Piia Hir­vi­nie­mi

– Oi­kein hy­vää kuu­luu. Työ- ja per­he­kii­rei­tä on pal­jon, mut­ta tyk­kään, kun ei ole tur­hia lup­po­ai­ko­ja. Pyö­ri­vä kivi ei sam­ma­loi­du, vas­taa Juha Rou­hi­kos­ki.

Rou­hi­kos­ki ei ole ihan pal­jas­jal­kai­nen vir­to­lai­nen.

– Muu­tin Vir­roil­le 6-vuo­ti­aa­na Äh­tä­ris­tä, ja olen syn­ty­nyt Tam­pe­reen kes­kus­sai­raa­las­sa vuon­na 1971.

– Vir­rat mer­kit­see mi­nul­le kui­ten­kin ko­ti­kau­pun­kia, sil­lä vaik­ka en Vir­roil­la ole syn­ty­nyt­kään, vas­taan Vir­rat, kun mi­nul­ta ky­sy­tään mis­tä olen ko­toi­sin.

Rou­hi­kos­ki asui Vir­roil­la 6-vuo­ti­aas­ta 18-vuo­ti­aak­si.

– Muu­tin pois paik­ka­kun­nal­ta vuon­na 1990 heti kir­joi­tet­tu­a­ni yli­op­pi­laak­si Vir­tain lu­ki­os­ta.

Lu­ki­on li­säk­si Juha kävi Vir­roil­la ala- ja ylä­as­teen.

– Hiu­kan myö­hem­min pa­la­sin vie­lä vuo­dek­si AV-mark­ki­noin­nin lin­jal­le Vir­tain kaup­pa­op­pi­lai­tok­seen. Se tut­kin­to jäi kes­ken, kun pää­sin opis­ke­le­maan va­lo­suun­nit­te­lua Tam­pe­reen tai­teen ja vies­tin­nän op­pi­lai­tok­seen.

Musiikkiskene oli aktiivinen

Vir­roil­ta Rou­hi­kos­kel­le on jää­nyt hy­viä muis­to­ja.

– Vir­rat oli kas­va­val­le nuo­rel­le hyvä ja tur­val­li­nen paik­ka. Te­ke­mi­nen piti ke­hit­tää it­se ja sitä kaut­ta aloin soit­taa ki­ta­raa bän­deis­sä. Mu­siik­ki­har­ras­tuk­sen li­säk­si Vir­roil­la oli eri­no­mai­set puit­teet har­ras­taa per­ho­ka­las­tus­ta.

Myös kou­luis­ta ja opet­ta­jis­ta Ju­hal­le on jää­nyt hy­vät muis­tot.

– Ai­noa ne­ga­tii­vi­nen muis­to liit­tyi sii­hen, et­tei Vir­roil­la ol­lut ui­ma­hal­lia.

Rou­hi­kos­ki ku­vai­lee Vir­tain ol­leen so­pi­van pie­ni ja luon­to­ri­kas.

– Mu­siik­kis­ke­ne oli ak­tii­vi­nen ja Vir­roil­ta pon­nis­ti mo­nia bän­de­jä Suo­men mu­siik­ki­rin­ta­mal­le. Kau­pun­ki tuki tar­jo­a­mal­la bän­deil­le soit­to­ti­lat.

– Hiek­ka­ran­nan kei­kat vai­kut­ti­vat sii­hen, et­tä oli help­poa pääs­tä kat­so­maan bän­de­jä li­ve­nä. Olin ala-as­tei­käi­se­nä siel­lä sil­loin täl­löin na­ri­kas­sa töis­sä, ja pää­sin seu­raa­maan muun mu­as­sa bän­dien soundc­hec­ke­jä en­nen var­si­nais­ta keik­kaa.

– Sil­loin, kun tar­vit­si jo­tain, mitä Vir­roil­ta ei löy­ty­nyt, oli help­poa pii­pah­taa Tam­pe­reel­la. Lif­taa­mal­la useim­mi­ten men­tiin.

Valotaidetta ja fitnessurheilua

Ny­ky­ään Rou­hi­kos­ki asuu Hä­meen­lin­nas­sa, ja mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan osan vuo­des­ta myös Thai­maas­sa.

– Mi­nul­la on kak­si jo ai­kuis­ta poi­kaa, 25- ja 23-vuo­ti­aat sekä 2-vuo­ti­aat kak­sos­po­jat.

– Työs­ken­te­len Hä­meen­lin­nan ta­pah­tu­ma­ta­lo Ver­ka­teh­taal­la tuo­tan­to­pääl­lik­kö­nä sekä Lux Hel­sin­ki -ta­pah­tu­man tai­teel­li­se­na joh­ta­ja­na.

Rou­hi­kos­ki toi­mii myös ak­tii­vi­ses­ti it­se va­lo­tai­tei­li­ja­na.

– Näi­den töi­den li­säk­si mi­nul­la on oma Suo­men Fit­nes­sur­hei­lu ry:n alai­nen fit­nes­s­tii­mi, jon­ka pää­val­men­ta­ja­na toi­min.

Ju­han har­ras­tuk­sis­ta per­ho­ka­las­tus, jon­ka hän aloit­ti Vir­roil­la 10-vuo­ti­aa­na, jat­kuu edel­leen.

– Li­säk­si va­lo­ku­vaan, ur­hei­len ja aje­len moot­to­ri­pyö­ril­lä.

Rou­hi­kos­ki to­te­aa, et­tä hä­nel­lä ei ole Vir­roil­la su­ku­lai­sia ei­kä juu­ri ka­ve­rei­ta­kaan.

– Vii­mei­sim­mät vie­rai­lut ovat ol­leet per­ho­ka­las­tus­reis­su­ja Her­ras­kos­kel­le. Ai­na käy­des­sä tu­lee nos­tal­gi­nen fii­lis.