrytoinnit toteutetaan harkiten

Vir­roil­la hu­hut vel­lo­vat ja so­si­aa­li­nen me­dia ku­hi­see Pih­la­ja­lin­nan ir­ti­sa­no­mi­sis­ta. Moni on saa­nut tie­don ir­ti­sa­no­mi­ses­ta, osa sitä vie­lä jän­nit­tää. Mikä on to­del­li­nen ti­lan­ne?
School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

Nuorisopalveluiden arkisto

Nuorten turvaksi Rantapuistoon

School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

Nuorisopalveluiden arkisto

School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

School’s Out on the Beach -tapahtuma jalkautuu Rantapuistoon koulujen päättäjäispäivänä.

Nuorisopalveluiden arkisto

– Puis­toon pys­ty­te­tään telt­ta, jo­hon ra­ken­ne­taan ren­to oles­ke­lu­a­lue säk­ki­tuo­lei­neen. Tar­jol­la on pien­tä pur­ta­vaa sekä mu­ka­vaa te­ke­mis­tä nuo­ril­le il­lan ai­ka­na, ker­to­vat Vir­tain kau­pun­gin et­si­vä nuo­ri­so­työn­te­ki­jä Sini Tuu­ri, hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ja nuo­ri­so-oh­jaa­ja Ma­ria Souk­ka­la.
Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunnan kirkkoherran virkaan neljä hakijaa

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Tarjanteen seurakunta aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa.

Piia Hirviniemi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vir­kaa ha­ki­vat mää­rä­ai­kaan 8. tou­ko­kuu­ta men­nes­sä nel­jä ha­ki­jaa.

Rakennuspalo Virroilla saatiin nopeasti hallintaan

Kes­ki­suu­ri ra­ken­nus­pa­lo syt­tyi lau­an­tai­na 9. tou­ko­kuu­ta Lam­pi­sen­tiel­lä Vir­roil­la. Hä­ly­tys teh­tiin kel­lo 15.42.