Piia Hirviniemi
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan koulutukset ja toiminta ovat jo vuosia liittyneet varautumiseen.
– Vapepa toimii kadonneen henkilön etsinnän lisäksi usealla muulla tavalla kuten ensihuoltotehtävissä, jotka käsittävät esimerkiksi evakuoinnissa auttamista, vedenjakelua, väliaikaisen suojapaikan perustamista sekä henkisen tuen antamista, jos on tapahtunut jokin suurempi onnettomuus tai häiriötilanne, jossa ihmiset tarvitsevat tukea henkisesti, kertovat 72-tuntia kouluttajat Tapani Huhtala ja Jyrki Myllyaho Vapepa Ylä-Pirkanmaan toimikunnasta.
– Vapepa on lisäksi mukana viestitoiminnassa, koska operatiivisilla tehtävillä tarvitaan toimintaryhmien ja johtopaikan välistä viestinvälitystä. Vapepassa koulutetaan myös operaatioihin perustettavan vapaaehtoisten johtopaikan toimintoja, Vapepajohtajia ja johtopaikkatoimijoita, he lisäävät.
Ylä-Pirkanmaan Vapepa kouluttaa alueellaan vuosittain eri toimialueiden toimijoita. Tällä hetkellä alueella on 85 hälytysryhmiin kuuluvaa henkilöä.
– Viime vuonna pidimme kolme koulutusta sekä yhden harjoituksen. Koulutuksiin ja harjoitukseen osallistuttiin 99 kertaa, kouluttajina toimi näissä tapahtumissa 18 henkilöä.
– Saimme runsaasti uusia hälytysryhmäläisiä ja myös jotkut, jo mukana toiminnassa olevat henkilöt, kävivät useammassa koulutuksessa laventaen siten osaamistaan.
Paikallistuntemusta kylävarautumisiltaan
Ylä-Pirkanmaan Vapepa on mukana myös Visuvedellä järjestettävässä kylävarautumisillassa 12. helmikuuta.
– Visuveden kyläturvallisuusilta lähti alulle kylän omasta pyynnöstä, ja Vapepa Ylä-Pirkanmaa tukee tapahtumaa tuomalla tilaisuuteen paikallistuntemusta sekä tietämystä varautumisasioista.
– Olemme antaneet itsellemme kertoa, että kyseistä aihealuetta tullaan käsittelemään tämän vuoden aikana myös muualla alueellamme.
Huhtala ja Myllyaho kertovat, että varautumistilaisuuksissa käydään läpi jokaisen henkilökohtaista- ja perhekohtaista varautumista.
– Tässä kyseisessä illassa käsitellään myös kyläkohtaista varautumista mahdollisiin häiriötilanteisiin, jolloin jokin asia ei yhteiskunnassa suju normaalisti, ja ihmisille aiheutuu haasteita saada jotain normaalielämässä itsestäänselvyytenä pidettyä asiaa.
– Esimerkiksi pitkäkestoinen sähkökatkos, vedensaantiongelmat ja tiestön, varsinkin alemman tiestön, kulkuyhteyksien katkeaminen myrskyn johdosta. Nämähän voivat olla myös samanaikaisia ongelmatilanteita.
Maaseudulla osataan varautua
Huhtala ja Myllyaho ovat huomanneet, että ihmiset ovat nykyään aina vain paremmin osanneet varautua häiriötilanteisiin, koska aihetta on pidetty enemmän esillä kuin aiempina vuosina.
– Maaseudulla on näihin asioihin osattu varautua aina paremmin, kuin kaupunkioloissa. Maaseudulla on myös joissakin tapauksissa varautuminen helpompaa. Myös naapuriapu nousee varautumisessa suureen arvoon.
Miehet kehottavat varautumaan kotitalouksien häiriötilanteisiin sellaisilla tarvikkeilla, joita mielellään käytettäisiin myös muuten, ja jotka eivät ole riippuvaisia sen hetkisestä menetetystä infrastruktuurista, kuten sähköstä ja vedenjakelusta.
– Elintarvikkeet tulee olla hyvin säilyviä ja helposti nautittaviksi valmistettavissa.
