Maaliskuun aikana poliisin tietoon tuli runsaasti tietoverkkoavusteisia petoksia eli verkkohuijauksia. Niissä korostuivat erityisesti Suomi.fi-palvelun nimissä lähetetyt huijausviestit.
Huijausviesteissä on tyypillisesti mukana linkki, jonka kautta ohjataan muka kirjautumaan Suomi.fi-palveluun. Huijausviestejä levitetään sähköpostitse, mutta myös tekstiviesteinä ja WhatsAppissa.
Erehtyminen voi olla helppoa, koska Suomi.fi-palvelusta lähetetään todellisuudessakin käyttäjän sähköpostiin ilmoitus uudesta Suomi.fi-viestistä. Aidoissa sähköpostiviesteissä ei ole kuitenkaan koskaan linkkiä, jonka kautta ohjattaisiin kirjautumaan tai tunnistautumaan Suomi.fi-palveluun.
Suomi.fi-palvelusta viestit lähetetään vain sähköpostilla. Suomi.fi ei koskaan lähetä viestejä WhatsAppilla tai tekstiviestinä. Viesteissä ei ole koskaan linkkiä, jota kehotetaan klikkaamaan tai tunnistautumaan.
– Jos saat Suomi.fi-palvelun nimissä viestin, jossa on linkki kirjautumiseen, kyseessä on huijaus. Oikea tapa kirjautua Suomi.fi-palveluun on kirjoittaa verkko-osoite kokonaisuudessaan selaimeen osoiteriville tai käyttää Suomi.fi-mobiilisovellusta – älä koskaan mene Suomi.fi-palveluun hakukoneen tulosten tai linkkien kautta, ohjeistaa rikoskomisario Juha Leinonen.
Pysähdy, perehdy, harkitse
Rikolliset esiintyvät usein pankin tai viranomaisen nimissä ja väittävät, että uhrin rahat ovat vaarassa. Huijauksessa pyritään tyypillisesti luomaan tilanteeseen kiireen tuntua ja painostetaan toimimaan nopeasti. Siksi on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä.
– Huijauksessa voidaan esimerkiksi painostaa uhria luovuttamaan pankkitunnuksensa tai siirtämään rahat niin sanotulle ”turvatilille”. Tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan kyse on rikollisten hallitsemista tileistä. Poliisi, pankit tai muut viranomaiset eivät muutenkaan pyydä pankkitietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla, korostaa Leinonen.
On hyvä huomioida, että verkkohuijarit ovat kehittäneet manipulointitaitojaan. Nyt yhä useammin rikoksen uhrit itse siirtävät rikoshyödyn rikollisille, kun aiemmin rikolliset urkkivat uhrilta pankkitunnuksia ja tekivät siirrot. Kun uhri tekee esimerkiksi tilisiirron itse omilla tunnuksillaan ja omalla laitteellaan, pankin ja poliisin voi olla vaikea puuttua tilanteeseen.
Vinkkejä verkkohuijauksilta suojautumiseen:
• Älä kiirehdi tehdessäsi päätöksiäsi – huijauksissa pyydetään tai painostetaan usein toimimaan nopeasti.
• Varmista aina, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet epävarma, soita esimerkiksi pankin verkkosivuilta löytyvään palvelunumeroon.
• Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään.
• Älä kirjaudu verkkopalveluihin tai käytä pankkitunnuksia ja korttitietoja linkkien kautta.
• Käytä pankki- ja muita palveluita kirjoittamalla suora verkko-osoite selaimeen tai palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa.
• Tarkista aina huolellisesti, mitä olet vahvistamassa esim. tunnistautumispyynnön tunniste.
• Älä hyväksy odottamattomia tunnistautumispyyntöjä mobiilivarmenteesta tai pankkien tunnistautumispalveluista, sillä ne ovat aina huijauksia.
• Aktivoi häirinnänestokoodi mobiilivarmenteeseen estääksesi väärät tunnistautumispyynnöt.
• Älä asenna tuntemattoman henkilön pyynnöstä sovelluksia puhelimeesi tai tietokoneellesi.
• Älä siirrä rahaa tuntemattomille tai ”turvatileille”.
• Älä lähetä lahjakortteja tuntemattomille.
• Ole varovainen sijoituksissa, erityisesti kryptosijoituksissa.
Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin.
Esimerkkejä maaliskuun huijauksista
3.3. 50-luvulla syntynyt outokumpulainen mies ilmoitti poliisille joutuneensa petoksen uhriksi. Mies kertoi saaneensa viime kesästä asti tekstiviestejä, joissa oli luvattu tilittää hänelle 550 000 euroa, jos mies lähettäisi viestien lähettäjälle Apple-lahjakortteja.
Mies oli uskonut tarjoukseen ja lähettänyt Apple-lahjakortteja yhteensä noin 20 000 euron edestä. Mies oli joutunut ottamaan kulutusluottoja tämän takia. Nyt mies oli alkanut epäillä huijausta ja pyysi poliisia tutkimaan asian. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
4.3. Lieksalainen 70-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että paikallisen yhdistyksen tililtä oli siirretty varoja ulkomaille.
Nainen oli saanut saman päivänä puhelun soittajalta, joka oli kertonut olevansa Bank of Norwegian -pankista. Soittaja väitti naiselle, että naisen sosiaaliturvatunnus olisi varastettu ja tunnuksen avulla tehty lainahakemuksia pankkeihin.
Nainen oli kertonut olevansa Osuuspankin asiakas, jolloin soittaja oli väittänyt kääntävänsä puhelun Osuuspankkiin. ”Osuuspankista” naiselle oli kerrottu, että naisen nimissä olisi tehty neljä lainahakemusta, yksi Bank of Norwegianiin ja kolme Osuuspankkiin. Naiselta oli pyydetty lainahakemusten perumiseksi verkkopankkitunnuksia, jotka nainen oli antanut soittajalle. Tässä vaiheessa puhelun kuullut naisen poika oli todennut äidilleen, että tämä on tullut huijatuksi.
Nainen oli alkanut myös itse epäillä asiaa ja oli yhteydessä pankin sulkupalveluun pankkitunnuksien sulkemiseksi. Naisen mieleen oli muistunut myös, että hänellä oli tilinkäyttöoikeudet paikallisen yhdistyksen tilille sekä yhdelle työnantajan tilille. Yhdistyksen tililtä oli tehty luvatta 17 000 euron tilisiirto ulkomaille, ja yhdistyksen tilit jouduttiin sulkemaan.
Pojan tarkkaavaisuuden ja naisen nopean reagoinnin vuoksi rikolliset eivät ehtineet iskeä naisen omiin tileihin tai työnantajan tilille. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
8.3. Jyväskyläläinen 70-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille lainanneensa yli 100 000 euroa pohjoiskarjalaiselle naiselle, mutta nainen ei ollut maksanut lainojaan takaisin.
Mies kertoi tutustuneensa naiseen syksyllä 2024 Instagramin kautta, minkä jälkeen he olivat viestitelleet ja soitelleet. Nainen oli kertonut varojensa olevan lukittuna pankissa ja pyytänyt mieheltä rahaa lainaksi erilaisiin arkisiin menoihin, kunnes hänen omat varansa vapautuisivat.
Myöhemmin nainen oli väittänyt kadottaneensa passinsa, eikä sen vuoksi pystynyt tunnistautumaan pankin järjestelmiin. Edelleen nainen oli tarvinnut rahaa arkeen ja elämiseen. Nainen oli kertonut olevansa pitkäaikaissairas ja tarvitsevansa rahaa myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Mies oli tehnyt naiselle säännöllisiä rahansiirtoja.
Nainen kertoi saaneensa pankista ilmoituksen keväällä 2025, että hänen varansa olivat taas käytössä, joten hän voisi maksaa velkansa pois. Sitten nainen oli kuitenkin ilmoittanut, että hänen pankkitunnuksensa eivät toimineet, koska hän oli klikannut kenties huijauslinkkiä ja menettänyt kaikki rahansa. Nainen oli väittänyt nyt ”varattomana” tarvitsevansa edelleen rahaa lainaksi. Hyväntahtoinen mies oli jatkanut rahan lainaamista naiselle.
Tämän jälkeen nainen kertoi, että pankki oli neuvonut häntä hakemaan lainaa, jotta saisi rahaa elämiseen. Nainen myös kertoi olevansa naimisissa ja olevansa ristiriitaisessa tilanteessa puolisonsa kanssa lainan hakemisen suhteen. Myöhemmin nainen väitti hakeneensa itselleen luottokorttia, jolla voisi hoitaa lainoja takaisin. Nainen kertoi saaneensa kortin tunnusluvun, mutta ei itse korttia.
Seuraavaksi nainen oli väittänyt, että oli laittanut puolisonsa kanssa myyntiin heidän kaksi sijoitusasuntoansa, joista toinen oli menossa kaupaksi syksyllä 2025. Nainen oli luvannut, että maksaa asunnon myyntituloista lainansa takaisin miehelle. Asuntokauppaan oli kuitenkin tullut ”mutkia matkaan”, ja kaupat siirtyneet.
Myöhemmin nainen kertoi kauppojen onnistuneen hieman alennettuun hintaan, mutta kaikkien kaupparahojen ohjautuneen naisen ja tämän puolison ”yhteiselle tilille”. Nainen oli väittänyt, ettei heistä kummallakaan ollut tilin käyttöoikeutta, vaan tililtä maksettiin vain pariskunnan laskuja. Tämän jälkeen nainen oli väittänyt yrittävänsä lainata rahaa vanhemmiltaan, jotta olisi saanut maksettua lainaamansa rahat takaisin miehelle. Tämäkään ei ollut tuottanut tulosta.
Mies teki lopulta poliisille tutkintapyynnön. Siinä vaiheessa hän oli lainannut naiselle yli 100 000 euroa saamatta rahojaan yhtään takaisin. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
13.3. Lieksalainen 60-luvulla syntynyt mies tuli poliisipäivystykseen Joensuussa ja kertoi, että hänen nimissään oli otettu oikeudettomasti lainoja.
Mies kertoi aiemmin jutelleensa ”Janniina”-nimisen naisen kanssa Facebookin Messengerissä. Jutustelu oli edennyt helmikuun puolen välin paikkeilla siihen pisteeseen, että ”Janniina” oli ollut tulossa Oulusta tapaamaan miestä. ”Janniinalle” pitäisi vain saada hankittua bussilippu.
Bussilipun hankkimista varten mies oli antanut ”Janniinalle” pankkitunnuksensa turvaluvun. Pari päivän päästä mies oli saanut postissa laskun 3 000 euron lainasta, jota hän ei ollut itse ottanut. Lopulta selvisi, että miehen nimissä oli otettu oikeudettomia lainoja yli 28 000 euron edestä eri pankeista ja rahoitusfirmoista. Lisäksi miehen nimissä oli otettu luottokortti ainakin kahdesta pankista ja hänen henkilötiedoillaan oli avattu tili Giganttiin.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
18.3. Tohmajärveläinen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hänen miehelleen oli soitettu pankin nimissä ja ohjeistettu tekemään tilisiirtoja naisen tililtä. Naisen tililtä oli tehty kaksi laitonta tilisiirtoa yhteensä noin 14 200 euron edestä. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
19.3. Ilomantsilainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hän oli edellisenä päivänä saanut puhelun pankin nimissä. Soittaja oli väittänyt, että naisen pankkitilillä oli tehty joitakin toimenpiteitä, ja kysynyt, olivatko ne naisen tekemiä. Nainen oli kieltänyt tehneensä toimenpiteitä.
”Asioiden korjaamiseksi” naisen piti antaa soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Nainen oli uskonut tarinan, ja hänen tililtään oli varastettu 30 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos.
26.3. Poliisille tehtiin rikosilmoitus, jossa siilinjärveläinen 50-luvulla syntynyt nainen oli saanut huijauspuhelun. Soittaja oli väittänyt, että naisen pankkitililtä oli nostettu 900 euroa rahaa Belgiassa, ja että hänen tilillään oli virus. Asian korjaamiseksi naisen pankkitillillä olevat rahat piti siirtää turvaan.
Nainen oli antanut puhelimen miehelleen, joka oli hoitanut asiaa eteenpäin. Miestä oli ohjeistettu tekemään tilisiirrot tietyille tileille, joille mies oli siirtänyt neljänä tilisiirtona reilut 58 000 euroa. Hän ei luovuttanut missään vaiheessa verkkopankkitunnuksia soittajalle. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.