Tuija Veija
Raideliikenteen poikittaisyhteyksistä pidettiin vaikuttajaseminaari eduskunnan Pikkuparlamentissa 18. joulukuuta 2024. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola, joka on myös Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä-radan kehittämistyöryhmän puheenjohtaja.
Paikalla oli asiantuntijoita ja kansanedustajia.
Seminaarissa keskityttiin lähinnä olemassa olevien Vaasasta Ähtärin kautta Jyväskylään sekä Tampereelta Oriveden ja Haapamäen kautta Jyväskylään kulkevien liikennejärjestelmien tarkasteluun.
Markkinoiden avautuessa nähtiin mahdollisuutena tuoda lähijunaliikenteen piiriin kaksi miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän laajentamalla aluetta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliitot toivat esiin kolmeen kohtaan kiteytetyn yhteisen kannanoton ratayhteyksien kehittämisestä keskisessä Suomessa.
Niiden mukaan sähköistyksestä ja uudesta kalustosta on päätettävä viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa ja valtion on turvattava nykyinen henkilöjunaliikenne 2030-luvulla, sillä bussiliikenne ei ole vaihtoehto. Lisäksi mahdollisista rahoitusvastuumuutoksista päätetään vasta seuraavassa kilpailutuksessa vuonna 2040.
PPH-radan tarveselvitys käynnissä
Pori-Parkano-Haapamäki-radan tarveselvitykselle on myönnetty rahoitus eduskunnan nimeämä jakovarakohteena vuonna 2023.
– Väylävirasto käynnisti tarveselvityksen teon elokuussa. Aluksi tehdään konsulttitoimistojen avustamana liikenteellinen selvitys ja ratatekninen selvitys, kertoo Pasi Viitasalo, joka toimii Pori-Parkano-Haapamäki-ratatyöryhmän puheenjohtajana.
Liikenteellisessä selvityksessä kartoitetaan muun muassa haastattelujen avulla radan potentiaalia ja kysyntää eri sidosryhmien näkökulmasta.
– Tässä selvityksessä huomioidaan radan vaikutukset paitsi PPH-radan välittömällä vaikutusalueella myös laajemmin Suomen rataverkolla. Tarkoitus on kartoittaa paitsi elinkeinoelämän tarpeita myös sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmat.
Ratatekninen selvitys puolestaan keskittyy nimensä mukaan varsinaista liikennöintiä koskeviin teemoihin.
– Näiden kahden selvityksen pitäisi valmistua kevään 2025 aikana. Tämän jälkeen Väylävirasto kokoaa selvitysten aineiston yhteen ja laatii niiden pohjalta hankearvion. Sen on määrä valmistua ensi syksynä. Eli tarveselvitys etenee vaiheittain suunnitelman mukaisesti, Viitasalo toteaa.
Haavoittuva rataverkko
Pasi Viitasalo sanoo, että PPH-radan selvitys ei suoranaisesti liity eduskunnassa pidettyyn poikittaisliikennettä koskeneeseen tilaisuuteen.
– Teemallisesti yhtymäkohtia toki löytyy. Suomessa ollaan viimein heräämässä poikittaisten raideyhteyksien tärkeyteen. Rataverkkomme on erittäin haavoittuva ja kankea liikennöidä lähes ainoastaan pohjois-eteläsuuntaisilla radoilla.
Viitasalon mukaan molempien liikennekäytävien kehittämistä ajavat samat toimijat, kuten maakuntaliitot ja muut viranomaistahot.
– Suomessa pitää entistä enemmän keskittyä liikennesuunnittelussa verkostolliseen suunnitteluun, eikä niinkään yksittäisten osuuksien kehittämiseen.
PPH-ratatyöryhmä on tuonut työssään esille ajatusta Suomen kehäradasta eli PPH-radan jatkumista Savonlinnan kautta itärajalle Parikkalaan saakka.
– Sama teema nousi esille myös eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa, Viitasalo mainitsee.
PPH-ratatyöryhmän seuraava kokous pidetään 31. tammikuuta 2025. Virtain edustajana työryhmässä on Reijo Koskela.
