Pirkanmaalla joka viides yksityistie on todettu huonokuntoiseksi.
Yleensä teiden perusongelmana on huono kantavuus. Kuivana tiet yleensä kantavat, mutta sateiden vaikutuksesta kantavuus heikkenee.
Ongelmat korostuvat sateisina ja leutoina talvina, jolloin tiet vettyvät ja ajoradalle muodostuu syviä kuoppia. Vettyneen ja kuoppaisen ajoradan kunnostaminen keskellä sadejaksoa ei ole mahdollista. Kunnostustöihin päästään tällöin vasta keväällä, jolloin tien rakenteet taas kestävät raskaat koneet.
Pahimmillaan tien runko vettyy niin pahoin, että sen kantavuus romahtaa. Tällöin tie ei kestä raskaita ajoneuvoja vaurioitumatta. Tätä ilmiötä kutsutaan kelirikoksi.
Tiekuntien on syytä tarkkailla oman yksityistiensä kuntoa ja asettaa kelirikkovaroitusmerkit ja mahdolliset painorajoitukset estämään tien vaurioitumista. Kelirikkomerkkien asettaminen voidaan tehdä toimielimen päätöksellä ja ne eivät vaadi viranomaislupia.
Syyskunnostuksella varaudutaan talveen
Paras tapa ehkäistä kelirikkoa on laittaa tie syksyllä hyvään kuntoon. Ajoradan kuopat tasoitetaan lanaamalla ja tie muotoillaan sivukaltevaksi siten, että vesi ohjautuu ajoradalta esteettä ojiin.
Syvien kuoppien tasaaminen onnistuu vain järeällä kalustolla kuten tiekarhulla. Ajoradalle voidaan myös ajaa lisämurskekerros, joka edesauttaa kuoppien tasaamista.
Talveen valmistautumiseen kuuluu myös aurausviittojen asettaminen tien reunoille.
Petri Lähteenmäki
Metsäkeskus – Yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana Pirkanmaalla hanke
