Muis­tiin liit­ty­vät huo­let he­rää­vät mo­nel­la vä­hi­tel­len, kun esi­mer­kik­si ta­va­roi­ta ka­to­aa, ni­met ei­vät muis­tu mie­leen ja oi­kei­ta sa­no­ja pi­tää ha­kea. Jos ar­jen as­ka­reet muut­tu­vat han­ka­lik­si, voi sai­raus ol­la jo pit­käl­lä.

Muis­ti­huo­lien kans­sa ei pidä jää­dä odot­ta­maan. Ter­vey­den­huol­toon tu­lee ot­taa yh­teyt­tä ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä.

– Muis­ti­tut­ki­muk­siin ha­keu­du­taan edel­leen lii­an myö­hään, vaik­ka var­hai­nen di­ag­noo­si tar­jo­ai­si par­haat edel­ly­tyk­set hoi­don aloit­ta­mi­sel­le ja toi­min­ta­ky­vyn säi­ly­mi­sel­le, yli­lää­kä­ri San­ni Hel­lg­ren Ha­tan­pään ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­ta sa­noo.

Mistä pitäisi olla huolissaan?

Nor­maa­liin ikään­ty­mi­seen kuu­luu ajoit­tais­ta sa­no­jen ha­ke­mis­ta ja ni­mien unoh­te­lua.

– Sen si­jaan päi­vit­täi­nen ta­va­roi­den ka­to­a­mi­nen, asi­oi­den jat­ku­va tois­ta­mi­nen tai ar­kis­ten toi­min­to­jen – ku­ten kah­vin keit­tä­mi­sen – vai­keu­tu­mi­nen voi­vat vii­ta­ta muis­ti­häi­ri­öön. Täl­löin on syy­tä ha­keu­tua tut­ki­muk­siin, Hel­lg­ren ker­too.

Ensimmäinen askel on yhteydenotto omalle sote-asemalle

– Kun oma tai lä­hei­sen muis­ti al­kaa mie­ti­tyt­tää, tu­lee en­sim­mäi­sek­si ot­taa yh­teyt­tä omal­le so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­mal­le, ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kan osas­ton­hoi­ta­ja Nii­na Ny­berg oh­jeis­taa.

Sote-ase­mal­la sai­raan­hoi­ta­ja haas­tat­te­lee po­ti­laan ja te­kee ly­hy­en muis­ti­tes­tin. Tes­ti an­taa suun­taa, mut­ta ei ker­ro vie­lä kaik­kea.

– Hoi­ta­jan vas­taa­no­ton jäl­keen lää­kä­ri tut­kii po­ti­laan ja ar­vi­oi mah­dol­li­set muut muis­tia hei­ken­tä­vät te­ki­jät, San­ni Hel­lg­ren jat­kaa.

La­bo­ra­to­ri­o­ko­keil­la sul­je­taan pois esi­mer­kik­si kil­pi­rau­ha­sen va­jaa­toi­min­ta, B-vi­ta­mii­nin puu­tos ja kal­siu­mai­neen­vaih­dun­nan häi­ri­öt.

– Myös esi­mer­kik­si ma­sen­nus ja suru voi­vat ai­heut­taa muis­ti­oi­rei­ta, Hel­lg­ren sa­noo.

Jos muus­sa ter­vey­den­ti­las­sa ei il­me­ne muis­ti­oi­rei­ta se­lit­tä­viä syi­tä, lää­kä­ri te­kee lä­het­teen ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­le. Useis­sa Pir­kan­maan kun­nis­sa on oma ge­ri­at­ri­an po­lik­li­nik­ka.

Tutkimukset ja hoito jatkuvat geriatrian polilla

En­si­käyn­ti ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­la on muis­ti­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la. Muis­ti­hoi­ta­ja te­kee laa­jem­mat muis­ti­tes­tit ja haas­tat­te­lee ar­jen su­ju­mi­ses­ta sekä oi­reis­ta. Muis­ti­hoi­ta­ja kes­kus­te­lee ai­na myös po­ti­laan omai­sen tai lä­hei­sen kans­sa.

– Toi­vee­nam­me on, et­tä omai­nen tai lä­hei­nen oli­si vas­taa­no­tol­la mu­ka­na, Nii­na Ny­berg sa­noo.

Ge­ri­at­ri­an eri­kois­lää­kä­ri ar­vi­oi pään ku­van­ta­mi­sen tar­peen.

– Ku­van­ta­mi­nen ei yk­sin rat­kai­se di­ag­noo­sia, mut­ta tu­kee sitä ja sul­kee pois mui­ta mah­dol­li­sia syi­tä muis­ti­oi­reil­le, San­ni Hel­lg­ren sel­ven­tää.

Lääkehoito aloitetaan geriatrin vastaanotolla

Ku­van­ta­mis­tut­ki­muk­sen jäl­keen po­ti­las ta­paa ge­ri­at­ri­an eri­kois­lää­kä­rin, joka käy läpi tut­ki­mus­ten tu­lok­set ja aset­taa di­ag­noo­sin, jos se on mah­dol­lis­ta.

Ylei­sim­piä muis­ti­sai­raus­di­ag­noo­se­ja ovat Alz­hei­me­rin tau­ti, ve­ri­suo­ni­pe­räi­nen muis­ti­sai­raus sekä se­ka­muo­toi­nen muis­ti­sai­raus eli esi­mer­kik­si Alz­hei­mer ja ve­ri­suo­ni­pe­räi­set muu­tok­set yh­des­sä.

Hie­man har­vi­nai­sem­pia muis­ti­sai­rauk­sia ovat esi­mer­kik­si Le­wyn kap­pa­le -tau­ti tai fron­to­tem­po­raa­li­nen de­men­tia.

– Jos muis­ti­sai­raus to­de­taan, aloi­tam­me vä­lit­tö­mäs­ti lää­ki­tyk­sen, Hel­lg­ren sa­noo.

– Muis­ti­lääk­keet ei­vät pa­ran­na sai­raut­ta, mut­ta hi­das­ta­vat oi­rei­den ete­ne­mis­tä ja voi­vat yl­lä­pi­tää toi­min­ta­ky­kyä vuo­sien ajan. Sik­si on tär­keä aloit­taa lää­ki­tys mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa.

Muisti­koor­di­naat­torilta apua arjen pyörteissä

Vii­meis­tään kah­den kuu­kau­den ku­lut­tua di­ag­noo­sis­ta muis­ti­koor­di­naat­to­ri te­kee en­si­tie­to­käyn­nin po­ti­laan ko­tiin. Muis­ti­koor­di­naat­to­rin kans­sa käy­dään vie­lä kai­kes­sa rau­has­sa läpi, mitä di­ag­noo­si tar­koit­taa.

Di­ag­noo­si­käyn­ti ge­ri­at­rin vas­taa­no­tol­la si­säl­tää pal­jon tie­toa, ja moni po­ti­las tar­vit­see ai­kaa su­la­tel­la di­ag­noo­si­aan. Sik­si muis­ti­koor­di­naat­to­rin en­si­tie­to­käyn­ti on tär­keä osa hoi­to­pol­kua.

– Muis­ti­koor­di­naat­to­rin kans­sa sel­vi­te­tään myös esi­mer­kik­si ar­jen su­ju­mi­seen ja lää­ki­tyk­seen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä, ku­vai­lee Nii­na Ny­berg.

Po­ti­las ja hä­nen lä­hei­sen­sä saa­vat muis­ti­koor­di­naat­to­ril­ta tar­vit­ta­es­sa apua mah­dol­li­siin tu­ki­muo­toi­hin, ku­ten etuuk­siin tai pal­ve­lui­hin liit­ty­en.

Kontrollit jatkuvat vuosittain

Kes­ki­mää­rin 6–8 kuu­kau­den ku­lut­tua di­ag­noo­sis­ta po­ti­las käy ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­la muis­ti­hoi­ta­jan ja lää­kä­rin seu­ran­ta­käyn­nil­lä.

Muis­ti­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la teh­dään tar­vit­ta­vat muis­ti­tes­tit ja käy­dään läpi ar­jen su­ju­mis­ta sekä mah­dol­li­sia muis­tin muu­tok­sia. Huo­mi­oi­ta kiin­ni­te­tään myös ra­vit­se­muk­seen ja nuk­ku­mi­seen. Ge­ri­at­ri tar­kis­taa lää­ki­tyk­sen te­hon ja mah­dol­li­set hai­tat.

Tä­män jäl­keen hoi­to siir­tyy yleen­sä muis­ti­koor­di­naat­to­ril­le, joka tar­jo­aa pit­kä­ai­kais­ta tu­kea ja seu­ran­taa.

– Muis­ti­koor­di­naat­to­ri seu­raa po­ti­laan voin­tia vuo­sit­tain ja aut­taa, kun­nes po­ti­las siir­tyy ko­ti­hoi­don tai asu­mis­pal­ve­lu­jen pii­riin. Po­ti­las voi ot­taa yh­teyt­tä muis­ti­koor­di­naat­to­riin mil­loin ta­han­sa, jos muis­ti­oi­reet muut­tu­vat tai ar­jes­sa tu­lee haas­tei­ta, ker­too osas­ton­hoi­ta­ja Nii­na Ny­berg.

– Ylei­sim­mät syyt yh­tey­de­not­toi­hin ovat toi­min­ta­ky­vyn muu­tok­set, käy­tö­soi­reet, ko­to­na pär­jää­mi­sen on­gel­mat ja tu­ki­pal­ve­lu­jen tar­peen ar­vi­oin­ti, Ny­berg jat­kaa.

Aivoterveyden vahvistaminen kannattaa aina

Vaik­ka ei muis­ti­häi­ri­öön viit­taa­via oi­rei­ta oli­si­kaan, ai­vois­ta kan­nat­taa pi­tää huol­ta. Omaa ai­vo­ter­veyt­tä voi vah­vis­taa mo­nin eri ta­voin.

– Ai­vo­ter­vey­den kan­nal­ta kes­keis­tä on muun mu­as­sa sään­nöl­li­nen lii­kun­ta, hyvä ra­vit­se­mus ja ak­tii­vi­nen so­si­aa­li­nen elä­mä. Li­säk­si kaik­ki ai­vo­ja ak­ti­voi­vat teh­tä­vät, ku­ten lu­ke­mi­nen, mu­sii­kin kuun­te­lu, ris­ti­sa­nat ja muis­ti­pe­lit ovat hy­väk­si ai­voil­le sekä muis­til­le, Hel­lg­ren vink­kaa.