Tuija Veija
Virtain oman pojan, uutisankkuri Keijo ”Keke” Leppäsen viimeinen uutislähetys nähtiin MTV3:lla maanantaina. Edessä ovat eläkepäivät, joiden hän toivoo täyttyvän rennosta hengailusta ja työnteosta oman yrityksen puitteissa.
– Villasukkapäiviä ja työpäiviä sopivassa suhteessa, niitä ensimmäisiä enemmän. Fiilikset ovat odottavat, ja ehkä hieman jännittyneisyyttäkin viimeisinä työpäivinä oli havaittavissa. Onhan se iso muutos työelämästä eläkkeelle, mutta jyrkkää leikkausta tuskin tulee, sillä olen tehnyt uutisten lisäksi paljon muutakin, Keijo kertoo.
Yrittäjänä meno vähän kiihtyy. Keke aloittaa yrityksensä kautta yhteistyön Kaiku-viestintätoimiston kanssa ja tulee tekemään lähinnä sähköisen median esiintymiskoulutusta.
– Ehkä olen historiani perusteella heille aika hyvä kumppani. Ei tarvitse paljon esitellä, kuka olen. Töitä ei tietenkään ole joka päivä, mutta tämä loiventaa siirtymää.
Hän on tyytyväinen, että työssä uutisankkurina fysiikka tai pää eivät ole olleet kovin kovalla koetuksella, vaan hän pääsee eläkkeelle hyväkuntoisena, virtaa riittää vielä.
– En osaa ajatella olevani kotona jonnin joutavana. Ajattelen niin, että eläkkeelle jääminen on mahdollisuus.
Win-win-win-tilanne
– Nautin eläkkeestä, jota on karttunut yli 40 työvuoden aikana, lisäksi saan mahdollisuuden tehdä kiinnostavia asioita, lähipiiri voimistuu, ja valtiovalta kiittää verotuloista. Todellinen win-win-win-tilanne, Keke luonnehtii.
Hän ihmettelee, miksi hallituskaudesta toiseen jahnataan, miten työnteko saataisiin joutenoloa kannattavammaksi, mutta mitään selkeitä malleja ei synny.
– Valtiovallan pitäisi kannustaa sekä nuoria että ikääntyneitä työntekoon, eikä luoda esteita jos menee töihin.
– Tällainen hybridimalli on parasta. Ei ole työvuorolistoja ja rutiineja, on täysi vapaus tehdä jotain yrittäjänä, mutta toimeentulon vuoksi ei ole pakko.
Keke luonnehtii työuraansa hienoksi. Hän sanoo kokeneensa kaiken, mitä alalla voi kokea.
– TV:n uutistoiminta on ollut hieno ala, Maikkari hieno talo ja ankkurin homma hieno tehtävä. En jää kaipaamaan mitään. On hyvä lähteä johonkin ihan uuteen. Bileistä kannattaa lähteä silloin, kun vielä on kivaa.
Rentoa hengailua
Leppänen arvelee, että väljempi aikataulu mahdollistaa myös rentoja hengailupäiviä synnyinseudulla. Nyt hän on väliin piipahtanut Virroilla äitiään katsomassa. Päivän reissua Espoosta Virroille hän pitää sankarillisena suorituksena vanhalle miehelle.
Hänellä on pieni mökki Kurjenkylässä, mutta koko perheen tukikohtaa Virroilla ei ole.
– Enkä nyt uuden kesämökin perustuksia ainakaan heti ole valamassa.
Keke odottaa myös kiireettömiä päiviä, jolloin voi viettää aikaa aikuistuneiden lasten kanssa. Kaksi vanhinta poikaa asuu pääkaupunkiseudulla, nuorin opiskelee Vaasassa.
Vaarikuumetta hän ei myönnä potevansa, mutta hänen mukaansa on realistista ajatella, että lastenlapsiakin jossain vaiheessa tulee.
– Pärjäsin mielestäni faijana omalla laillani, ehkä pärjäisin myös vaarina. Uusia temppuja tuskin opin, mutta vanha repertuaari on käytössä. Minusta saa aina pelikaverin höntsäilemään lätkää tai jalkapalloa.
Digiuudistus on välttämätön
Entä pelottaako ikääntyminen?
– En tunnista sellaista. Jossain tilaisuudessa Kurjenkylän kylätalolla Joutsenjärven Maisa sanoi jutellessamme, että ”Ei kannata murehtia asioista kahteen kertaan, etukäteen ja sitten, kun tilanne on päällä. Kannattaa ottaa vain se jälkimmäinen.” Tämä kuvaa mielestäni ajatteluani aika hyvin.
Hän kokee, että MTV:n uutiset on saanut Virroilla paljon seuraajia.
– On hienoa, että tämän uutistulvan aikana ihmiset antavat aikaansa monta tuntia vuorokaudesta kanavan lähetyksille. Olen saanut niin monet vuodet olla siinä mukana. Katsojat ovat vastanneet vähäisillä moitteilla ja runsailla katsojaluvuilla, se on tavattoman hienoa. Virtolaisia kiitän siitä, että minua pidetään oman kylän poikana.
Keijo Leppäsen eläkepäivät alkoivat tiistaina.
Hän nauraa, että kun perheessä tulee puhetta isän julkisesta roolista, pojat kiusaavat, että Virroilla muutama tuntee, mutta eipä juuri muualla.
Sanomien digilehtiuudistusta hän pitää nykyaikana välttämättömänä. Uskollisimmat lukijat ovat vähän iäkkäämpää väkeä.
– Paperilehti kuolee yhden sukupolven aikana, uutiset kulkevat taskussa ja laukussa. Paikallislehdet ovat vahvoilla olemassaolokamppailussa. Paikallisia uutisia ei saa mistään muualta, se on fakta.
