Piia Hirviniemi
”Vuonna 1924 marraskuun 16 pnä kello 5 j. p. p. oli kokoontunut nuorisoseuraa harrastavaa yleisöä Pirttiniemen taloon. Avajaisiksi laulettiin ”Kansanopistolaisten marssi” ja sen jälkeen Justus Pirttiniemi puheessaan selosti nuorisoseuratyötä ja mistä se on saanu aikaan, puhuja esimerkkinä mainitsi Etelä-Pohjanmaata. Tämän jälkeen valittiin kokoukselle puheenjohtaja Väinö Pirttiniemi ja kirjuriksi Kaarlo Salmi.”
Virtain Rantakunnalle perustettiin nuorisoseura marraskuussa 1924. Koska Rantakunnan nuorisoseura -nimi oli jo käytössä, päädyttiin nimeen Korvenojan nuorisoseura, jonka ensimmäisestä pöytäkirjasta edellä mainittu ote on.
Nuorisoseura juhlistaa syntymäpäiväänsä 100-vuotisnäyttelyllä, joka on esillä Galleria Virinässä 16. – 29. marraskuuta. Samassa yhteydessä tuodaan laajemmin esille myös Rantakunnan ja Äijännevan kyliä.
– Nuorisoseuraliike sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla 1800-luvun lopulla. Nuorisoseura-aate syntyi kansallismielisyyden ja raittiusaatteen leviämisestä sivistyneistön parista myös tavallisen kansan pariin, kertoo Elisa Helminen, joka on yksi Korvenojan nuorisoseuran näyttelyä kokoavista henkilöistä.
– Santeri Alkiolla oli keskeinen rooli nuorisoseuraliikkeen ajatusten levittämisessä. Hän oli pitkään nuorisoseura-aatteen henkinen isä ja ohjeisti seurojen toimintaa.
– Innostus nuorison sivistämiseen levisi myös Virroille. Paikkakunnalle perustettiin lukuisia nuorisoseuroja vuosisadan vaihteessa, ja tavoitteena oli, että jokaisessa kylässä olisi oma nuorisoseuransa.
Tällaisen innostuksen vallassa perustettiin nuorisoseura myös Virtain Rantakunnalle vuonna 1924.
Oppimassa ja opettamassa
Helminen kertoo, että uuden nuorisoseuran säännöissä määriteltiin seuran tehtävät tarkasti.
Nuorisoseuran toiminnan runkona toimi kuukausikokous, joka oli tarkoitettu kaikille seuran omille jäsenille.
– Alkuperäisen Santeri Alkion ajatuksen mukaisesti kuukausikokouksessa nuorisoseuralainen oli oppimassa ja opettamassa, ottamassa vastaan itsekasvatusharrastusta synnyttäviä ajatuksia ja antamassa tovereille samoja vaikutteita.
– Kuukausikokouksen runko oli määritelty tarkoin: yksiäänisen yhteislaulun jälkeen esimies piti lyhyen puheen ja esitteli johtokunnalta tulleet asiat. Keskustelun jälkeen oli lauluharjoitus, ja yleissivistävän luennon aika. Esittäjän lukemisen ja aiheen arvostelun jälkeen oli vuorossa vielä alustus keskusteluaiheesta kuten “kotikasvatus” ja vapaa keskustelu aiheeseen liittyen. Kokouksen päätti leikkituokio.
Kuukausikokouksista pidettiin luonnollisesti pöytäkirjaa.
– Lisäksi oli ainakin osan aikaa tapana tehdä niin sanottu pakinapöytäkirja, jossa humoristisesti kuvailtiin kokouksen kulkua omin sanoin.
Helminen kertoo, että jo nuorisoseuraliikkeen alusta lähtien seuroja kannustettiin toteuttamaan näytelmiä.
– Näytelmiä saattoi vuodessa olla jopa neljä tai viisi, ja niitä kierrettiin esittämässä myös muissa naapuriseuroissa.
Helminen mainitsee, että yksi esitetyimmistä oli esimerkiksi Hilja Valtosen kirjoittama komedia “Rissasen papan leiviskä”.
Näyttelijät olivat omasta seurasta, joskus vahvistusta tuli naapurista, Rantakunnan työväenyhdistyksestä.
Näytelmien lisäksi esitettiin lyhyempiä kuvaelmia.
Vilkasta toimintaa
Musiikilla ja laulamisella oli suuri merkitys nuorisoseurojen toiminnassa. Myös Korvenojan nuorisoseuralla oli sekä kuoro että orkesteri.
– Orkesteri, Korvenojan Kaiku, esiintyi iltamissa, ja myös muualla, tanssilavoillakin.
Helminen toteaa, että nuorisoseurojen toiminta oli välillä hyvinkin vilkasta.
– Toimintoina olivat urheilukilpailut ja tietenkin iltamat, joiden ohjelmistoon kuului lauluesityksiä, runonlausuntaa ja näytelmiä. Seura järjesti myös kesäjuhlia ja muina vuodenaikoina esimerkiksi helavalkeita.
– Järjestettiinpä muutamana vuonna ravitkin Pohjasselällä, joka tunnetaan nykyisin Mäntylänlahtena.
Kesäjuhlien ohjelma oli yleensä varsin monipuolinen ja runsas.
– Esiintyjinä oli myös siirtoväen edustajia, sillä heidän ottamistaan mukaan nuorisoseuran toimintaan kannustettiin.
Oma nuorisoseurantalo
Helminen kertoo, että nuorisoseuran johtokunta keskusteli omasta talosta heti ensimmäisissä kokouksissaan.
– Syyskuussa 1925 pidetyssä yleisessä kokouksessa sitten päätettiin hyväksyä tontin kauppakirja ja alkaa rakentamaan taloa niin pian kuin mahdollista. Tupaantuliaiset järjestettiinkin jo loppiaisena 1926.
Talo oli toiminnan keskus aina 1960-luvulle saakka, jolloin toiminta alkoi vähitellen hiipua.
– Talo oli mennyt huonoon kuntoon, ja se huutokaupattiin 1969. Tontti jäi kuitenkin nuorisoseuralle, ja nuorisoseuran löydettyä uusia toimintamuotoja rakennettiin tontille 1990-luvulla ensin kota ja lintutorni sekä isoimpana hankkeena 2014 valmistunut monitoimikeskus, jota vuokraa Virtain metsästysseura.
– Rakennuksessa on myös kaikille vuokrattava tila, jossa voi pitää vaikkapa perhejuhlia.
100-vuotias nuorisoseura toimii edelleen.
– Nykyisinä toimintamuotoina ovat soppatykkitarjoilun järjestäminen esimerkiksi hirvipeijaisissa ja kyläläisiä yhdistävien tapahtumien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden, kuten metsästysseurojen ja kalastushoitoyhdistysten kanssa.