Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

SSS:n arkisto

Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

SSS:n arkisto

Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

Asunto-Oy Jalavakuja 1 Sen asukkaat pääsivät vuoden 1980 jouluksi oman orren alle.

SSS:n arkisto

Palstat
8.11.2026 14.19

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keituria ryhdyttiin rakentamaan ripeästi

– Vir­tain uu­sin­ta asui­na­lu­et­ta Kei­tu­ria on ryh­dyt­ty ra­ken­ta­maan, kir­joi­tet­tiin lo­ka­kuus­sa 1980 Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa.
Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

SSS Arkisto

Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

SSS Arkisto

Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

Ensimmäinen Virrat-palkinto myönnettiin vuonna 1997 sotien veteraaneille ja heidän tekemälleen työlle.

SSS Arkisto

Palstat
24.10.2026 4.44

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virrat-päivä 29 vuotta sitten

Vir­tain ni­mik­ko­päi­vän juh­lal­li­suuk­sis­ta pää­tet­tiin juh­la­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa maa­nan­tai­na 20. lo­ka­kuu­ta 1997. Tuol­loin oli tul­lut ku­lu­neek­si 20 vuot­ta sii­tä, kun Vir­rat tuli kau­pun­gik­si ja 130 vuot­ta en­sim­mäi­sen kun­ta­ko­kouk­sen pi­tä­mi­ses­tä.
Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Sannamari Väre

Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Sannamari Väre

Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Vuosikymmeniä kaupungissa asuneet Mikko ja Sailariina Kallioniemi muuttivat pari vuotta sitten Kurjenkylän Seinäjärvelle.

Sannamari Väre

Palstat
20.10.2026 7.45

Ky­lien kul­mil­ta

Hiljaisuutta ja pimeyttä – Seinäjärven rauhassa mieli lepää

Muu­tim­me pari vuot­ta sit­ten Sei­nä­jär­vel­le syys­kuun lo­pus­sa eli so­pi­vas­ti kyl­miin ja pi­mei­siin ke­lei­hin. Olem­me mo­lem­mat lap­suu­tem­me asu­neet maal­la, emän­tä täl­lä sa­mal­la ti­lal­la ja isän­tä vä­hän poh­joi­sem­pa­na, jo­ten hiu­kan tie­sim­me mitä tu­le­val­ta odot­taa.
Pauli Kotalampi

Pauli Kotalampi

Palstat
19.10.2026 11.05

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Kulujen karsimisen vaihtoehtona veronkorotukset

Pauli Kotalampi

Pauli Kotalampi

Pauli Kotalampi

Pauli Kotalampi

Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la ky­syim­me täl­lä ker­taa kau­pun­gin ta­lou­sa­si­oi­ta ja kun­ta­lais­ten vies­teis­tä val­tuu­te­tuil­le.
Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Palstat
17.10.2026 7.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Rönsyjä on karsittava

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la ky­syim­me täl­lä ker­taa kau­pun­gin ta­lou­sa­si­oi­ta ja kun­ta­lais­ten vies­teis­tä val­tuu­te­tuil­le.
Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Palstat
16.10.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Työttömyyteen liittyvät kulut huolestuttavat

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Palstat
15.10.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetuilla pitää olla yhteinen tilannekuva

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Palstat
14.10.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Veronkorotuksiin ei pidä lähteä

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Palstat
13.10.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Palstat
12.10.2026 12.30

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Palstat
6.10.2026 10.16

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.

Kuvituskuva

Palstat
1.10.2026 6.00

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Palstat
9.9.2026 9.09

Te­na­vien tou­hut

Sadonkor­juu­torilla maisteltiin syyssadon makuja

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­ti on Vih­re­än li­pun päi­vä­ko­ti. Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ar­vot ovat meil­le tär­kei­tä. Pe­rin­teek­si on jo muo­dos­tu­nut van­noa ”Vih­re­än li­pun vala” yh­des­sä koko päi­vä­ko­din las­ten ja ai­kuis­ten kes­ken­päi­vä­ko­din pi­has­sa syk­syi­sin.
Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Palstat
8.9.2026 7.20

Ihan pi­hal­la

Nyt on tomaatilla kokoa

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Kun oh­to­la­lai­nen Rai­ja Vai­ni­on­pää lait­toi uu­teen kas­vi­huo­nee­seen to­maat­te­ja kas­vuun, hän yl­lät­tyi run­saas­ta sa­dos­ta.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Palstat
19.8.2026 11.12

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Palstat
17.8.2026 9.56

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Palstat
12.8.2026 13.24

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Palstat
16.7.2026 4.29

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Yli 40 vuotta sitten

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Noin 60 ikäih­mis­tä Ai­na­las­ta ja Kei­tu­rin­puis­tos­ta osal­lis­tui man­sik­ka­ret­kel­le Kul­ta­vir­tain va­paa-ai­ka­kes­kuk­seen. Ky­sees­sä oli Vir­tain tak­si­au­toi­li­joi­den kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tä­mä ret­ki.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Palstat
7.7.2026 10.30

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Palstat
29.6.2026 12.20

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Palstat
7.6.2026 8.00

Ke­sä­leh­ti

Mitä tehdä, kun lemmikki eksyy?

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Palstat
5.6.2026 6.00

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Palstat
4.6.2026 7.00

Nuo­ril­la on asi­aa

Erasmus-oppilasvaihto huipentui saksalaisten vierailuun

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun nuo­ria oli Sak­sas­sa Kirch­ber­gis­sä 2025 tou­ko­kuus­sa, ja sak­sa­lai­sia nuo­ria saa­pui Suo­meen 2026 tou­ko­kuus­sa. Sak­sa­lai­set vii­pyi­vät vii­kon 19.– 26.5. kat­so­mas­sa mei­dän ar­ke­am­me ja pe­rin­tei­tä.
Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Palstat
29.5.2026 13.04

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain yhtenäiskoululla huippu­kan­sain­välinen lukuvuosi

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Lu­ku­vuo­den mit­taan eri­lais­ten Eras­mus-vaih­to­jen kaut­ta sekä kym­me­net op­pi­laat et­tä mo­net opet­ta­jat ovat pääs­seet tu­tus­tu­maan mui­hin eu­roop­pa­lai­siin kou­lu­lai­siin, opet­ta­jiin ja kou­lui­hin.
Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Palstat
26.5.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Soten irtisanomiset lisäävät työllisyysmenoja

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Palstat
25.5.2026 11.50

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Varaval­tuu­te­tuilta ajatuksia sotekuvioista ja talousarviosta

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Palstat
11.5.2026 10.00

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Palstat
6.5.2026 10.30

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.