Kuhmoinen, noin parintuhannen asukkaan kunta on ollut aktiivinen tuulivoima-asiassa. Kunnanvaltuusto päätti kartoittaa tuulivoiman tuotantoalueet joulukuussa 2022 ja päätyi keskustan tuntumassa olevaan alueeseen n. 681 ha ja vain pari kilometriä Kuhmoisten kirkosta.
Alueelle on tarkoitus perustaa 8–10 enintään 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Alue ei sisälly maakuntakaavaan, vaan tuulipuisto on kunnan oma tahto. Myrsky Energia toteuttaa hankeen.
Vapaa-ajan asukkaita Kuhmoisissa on n. 10 000. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen ei näe ongelmia, että tuulivoimalat aiheuttaisivat ongelmia mökkikauppaan ja ihmisten haluun viettää vapaa-aikaa paikkakunnalla.
”Tuulivoima on vetovoimatekijä, jos näen jossain kunnassa tuulimyllyjä, niin ajattelen, että täällä on oltu fiksuja, maailma kehittyy ja tuulivoima on tullut jäädäkseen ”, sanoo kunnanjohtaja Valtteri väyrynen.
Kunnan johto toimii aktiivisesti. Useissa kunnissa kuten Vaala, Kalajoki, Karvia, Kannus yms. kunnanjohtajat, hallitukset ja valtuustot ovat olleet aktiivisia hankkeiden kannattajia, miten Virroilla?
Kuhnailemmeko ja menetämme näin mahdollisuutemme saada satoja tuhansia lisää verotuloja kattamaan peruspalveluiden kustannuksia.
Kunnan väkiluku on alentunut vuodesta 1970 yli 5 000 asukkaalla ja alenee edelleen n. 100 henkilön vuosivauhdilla. Se tarkoittaa, että aina pienempi joukko ihmisiä joutuu kustantamaan jokapäiväiset palvelut, kuten juomavesi, jätevesi, lumen auraukset, julkisten rakennusten ylläpidon, peruskoulun, päivähoidon, sähkön ja ylläpitämään kaupungin virkamieskunnan, jonka määrä ei ole vähentynyt, vaikka asukasmäärä on vähentynyt puoleen.
Yhteistä näille jokapäiväisille menoille on se, että vaikka kulutus vähenee, niin se ei oleellisesti vaikuta peruskustannuksiin. Kun käyttäjiä on vähemmän, yksikköhinta nousee, mikä lisää asumiskustannuksia ja lisää painetta kunnallisveroihin. Siksi tarvitaan lisätuloja kunnalle.
Tuulivoimaloiden ja aurinkopuistojen kiinteistöverot tarjoavat lisätuloa kunnalle. Viimeisimpien tietojen mukaan yksi tuulivoimala tuottaa noin 35 000 euron vuositulon kiinteistöverona ja kymmeniätuhansia veronalaisia maanvuokraustuloja maanomistajille.
Keskusteluissa on nostettu esiin kuinka kiinteistöjen arvot alenevat. Voimakkaasti on korostettu nimenomaan vapaa-ajan asumista. Kiinteistöjen arvot, lukuun ottamatta järvenrantakiinteistöjä ovat jo romahtaneet Virroilla, koska ei ole kysyntää väestökadosta johtuen.
Omakoti-, tai rivitaloasunto, jonka rakennushinta on ollut yli kolmesataatuhatta euroa, joudutaan nyt myymään alle sadantuhannen euron hintaan. Vastaavasti kerrostaloasuntoja saa ostaa 10 000 – 20 000 euron hintahaarukkaan.
Liikehuoneistoja on ollut tarjolla jopa yhdellä eurolla. Vapaa-ajan asuntoja huomattavasti suurempi ongelma on vakituisten asuntojen hintaromahdus.
Vakituiset asukkaat pyörittävät kaupunkia 365 pv vuodessa ja maksavat kunnan ”viulut”. Vapaa-ajan asukkaat, vaikka ovatkin tärkeitä lisäeuron tuojia Virroille, käyvät viihtymässä, mutta eivät osallistu merkittävästi peruspalveluiden kustannuksiin. Kustannukset maksavat vakituiset asukkaat.
Pentti Tikkanen,
kunnanvaltuutettu
PS. Hiukan ihmetyttää, mistä niitä harvinaisia maakotkia on juuri nyt ilmestynyt joka puolelle Virtain erämaita!