Ke­sän ruu­an­val­mis­tuk­sen kruu­naa­ma­ton ku­nin­gas, gril­li, voi syt­tyä hel­pos­ti pa­la­maan. Vuo­sit­tain te­ras­seil­la, par­vek­keil­la ja ke­sä­mö­keil­lä syt­tyy kym­me­nit­täin vaa­ral­li­sia gril­li­pa­lo­ja, joi­den va­hin­got voi­vat ol­la mit­ta­via.

Kiinnitä huomiota grillin paikkaan

Gril­laus ai­heut­taa vaa­ral­li­sia tu­li­pa­lo­ja, jot­ka oli­si­vat usein väl­tet­tä­vis­sä en­na­koin­nil­la.

Gril­li kan­nat­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti si­joit­taa eril­leen te­ras­sis­ta ja muis­ta ra­ken­nuk­sis­ta.

– Nel­jän met­rin etäi­syys ra­ken­nuk­ses­ta on hyvä nyrk­ki­sään­tö. Jos gril­li on tätä lä­hem­pä­nä, sitä ei saa jät­tää val­vo­mat­ta gril­lauk­sen ai­ka­na. Suu­rim­mat tu­hot ovat syn­ty­neet, kun palo on huo­mat­tu lii­an myö­hään, to­te­aa Lä­hi­Ta­pi­o­la Pir­kan­maan kor­vaus­joh­ta­ja Ant­ti Määt­tä­nen.

Par­vek­keel­la gril­laa­mi­sen kans­sa on syy­tä ol­la eri­tyi­sen va­ro­vai­nen. Lii­an lä­hel­le te­ras­si- tai olo­huo­neen la­sia gril­liä ei tule myös­kään lait­taa, sil­lä lasi saat­taa hal­je­ta gril­lin kuu­muu­des­ta.

– Par­vek­keel­la gril­laa­mi­sen on­gel­ma on tila – se on yk­sin­ker­tai­ses­ti usein lii­an pie­ni. Ras­va­pa­lo voi syt­tyä no­pe­as­ti ja kas­vaa to­del­la ag­g­res­sii­vi­ses­ti. Use­am­pi ul­lak­ko­pa­lo on syt­ty­nyt, kun on gril­lat­tu ylim­män ker­rok­sen par­vek­keel­la ja sii­tä ki­pi­nä on pääs­syt ylä­poh­jan on­te­loi­hin. Li­säk­si gril­lin kuu­muus on ai­heut­ta­nut ik­ku­noi­den hal­ke­a­mi­sia, kun gril­li on ol­lut lii­an lä­hel­lä ik­ku­naa tai par­ve­ke­la­sia, Määt­tä­nen ker­too.

Unohditko putsata grillin?

Kaa­sug­ril­leis­sä vit­sauk­se­na ovat ras­va­pa­lot, joi­ta gril­lin poh­jal­le pu­don­neet ras­va ja ruu­an­täh­teet ai­heut­ta­vat. Put­saa­mat­to­mis­sa ja huol­ta­mat­to­mis­sa kaa­sug­ril­leis­sä voi piil­lä suu­ri pa­lo­ris­ki. Pa­lo­jen taus­tal­la on ras­vai­sen li­han ja ka­lan gril­laa­mi­nen sekä huol­lon lai­min­lyön­ti.

– Gril­laa­mi­nen on mu­ka­vaa ja put­saa­mi­nen on tyl­sem­pää, mut­ta pidä gril­lin puh­tau­des­ta eri­tyis­tä huol­ta vält­tääk­se­si ras­va­pa­lot. Sa­mal­la gril­lin käyt­töi­kä pi­te­nee, muis­tut­taa Määt­tä­nen.

Rasvapalossa sammutuspeite ei riitä – pidä sammutin lähellä

Ras­va­pa­lo on ai­na sam­mu­tet­ta­va tu­kah­dut­ta­mal­la. Pa­la­vaa ras­vaa ei sai­si iki­nä sam­mut­taa ve­del­lä, sil­lä höy­rys­ty­es­sään ras­vaan se­koit­tu­va vesi nos­taa il­maan myös pa­la­vaa ras­vaa. Jos ras­va­pa­loon lait­taa esi­mer­kik­si de­si­lit­ran vet­tä, se saat­taa ai­heut­taa mo­nen met­rin kor­kui­set tu­len­lies­kat ja sa­mal­la syl­kee ras­van kuu­mi­na pi­sa­roi­na ym­pä­riin­sä.

– Il­moi­tet­tu­jen gril­li­va­hin­ko­jen pe­rus­teel­la tie­däm­me, et­tä joka ko­dis­sa vält­tä­mä­tön sam­mu­tus­pei­te ei ai­na rii­tä tu­kah­dut­ta­maan gril­lin ras­va­pa­loa. Se ei ole vält­tä­mät­tä tar­peek­si koo­kas peit­tä­mään koko gril­liä, kun palo le­vi­ää rä­jäh­dys­mäi­ses­ti, sel­vit­tää Määt­tä­nen.

Gril­li, jos­sa van­ha ras­va on syt­ty­nyt pa­la­maan, sam­muu te­hok­kaas­ti jau­he­sam­mut­ti­mel­la.

– Jos gril­li syt­tyy, sul­je kaa­su­pul­lo vä­lit­tö­mäs­ti ja siir­rä se kau­em­mak­si, jos vain mah­dol­lis­ta. Pa­ras­ta oli­si pi­tää ai­na sam­mu­tin saa­ta­vil­la, kun gril­laa – myös eri­tyi­ses­ti hii­lig­ril­la­tes­sa. Kah­den ki­lon jau­he­sam­mu­tin on jo riit­tä­vä, mut­ta kuu­den ki­lon sam­mu­tin oli­si erit­täin hyvä. Sam­mu­tin on muu­ten­kin ko­din hal­vin hen­ki­va­kuu­tus, muis­tut­taa Määt­tä­nen.