Mikäli minusta riippuu, emme mene. Ensinnäkin jokaisen, joka ei hyväksy Virtain seurakunnan lopettamista ja pakkoliitosta Ruoveden seurakuntaan on syytä jättää nyt ensivaiheessa kirjallinen vastustava kannanotto Tampereen hiippakunnan Tuomiokapitulille. Aikaa kannanotolle on 14.11.2024 saakka.
Palataan 22.10.2024 olleeseen kirkkovaltuuston kokoukseen. Ennen kokousta oli paikalle kutsuttu hiippakuntasihteeri Mika Piittala kertomaan valtuutetuille, että Timo Wenell ei ollut jäävi osallistumaan asian valmisteluun eikä päätöksentekoon. Lisäksi hän todisti, kuinka välttämätöntä on tehdä liitos Ruoveden seurakunnan kanssa.
Myös talouspäällikkö Tuija Tolvanen piti esitelmän liitoksen välttämättömyydestä. Puheessaan Sirpa Ilkka-Ahola perusteli, että hän ei seurakunnan työntekijänä voi muuta kuin kannattaa liitosesitystä. Henkilökunnan työpaikoista myös Eila Kalliomäki oli hyvin huolissaan kannattaessaan liitosesitystä.
Kokonaisuutena syntyi se vaikutelma, että koko liitosprosessin tavoite oli ainoastaan seurakuntien työpaikkojen säilyminen. Kirkkoherra Jukka Taskinen luonnehti, että päätöksenteko on ollut avointa ja demokraattista, mitä se ei todellakaan ole ollut.
Koko prosessi on ollut seurakunnan jäsenten ja minun kirkkovaltuutetun näkökulmasta ylhäältäpäin ajettu pakkoliitos, joka käynnistyi tuomiokapitulin käskystä Ruoveden seurakunnan pelastamiseksi.
Liitoksesta Virtain tappioksi päätti hyvin pieni porukka. Äänestys prosentti Virtain kirkollisvaaleissa oli ainoastaan n. 19 %. Kyllä nappia painettiin noin kymmenen prosentin edustuksella eli 10 % teki päätöksen 90 %:n pään menoksi.
Sirpa Ilkka-Ahola vähätteli puheessaan, että joku valtuutettu oli esittänyt mielipidegalluppeja. Ilkka-Aholan mielestä demokratia toteutuu kyllä pienemmälläkin joukolla. Näinhän se on, että yhdenkin äänen enemmistö riittää, mutta mitkä voivat olla seuraukset, montako äänestää jaloillaan?
Kunnallishallinnossa se on hiukan eri asia, koska kunnalla on kuntalaisiinsa nähden verotusoikeus. Seurakunnallakin on verotusoikeus, mutta se koskee vain seurakunnan jäseniä.
Minä olen esittänyt, että näin tärkeästä päätöksestä olisi hyvä kysyä seurakuntalaisten mielipide, koska seurakuntalaiset ovat se resurssi ja asiakaskunta, joka kaikki viulut maksaa.
Seurakunnan jäsenet olisi pitänyt saada myötämieliseksi liitoshankkeelle ennen päätöksen tekemistä tai muussa tapauksessa se voi johtaa kirkosta eroamisiin. Seurakuntajäsenyys on vapaaehtoista ja varsinkin suuremmissa tuloluokissa sillä on taloudellista merkitystä sekä maksajalle että seurakunnalle.
Koko prosessissa ihmetyttää, että jääviyksillä (esteellisyydellä) ei ollut mitään merkitystä seurakunnan päätöksenteossa.
Hallintolaki, joka koskee kaikkia julkisia yhteisöjä, on aivan toista mieltä jääviydestä ja sen merkityksestä päätöksenteossa. Jääviyttä varjellaan, koska se on valitusperuste hallinto-oikeuteen ja useasti sen olemassaolo estää päätöksen toteuttamisen.
Valmistelevassa työryhmässä ja päättämässä oli mukana entisiä ja nykyisiä viranhaltioita sekä luottamusmiehiä, mikä normaalikäytännössä tekee päätöksistä pätemättömiä. Julkisten asioiden hoidossa edellytetään hyvää hallintotapaa, mutta tuomiokapitulia ja Virtain seurakuntaa se ei näytä koskevan.
Jääviys (esteellisyys) ja hyvä hallintotapa taitaa olla aivan tuntematon käsite koko kirkkohallinnossa.
Insinööri, KTK
Pentti Tikkanen
Virtain seurakunnan kirkkovaltuutettu