SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan keskustelusta, jossa hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua esitetään hillittäväksi indeksileikkauksilla. Viime päivinä julkisuudessa on ollut esillä arvioita siitä, että hyvinvointialueindeksin korotuksia voitaisiin leikata tulevalla vaalikaudella osana julkisen talouden sopeutustoimia.
Inberg muistuttaa, että hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt vaikean taloustilanteen kanssa, eikä niiden rahoitusta tule enää entisestään heikentää.
– Indeksileikkaus voi tuntua paperilla pieneltä ja vähän haittaa aiheuttavalta toimenpiteeltä, mutta hyvinvointialueiden nykyisessä talousahdingossa kyse on merkittävästä lisätaakasta. Jokainen euro, joka jää tulematta palvelujen järjestämiseen, näkyy lopulta arjessa sekä asukkaille että henkilöstölle, Inberg sanoo.
Palvelujen tarve ei vähene, vaikka rahoitusta leikattaisiin."
Hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille niitä tarvitseville. SuPerin mukaan rahoituksen kasvun hidastaminen vaikeuttaisi alueiden mahdollisuuksia vastata väestön ikääntymisen ja kasvavan palvelutarpeen tuomiin haasteisiin.
– Palvelujen tarve ei vähene, vaikka rahoitusta leikattaisiin. Päinvastoin esimerkiksi vanhuspalveluissa hoidettavien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Samalla hoitajat työskentelevät monin paikoin jo nyt jaksamisensa äärirajoilla, Inberg toteaa.
Inberg korostaa, että hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista ei voida rakentaa henkilöstön kuormituksen lisäämisen tai palvelujen heikentämisen varaan. – Riittävä ja ennakoitava rahoitus on edellytys sille, että alueet voivat hoitaa laissa säädetyt tehtävänsä, turvata palvelujen saatavuuden ja pitää huolta henkilöstön työhyvinvoinnista.
– Kun hyvinvointialueiden rahoitusta heikennetään, seuraukset näkyvät nopeasti ihmisten arjessa. Siitä kärsivät sekä palveluja tarvitsevat asukkaat että ne ammattilaiset, jotka päivästä toiseen vastaavat heidän hoidostaan ja huolenpidostaan, Inberg sanoo.