Tuija Veija
Finncont osti tammikuussa kuopiolaisen Fuelk Oy:n ja on kevään aikana siirtänyt tuotannollisen toiminnan kokonaan Virroille.
Ahjolassa sijaitsevassa hallissa valmistetaan gps-antureilla varustettuja polttoainesäiliöitä. Alan toimijoiden keskuudessa tunnetun brändin nimeä ei lähdetty muuttamaan.
– Tuote ja palvelu ovat syntyneet metsäkoneyrittäjien tarpeesta. Yrittäjällä voi olla useita metsäkoneita eri työmailla. Polttoainehuolto on heille usein haaste, sitä pitää kuljettaa kymmenien, joskus jopa satojen kilometrien päästä työmaille, Finncont Groupin toimitusjohtaja Jyri Partanen selvittää.
Uudessa konseptissa asiakas saa pelkän säiliön sijaan kokonaispalvelun, joka perustuu vahvasti digitaalisuuteen. Asiakkaan kännykässä on applikaatio, jonka karttasovelluksessa hän näkee palveluun kuuluvat säiliönsä. Asiakas tilaa polttoaineen sovelluksen kautta ja se toimitetaan muutaman päivän ajalla suoraan säiliölle.
– Yrittäjän ei siis tarvitse erikseen lähteä hakemaan polttoainetta.
Töitä tarjolla hitsaustaitoisille
Polttoainehuollon palveluun kuuluvat oleellisina osina metsäkoneen mukana metsässä kulkeva pankkosäiliö sekä metalliset ja muoviset varasto- ja kuljetussäiliöt. Kaikki tuotteet ovat testattuja ja viranomaishyväksyttyjä.
Partanen kertoo, että polttoainekonsepti antaa mallia hyödyntää digitaalisuutta myös esimerkiksi ympäristöratkaisujen tai IBC-pakkausten kehityksessä.
– Tällaiset uudet jutut tuovat säpinää ja uskoa yrityksen muihinkin toimintoihin. Polttoaineliiketoiminta on jo noin 15 prosenttia koko Finncont-konsernin liikevaihdosta. Tässä näemme kasvupotentiaalia tulevaisuudessa myös kansainvälisesti. Vientimarkkinoilla tällaista konseptia ei ennestään ole.
Uuden toiminnan myötä myös uusia työpaikkoja on syntynyt. Tällä hetkellä Ahjolan hallissa työskentelee kolme henkilöä, mutta lisää väkeä on tarkoitus rekrytoida lähiaikoina, koska myös IBC-pakkausten valmistusmäärät ovat kasvussa.
– Myös välillisen työllistämisen vaikutus paikkakunnalle on merkittävä.
Hiilineutraalius tavoitteena 2030
Virtain suurin yksityinen työnantaja, noin 150 henkilöä työllistävä Finncont-konserni on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030.
– Tavoite on tuotannolliselle yritykselle kova, mutta mahdollinen, uskoo Finncont Groupin varatoimitusjohtaja Hannu Ranta-Lassila.
Hänelle vastuullisuus ja hiilineutraalius ovat sydämen asioita, joihin hän on paneutunut suurella intohimolla.
Finncontilla on laskettu sen toimintojen hiilijalanjälki vuosista 2020 ja 2023.
– Vaikka meillä yhtiönä on ollut merkittävääkin kasvua, on hiilijalanjälkemme pienentynyt 30 prosenttia, Ranta-Lassila iloitsee.
Yhtiö on vahva kiertotaloustoimija, jonka toimintaa ohjaa ympäristölupa.
– Asiakkaillammekin on jo vaatimuksena vihreys ja vastuullisuus, ympäristöarvojen painoarvo toimittajavalinnoissa korostuu vuosi vuodelta. Esimerkiksi isojen työkoneiden valmistajien on pystyttävä tulevaisuudessa näyttämään kunkin osan hiilijalanjälki, selvittää toimitusjohtaja Partanen.
Energia tehokkuutta ja kierrätystä
Finncontilla käytetään useita kymmeniä tonneja kierrätysmateriaalia. Lisäksi rotaatiovaluun sopivia uusia ratkaisuja, joko kuluttajilta kerättyä muovia tai teollisuuden sivuvirtoja, etsitään koko ajan.
– Pyrimme koko ajan selvittämään, miten voisimme entisestään vähentää energiankulutusta valmistettua tuotetta kohti. Tehtaalla on jo viisi vuotta käytetty kokonaan vihreää sähköä, siltä osin hiilijalanjälki on jo nyt nolla, Ranta-Lassila kertoo.
Koneinvestoinneissa yhdeksi näkökulmaksi on noussut energiatehokkuus. Tavoitteena on myös vähentää jätteen ja hävikin määrää. Kaikki mahdollinen kierrätetään.
Henkilöstö on lähtenyt hienosti mukaan hiilijalanjäljen pienentämisessä.
– Ympäristöasiat koetaan tärkeinä, nuoret ovat erityisen kiinnostuneita. Monelle vihreys ja kiertotalous on syy hakeutua meille töihin. He myös ideoivat ja pyrkivät vaikuttamaan. Monia toimenpiteitä on otettu käyttöönkin.
Biokaasussa on tulevaisuus
Tulevaisuuden haasteeksi Partanen ja Ranta-Lassila nostavat hiilijalanjäljen edelleen pienentämisen nykyisessä yleisessä taloustilanteessa.
– Biokaasun saatavuus kustannustehokkaasti ja logistisesti tehokkaasti, siinä on vielä haastetta. Jospa tässä vieressä olisi iso maatila, jossa tuotettaisiin biokaasua ja se johdettaisiin putkella tänne meille, missä se syötettäisiin valukoneiden polttoaineeksi, Ranta-Lassila visioi.
– Sellaista ei tällä hetkellä ole, joten kaasu pitäisi tuoda kauempaa paineistettuna ja saatavuuden pitäisi olla jatkuvaa ja luotettavaa. Mahdollisuuksia on jo vähän tutkittukin. Uskon, että tulevaisuudessa se on hyvinkin mahdollista.
