Riikka Tallila
Perjantaina 7. helmikuuta vietetään valtakunnallista varautumispäivää. Suomenselän Sanomien toimitus tarkasteli asiaa paikallisesti eri näkökulmista. Virtain kaupunginjohtaja Henna Viitanen vastasi muun muassa valmiussuunnitelmaa ja varautumista koskeviin kysymyksiin.
Valmiussuunnitelman päivittämistä on viety suunnitelmallisesti eteenpäin. Millainen prosessi on ollut ja miten luonnehtisit sitä? Onko siellä tullut jotain esiin, mihin on kiinnitetty huomioita?
– Kaupungilla on ollut valmiussuunnitelmat olemassa, mutta osin vanhentuneita. Viime vuosina on ollut koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Päätimme yhteisesti, että nyt täytyy systemaattisesti ottaa ohjeet tarkasteluun, jotta jos joku kriisitilanne eskaloituu, on toimintaohjeet kunnossa, miten lähdetään toimimaan.
– Organisaatiossa on tapahtunut myös henkilöstövaihdoksia, joilla on vaikutusta valmiusasioiden hoitamiseen. On tärkeää, että saatamme suunnitelmat kuntoon, mutta myös niiden ajan tasalla pitäminen ja harjoittelu on yhtä tärkeää.
Virtain kaupungilla on myös valmiusryhmä, keitä siihen kuuluu?
– Valmiusryhmässä on edustus lähes kaikilta osastoilla ja valmiusvastaavana toimii tietohallintopäällikkö Heikki Liski.
Kuinka usein valmiusryhmä kokoontuu ja mitä asioita siellä on noussut keskiöön? Voitko tästä kertoa?
– Viimeisen vuoden aikana ryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja suunnitelmien päivittäminen ja erilaiset toimintaohjeet sekä asioiden dokumentointi on ollut keskiössä.
Virroilla vakavan kriisitilanteen ottaa haltuun ennalta nimetty poikkeusolojen johtoryhmä. Keitä siihen kuuluu?
– Kriisi- ja poikkeusoloissa kaupungin johtoryhmä toimii myös poikkeusolojen johtoryhmänä. Tällöin mukaan kutsutaan myös tietohallintopäällikkö (valmiusvastaava) sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen edustajat pelastustoimesta ja sote-puolelta sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita eri palvelualueilta.
Harjoitellaanko kriisi- ja poikkeusolotilanteita säännöllisesti jotenkin?
– Noin kerran vuodessa on ollut alueelliset harjoitukset. Lisäksi olemme vuosittain osallistuneet TAISTO-harjoitukseen, joka keskittyy digiturvallisuuden asioihin. Tänä vuonna on myös Papu25 eli paikallispuolustuksen harjoitus, johon osallistumme.
Onko Virtain keskustan alueella jokin väestönsuoja tai -suojia? Jos on, niin missä?
– Virtain alueella ei ole yleisiä väestönsuojia, mutta kiinteistökohtaisia väestönsuojia on sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä. Suojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille kuten esimerkiksi oppilaille.
– Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti.
– Jos asuintalossa tai taloyhtiöllä ei ole omaa väestönsuojaa, vastaavat asukkaat suojautumisesta itse suojautumalla tilapäisiin suojiin, käytännössä kodin sisätiloihin. Erityisen vaaran uhatessa viranomaiset varoittavat väestöä ja kehottavat tilanteen vaatiessa siirtymään suojatilaan. Väestöä voidaan myös siirtää pois vaara-alueelta, jos se väestön turvallisuuden kannalta on välttämätöntä.
Entä missä on lähin vesipiste Virtain keskustassa, jota voi hakea vettä mahdollisen pitkän vesikatkon aikana?
– Keskustan alueella vedenjakelusta vastaa Virtain Vesiosuuskunta. Vedenjakelu pitkän vesikatkon aikana järjestetään aina tilanteen ja tarpeen mukaan, ja siitä tiedotetaan erikseen. Siihen vaikuttaa keskeisesti se, mitä aluetta ja kuinka isoa väestömäärää vesikatkos koskee.
Mikä mielestäsi on tärkeää kriisitilanteissa kuntalaisten turvallisuudentunteen kannalta?
– Uskon, että kaikista tärkeintä on se, että kuntalaiset saavat tiedon siitä, miten tilanne vaikuttaa heihin ja miten heidän tulee toimia kriisitilanteissa. Ajantasainen ja luotettava tieto vähentää epävarmuutta ja pelkoa.
Mikä on oleellista kriisiviestinnässä?
– Kriisiviestinnän tavoitteena on suuremman vaaran estäminen ja inhimillisten arvojen huomioiminen. Kriisiviestinnässä tulee asioihin reagoida nopeasti, jota väärää tietoa ei ehdi syntymään.
– On tärkeää kertoa faktat sillä tasolla, kuin se missäkin tilanteessa on mahdollista ja kertoa tarvittaessa asian etenemisestä. Oikea-aikainen tiedottaminen kriisitilanteissa luo kuntalaisille turvallisuudentunnetta ja vähentää huhujen aiheuttamaa epävarmuutta.
– Kriisistä riippuen viestintävastuu voi olla myös muulla viranomaisella kuin kunnalla.