Vii­me vii­kol­la mei­tä jäl­leen hou­ku­tel­tiin al­le­kir­joit­ta­maan maan­vuok­ra­so­pi­mus Myy­rän­kan­kaan tuu­li­voi­ma-alu­eel­la. Haas­tat­te­lin kon­sult­tia, ja sen seu­rauk­se­na vih­reä ak­ti­vis­ti si­säl­lä­ni jäl­leen he­rä­si.

Myy­rän­kan­kaan met­sä­poh­ja on pää­a­si­as­sa pe­rus­kal­li­o­ta.

Kal­li­o­pe­rän rä­jäyt­tä­mi­nen voi ai­heut­taa poh­ja­ve­siin vir­taus­reit­tien muut­tu­mis­ta, muut­taa poh­ja­ve­den suun­taa, tyh­jen­tää lä­hel­lä ole­via po­ra­kai­vo­ja, ai­heut­taa ve­den sa­men­tu­mis­ta, ke­mi­al­li­sia muu­tok­sia ja myös pi­laan­tu­mis­ris­kin.

Va­lu­ma­ve­sien va­lun­nan mää­rän li­sään­tyy, kun met­sää rai­va­taan, kal­li­on pääl­tä kuo­ri­taan maa­ker­rok­set tei­den ja ra­ken­nel­mien tiel­tä. Puus­to ja maa­pe­rä ei­vät enää haih­du­ta ja imey­tä vet­tä sa­moin kuin en­nen.

Tiet ja uu­det oji­tuk­set muut­ta­vat alu­een luon­nol­lis­ta ve­si­ta­set­ta ja voi­vat kui­vat­taa vie­rei­siä met­sä­a­lu­ei­ta ja soi­ta.

Jos no­pe­as­ti vir­taa­vat va­lu­ma­ve­det hoi­de­taan huo­li­mat­to­mas­ti, kiin­to­ai­nes pää­tyy suo­raan ala­puo­li­siin pu­roi­hin, jo­kiin ja jär­viin, mikä puo­les­taan ai­heut­taa ve­sis­tö­jen liet­ty­mis­tä ja re­he­vöi­ty­mis­tä.

Met­sä on Suo­men vih­reä kul­ta. Tur­ve on Suo­men uu­siu­tu­va öl­jy. Puh­das vesi on vii­saan vii­ni.

Numerot kertovat paljon

Täs­sä nu­me­roi­ta päät­tä­vien hah­mo­jen mie­tit­tä­väk­si ja kor­jat­ta­vak­si:

Maan­vuok­ris­ta vas­taa­va on taho Myy­rän­kan­kaan Tuu­li­voi­ma Oy.

Maan­vuok­ra­so­pi­muk­set kiin­ni­te­tään va­kuuk­si­na. Kiin­ni­tyk­set oli­si­vat voi­mas­sa 50 vuot­ta.

Koko tuu­li­voi­ma-alue on kool­taan 4 250 heh­taa­ria, jol­loin pel­kän maa­poh­jan va­kuu­sar­vo oli­si 12 750 000,00 eu­roa, kun maa­poh­jan ar­vo­na käy­te­tään 3 000 eu­roa heh­taa­ril­ta.

Jos yh­den tuu­li­voi­ma­lan in­ves­toin­ti oli­si mil­joo­na eu­roa, tu­li­si 26 voi­ma­lan in­ves­toin­nin hin­nak­si 26 000 000,00 eu­roa. Va­kuus­va­jet­ta jäi­si 13 250 000 eu­roa.

Vir­tain osal­ta kiin­teis­tö­ve­ro­tuo­tok­si on ar­vel­tu 30 000 eu­roa vuo­des­sa voi­ma­laa koh­den, seit­se­män myl­lyn tuot­to oli­si 210 000 eu­roa vuo­des­sa. Jul­ki­suu­des­sa on myös ol­lut tie­toa, et­tä tuu­li­voi­ma­lois­ta saa­ta­va kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to vä­hen­täi­si kun­tien val­ti­o­na­pua. Sil­loin­han tuot­to oli­si pyö­reä nol­la!

Voi­ma­loi­den mak­si­mi käyt­töi­kä on noin 35 vuot­ta, jol­loin kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to oli­si yh­teen­sä 7 350 000 eu­roa, siis jos val­ti­o­na­pua ei vä­hen­net­täi­si sa­mas­sa suh­tees­sa.

Jos voi­ma­loi­den pur­ku­työt nii­den käyt­töi­än pää­tyt­tyä ovat 800 000 eu­roa kap­pa­leel­ta, ne toi­si­vat Vir­roil­le seit­se­män myl­lyn mää­räl­lä 5,6 mil­joo­nan eu­ron tap­pi­on. Vas­tuu pur­ka­mi­ses­ta va­luu maa­no­mis­ta­jil­le ja kau­pun­gil­le.

Li­säk­si alu­een hii­li­nie­lu tu­ho­taan, kun puus­toa kaa­de­taan noin 900 run­koa heh­taa­ril­ta, eli 3,825 mil­joo­naa run­koa.

Mar­ja Lar­jo

Läh­teet: Wi­ki­pe­dia ja oma äly