Minä sanon: ”Olisipa minulla siivet, niin lentäisin pois kuin kyyhkynen lepopaikkaan.” (Daavid) Psalmi 55:7 (RK)
***********
Psalmia kirjoittaessaan Daavid oli rauhaton, suorastaan stressaantunut. Viholliset ja muuten vain pahanilkiset ihmiset olivat hänen kimpussaan. Mielessään hän huokaili rukouksia Jumalan puoleen. Pääsisipä karkuun tästä helteestä. Jos vain saisi siivet, niin oitis lentäisin pois.
Samaa olet varmasti toivonut joskus sinäkin. Elämän olosuhteet osaavat toisinaan tuntua jatkuvalta saunassa istumiselta. Vaatteet päällä. Tilanteet vyöryvät niskaan jyrän lailla. Minne voisi paeta?
Lottoiltana saatetaan monessa kodissa haaveilla muuten vain lokoisammasta tulevaisuudesta. Kukin käyttää omaa mielikuvitustaan hahmotellakseen, millaiselta miljonäärin kengissä tuntuisi.
Osuvasti on sanottu, että paras tapa tehdä haaveista totta, on herätä. Niin tylyltä kuin se saattaakin kuulostaa.
Vastoin monien luuloa, uskonelämä ei ole haaveilua. Jos se pyrkii liiaksi sinne suuntaan kallistumaan, niin Herralla riittää herätyskelloja joka lähtöön. Jotkut ovat näyissä, unissa tai sairauskohtauksen yhteydessä kokeneet käyneensä jopa taivaassa. Kyseessä lienee kuitenkin matkan unelmien taivaaseen.
Todellinen Jumalan taivas on vielä paljon upeampi. Siitä Raamattu antaa vihjeen: Niin kuin on kirjoitettu: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat (1.kirje korinttilaisille 2:9).
Jorma Uimonen
Vapaaseurakunta
