Mie­les­sä­ni soi van­ha rei­pas las­ten­lau­lu, jos­sa ky­sel­lään:” Mil­läs minä pää­sen tai­vaa­seen? Pyö­räl­lä­kö vin­has­ti pol­kien? Au­tol­la­ko ajan, vai­ko ra­ke­til­la meen? Mil­läs minä pää­sen tai­vaa­seen?”

Ju­ma­la kut­suu mei­tä jo­kais­ta yh­tey­teen­sä. Kut­su voi tul­la yl­lät­tä­väl­lä het­kel­lä ilou­u­ti­ses­ta rie­mui­tes­sa. On­ko tämä sat­tu­maa, on­nen pot­ku vai on­ko Ju­ma­la ole­mas­sa ja on kai­ken tä­män iha­nuu­den ta­ka­na? Ju­ma­la voi kut­sua pu­hut­te­le­mal­la sil­loin, kun elä­mä kol­hii, työ uu­vut­taa, suru pu­ris­taa rin­taa, jat­ku­va pel­ko on seu­ra­na tai, kun syyl­li­syys ja teh­dyt syn­nit pai­na­vat sel­kää ku­ma­raan.

Mitä ta­pah­tui­si, jos elä­mä nyt päät­tyi­si ja kuo­li­sin? Pää­si­sin­kö tai­vaa­seen vai jou­tui­sin­ko hel­vet­tiin? Olen­ko­han ol­lut riit­tä­vän hyvä ih­mi­nen, no ai­na­kin mel­ko kun­non kan­sa­lai­nen? Tai­vas­paik­kaa ei an­sai­ta te­oil­la, ei hy­vil­lä, ei­kä niil­lä par­hail­la­kaan. Ne on tar­koi­tet­tu lä­him­mäi­siä var­ten.

On­nek­si rak­kaas­sa Raa­ma­tus­sam­me Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­min lu­vus­sa 3 sa­no­taan: ”Juma­la on ra­kas­ta­nut maa­il­maa niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, jot­tei yk­si­kään, joka Hä­neen us­koo jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män.” Jee­sus on ris­til­lä so­vit­ta­nut mei­dän kaik­kien syn­nit, kär­si­nyt tuo­mi­on mei­dän puo­les­tam­me, ylös­nous­sut ja avan­nut tien Ju­ma­lan yh­tey­teen. Ju­ma­lan Pyhä Hen­ki kut­suu, toi­mii ja an­taa us­kon lah­jan, yk­sin ar­mos­ta meil­le, si­nul­le ja mi­nul­le. Ju­ma­la ei lu­paa meil­le help­poa, on­gel­ma­ton­ta elä­mää us­kos­sa. Hän kui­ten­kin it­se kul­kea vie­rel­läm­me koko elä­mäm­me mat­kan, läpi su­run ja on­nen kyy­nel­ten. Hän kan­taa, kun omat voi­mam­me ei­vät rii­tä ja vie pe­ril­le.

Las­ten­lau­lus­sa löy­de­tään mo­nien me­no­pe­lien jäl­keen lo­pul­ta vas­taus pul­maan: ”Syn­ti­ni, kun hyl­kään ja tun­nus­tan, sil­loin minä tai­vaan jo omis­tan. Us­ko­mal­la Her­raan Jee­suk­seen pää­sen minä var­mas­ti tai­vaa­seen!”.

Pau­la We­nell

ta­lous­sih­tee­ri
Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta