Tuo­reim­man mit­taus­tie­don mu­kaan puus­ton vuo­tui­nen kas­vu on 103,2 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Edel­lis­vuon­na ar­vio kas­vus­ta oli 103,0 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä, suu­rim­mil­laan kas­vu on ol­lut 107,8 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) jul­kai­se­ma uu­sin met­sä­va­ra­tie­to pe­rus­tuu val­ta­kun­nan met­sien in­ven­toin­nis­sa vuo­si­na 2020–2024 mi­tat­tui­hin ko­ea­loi­hin.

Uu­sien mit­taus­tie­to­jen mu­kaan puus­ton mää­rä on 2 578 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Vaik­ka puus­ton kas­vu on pie­nem­pää kuin 2010-lu­vun alun huip­pu­vuo­si­na, puus­ton mää­rä on edel­leen li­sään­ty­nyt, sil­lä kas­vu ylit­tää yhä vuo­tui­sen pois­tu­man. 

Puus­ton ko­ko­nais­ti­la­vuus on li­sään­ty­nyt vuo­den ta­kai­seen ar­vi­oon ver­rat­tu­na 26 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. In­ven­toin­ti­tu­lok­sis­sa on otan­nas­ta joh­tu­vaa vaih­te­lua, jo­ten puus­ton mää­rän muu­tos­ta ei tie­de­tä tar­kas­ti vuo­si­ta­sol­la.

Suo­men met­sä­ta­lous­maan eli met­sä­maan, hei­kos­ti kas­va­van ki­tu­maan, lä­hes puut­to­man jou­to­maan ja muun met­sä­ta­lous­maan (esim. met­sä­tiet) 26 mil­joo­nan heh­taa­rin alas­ta on ki­ven­näis­maan kan­kai­ta 16,8 mil­joo­naa heh­taa­ria ja suo­ta 9,2 mil­joo­naa heh­taa­ria. Soi­den ala on vii­mei­sen 10 vuo­den ai­ka­na kas­va­nut noin 400 000 heh­taa­ria.

Suomen metsät ovat varttuneet merkittävästi 2000-luvulla

Vuo­si­tu­han­nen alus­sa puun­tuo­tan­toon käy­tet­tä­vis­sä ole­val­la met­sä­maal­la oli tai­mi­koi­ta 4,2 mil­joo­naa heh­taa­ria. Uu­sim­man tie­don mu­kaan tai­mi­koi­den ala on vä­hen­ty­nyt 3,1 mil­joo­naan heh­taa­riin. Myös nuor­ten kas­va­tus­met­sien ala on sa­mas­sa ajas­sa pie­nen­ty­nyt 7,3 mil­joo­nas­ta heh­taa­ris­ta 5,7 mil­joo­naan heh­taa­riin.

– Met­sät ovat vart­tu­neet, mikä on ta­san­nut kas­vua. Sa­mal­la met­sien vart­tu­mi­nen on li­sän­nyt hak­kuu­mah­dol­li­suuk­sia ja mah­dol­lis­ta­nut hak­kui­den sel­vän kas­vun vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na, to­te­aa in­ven­toin­nis­ta vas­taa­va joh­ta­va tut­ki­ja Kari T. Kor­ho­nen Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­ta.

Met­sis­tä ke­rät­tyä tie­toa käy­te­tään met­sien käy­tön kes­tä­vyy­den seu­ran­taan, tu­le­vien käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sien ar­vi­oin­tiin, met­sien kas­vi­huo­ne­kaa­su­ta­seen ar­vi­oin­tiin ja usei­siin kan­sain­vä­li­siin ra­por­toin­tei­hin. Uu­sim­pa­na ra­por­toin­ti­vel­voit­tee­na on tänä syk­sy­nä al­ka­nut met­sä­ti­lin­pi­to, joka on osa laa­jem­paa ym­pä­ris­tö­ti­lin­pi­toa.

– Met­sä­ti­lin­pi­dos­sa toi­mi­te­taan Eu­roo­pan uni­o­nil­le vuo­sit­tain tie­dot muun mu­as­sa met­sien pin­ta-alas­ta ja puus­ton ti­la­vuu­des­ta sekä näi­den ra­hal­li­ses­ta ar­vos­ta. Las­ken­nas­sa käy­te­tään yh­te­näi­siä mää­ri­tel­miä, jo­ten eri mai­den lu­vut ovat kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia, ker­too Lu­ken eri­kois­tut­ki­ja Min­na Räty.