Tulevana sunnuntaina vietetään kaatuneitten muistopäivää.
Kirkkovuoden aihe on tuolloin ”Pyhän Hengen odotus”. Ajankohdan evankeliumitekstissä (Joh. 7:37–39) Jeesus puhuu vedestä sanoin ”jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!” Juhlassa, jossa hän puhui, muisteltiin Israelin kansan vaellusta autiomaassa. Vesi oli tuolloin elintärkeää, kuten se on edelleenkin.
Muistomerkki Virtain Ohtolassa kertoo koskettavalla tavalla juuri veden tärkeydestä. Muistomerkin teksti ”veljet vesitilkka tuokaa” on säe Yrjö Jylhän Kaivo-runosta. Haavoittuneen viimeinen toive oli saada tilkka vettä. Virtolainen sotamies lähti sitä hänelle noutamaan läheiseltä kaivolta. Veden noutaja kuoli vihollisen harhaluodista tuolla matkalla. Hän on yksi heistä, joita kaatuneiden muistopäivänä muistetaan, kiitetään ja kunnioitetaan. Hänet on siunattu kotikylänsä Killinkosken hautausmaalle.
Täällä isänmaassa aikamme on rajallinen, kaikki me täältä ennemmin tai myöhemmin lähdemme. Niin kauan kuin olemme täällä, tarvitsemme vettä jokapäiväiseen elämäämme. Tuo haavoittunutkin olisi sitä tarvinnut. Tarvitsemme myös elämän vettä, jota saamme Jeesukselta. Jeesuksen antama elämän vesi tyydyttää ihmisen hengellisen janon ja nälän. Siksi hän sanookin ”jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon”. Tämä kutsu on tarkoitettu jokaiselle.
Jeesus lupasi omilleen Puolustajan, Pyhän Hengen, ennen taivaaseen astumistaan. Hänen lupaamansa Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Jeesuksen ja seurakunnan välille. Pyhää Henkeä emme voi nähdä, mutta hänen toimintansa voimme kokea ja tuntea. Kolmiyhteisen Jumalan Henki, Pyhä Henki synnyttää uskon, antaa voimaa ja vahvistusta, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta.
Kaikki nämä ovat meille elintärkeitä niin vesi kuin elämän vesi ja Pyhä Henki.
Marja Tuomi
Vs. kappalainen
Tarjanteen ev.lut. seurakunta
