Vir­roil­la jo­kai­nen ää­nes­tä­jä ja eh­do­kas jou­tuu ot­ta­maan kan­taa tän­ne voi­mal­li­ses­ti pyr­ki­viin tuu­li­puis­toi­hin.

Tuu­li­voi­ma on ra­ha­kas­ta bis­nes­tä omis­ta­jil­leen. Vih­re­än säh­kön ky­syn­tä kas­vaa joka puo­lel­la maa­pal­loa, mark­ki­nat ovat laa­je­ne­via ja py­sy­viä. Tans­kan ran­ni­kot ovat täyn­nä me­ri­tuu­li­voi­ma­loi­ta, Sak­sas­sa voi­ma­loi­ta si­joi­te­taan moot­to­ri­tei­den var­sil­le, jol­loin luon­toa sääs­tyy.

Suo­mes­sa olem­me nyt ti­lan­tees­sa mis­sä ul­ko­maa­lais­ten omis­ta­mat, rik­kaat, mo­ni­kan­sal­li­set yh­ti­öt suu­rel­la jou­kol­la ovat tul­leet kul­ta­ryn­täyk­sen ta­voin laa­jaan ja har­vaan asut­tuun maa­ham­me ja­kaak­seen par­haat tuu­li­voi­man tuo­tan­to­a­lu­eet.

Jo tuu­li­voi­ma­yh­ti­öi­den suu­ri jouk­ko, ja joka yh­ti­öl­lä usei­ta tuu­li­puis­to­ha­ke­muk­sia, ker­too suu­ren apa­jan ole­van ky­sees­sä. V. 2023 koko Suo­men kaik­kien tuu­li­puis­to­jen säh­kö­tuo­tan­to oli yh­teen­sä 14470 gi­ga­wat­ti­tun­tia ja ra­has­sa suu­ruus­luok­ka oli sa­to­ja mil­joo­nia eu­ro­ja.

Tuu­li­voi­ma­la-Suo­mi al­kaa Tam­pe­reen poh­jois­puo­lel­ta, ker­too ne­tin tuu­li­voi­ma­kart­ta. Mik­si suur­ten kau­pun­kien ym­pä­ris­tös­sä tuu­li­puis­to­ja ei ole, vaik­ka ti­laa oli­si?

Ih­mi­set ei­vät pidä niis­tä, ko­ke­vat ne epä­miel­lyt­tä­vik­si. Va­paa-ajal­la ih­mi­set ha­keu­tu­vat mie­luum­min ai­toon luon­toon mis­sä ei ole tuu­li­voi­ma­loi­ta. Eh­kä myös vas­tus­ta­jien suu­rem­pi mää­rä suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ei hou­kut­te­le tuu­li­voi­ma­yh­ti­öi­tä ha­keu­tu­maan lä­hel­le suu­ria asu­tus­kes­kuk­sia.

Vir­tain mai­se­miin ul­ko­maa­lais­ten toi­mes­ta suun­ni­tel­laan suur­ta tuu­li­voi­man kes­kit­ty­mää, noin puo­let Pir­kan­maal­le ai­o­tus­ta 150 voi­ma­las­ta. Vas­taa­vaa ei ete­läm­pää löy­dy. Näin­kö mei­tä vie­dään?

Isot ra­hat me­ni­si­vät muu­al­le ja me pai­kal­li­set asuk­kaat sai­sim­me kaik­ki tuu­li­voi­mas­ta joh­tu­vat hai­tat ja on­gel­mat.

Kol­me tuu­li­puis­toa, Myy­rän­kan­gas, Tuu­ra­mä­ki ja Ver­mas­sa­lo, pii­rit­täi­si­vät Kur­jen­ky­län. Tuu­li­voi­ma­loi­den käyt­töi­kä oli­si 35 vuot­ta. Sinä ai­ka­na ky­läs­sä eh­ti­si ta­pah­tua ih­mi­se­lä­män koko kir­jo.

Jo­kai­se­na het­ke­nä oli­si muis­tu­tus voi­ma­loi­den läs­nä­o­los­ta, päi­väl­lä ky­lää var­ti­oi­si 70 usei­ta sa­to­ja met­re­jä kor­kei­ta tuu­li­myl­ly­jä ja yöl­lä pi­mey­des­sä lois­tai­si­vat nii­den pu­nai­set len­to­es­te­va­lot. Tot­tui­si­ko ti­lan­tee­seen, vai ei? Myy­dä­pä niis­sä olo­suh­teis­sa ky­läl­tä asuin­ta­lo!

Ver­mas­sa­lon tuu­li­puis­ton mai­se­ma­hait­ta ulot­tui­si Ran­ta­kun­nal­le, Äi­jän­ne­val­le ja Sei­nä­jär­vel­le. Sen mai­se­ma­hait­ta-alue ulot­tui­si vah­va­na jopa Tois­ve­den itä­ran­noil­le saak­ka, sekä osit­tain myös höy­ry­lai­va Tar­jan­teen rei­til­le Vi­su­ve­del­tä Vas­ki­ve­del­le, Här­kös­se­läl­le ja Vir­tain lai­va­ran­taan.

Tuu­li­puis­to­jen tul­tua, mi­hin hin­taan sai­si Vir­roil­la oma­ko­ti­ta­lon tai ke­sä­mö­kin myy­tyä, jos ol­len­kaan? Suu­ret, pak­ko­lu­nas­te­tut siir­to­lin­jat me­ni­si­vät lä­hel­lä ta­lo­ja tai asu­tus­ta. Mikä oli­si nii­den vai­ku­tus ih­mi­siin? Luon­to­ka­to li­sään­tyi­si, lin­nut ja ni­säk­käät kaik­ko­ai­si­vat voi­ma­loi­den lä­hi­a­lu­eil­ta pois. Mi­ten tuu­li­voi­ma vai­kut­tai­si paik­ka­kun­nan ima­goon?

En­tä ke­säi­nen Vir­rat tu­han­si­ne ja tu­han­si­ne ke­sä­vir­to­lai­si­neen, jot­ka ovat tul­leet naut­ti­maan Vir­tain jär­vis­tä, ran­nois­ta, met­sis­tä ja ava­ris­ta mai­se­mis­ta. He työl­lis­tä­vät ja tuo­vat tän­ne ra­haa. Mi­ten tuu­li­voi­ma vai­kut­tai­si hei­dän mie­li­pi­tei­siin­sä ja käyt­täy­ty­mi­seen­sä? Oli­si­ko Vir­rat enää en­ti­sen­sä?

Vir­roil­la tuo­tet­tu tuu­li­säh­kö ei tu­li­si vir­to­lais­ten ih­mis­ten, lai­tos­ten, teh­tai­den ja maa­ti­lo­jen käyt­töön. Meil­lä on naa­pu­ri­kun­tien kans­sa yh­tei­nen, ajan ta­sal­la ole­va, hyvä säh­kö­lai­tos, jol­la on omat ve­si­voi­ma­lan­sa, säh­kö­verk­kon­sa ja so­pi­mus­kump­pa­nin­sa ja jol­ta saam­me säh­kön ja alan pal­ve­lut. Se myös py­sy­väs­ti työl­lis­tää tääl­lä kym­me­niä ih­mi­siä ja tu­lout­taa voit­ton­sa osa­kas­kun­nil­leen. Tuu­li­puis­tot ei­vät te­ki­si näin.

Min­ne Vir­roil­la tuo­tet­tu tuu­li­säh­kö lo­pul­ta pää­tyi­si? Sin­ne, mis­sä sii­tä saa eni­ten ra­haa tai mitä etu­kä­teen on pää­tet­ty ra­ha­po­tin saa­jien, siis omis­ta­ja­ta­hon, ra­hoit­ta­jien, lai­te­val­mis­ta­jien ja mui­den si­dos­ryh­mien kans­sa. Suo­mes­sa tuo­te­tun tuu­li­säh­kö­ra­han me­no­jäl­kiä nä­kyy jopa Aa­si­an suun­nal­la.

Yl­tä­kyl­läi­sen pi­to­pöy­dän mu­rut jäi­si­vät mei­dän osak­sem­me. Nii­tä oli­si­vat tuu­li­voi­ma­lois­ta kau­pun­gil­le mak­set­ta­va omai­suus­ve­ro 0,31 pro­sent­tia voi­ma­loi­den ar­vos­ta vuo­des­sa. Kuo­le­tuk­set ja inf­laa­tio tie­ten­kin pie­nen­täi­si­vät re­aa­li­tu­los­ta no­pe­as­ti.

Ve­ro­ja al­kai­si kau­pun­gil­le tul­la, jos tuu­li­voi­ma to­teu­tui­si, eh­kä­pä 2029 vaa­lien jäl­keen. Niis­tä ra­hois­ta val­tio vei­si ison osan tu­le­van val­ti­o­no­suus­jär­jes­tel­män ta­sau­suu­dis­tuk­sen seu­rauk­se­na, syy­nä val­ti­on lo­pu­ton ra­ha­pu­la.

Ei ole min­kään­lais­ta poik­keus­ti­lan­net­ta Vir­roil­la ei­kä Suo­mes­sa, ei säh­kön ei­kä min­kään muun­kaan asi­an vuok­si mikä pa­kot­tai­si mei­dät mu­kaan täl­lai­seen toi­min­taan. Tu­le­vai­suus ei tun­nu hy­väl­tä. Vä­ki­sin otet­tai­siin pois elä­män var­muut­ta, pe­rus­tur­vaa. Ol­tai­siin­ko enää oi­keus­val­ti­os­sa?

Tii­vis­tä­en: kaik­kien Vir­roil­le suun­ni­tel­tu­jen tuu­li­puis­to­yh­ti­öi­den omis­ta­ja­ta­hot ovat ul­ko­mai­sia, ta­voit­tee­na saa­da pal­jon ra­haa. Me vir­to­lai­set kär­si­sim­me kaik­ki rat­kai­sun hai­tat ja va­hin­got.

On­ko kau­pun­gis­tam­me tu­los­sa ul­ko­maa­lais­ten suu­ryh­ti­öi­den siir­to­maa-alue?

Vaa­leis­sa va­li­tut val­tuu­te­tut te­ke­vät Vir­tain his­to­ri­an tär­keim­piin kuu­lu­van rat­kai­sun.

Tu­tus­tu­kaa ne­tis­sä Les­ti­jär­ven kun­taan ja tuu­li­puis­toon. Nii­tä lu­kies­sa moni asi­an au­ke­nee.

Esa Hie­ta­la

Vir­rat