Vaik­ka hurs­kas seit­se­mäs­ti kaa­tui­si, hän nou­see jäl­leen, mut­ta ju­ma­la­ton sor­tuu on­net­to­muu­teen­sa. Sa­nan­las­kut 24:16 (UK)

Asu­es­sa­ni Es­pan­jas­sa mi­nul­la oli au­to, jos­sa oli sen os­ta­es­sa­ni lä­hes 20 lom­moa – ihan pie­nim­piä naar­mu­ja edes lu­ke­mat­ta. Ajat­te­lin, et­tä sii­nä oli­si tar­peek­si. Mut­ta vie­lä mitä! Pa­ras täl­li vaa­ni edes­sä­päin, ja se meni täy­sin omaan piik­kii­ni.

Suo­mes­sa ei sel­lai­sel­la au­tol­la juu­ri keh­tai­si ajel­la, mut­ta Es­pan­jas­sa se su­lau­tui on­gel­mit­ta ka­tu­ku­vaan. Siel­lä kun au­to on ym­mär­ret­ty kul­ku­pe­lik­si ei­kä näyt­te­ly­e­si­neek­si.

Ih­mi­se­lä­mää vaa­ni­vat myös ra­jut lii­ken­ne­sään­nöt. Kol­huit­ta ei ole tois­tai­sek­si yk­si­kään sel­viy­ty­nyt. Jot­kut ovat kes­kit­ty­neet niin täy­sil­lä vir­heet­tö­män ul­ko­kuo­ren­sa vaa­li­mi­seen, et­tä it­se elä­män­mat­ka uh­kaa tys­sä­tä tyys­tin. Ja mitä kiil­lok­kaam­paa elä­mää on yrit­tä­nyt esit­tää, sitä ikä­väm­mäl­tä jon­kun mut­kan ta­ka­na vaa­ni­va kol­hu näyt­tää.

On­nek­si Jee­sus tuli mei­tä lom­moi­sia var­ten. Jos olem­me suis­tu­neet no­loon ase­maan maa­il­man sil­mis­sä, Jee­suk­sen tie­pal­ve­lu odot­taa ru­kouk­sen pääs­sä. Hoi­ta­es­saan kol­hiin­tu­nut­ta miel­täm­me Hän ei las­ke syn­tiem­me suu­ruut­ta ei­kä nii­den lu­ku­mää­rää. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa nii­tä on enem­män kuin it­se luu­lem­me. Mut­ta ei hä­tää! Jee­sus voi kor­ja­ta kai­ken. Ei pii­lot­ta­mal­la vaan so­vit­ta­mal­la kal­liil­la ris­tin­ve­rel­lään.

”Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. En minä ole tul­lut kut­su­maan hurs­kai­ta, vaan syn­ti­siä, jot­ta he kään­tyi­si­vät.” (Luuk­kaan evan­ke­liu­mi 5:31,32).

Jor­ma Ui­mo­nen

Va­paa­seu­ra­kun­ta