Tui­ja Vei­ja

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.

Vir­roil­la löy­tö­e­läin­hoi­to­laa pi­tä­vä Riit­ta Mo­no­nen kui­ten­kin kan­nus­taa ot­ta­maan yh­teyt­tä myös löy­tö­e­läin­hoi­to­laan mah­dol­li­sim­man pian lem­mi­kin ka­dot­tua.

– Sit­ten voin mah­dol­li­ses­ti yh­dis­tää löy­tä­jän ja omis­ta­jan jo en­nen kuin eläin edes tu­lee tar­hal­le. Se oli­si ide­aa­li ti­lan­ne, ja stres­sai­si eläin­tä­kin vä­hem­män. Ja tie­tys­ti oli­si hyvä il­moit­taa meil­le myös sit­ten, kun eläin on löy­ty­nyt.

Mo­no­sen mu­kaan ju­han­nuk­sen jäl­keen al­kaa eläi­miä tul­la hoi­to­laan enem­män kun lo­ma­kau­si al­kaa ja lem­mi­kit saat­ta­vat li­vah­taa kar­ku­teil­le mö­kil­tä tai vaik­ka­pa asun­to­vau­nus­ta.

Sirun avulla nopeasti kotiin

Hoi­to­las­sa tut­ki­taan en­sim­mäi­se­nä, on­ko eläi­mel­lä siru. Se aut­taa omis­ta­jan et­sin­näs­sä. Sit­ten tar­kas­te­taan mis­sä kun­nos­sa eläin on, on­ko sil­lä haa­vo­ja tai mui­ta ul­koi­sia vam­mo­ja.

– Mo­nes­ti kis­sat ovat jär­kyt­ty­nei­tä ja vi­hai­sia häk­kiin jou­tu­es­saan. Ne saat­ta­vat sä­his­tä mon­ta päi­vää. Koi­rat puo­les­taan yleen­sä tu­tus­tu­vat hy­vin­kin no­pe­as­ti.

Jos koi­ral­ta ei löy­dy si­rua, sii­tä on il­moi­tet­ta­va eläin­lää­kä­ril­le.

Mo­no­sen mu­kaan löy­tö­e­läin­ten mää­rä on vuo­si vuo­del­ta vä­hen­ty­nyt, mikä on hyvä asia.

– Kis­so­ja meil­le tu­lee enem­män kuin koi­ria, mut­ta nii­tä­kin tu­lee vain sa­tun­nai­ses­ti. Vil­le­jä kis­sa­po­pu­laa­ti­oi­ta on saa­tu pyy­dys­tet­tyä pois eläin­lää­kä­rei­den ja yh­dis­tys­ten te­ke­män joh­don­mu­kai­sen työn an­si­os­ta.

– Ai­em­min met­säs­ty­sai­kaan tuli pal­jon met­säs­tys­koi­ria, mut­ta nyt ei enää ol­len­kaan, sil­lä omis­ta­ja nä­kee tut­ka­pan­nas­ta, mis­sä lem­mik­ki me­nee.

– Koi­ril­le yleen­sä löy­tyy omis­ta­ja no­pe­as­ti si­run pe­rus­teel­la. Kis­so­jen kans­sa ti­lan­ne on toi­nen. Jos kis­sal­la on siru, se on to­den­nä­köi­ses­ti hy­vin hoi­det­tu ja hem­mo­tel­tu ko­ti­kis­sa ja sen omis­ta­ja löy­tyy no­pe­as­ti, sil­lä sitä kai­va­taan ko­vas­ti.

Ny­kyi­sin koi­raa ei saa myy­dä, el­lei se ole si­ru­tet­tu, ja sa­maa suo­si­tel­laan kis­soil­le.

– Kis­soil­le ei vie­lä ole sa­man­lais­ta val­ta­kun­nal­lis­ta re­kis­te­riä kuin koi­ril­le, mut­ta sel­lai­nen on suun­nit­teil­la. Jos koi­ral­ta ei löy­dy si­rua, sii­tä on il­moi­tet­ta­va eläin­lää­kä­ril­le.

Iloisia jälleennäkemisiä

Kun tar­hal­le tul­leen lem­mi­kin omis­ta­ja sel­vi­ää ja Mo­no­nen ot­taa yh­teyt­tä, re­ak­ti­ot vaih­te­le­vat iloi­ses­ta vi­hai­seen.

– Joku ma­naa isoon ää­neen, et­tä kuka sen nyt sin­ne on tuo­nut. Yleen­sä kui­ten­kin koh­taa hel­pot­tu­nei­ta ja iloi­sia jäl­leen­nä­ke­mi­siä. Pal­ve­lua ar­vos­te­taan ja kii­te­tään, kun lem­mik­ki on pääs­syt tur­vaan ja löy­tyy eh­jä­nä.

Ta­ri­noi­ta on yh­tä pal­jon kuin eläi­mi­ä­kin. Jos­kus eläin pa­laa no­pe­as­ti ta­kai­sin hoi­to­laan, kun kis­san tai koi­ran ha­ke­nut on­kin huo­man­nut ha­ke­neen­sa vää­rän eläi­men. Vä­lis­tä kau­an ka­rus­sa ol­lut­ta ei heti edes tun­nis­te­ta.

Pää­sään­töi­ses­ti tar­hal­le eläi­met ovat hy­vä­kun­toi­sia, suh­teel­li­sen kui­via ja puh­tai­ta, jo­ten ne ei­vät ole to­den­nä­köi­ses­ti ol­leet kar­ku­reis­sul­laan ko­vin kau­aa.

Esi­mer­kik­si koi­ra saat­taa et­siä uut­ta ko­tia omis­ta­jan elä­män­ti­lan­teen muu­tok­sen tai sai­rau­den vuok­si.

Sen si­jaan lou­ku­te­tut, ei ke­nen­kään kis­sat voi­vat ol­la hy­vin­kin huo­nos­sa kun­nos­sa, vä­lil­lä nii­tä jou­du­taan lo­pet­ta­maan­kin.

Lain mu­kaan löy­tö­e­läin­tä on säi­ly­tet­tä­vä vä­hin­tään 15 päi­vän ajan sii­tä, kun eläi­men omis­ta­jal­le tai pi­tä­jäl­le on il­moi­tet­tu eläi­men tal­tee­no­tos­ta, tai kun tal­tee­no­tos­ta on jul­kais­tu il­moi­tus in­ter­ne­tis­sä.

– Täl­lä het­kel­lä meil­lä on kis­soil­le ko­tia tar­jo­a­via enem­män kuin ko­tia et­si­viä kis­so­ja.

Mo­no­sen ti­lal­la Hau­huul­la on kau­pun­gin jär­jes­tä­mät vä­li­ai­kai­seen pi­toon tar­koi­te­tut vau­nu kis­soil­le ja koi­ril­le, li­säk­si koi­ril­le on ul­ko­tar­ha. Ti­lat tar­kas­te­taan val­von­ta­e­läin­lää­kä­rin toi­mes­ta sään­nöl­li­ses­ti.

Löytöeläinhoitolan koiratarhat ovat viime vuosina olleet kiitettävän vähällä käytöllä.

Riitta Mononen

Hoito ei ole ilmaista

Löy­tö­e­läin­hoi­to­la vaa­tii pi­tä­jäl­tään ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta si­tou­tu­mis­ta ja eläin­rak­kaut­ta.

– Aloit­ta­es­sa­ni toi­min­taa 2008 mi­nul­la oli ruu­sun­pu­nai­set ku­vi­tel­mat sö­pö­jen eläin­ten hoi­ta­mi­ses­ta, mut­ta no­pe­as­ti ar­ki tuli tu­tuk­si. Ih­mi­set saat­ta­vat soit­taa kes­kel­lä yö­tä ja ky­sel­lä, on­ko ka­don­nut eläin mah­dol­li­ses­ti tuo­tu meil­le, Riit­ta Mo­no­nen ker­too.

Hän nä­kee työs­sä myös ih­mi­se­lä­män koko kir­jon.

– Esi­mer­kik­si koi­ra saat­taa et­siä uut­ta ko­tia omis­ta­jan elä­män­ti­lan­teen muu­tok­sen tai sai­rau­den vuok­si. Koi­ria ja kis­so­ja jou­du­taan ha­ke­maan esi­mer­kik­si put­kas­ta, vai­na­jien luo­ta tai on­net­to­muu­den jäl­keen. Ta­ri­noi­ta on yh­tä mon­ta kuin eläin­tä­kin.

Mo­no­sel­le on liki 20 vuo­den ai­ka­na ker­ty­nyt hyvä ver­kos­to, joi­den kaut­ta hän saa hy­vin tie­toa kun­kin alu­een eläi­mis­tä, var­sin­kin koi­ris­ta.

– Kan­nus­tan ih­mi­siä tu­tus­tu­maan oman lä­hi­a­lu­een­sa eläi­miin. Usein löy­tö­paik­ka ja ko­ti­paik­ka ovat hy­vin lä­hel­lä toi­si­aan.

Hän muis­tut­taa, et­tä löy­tö­e­läin­pal­ve­lu ei ole il­mais­ta, vaan eläin­tä nou­ta­es­sa on syy­tä va­rau­tua mak­sa­maan hoi­dos­ta, yl­lä­pi­dos­ta ja eläi­mes­tä ai­heu­tu­neis­ta ku­luis­ta.