Syksyn hämärtyvät illat ovat hirvikolareiden vilkkainta aikaa.
Suomessa sattuu vuosittain tuhansia hirvikolareita, ja suurin osa niistä tapahtuu iltahämärässä. Hirvet liikkuvat aktiivisesti kiima-aikaan syys– lokakuussa sekä keväällä touko–kesäkuussa, jolloin nuoret hirvet lähtevät itsenäisesti liikkeelle ja eksyvät helposti tielle. Riskialueita ovat vilkkaasti liikennöidyt päätiet sekä hirviaitojen päät.
Metsästys on keskeinen keino vähentää liikenneonnettomuuksia. Hirvikantojen hallinta pienentää vaaraa tiellä liikkujille ja parantaa liikenneturvallisuutta, ja se korostuu erityisesti syksyn hämärissä olosuhteissa. Hirvet ja peurat lisäävät liikkumistaan paitsi kiima-aikoina myös siirtyessään talvilaitumille, mikä kasvattaa riskiä kohdata niitä liikenteessä.
Hirvestä iso riistasaalis
Hirvenmetsästys on sekä riistanhoitoa että virkistystä. Vuosittain jahtiin osallistuu yli 100 000 metsästäjää. Hirvenliha on ravintoarvoiltaan korkealaatuista, kotimaista ja ekologista lähiruokaa. Viime kaudella saaliiksi saatiin yli viisi miljoonaa kiloa luullista lihaa, joka päätyi kotitalouksien, ravintoloiden ja myös koiranruokateollisuuden käyttöön. Lisäksi metsästys tarjoaa henkistä hyvinvointia: se yhdistää luonnossa liikkumisen, yhteisöllisyyden ja perinteiden jatkamisen.
Hirvenliha sopii erinomaisesti hyvin monenlaisiin kokkauksiin. Erilaiset padat ovat perinteisimmästä päästä, mutta lihaa voi kokeilla vaikkapa pitsassa tai ribseinä.
Hirvijahti käynnistyy porrastetusti
Hirvijahti käynnistyy syyskuun alussa eri puolilla Suomea. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella jahti alkaa heti syyskuun alussa ja jatkuu syyskuun 20. päivään saakka, jolloin alkaa kiimarauhoitus. Muualla maassa hirvieläinten vahtimismetsästys pellolta on sallittua syyskuun alusta, ja varsinainen hirvenmetsästysaika alkaa porrastetusti koko maassa lokakuun alkupuolella. Hirven metsästys päättyy koko maassa tammikuun puolessa välissä.
Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästys käynnistyy niin ikään syyskuun alussa. Myös pienempien sorkkaeläinten metsästys on tärkeä osa kannanhoitoa, ja sen avulla pyritään vähentämään liikennevahinkoja sekä viljelyksille aiheutuvia tuhoja.
Peura- ja kauriskannat ovat erityisesti Lounais-Suomessa runsaita, ja metsästyksellä on merkittävä rooli niiden hallinnassa.