Vironkosken suvannosta, Kotalan myllyrannasta lähdin soutaen kalastamaan.
Vene lipui myötävirtaan, luodon ohi Kuumankiven kallioiden kupeeseen.
Tiesin siellä säynävien elelleen.
Käytin mato-onkea, hetkessä pullea säynävä tärisytti paattia.
Muutama nykäisy airoilla, olin Koiraojan suulla, kokeilin.
Mato-onkeen pienen sintin tartutin.
Soutu jatkui,
rautatiesillan luona, akanvirran pyörteessä minulla oli hieman tekemistä.
Iso ahven otti kiinni, nostin,
vapa vapisi, mutta kala karkasi.
Soudin Kortesalmen kautta,
sahan pukkisillan alta kohti Korhosselkää.
Tiinukaarteen kallion edestä tyynestä vedestä ongin muutaman ahvenen,
yksi niistä isokokoinen.
Korhosselällä vedin uistinta,
ei tärppiä, sain vain kokemusta.
Jatkoin Korhosen rannan ja Raatosaaren välistä,
yksi tärppi oli, muttei tullut einestä.
Ennen Koivuniemeä, ilta oli jo pitkällä,
siellä koetin pilkillä.
Isot ahvenet olivat syönnillään,
vetelin niitä veneeseen yhtenään.
Syönti loppui, käänsin kokan tulosuuntaan,
aloin uistelemaan.
Paluumatkalla Hautalan lähellä,
Lammassaaren syvänteessä siima kiristyi.
Lappasin siimaa veneeseen,
iso kuha oli tarttunut vieheeseen.
Oli yö.
Kotona kalat perkasin,
vasta aamutunneilla auringon nousun aikaan kömmin sänkyyn ja nukahdin.
Kosti Mäkinen
