Tui­ja Vei­ja

Vir­roil­la jat­ko­so­dan päät­ty­mi­sen muis­tok­si 20. syys­kuu­ta jär­jes­te­tys­sä se­mi­naa­ris­sa ase­vel­vol­li­suu­des­ta pu­hui evers­ti evp As­ko Koh­vak­ka Mik­ke­lis­tä.

– So­ti­laal­li­ses­ti eläm­me syn­kin­tä ai­kaa sit­ten toi­sen maa­il­man­so­dan. Jän­nit­ty­mi­nen al­koi pre­si­dent­ti Pu­ti­nin ar­vos­tel­les­sa länt­tä voi­mak­kaas­ti vuon­na 2007. Ve­nä­jä aloit­ti mää­rä­tie­toi­sen Eu­roo­pan puo­lus­tus­ra­ken­tei­den hor­jut­ta­mi­sen Ge­or­gi­an ja Kri­min val­taa­mi­sel­la ja vii­mei­sim­pä­nä hel­mi­kuus­sa 2022 se aloit­ti täy­si­mit­tai­nen tu­ho­a­mis­so­dan Uk­rai­nas­sa, Koh­vak­ka ker­ta­si lä­hi­his­to­ri­an ta­pah­tu­mia.

– So­das­sa in­hi­mil­li­set ja ma­te­ri­aa­li­set tap­pi­ot ovat val­ta­vat, ei­kä so­dal­le näy lop­pua.

Näi­den ta­pah­tu­mien jäl­keen so­ta­voi­mia on py­rit­ty kas­vat­ta­maan mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa.

– Suo­men yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta ei enää kum­mas­tel­la, vaan päin vas­toin. Suo­ma­lai­nen ko­ko­nais­tur­val­li­suus­mal­li he­rät­tää suur­ta kiin­nos­tus­ta.

Puolustamisen arvoinen maa

– Tal­vi­so­dan al­la maam­me ta­lous oli kun­nos­sa ja vä­es­tön elin­ta­so kor­ke­am­pi kuin kos­kaan. Suo­ma­lai­set ko­ki­vat yh­teis­kun­tam­me puo­lus­ta­mi­sen ar­voi­sek­si, Koh­vak­ka pai­not­ti.

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen mo­net maat luo­pui­vat ylei­ses­tä ase­vel­vol­li­suu­des­ta, muun mu­as­sa Ruot­si ja Sak­sa. Mut­ta nyt mo­net maat ovat ot­ta­mas­sa sen uu­del­leen käyt­töön.

Ko­ko­nais­tur­val­li­suus on suo­ma­lai­nen eri­as­tei­siin toi­min­toi­hin liit­ty­vä yh­teis­toi­min­ta­mal­li, jol­la tur­va­taan elin­tär­kei­tä toi­min­to­ja poik­keu­so­lois­sa.

– Nii­tä ovat puo­lus­tus­ky­ky, kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta, si­säi­nen tur­val­li­suus, ta­lous, yh­teis­kun­nan kriit­ti­set ra­ken­teet, huol­to­var­muus ja vä­es­tön toi­min­ta­ky­ky, Koh­vak­ka lu­et­te­li.

Ase­vel­vol­li­suu­den suo­rit­taa vuo­sit­tain 21 000 nuor­ta ja 1 500 va­paa­eh­tois­ta nai­sia.

– Puo­lus­tus­voi­mat tar­jo­aa sa­to­ja eri­lai­sia teh­tä­viä ja kou­lu­tuk­sia, jois­ta on suur­ta hyö­tyä si­vii­lis­sä.

Hän to­te­si Suo­men ar­mei­jan ja re­ser­vin ole­van täl­lä het­kel­lä noin 900 000 mies­tä, joka on pa­ras koko län­ti­ses­sä Eu­roo­pas­sa.

Koh­vak­ka ker­toi myös, mil­lai­sis­ta jak­sois­ta va­rus­mies­pal­ve­lus koos­tuu.

– Maan­puo­lus­tus­tah­to ei ole it­ses­tään­sel­vyys, se ei ole os­tet­ta­vis­sa, hän päät­ti pu­heen­sa.

Hevosten sota

He­vos­ten roo­lis­ta so­das­sa ker­toi eläin­lää­kä­ri Tuo­mas Kul­ma­la SA-ar­kis­to­ku­vien kera. Ai­he kiin­nos­ti kuu­li­joi­ta, mo­nen ko­toa oli he­vo­nen so­taan läh­te­nyt.

Eläinlääkäri Tuomas Kulmala kertoi hevosten sotatiestä.

– So­das­sa he­vo­sil­la oli rat­kai­se­va mer­ki­tys, sa­moin kuin sil­loi­sen yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­ses­sa ja ke­hit­ty­mi­ses­sä. Suo­mes­sa oli vuon­na 1939 noin 400 000 he­vos­ta, Kul­ma­la ava­si.

Hän ker­toi ar­mei­jal­la ol­leen en­nen so­tia noin 4 500 he­vos­ta. Jo 1920-lu­vul­la oli sää­det­ty he­vo­sot­to­la­ki, joka mah­dol­lis­ti he­vos­ten ot­ta­mi­sen si­vii­lis­tä ar­mei­jan käyt­töön.

Kevyt kenttäkanuuna ylittää juuri valmistuneen Ontrosenvaaran sillan 14.8.1941.

SA-kuva

He­vo­sia otet­tiin so­taan noin 72 000. He­vo­sel­la piti ol­la mu­ka­naan tie­tyt va­rus­teet ja jon­kin ver­ran re­hua.

He­vo­sia tar­vit­tiin eten­kin kul­je­tuk­siin. Rin­ta­mal­la liik­kui 70 000 ki­loa ruo­kaa päi­vit­täin.

– Huol­to­jou­kot on ase­la­ji, joka huo­ma­taan vas­ta sit­ten, kun se ei toi­mi. Ku­ten tun­net­tua, ar­mei­ja mars­sii vat­sal­laan. Kul­je­tuk­set piti hoi­taa sään­nöl­li­ses­ti, no­pe­as­ti ja oi­ke­aan paik­kaan, Kul­ma­la luon­neh­ti.

So­das­sa he­vo­sia haa­voit­tui ja kaa­tui sii­nä mis­sä mie­hi­ä­kin.

– Tal­vi- ja jat­ko­so­das­sa he­vo­sia jou­dut­tiin lo­pet­ta­maan ta­pa­tur­mien vuok­si 1 500.

Kul­ma­lan mu­kaan he­vo­sel­le 300 ki­lon kuor­man ve­tä­mi­nen tiel­lä oli lei­kin te­koa, mut­ta tiet­tö­mäs­sä kor­ves­sa se on pal­jon.

– Suo­ma­lai­set lan­ta­kär­ryt oli­vat par­haat mo­nen­lai­seen kul­jet­ta­mi­seen. Haa­voit­tu­nei­ta vie­tiin usein pu­ri­lail­la, jot­ka jous­ti­vat ja oli­vat kyy­di­tet­tä­väl­le mu­ka­vam­mat kuin kär­ryt.

Kul­ma­la päät­ti esi­tyk­sen­sä sa­no­en, et­tä pait­si so­ta­jou­kois­sa, myös ko­ti­rin­ta­mal­la suo­ma­lai­set suo­men­he­vo­si­neen tur­va­si­vat maal­leen it­se­näi­syy­den.