– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

– Mikäli Virroilta löytyisi minulle sopiva työpaikka, en epäröisi hetkeäkään palata sinne perheineni, toteaa Juha Rouhikoski, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa ja osan vuodesta myös Thaimaassa.

Juha Rouhikoski

Mitä kuu­luu Juha Rou­hi­kos­ki?

– Oi­kein hy­vää kuu­luu. Työ- ja per­he­kii­rei­tä on pal­jon, mut­ta tyk­kään, kun ei ole tur­hia lup­po­ai­ko­ja. Pyö­ri­vä kivi ei sam­ma­loi­du, vas­taa Juha Rou­hi­kos­ki.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Ihan pi­hal­la

Päiväperhoset löysivät nauhukset

Päi­vä­per­ho­sis­ta ami­raa­li­per­ho­nen, nei­to­per­ho­nen, sit­ruu­na­per­ho­nen ja oh­da­ke­per­ho­nen viih­ty­vät Här­kö­ses­sä Kirs­ti Pe­rä­huh­dan nau­huk­sis­sa, jot­ka kuk­ki­vat par­hail­laan. Per­ho­sia on ku­kis­sa yh­tä ai­kaa jopa 12. Myös ki­ma­lai­sia voi ol­la usei­ta sa­maan ai­kaan su­las­sa so­vus­sa nau­huk­sis­sa.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Ka­ha­vil­la

Onko kahavitauollanne mukava meininki?

Suo­men­se­län Sa­no­mien Ka­ha­vil­la- pals­tal­la on vuo­sien saa­tos­sa esi­tel­ty mo­nen­lai­sia po­ru­koi­ta kah­vi­tau­ol­la.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

NOS­TAL­GI­A­NURK­KA

Herrasessa kasvoi jättiläi­sau­rin­gon­kukkia 1988

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 2. elo­kuu­ta 1988, et­tä Mir­ja ja Aar­ne Ka­ner­van ko­ti­pi­hal­la Vir­tain Her­ra­ses­sa kas­voi jät­ti­läis­ko­koi­sia au­rin­gon­kuk­kia.

SSS arkisto

Koulutyö käynnistyi normaalisti 1984

SSS arkisto

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat uu­ti­soi tiis­tai­na 14. elo­kuu­ta 1984 kou­lu­työn käyn­nis­ty­vän nor­maa­lis­ti Vir­roil­la. Kou­lu­toi­men­joh­ta­ja Mart­ti Palo ku­vai­li kou­lun al­ka­van van­hal­la ru­tii­nil­la.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

Mitä kuu­luu Lau­ra Ma­ti­lai­nen?

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Virtolaislähtöinen Laura Matilainen on Merikanto-opiston kasvatti, joka toimii nykyään viulunsoiton opettajana Kainuun musiikkiopistossa. – Ihania muistoja on lapsuudestani Virroilla, ja kasvamisesta pienellä paikkakunnalla. Pienet paikkakunnat ovat täynnä aktiivisia mahdollisuuksia, mutta ne pitää löytää.

Vesa Rannikko

– Maa­il­mal­le läh­tö ta­pah­tui opis­ke­lu­jen myö­tä pik­ku­hil­jaa ja ihan tar­kas­ti on vai­kea mää­ri­tel­lä, mil­loin sit­ten lak­ka­sin ole­mas­ta vir­to­lai­nen – vie­lä­kin vä­hän tun­tuu, et­tä tai­dan­pa ol­la sitä sie­lus­sa­ni edel­leen­kin, vaik­ka noin suu­rin piir­tein nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta on vie­räh­tä­nyt muis­sa mai­se­mis­sa.

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Virtain tanhujoukkueen esiintyminen Helsingin stadionilla Suurkisoissa vuonna 1956. Kuvassa keskellä Matti Ala-Härkönen ja ohjaaja Arvo Huikkala (toinen vas.).

Matti Ala-Härkösen albumi

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Jaana Hopkins vinkkaa, että kepeät kukkakorvikset tai akryylikorut sopivat mukavasti kesän juhliin.

Tuija Veija

Jaa­na Hop­kins on pyö­rit­tä­nyt Hel­mien ta­loa Her­ra­sen van­hal­la kou­lul­la 16 vuot­ta ja myy­mä­lä­kin on pal­vel­lut ko­ru­jen te­ki­jöi­tä liki 15 vuo­den ajan.

 Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Severiina Heikkinen

Nuo­ril­la on asi­aa

Ennätyssuuri määrä virtolaisia nuoria sai nauttia Erasmus-matkasta Saksaan

 Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Severiina Heikkinen

 Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Suomalaiset että saksalaiset Erasmus-vaihto-oppilaat Trierin keskustassa Roomaan valtakunnan aikaisella Porta Nigran rauniolla.

Severiina Heikkinen

Pe­rä­ti 33 seit­se­mäs- ja kah­dek­sas­luok­ka­lais­ta nuor­ta sekä nel­jä opet­ta­jaa läh­ti­vät Sak­saan Eras­mus-vaih­toon 5.5. Mat­kaa val­mis­tel­tiin lä­hes koko lu­ku­vuo­den ajan pi­tä­mäl­lä yh­teyt­tä vaih­to­pa­rei­hin ja ko­koon­tu­mal­la vii­koit­tain Eras­mus-pa­la­ve­rei­hin. Mat­kus­tim­me Kirch­ber­giin Mat­ka Mä­ke­lä Oy:n bus­sil­la kah­des­sa päi­väs­sä.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ihan pi­hal­la

Betonia puutarhaan

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Sirk­ka Ko­re­a­sa­lon opas­tuk­sel­la Mar­tat val­mis­ti­vat esi­mer­kik­si be­to­ni­sia ra­par­pe­rin­leh­tiä ko­ris­teek­si puu­tar­haan sekä kuk­ka­ruuk­ku­ja, kup­pe­ja ja kynt­ti­län­jal­ko­ja. Ka­le­vi Niit­ty­lah­ti avus­ti laas­tin val­mis­tuk­ses­sa. Laas­tia ku­lui päi­vän mit­taan ar­vi­ol­ta 75 ki­loa.

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Reetta Jarkko

Te­na­vien tou­hut

Lukuviikolla vierailtiin kirjastoautossa

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Reetta Jarkko

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Kirjastoauto vieraili tiistaina 20. toukokuuta Koivurinteen päiväkodin varhaiskasvatusryhmä Kieloissa.

Reetta Jarkko

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din var­hais­kas­va­tus­ryh­mä Kie­lot vie­rai­li lu­ku­vii­kol­la kir­jas­tos­sa. Pu­heek­si käyn­nil­lä nou­si kir­jas­to­au­ton vie­rai­lu ryh­mäs­säm­me, kos­ka kir­jas­to­au­ton reit­ti ei kul­je seu­ra­kun­ta­ta­lon lä­hel­tä. Kie­lot-ryh­män ai­kuis­ten ja las­ten ilok­si käyn­ti jär­jes­tyi vie­lä täl­le ke­vääl­le.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Mitä kuu­luu? / Ke­sä­leh­ti

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

– Hy­vää kuu­luu, asun Kuo­pi­os­sa ja har­ras­tan edel­leen sa­mo­ja asi­oi­ta kuin Vir­roil­la asu­es­sa­ni. Rat­sas­tus ja alt­to­viu­lun soit­to ovat vie­lä­kin tär­kei­tä har­ras­tuk­sia, to­te­aa Su­san­na Pek­ka­ri­nen.

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Tuija Veija

Ke­sä­leh­ti

Vesitornin kioskilta oli huikeat näkymät

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Tuija Veija

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Vesitorni löytyi myös Virtain matkamuistoviireistä.

Tuija Veija

Vir­tain mat­kai­lun kes­kus 1960-lu­vun alus­sa oli Ki­tu­sen mu­se­ok­si sa­not­tu Ma­ka­sii­ni­mu­seo, joka si­jait­si ny­kyi­sen lii­kun­ta­hal­lin paik­keil­la. Siel­lä kävi pal­jon mat­kai­li­joi­ta, ul­ko­maa­lai­sis­ta eni­ten oli­vat edus­tet­tui­na sak­sa­lai­set mök­ki­lo­mai­li­jat.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

1. Pääl­lim­mäi­set miet­teet päät­ty­väl­tä val­tuus­to­kau­del­ta?
2. On­ko vaa­lien jäl­keen ol­lut jäl­ki­mai­nin­ke­ja? Jos, niin mil­lai­sia?

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain kevätkar­ne­vaa­leissa väki iloitsi oikukkaassa säässä

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 6. tou­ko­kuu­ta 1997 Vir­tain ke­vät­kar­ne­vaa­leis­ta, jot­ka pi­det­tiin tuol­loin en­sim­mäi­sen ker­ran.

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

SSS arkisto

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

Ohtolaan toivottiin pikavuoropysäkkiä vuonna 1990.

SSS arkisto

Ky­län va­ki­tui­set asuk­kaat ja ke­sä­a­suk­kaat oli­vat lä­het­tä­neet Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le asi­as­ta ve­too­muk­sen, jos­sa oli 85 al­le­kir­joi­tus­ta.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Minna Koskelan yritys HiusKoto tarjoaa parturipalveluiden lisäksi hierontapalveluita.

Liisa Aalto

Ko­ta­lan ky­läl­lä si­jait­se­va par­tu­ri-kam­paa­mo Hius­Ko­to täyt­tää 30 vuot­ta. Yrit­tä­jä Min­na Kos­ke­la ker­too, et­tä yri­tys on pe­rus­tet­tu 19. huh­ti­kuu­ta 1995 ja paik­ka­na oli sil­loin Ko­ta­lan ri­vi­ta­lo, Ko­ta­lan Koto.

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Niina Syrjänen

Mitä kuu­luu?

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Niina Syrjänen

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Luonnossa liikkuminen on Niina Syrjäselle tärkeä harrastus. Tohmajärvi järvenä ja myös kuntana tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Niina Syrjänen

– Täl­lä het­kel­lä kuu­luu ihan hy­vää. Työn puo­les­ta on kii­rei­tä, mut­ta ke­vät­tä odo­tel­laan, vas­taa työ­pai­kal­taan Jo­en­suus­ta ta­voi­tet­tu Nii­na Syr­jä­nen.

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

Gal­lup

Rehellistä puhetta ja kantaa ottavia mielipiteitä

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

Virtolaiset kertoivat, minkälaisille ehdokkaille antavat äänensä. Kantaa otettiin niin tuulivoimaan kuin kylien tulevaisuuteenkin.

– Ää­nes­tin en­nak­ko­ää­nes­tyk­sen en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä, jol­loin oli pit­kät jo­not. Kun­ta­vaa­lis­sa ää­ne­ni sai nuo­ri nai­nen, joka työs­ken­te­lee ter­vey­den­huol­to­a­lal­la. Nuor­ten pi­tää ol­la ra­ken­ta­mas­sa kau­pun­ki­am­me. Toi­voi­sin, et­tä oli­si ihan sää­del­ty­nä, et­tä val­tuu­te­tun pi­täi­si pi­tää vä­li­kau­sia tie­tyin ajoin. Pi­tää osa­ta kun­ni­ak­kaas­ti myös väis­tyä ja an­taa ti­laa nuo­ril­le.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Mitä kuu­luu?

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Ensi kesänä Jari Viljamaan voi nähdä esimerkiksi Korvenkylän kesäteatterissa Kouvolassa. – Pidä huolta -näytelmä on Pave Maijasen musiikin siivittämä riemukas ralli valinnoista, toiveista ja eri sukupolvista.

Jayne Harling

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, täl­lä het­kel­lä kuu­luu oi­kein hy­vää. Saan teh­dä töi­tä, jois­ta pi­dän – työs­ken­te­len pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri­na Ky­men­laak­son hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja toi­min myös free­lan­cer-näyt­te­li­jä­nä, vas­taa Jari Vil­ja­maa.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuorokau­si­hiihdossa lyötiin ennätykset

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

Vuonna 1983 vuorokausihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Lauantaina matkaan oli lähdetty kuin suuremmissakin kisoissa, vaikka muuten hiihto oli sujunut kuntoilun merkeissä.

SSS arkistokuva

15. maa­lis­kuu­ta 1983 Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin, et­tä jo pe­rin­teek­si muo­dos­tu­nees­sa Vir­tain 24 tun­nin hiih­dos­sa lyö­tiin kaik­ki en­ti­set en­nä­tyk­set.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

Mitä kuu­luu?

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Seinäjärven Patotiellä Ritva Kujalan kaverina oli myös beagle Tuuti.

Arvo Kujala

– Ihan hy­vää kuu­luu. Hel­sin­gin reis­sul­la tu­li­ai­si­na saa­tu fluns­sa al­kaa ol­la voi­ton puo­lel­la, jut­te­lee ko­to­aan Ala­vu­del­ta ta­voi­tet­tu Rit­va Ku­ja­la, o. s. Kor­pi­nen.

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Olavi Murtomäki – Suomalaisen pikajuoksun tähdenlehto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Kuvat Murtomäen perheen arkisto

Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­tä nous­sut Ola­vi Mur­to­mä­ki oli 1940-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ja 1950-lu­vun al­ku­puo­lel­la me­nes­ty­nyt ylei­sur­hei­li­ja, 100 met­rin juok­sus­sa Suo­men par­haim­mis­toa. Ol­li Mur­to­mä­en tai Mur­to-Ol­lin, ku­ten hän­tä yleen­sä kut­sut­tiin, ai­ka suo­ma­lai­sen pi­ka­juok­sun te­rä­vim­män kär­jen tun­tu­mas­sa kes­ti kym­men­kun­ta vuot­ta. No­pea nou­su poi­ka­sar­jois­ta koh­ti huip­pua oli sen­saa­ti­o­mai­nen täh­den­len­to. 

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Vir­tain Kan­sa­lai­so­pis­ton kir­joit­ta­ja­pii­rin kah­vi­het­ki osuu tiis­tai-il­toi­hin en­nen kuin ale­taan käy­dä läpi ko­to­na kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä. Jo­kai­nen tuo vuo­rol­laan tar­jot­ta­vaa ja huo­leh­tii kah­vis­ta. Osal­la on oma mu­ki­kin mu­ka­na.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Reine Leppänen on päättänyt antaa enemmän aikaa itselleen.

Tuija Veija

Rei­nen Ti­li­soin­ti on pal­vel­lut vir­to­lai­sia ja lä­hi­seu­dun maa- ja met­sä­ta­lou­den toi­mi­joi­ta kir­jan­pi­to­a­si­ois­sa rei­lun 15 vuo­den ajan. Nyt yrit­tä­jä Rei­ne Lep­pä­nen on ke­ven­tä­mäs­sä työ­taak­kaan­sa.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

”En osaisi olla muuta kuin Irja”

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Irja Majasen ilona on 6-vuotias perhoskoirapoika Onni.

Teija Isokivijärvi

Ir­ja viet­tää ni­mi­päi­vään­sä 30. tam­mi­kuu­ta. Ir­ja Ma­ja­nen Vas­ki­ve­del­tä ker­too viih­ty­neen­sä hy­vin ni­men­sä kans­sa.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Mitä kuu­luu ?

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Heli Mettänen väitteli tekniikan tohtoriksi LUT-yliopistosta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta joulukuussa 2024.

Joni Mettänen

– Hy­vää kuu­luu, asun per­heem­me kans­sa Kan­ga­sal­la, jon­ne muu­tim­me seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set vii­si vuot­ta Val­met Tech­no­lo­gies yri­tyk­ses­sä Tam­pe­reel­la ra­ken­ne­a­na­lyy­si­puo­len pää­suun­nit­te­li­ja­na, ker­too Heli Met­tä­nen.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Elämää Oikansaaressa Vaskivedellä

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

Viljo Ilonen metsätöissä maaliskuussa 1981, Pirjo-tammalla ei tahtonut jalat riittää, kun lunta oli niin paljon.

SSS arkisto

Saa­res­sa elet­tiin tuol­loin so­pu­soin­nus­sa luon­non kans­sa ja tur­han kii­rei­sek­si muut­tu­nut elä­män­me­no oli kau­ka­na. Vaik­ka naa­pu­rit ovat mat­kan pääs­sä, pit­kä vä­li­mat­kan to­det­tiin pi­kem­min­kin yh­dis­tä­vän kuin erot­ta­van.