Tuija Veija
Voimistelu- ja Urheiluseura Virtain Veikot omaa pitkän perinteen virtolaisessa urheilutoiminnassa. Seura perustettiin syksyllä 1930 ja vuosikymmenten ajan eri urheilumuotoja harrastettiin monipuolisesti.
Sotien jälkeen virinnyt lentopallotoiminta valtasi pikkuhiljaa alaa ja muut lajit ovat yksi toisensa jälkeen hiipuneet pois.
– Nykyisin Virtain Veikot ry on lentopalloiluseura. Viimeisen 15 vuoden ajan olemme keskittyneet junioritoimintaan, täsmentää Veikkojen puheenjohtaja Ari Juvakka.
Jäseniä yhdistyksessä on nykyisin noin 120. Toimintaa rahoitetaan joukkueiden omalla toiminnalla ja lisäksi seuralla on yhteistyösopimuksia paikkakuntalaisten yritysten kanssa.
– Lentopallo lajina ei vaadi kovin paljon satsauksia varusteitten puolesta, joten kulutkin pysyvät maltillisina.
Lentopallon kulta-aikaa
Virtain Veikoilla lentopallon kulta-ajat sijoittuvat 1970- ja 1990-luvuille, jolloin miesten ykkössarjassa oltiin SM-liigakarsinnoissa.
2000-luvun alussa alle 19-vuotiaat A-pojat saavuttivat SM-kultaa ja alle 23-vuotiaissa usean hopeavuoden jälkeen mitali kirkastui kultaiseksi.
Pitkäaikainen sihteeri Sari Nuora-Sihvonen kertoo, että pelireissuja mahdollistettiin pitkälti talkootöillä erilaisten tapahtumien yhteydessä.
– Esimerkiksi Hiekkarannan Juhannusfestareiden aikaan Perinnekylän pellot olivat täynnä leiriytyjiä. Veikkojen toimesta festareilla oli jopa 80 järjestyksenvalvojaa, järjestettiin bussikuljetusta Hiekkarannalle, pidettiin grillikahviota Perinnekylän pellolla. Talkooväkeä riitti ja kassasta vietiin välillä rahaa parempaan talteen, Nuora-Sihvonen muistelee.
Tapahtumien yhteydessä järjestetyn toiminnan lisäksi pyöritettiin kesäisin jäätelökioskia, Perinnekylän Riihikahvilaa ja linja-autoaseman Lentiskahvilaa.
– Kesätyöntekijöitä oli toistakymmentä. Joulun aikaan toistakymmentä joulupukkia kuljettajineen kiersi kylää, Juvakka lisää.
Virtain Veikkojen kulta-aikaa. Kovaa verkkopeliä tammikuussa 1996.
SSS arkisto
Monia yhdistyksiä vaivaa pula toimijoista, eikä hallituksiin tahdo löytyä uusia jäseniä.
– Ei meilläkään hallitustyöskentelyyn ihan hirmuista jonoa ole kertynyt. Olemme pystyneet toimimaan suurin piirtein samalla hallituskokoonpanolla jo pitkään, Juvakka toteaa.
Hänen mukaansa seuratyöskentelyä helpottaa se, että joukkueilla on omat valmentajansa ja joukkueenjohtonsa.
– Hallituksessa vaikuttavat eri henkilöt, joten ”tuplavuoroja” ei tule kenellekään. Näin toimijat eivät väsy niin helposti.
Uuteen nousuun
Juvakka kertoo, että hiukan ennen koronaa seuran toiminta oli paikkakunnan kokoon nähden laajaa.
– Meillä oli 7–8 juniorijoukkuetta SM- ja aluesarjoissa. Lisäksi harrastevuorot aikuisille pyörivät täysin osallistujin.
Korona sulkuineen rokotti toimintaa raskaalla kädellä. Nyt muutaman vuoden jälkeen seuran toimintaan on saatu uusia tekijöitä ja joukkueita.
– Mutta kaikkinensa olemme ohittaneet syvimmän koronanotkon ja seurana menossa taasen harrastajamäärissä eteenpäin, joten eiköhän tästäkin selvitä.
– Junioritoiminta on kaiken a ja o, sen pitää säilyä. Tänä vuonna juniorijoukkueita on sarjatoiminnassa kolme. Lisäksi harrastevuorot naisille ja miehille ovat käytössä.
Seuran tulevaisuus näyttää puheenjohtajan mukaan valoisalta, vaikka ikäluokkien pieneneminen tuo haasteita.
– Liikuntaa harrastavien lasten määrä ikäluokkaa kohti on myös vähentynyt. Mutta tämä ongelma on kaikille urheiluseuroille yhteinen. Mielestäni meidän olisi syytä yhdessä etsiä keinoja miten liikkuvien lasten määrä saataisiin nousuun. Näin kaikki eri lajeihin keskittyvät seurat saisivat lisää liikkujia, Juvakka miettii.
Historialähde Virtain Joulu 1984: Martti Lummukka: 55-vuotias, Virtain Veikkojen taipaleelta