Piia Hir­vi­nie­mi

Vir­tain Pa­ta­lan­ma­jal­la syn­ty­nyt Alek­san­te­ri Koro (1900–1991) eli vai­he­rik­kaan elä­män ai­ka­na, jol­loin Suo­men it­se­näi­syyt­tä ra­ken­net­tiin ja ko­e­tel­tiin.

Alek­san­te­ri Ko­ron lap­set ovat koon­neet isäs­tään kir­jan, joka on lä­pi­leik­kaus hä­nen elä­män­sä eri vai­hei­siin. Teks­tit ovat näyt­tei­tä Ko­ron kir­jal­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta. Ku­via puo­les­taan on ke­rät­ty useis­ta al­bu­meis­ta.

– Kir­ja löy­tyy Vir­tain ko­ti­seu­tu­ar­kis­tos­ta sekä Vir­tain kir­jas­ton pai­kal­lis­ko­ko­el­mas­ta. Sitä on myös le­vi­tet­ty su­ku­lai­sil­le, ker­too Ko­ron ty­tär Kirs­ti Pe­rä­huh­ta.

Hän ar­ve­lee te­ok­sen kiin­nos­ta­van eri­tyi­ses­ti his­to­ri­an ys­tä­viä.

Kir­jas­sa ker­ro­taan muun mu­as­sa Alek­san­te­rin lap­suu­sa­jas­ta, opin­nois­ta, työ­e­lä­mäs­tä sekä per­hees­tä. Kir­jaan on koot­tu myös leh­ti­ar­tik­ke­lei­ta, joi­ta Alek­san­te­ri Koro kir­joit­ti enim­mäk­seen ni­mi­mer­kil­lä.

– Isän vir­keys py­syi pit­kään. Myös vii­mei­si­nä ai­koi­na hän ot­ti kan­taa ja kir­joit­ti mie­li­pi­tei­tä sa­no­ma­leh­tiin, Pe­rä­huh­ta to­te­aa.

Alek­san­te­ri Koro toi­mi Ylä-Här­kö­sen ti­lan isän­tä­nä vuo­des­ta 1945 vuo­teen 1968 saak­ka. Kir­jas­sa on ku­vail­tu Ylä-Här­kö­sen ta­lon elä­mää ku­vien kera.

Pe­rä­huh­ta mai­nit­see, et­tä hä­nen isän­sä oli pe­rus­ta­mas­sa Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Osa­keyh­ti­ö­tä, ja toi­mi ai­koi­naan muun mu­as­sa ni­mis­mie­he­nä eri paik­ka­kun­nil­la.

Tuleville sukupolville

Kir­jas­sa ker­ro­taan, et­tä Alek­san­te­ri Koro oli eh­dot­ta­nut lap­sil­leen kir­jan te­ke­mis­tä jo eli­nai­ka­naan. Han­ke kui­ten­kin vii­väs­tyi vuo­si­kym­me­niä.

– Al­ku­sy­säys kir­jan te­ke­mi­sel­le saa­tiin, kun vel­jek­set Juk­ka, Heik­ki, Mat­ti ja Ant­ti te­ki­vät reis­sun La­pu­al­le ja Vii­ta­saa­rel­le, jos­sa isäm­me toi­mi ni­mis­mie­he­nä, Pe­rä­huh­ta ker­too.

Hän kiit­te­lee, et­tä kir­ja saa­tiin koot­tua muis­tok­si myös tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

– On tur­val­li­nen olo et­tei kaik­ki hä­viä eet­te­riin. On­nek­si po­jil­ta löy­tyi puh­tia.

– Olen myös iloi­nen, et­tä äi­dis­tä­kin löy­tyi ku­via kir­jaan.