Riik­ka Tal­li­la

– Koi­ra on ai­noa olen­to koko maa­pal­lol­la, joka ra­kas­taa si­nua enem­män kuin it­se­ään, to­te­aa Mir­ja Tom­pe­ri, joka ker­too lu­ke­neen­sa lau­seen jos­ta­kin.

Vir­tain Lie­den­poh­jas­sa asu­va Tom­pe­ri sai ko­kea asi­an oma­koh­tai­ses­ti, kun koi­rat, 12-vuo­ti­as Pab­lo ja 15-vuo­ti­as Bel­la he­rät­ti­vät hä­net aa­mul­la 8. hei­nä­kuu­ta kel­lo vii­den ai­kaan. Nyt Ken­nel­liit­to on an­ta­nut koi­ril­le San­ka­ri­koi­ra- ar­vo­ni­met 17 koi­ran jou­kos­sa Suo­mes­sa.

– To­den­nä­köi­ses­ti ne tuup­pi­vat mi­nua tas­suil­laan. Ha­vah­duin sii­hen, mi­ten koi­rat tui­jot­ti­vat ja tun­sin sär­kyä leu­ka­pe­ris­sä­ni. Nou­sin ylös ja tie­dos­tin, et­tä kaik­ki ei ole kun­nos­sa, sil­lä ok­sen­sin kol­me ker­taa vet­tä, Mir­ja muis­te­lee.

Hän meni he­rät­tä­mään mie­hen­sä, joka nuk­kui toi­ses­sa huo­nees­sa ja ker­toi, et­tä nyt on läh­det­tä­vä Vir­tain ter­veys­kes­kus­ta koh­ti.

– Olin lu­ke­nut jos­tain, et­tä sy­dän­koh­taus eri­tyi­ses­ti nai­sil­la voi tun­tua leu­ka­sär­ky­nä.

Ihan oikea sydänkohtaus

Ter­veys­kes­kuk­sen ovet oli­vat lu­kos­sa, mut­ta oven vie­res­sä oli nu­me­ro, jo­hon soit­taa, ja Mir­ja sai siel­tä neu­von soit­taa hä­tä­nu­me­roon.

Vir­tain am­bu­lans­si oli Tam­pe­reel­la, mut­ta naa­pu­ri­kun­nas­ta Ruo­ve­del­tä lä­he­tet­tiin am­bu­lans­si Vir­roil­le.

15-vuotias Bella tykkää lumesta.

Mirja Tomperi

– Ky­syim­me, et­tä läh­dem­me­kö aja­maan am­bu­lans­sia vas­taan, sa­not­tiin et­tei mis­sään ni­mes­sä, suu­rel­la to­den­nä­köi­syy­des­sä si­nul­la on sy­dän­koh­taus me­nos­sa, ja pai­kal­le lä­he­te­tään Vir­tain pa­lo­kun­nan en­si­vas­te. Olin ai­van toi­min­ta­ky­kyi­nen, pu­huin, mut­ta sii­nä pik­ku­hil­jaa al­koi tul­la sel­kä­sär­kyä ja tun­tua tun­te­muk­sia kä­si­var­res­sa, ker­too Tom­pe­ri.

Am­bu­lans­sia odo­tel­les­sa en­si­vas­teen väki lää­kit­si Mir­jaa heti nit­ro­suih­keel­la.

– Ole­tin, et­tä sy­dän­koh­taus on sel­lai­nen, et­tei saa hap­pea ja sat­tui­si rin­taan. Kun am­bu­lans­si vii­mein saa­pui ja läh­ti pil­lit pääl­lä Tam­pe­reel­le, niin ajat­te­lin, et­tä on­ko ne pil­lit nyt niin tar­peen. En oi­kein ym­mär­tä­nyt, et­tä on hätä.

Vas­ta Tam­pe­reel­la sy­dän­koh­taus is­kos­tui mie­leen kun­nol­la.

– TNT-sy­dä­nent­syy­mi­ar­vo ve­ri­ko­kees­sa oli mel­kein jo 3 000, kun nor­maa­li­ar­vo on 14. Sel­vi­si, et­tä mi­nul­la on 100-pro­sent­ti­nen tu­kos on si­vu­suo­nes­sa. Ihan oi­kea sy­dän­koh­taus oli ky­sees­sä. Mi­nul­le teh­tiin pal­lo­laa­jen­nus.

Suonet kunnossa

Tom­pe­ri oli juu­ri ke­sä­kuus­sa täyt­tä­nyt 60 vuot­ta ja oli seit­se­män vuot­ta sit­ten käy­nyt ter­veys­tar­kas­tuk­ses­sa, tuol­loin se­pel­val­ti­mot ja suo­net oli­vat täy­sin puh­taat sekä jous­ta­vat. Met­sä­len­kit koi­rien kans­sa oli­vat päi­vit­täi­siä ja elä­män­ta­vat ter­veel­li­set.

– Ta­y­sin lää­kä­ri sa­noi, et­tä stres­si on ai­na tie­dos­tet­tu, mut­ta ny­ky­ään sen vai­ku­tus­ta on alet­tu ko­ros­taa. Duc­hen­nen li­has­sai­raut­ta sai­ras­ta­neen edes­men­neen Pek­ka-poi­ka­ni kans­sa he­räi­lin jopa 12 ker­taa yös­sä lop­pu­ai­koi­na, jo­ten on­han se voi­nut jät­tää jäl­jen.

Myös vaa­rat­to­mat ryt­mi­häi­ri­öt ovat Mir­jaa kiu­san­neet 30-vuo­ti­aas­ta läh­tien. Sy­dän­koh­tauk­sen yh­tey­des­sä sel­vi­si, et­tä ne ovat kam­mi­o­li­sä­lyön­te­jä.

– Ne ovat lop­pu­neet, mut­ta nyt vain täy­tyy tark­kail­la, et­tä jos nii­tä tu­lee, et­tei­vät ne jää pääl­le.

Mir­jan toi­pu­mi­nen sy­dän­koh­tauk­ses­ta jat­kuu edel­leen, vaik­ka sy­dä­meen ei jää­nyt mi­tään vau­ri­oi­ta. Lääk­keet­tö­män elä­män ti­lal­le tuli vii­si eri pil­le­riä.

– Koi­ra­len­kil­lä hen­gäs­tyt­tää ja nit­ro­suih­ke on ol­ta­va mu­ka­na. Mut­ta kun­non pi­täi­si ko­hen­tua pik­ku­hil­jaa. Koi­ra­per­he täy­den­tyi syk­syl­lä 2-vuo­ti­aal­la tu­lok­kaal­la, ca­va­lier kingc­har­le­sins­pa­nie­li Don­nal­la.

Mir­ja Tom­pe­ri on kii­tol­li­nen koi­ril­leen sekä hän­tä aut­ta­neel­le am­bu­lans­sin ja Ta­y­sin Sy­dän­sai­raa­lan hen­ki­lö­kun­nal­le.

– Koko ajan oli tur­val­li­nen ol­la.

12-vuotias Pablo metsälenkillä.

Mirja Tomperi