1 2 3 4 »
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Lämärikisa yksi iltatorin vetonauloista

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Iltatorin suositussa lämärikisassa moni kävi kokeilemassa miten kiekko liikkuu. Vuorossa Joel Uusi-Ristaniemi.

Kuvat Riikka Tallila

Ke­sän vii­mei­nen il­ta­to­ri jär­jes­tet­tiin per­jan­tai­na 31. hei­nä­kuu­ta. Kun­non ve­si­sa­de saa­tiin pari tun­tia en­nen ta­pah­tu­maa, ja vie­lä tun­tia ai­em­min näyt­ti il­ma tum­man myrs­kyi­säl­tä. Juu­ri en­nen kel­lo 16, avau­tui pil­vien lo­mas­ta au­rin­koi­nen tai­vas ja kol­mi­tun­ti­nen oh­jel­ma saa­tiin vie­tyä läpi il­man ve­si­pi­sa­raa­kaan.
Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Tekemisestä pitää nauttia täysillä

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Helena Leveelahtea muistettiin iltatorilla Kalevan kisoissa voitetun kiekon suomenmestaruuden ansiosta. Helenaa haastattelemassa Keijo Leppänen ja onnittelemassa myös torijärjestelyissä mukana ollut Pekka Tamminen. Leveelahden kanssa lavalla oli myös hänen jakutianlaika Lena.

Riikka Tallila

Vir­to­lais­kie­kon­heit­tä­jä He­le­na Le­vee­lah­tea muis­tet­tiin il­ta­to­ril­la Ka­le­van ki­sois­sa voi­te­tun kie­kon suo­men­mes­ta­ruu­den an­si­os­ta.
Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Oras Tynkkynen pyöräili kohtaamaan ihmisiä

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kati Nurmi ja Tapio Virtanen poikkesivat torstaina pyörällä Pirkanmaan kuntia kiertävän kansanedustaja Oras Tynkkysen juttusilla Virroilla. Virtanen pohti keskustelun aikana esimerkiksi sitä, mistä seuraavaksi leikataan? Nurmea puolestaan kiinnosti loppuuko kettutarhaus?

Kuvat Riikka Tallila

– Nyt ol­laan voi­ton jo puo­lel­la, vas­ta­si Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen, joka pyö­räi­li ei­len tors­tai­na Kih­ni­öl­tä Vir­roil­le.

Ollinkivi tyhjäksi elokuun loppuun mennessä

Asun­to Oy Ol­lin­ki­vi Vir­rat on ase­tet­tu kon­kurs­siin 21. hei­nä­kuu­ta. Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keus on mää­rän­nyt Ol­lin­ki­ven pe­sän­hoi­ta­jak­si asi­a­na­ja­ja, va­ra­tuo­ma­ri Is­mo Sil­lan­pään.
– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

Kuulokoje turvaa hyvää vanhuutta

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

– Kuuloaisti reagoi, vaikka ihminen nukkuisi, ja se herättää, jos kuuluu outo ääni, kertoi korvalääkäri Elina Rytsölä.

Tuija Veija

– Mi­nua hier­tää se, et­tä ikäih­mis­ten kuu­lon heik­ke­ne­mis­tä ei seu­lo­ta ei­kä hoi­de­ta. Yli 75-vuo­ti­ais­ta noin 70 pro­sent­tia on huo­no­kuu­loi­sia. Kuu­lo al­kaa hei­ke­tä lä­hes jo­kai­sel­la vii­den­kym­me­nen ikä­vuo­den jäl­keen. Esi­mer­kik­si hoi­va­ko­deis­sa oli­si syy­tä kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta kuu­lo­a­si­oi­hin, pai­not­taa kor­va­lää­kä­ri Eli­na Ryt­sö­lä.

Työsuo­je­luil­moitus tekeillä

Tois­sa vii­kol­la Vir­roil­la ja Ruo­ve­del­lä vie­rail­lut Suo­men Lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per ry so­pi­mu­sa­si­an­tun­ti­ja Nii­na Lai­ti­nen ker­too, et­tä vie­rai­lul­la tul­lei­siin asi­oi­hin liit­ty­en, on ju­ris­ti par­hail­laan käy­mäs­sä läpi Pih­la­ja­lin­na Ter­vey­del­tä tul­lut­ta vas­taus­ta.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

Laakeririkko pysäytti Tarjanne-laivan

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

S/S Tarjanne pääsee jälleen reitille, kun laakeririkko saatiin korjattua.

Tuija Veija

– Tar­jan­ne-lai­van höy­ry­tes­sä Tam­pe­reel­ta koh­ti Vir­tai­ta per­jan­tai­na hie­man Mu­ro­leen ka­na­van jäl­keen lai­van al­ku­pe­räi­ses­tä 118 vuot­ta van­has­ta höy­ry­ko­nees­ta rik­kou­tui laa­ke­ri, ker­too kap­tee­ni Jari Nie­mi Ho­pe­a­lin­jat Oy:stä.
Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika pyrkii saamaan myös vähän liikkuvat liikkeelle

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Marika Kalliolle soutu on rakkain harrastus, talvella hän hiihtää mielellään. Rantapuiston leikkipaikalla hän kokeili, miten kiipeily sujuu.

Tuija Veija

Lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio on työs­ken­nel­lyt Vir­tain hy­vin­voin­ti­toi­mes­sa jo rei­lun pa­rin vuo­den ajan, mut­ta nyt hä­net on va­lit­tu va­ki­nai­ses­ti toi­meen.
Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Mikä sai poikkeamaan Perinnekylään?

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Vesa ja Ulla Koivisto, Margit Kukkonen ja Marlene Liljedahl.

Kuvat Riikka Tallila

Pe­rin­ne­ky­läs­sä oli per­jan­tain lou­na­sai­kaan vä­keä liik­keel­lä, paik­ka sel­väs­ti hou­kut­te­lee poik­ke­a­maan.
– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

15 vuotta ammatti­jää­kiek­koi­lijana vaati työtä ja uhrauksia

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

– Jo lapsuudessa särähti korvaan puhe, ettei pienestä asuinpaikasta voisi yltää ammattijääkiekkoilijaksi. Se oli minulle vain sytyke, muistelee keväällä Vaasan Sportissa 15-vuotisen jääkiekkouransa päättänyt Valtteri Hietanen.

Miika Kangasaho

– Olin val­mis­tau­tu­nut päät­tä­mään jää­kiek­kou­ra­ni jo Ja­pa­nis­sa Nik­ko Ice­Buck­sin jouk­ku­ees­sa pe­la­tun kau­den jäl­keen, mut­ta vii­si vuot­ta sit­ten ke­vääl­lä sil­loi­nen Vaa­san Spor­tin tut­tu val­men­ta­ja Ris­to Duf­va ot­ti yh­teyt­tä ja tar­jo­si 9-pa­kin roo­lia lii­gas­sa, muis­te­lee vir­to­lais­läh­töi­nen Valt­te­ri Hie­ta­nen.
Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

40 autokuntaa kiersi veteraa­ni­au­to­rastit

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Ari Dahlberg haastatteli torilla lähtökuopissa ollutta autokuntaa. Vieressä lippu kädessään lähettäjänä toiminut Jukka Ihalainen.

Kuvat Juha Kallio

Vir­tain tori täyt­tyi lau­an­tai­aa­mu­na nos­tal­gi­sis­ta au­tois­ta, kun 13. Ve­te­raa­ni­au­to­jen Vir­rat -ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­neet start­ta­si­vat ras­ti­rei­til­le. Osal­lis­tu­jia oli kaik­ki­aan 40, kau­kai­sim­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.
Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Perinnepäivän kohokohtana tervahaudan sytytys

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Lions klubin tervahauta on vaatinut satoja talkootunteja. Keväisissä klapitalkoissa pilkottiin 20 mottia mäntyä.

Pekka Vähämäki

Ter­van­polt­to­pe­rin­ne saa jat­koa Vir­roil­la, kun Pe­rin­ne­ky­län ter­va­hau­ta sy­ty­te­tään 1. elo­kuu­ta il­ta­päi­väl­lä Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta.
Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Ke­sä­leh­ti

Veteraaniautoja Virtain raitilla

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman järjestelyistä vastaavat tänäkin vuonna Pauli Kotalampi (edessä), Mika Niemenmaa, Janne Kaltti, Sami Pusu, Juha Kallio ja Jari Isokivijärvi. Tapahtuma kokoaa kymmeniä vanhoja menopelejä torille 18. heinäkuuta.

Tuija Veija

Van­hois­sa au­tois­sa ja muis­sa­kin ajo­pe­leis­sä on vie­hä­tys­tä, sen huo­maa huu­lil­le hii­pi­väs­tä hy­mys­tä, kun van­ha au­to tu­lee maan­tiel­lä vas­taan tai sel­lai­sen nä­kee ky­län­rai­til­la kö­röt­te­le­vän.
Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Yli 40 vuotta sitten

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Noin 60 ikäih­mis­tä Ai­na­las­ta ja Kei­tu­rin­puis­tos­ta osal­lis­tui man­sik­ka­ret­kel­le Kul­ta­vir­tain va­paa-ai­ka­kes­kuk­seen. Ky­sees­sä oli Vir­tain tak­si­au­toi­li­joi­den kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tä­mä ret­ki.
Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Kivannäköisessä Korossa maasto hivelee silmää

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin  rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Korossa juhlitaan sunnuntaina 19. heinäkuuta kyläyhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Muisto vuodelta 2008, jolloin rantaan rakentuivat nykyinen venelaituri ja nuotiomaja. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset kyläyhdistyksen kesäjuhlat.

Koron kyläyhdistyksen arkisto

Ma­rit­ta Mar­tik­ka­las­ta tuli heti Ko­ron ky­läyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, kun hän meni ke­vääl­lä mu­kaan ky­läyh­dis­tyk­sen ko­kouk­seen.
1 2 3 4 »