Suomessa elävistä suurpedoista erityisesti karhu ja susi aiheuttavat säännöllisesti tehtäviä poliisille. Kyseessä on tilanteet, joissa karhun tai suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisten hengelle tai turvallisuudelle.
Poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, jossa tehtävässä poliisilla on poliisilaissa säädettyä toimivaltaa kohdistaa eläimiin toimenpiteitä vaaran poistamiseksi, viimesijaisena keinona jopa lopettaa eläin. Lopettamista edeltävinä toimenpiteinä poliisi voi antaa eläimen karkotusmääräyksiä.
Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2022 poliisi teki yhteensä yhdeksän karkotus- tai lopetusmääräystä tilanteissa, joissa karhun katsottiin aiheuttavan vaaraan ihmisten turvallisuudelle. Vuoden 2022 jälkeen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa siten, että vuonna 2023 kyseisiä päätöksiä tehtiin poliisissa 14 ja viime vuonna 38 kappaletta.
Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta. Suden lopettamismääräyksiä tehtiin poliisissa koko vuonna 2024 22 kappaletta, tänä vuonna niitä on jouduttu tekemään elokuun puoliväliin mennessä jo 36 kappaletta.
− Lukumääräisesti näitä päätöksiä ei ole paljoa, mutta prosentuaalinen kasvu on suuri. Lisäksi on huomattava, että karhun ohella myös susi on aiheuttanut aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi enemmän yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä poliisitehtäviä, toteaa poliisitarkastaja Tuomo Korhonen.
Suurpetojen ihmisarkuus tulee säilyttää
Poliisin tulkinta tilanteesta on se, että poliisille aiheutuneiden tehtävämäärien kasvu johtuu suurpetokantojen kasvusta ja suurpetojen ihmisarkuuden vähenemisestä. Keskeisin syy suurpetokantojen kasvuun lienee kannanhoidollisen metsästyksen keskeytyminen viime vuosien aikana. Esimerkiksi karhuja ei ole metsästetty vuoden 2023 jälkeen.
Poliisissa tilanne nähdään hankalana. Poliisi ei ole riistaviranomainen eikä sen tehtäviin kuulu riistakantojen hallinta tai säätely.
− Poliisin velvollisuutena on toimia tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Suurpetojen kantojen tulisi kuitenkin poliisin näkemyksen mukaan olla kannanhoidollisin toimenpitein niin hyvin hallinnassa, että kyseisiä tehtäviä tulisi poliisin hoidettavaksi vain aivan poikkeuksellisesti, toteaa poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki.
Suomen suurpetokantaa tulee kannanhoidollisin toimenpitein säädellä ja säilyttää niiden ihmisarkuus, jotta ennalta ehkäistäisiin tarvetta poliisin toimenpiteille. Mikäli ihmisarkuus esimerkiksi karhulta vähenee tai häviää, kuten nyt näyttää olevan käymässä, tulevat ne todennäköisesti liikkumaan yhä enenevissä määrin ihmisasutuksien läheisyydessä aiheuttaen konkreettisia vaaratilanteita ja lisääntyvää turvattomuutta ihmisissä.
Poliisihallitus on säännönmukaisesti lausunnoissaan kannattanut karhujen kuten myös muiden suurpetojen, erityisesti suden, kannanhoidollista metsästystä. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä ennalta ehkäistäisiin suurpetojen aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita.
Riistanhoitoyhdistykset ylläpitävät valmiutta avustaa poliisiviranomaisia muun muassa suurpetojen jäljestämis-, lopettamis- tai karkottamistilanteissa. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.
Poliisin omat resurssit eivät missään tapauksessa yksin riitä näiden tilanteiden hoitamiseen. Poliisihallitus pitää välttämättömänä kaikkia niitä toimia, joilla metsästäjien osaamista ja taitoa myös suurpetojen metsästykseen liittyen voidaan ylläpitää. Suurriistavirka-apu eli SRVA-yhteistyö metsästäjien ja poliisin välillä on äärimmäisen tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa.