Poliisi tutkii Virroilla tapahtunutta henkirikosta

Sisä-Suo­men po­lii­si tut­kii Vir­roil­la 8. tou­ko­kuu­ta 2025 ta­pah­tu­nut­ta hen­ki­ri­kos­ta ri­kos­ni­mik­keel­lä tap­po. Hen­ki­ri­kos ta­pah­tui yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa ei­kä sii­tä ai­heu­tu­nut vaa­raa si­vul­li­sil­le.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Repe, Romu ja Riepu aloittavat kierroksensa Virroilla

Pir­kan­maan Jä­te­huol­lon Repe, Romu ja Rie­pu ot­ta­vat mak­sut­ta kyy­tiin­sä ko­din vaa­ral­li­set jät­teet, me­tal­li­ro­mut, säh­kö­lait­teet sekä pois­to­teks­tii­lit.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Kerro meille kioskimuistosi

Vir­roil­la on ol­lut usei­ta ki­os­ke­ja ku­ten Jääh­dys­poh­jas­sa toi­mi­nut Kai­jan ki­os­ki ja Rei­ma­ri kis­ka lai­va­ran­nas­sa.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Uusi ratkaisu pienten luontokohteiden suojeluun

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Vi­ral­li­nen luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tel­mä pyr­kii tu­han­sien ja sa­to­jen tu­han­sien heh­taa­rien suo­je­luun. Esi­mer­kik­si EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus mit­taa suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta pro­sent­ti­o­suu­del­la koko val­ta­kun­nan maa­pin­ta-alas­ta.

Taidetestaajat- elämykset julkaistu

Kaik­ki Suo­men 8.-luok­ka­lai­set pää­se­vät myös en­si lu­ku­vuon­na tai­de­tes­taa­maan Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton ja Svens­ka kul­tur­fon­de­nin tu­el­la. Tai­de­tes­taa­jat-elä­myk­set lu­ku­vuo­del­le 2025–2026 on nyt jul­kais­tu.

Monta asiaa on täällä hyvin

En ole vä­hään ai­kaan ta­van­nut niin ilois­ta ja kii­tol­lis­ta po­ruk­kaa, kun Jääh­dys­poh­jan tien­var­si­tal­kois­sa ole­vat va­paa-ajan asuk­kaat. He oli­vat tyy­ty­väi­siä eloon­sa ja oloon­sa Vir­roil­la. Lis­ta oli lo­pu­ton, min­ne kaik­ki­al­le he oli­si­vat ha­lun­neet osoit­taa ter­vei­sen­sä. Mon­taa asi­aa on tääl­lä hy­vin. Tu­lee it­se­kin hy­väl­lä tuu­lel­le, kun koh­taa po­si­tii­vis­ta ener­gi­aa. Toi­vo­taan, et­tä Jääh­dys­poh­jas­sa saa­daan jat­koa yh­tei­sel­le te­ke­mi­sel­le.

Dronekuvaukset ensi viikolla

Vir­tain ase­ma­kaa­va-alu­eel­la suo­ri­te­taan dro­nel­la teh­tä­viä il­ma­ku­vak­sia vii­kol­la 20. Alus­ta­vat ku­vaus­päi­vät ovat tiis­tai-kes­ki­viik­ko. Ku­vauk­set suo­rit­taa Mit­ta Oy 2–3 dro­nel­la.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

1. Pääl­lim­mäi­set miet­teet päät­ty­väl­tä val­tuus­to­kau­del­ta?
2. On­ko vaa­lien jäl­keen ol­lut jäl­ki­mai­nin­ke­ja? Jos, niin mil­lai­sia?

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Kirjoittaessani pääsen seikkailujen ja sankareiden keskelle

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

– Olen jo lap­se­na pi­tä­nyt ai­na ta­ri­noi­den ker­to­mi­ses­ta, kir­joi­tin omia leh­tiä yk­sin ja ka­ve­rei­den kans­sa, ku­va­sim­me ka­ve­rei­den kans­sa vi­de­oi­ta­kin. Tyk­kä­sin myös piir­tää sar­ja­ku­via. Piir­sin kah­del­le pik­ku­vel­jel­le­ni toi­min­ta­sar­ja­ku­vaa, jota luin heil­le leh­ti ker­ral­laan, ker­toi tam­pe­re­lai­nen las­ten- ja nuor­ten­kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja Jari Mä­ki­pää, joka vie­rai­li huh­ti­kuus­sa Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Ase- ja räjähdekeräys alkaa Pirkanmaalla

Tie­do­tim­me 2025, et­tä po­lii­si ja puo­lus­tus­voi­mat jär­jes­tä­vät tou­ko­kuus­sa ase- ja rä­jäh­de­ke­räy­so­pe­raa­ti­on "Pir­kan­maa 2025". Po­lii­si vie­lä muis­tut­taa, et­tä voit il­moit­taa lu­vat­to­mis­ta am­pu­ma-aseis­ta ja rä­jäh­teis­tä po­lii­sil­le il­man seu­raa­muk­sia 5.5.2025 läh­tien. Po­lii­si ke­rää luo­vu­tet­ta­vat aseet 12.–18.5.

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Kantatie 66 siistiksi yhteisvoimin

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Jääh­dys­poh­jan met­säs­tys­seu­ran väki siis­ti lau­an­tai­aa­mu­päi­väs­tä kan­ta­tie 66:n tien­vart­ta mo­lem­min puo­lin yh­des­sä Jääh­dys­poh­jan ky­lä­läis­ten sekä va­paa-ajan asuk­kai­den kans­sa. Tem­paus sai al­kun­sa hir­vi­pei­jai­sis­sa, jos­sa ke­rät­tiin pa­lau­te­ky­se­ly.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Huomionosoitus kannustaa riistamiestä

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ta­pio Luu­ril­le on myön­net­ty Suo­men Riis­ta­kes­kuk­sen kul­tai­nen an­si­o­merk­ki.

PoKon kautta tukipäätöksiä myös Virroille

Kiin­nos­tus Po­Kon ra­hoi­tus­mah­dol­li­suuk­siin on jat­ku­nut vuon­na 2025 ak­tii­vi­se­na. En­sim­mäi­sen nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na Po­Kon hal­li­tus on kä­si­tel­lyt 23 yri­tys­tu­kea ja ke­hit­tä­mis­han­ket­ta.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kylätalon matkassa Rajamäen kokemana

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kun Kur­jen­ky­län ky­lä­ta­lo val­mis­tui liki 25 vuot­ta sit­ten, oli tal­koo­lis­toi­hin eni­ten tun­te­ja kir­jau­tu­nut Ari Ra­ja­mä­el­le. Nyt hän on kir­joit­ta­nut kir­jan mat­kas­taan ky­lä­ta­lon kans­sa. Syn­tyi 88-si­vui­nen teos Ky­lä­ta­lon mat­kas­sa.

Kela-korvausten laajennukset voimaan toukokuun alussa

Kela al­kaa kor­va­ta yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa an­net­tu­jen he­del­möi­tys­hoi­to­jen sekä fy­si­o­te­ra­pi­an kus­tan­nuk­sia 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Suun ter­vey­den­huol­lon kor­vauk­sia uu­dis­te­taan koh­dis­ta­mal­la kor­vauk­sia en­nal­ta­eh­käi­se­vään hoi­toon ja kiin­ni­tys­ku­dos­ten sai­rauk­sien hoi­toon. Li­säk­si suu­hy­gie­nis­til­le voi men­nä kak­si ker­taa vuo­des­sa il­man lää­kä­rin lä­he­tet­tä. Kela vah­vis­taa kor­vaus­ten uu­det enim­mäis­mää­rät val­ti­o­neu­vos­ton ase­tuk­sen pe­rus­teel­la ja jul­kai­see ne lu­et­te­los­sa verk­ko­si­vuil­laan.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredu nähdään tärkeänä kaupungin elinvoiman kehittämisessä

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 28. huh­ti­kuu­ta käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua Tre­dus­ta.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain kevätkar­ne­vaa­leissa väki iloitsi oikukkaassa säässä

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 6. tou­ko­kuu­ta 1997 Vir­tain ke­vät­kar­ne­vaa­leis­ta, jot­ka pi­det­tiin tuol­loin en­sim­mäi­sen ker­ran.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Discoperinne voimissaan Killinkoskella

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­kel­la jär­jes­tet­tiin pit­kät pe­rin­teet omaa­va vap­pu­dis­co 30. huh­ti­kuu­ta MLL Kil­lin­kos­ken pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­mes­ta. Kil­lin­kos­ken vap­pu­dis­co oli me­nes­tys, sil­lä osal­lis­tu­jia oli yh­teen­sä yli 60.

Virroilla valtuutetuista yli 40 prosenttia on yrittä­jä­taus­taisia

Kai­kis­ta Pir­kan­maal­la lä­pi­pääs­seis­tä kun­ta­vaa­lieh­dok­kais­ta noin 28 pro­sent­tia on yrit­tä­jiä. Pir­kan­maa ylit­tää val­ta­kun­nan kes­ki­ar­von vii­del­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä.

Vuoden 2025 Arkinuukaileva kylä haussa

Vuon­na 2025 va­li­taan en­sim­mäis­tä ker­taa vuo­den Ar­ki­nuu­kai­le­va kylä yh­teis­työs­sä Maa­seu­dun Si­vis­tys­lii­ton, Suo­men Ky­lät ry:n ja Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen vii­kon kans­sa.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Usein pienet asiat merkitsevät eniten

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Vir­tain kau­pun­gil­la on kiin­ni­tet­ty työ­hy­vin­voin­tiin huo­mi­o­ta ja 10 000 eu­ron han­ke­ra­hal­la kou­lu­tu­te­taan joka osas­toa Tii­na Ha­ki­on joh­dol­la. Työ on jo aloi­tet­tu ja ku­lu­van vuo­den ai­ka­na se ete­nee.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Ei merkittävää muutosta petorintamalla

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Vir­tain riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pe­to­yh­dys­hen­ki­lö Pek­ka Ve­nä­läi­sen mu­kaan pe­to­rin­ta­mal­la on ol­lut vii­me ai­koi­na hil­jais­ta ja pää­o­sa pe­to­ha­vain­nois­ta tu­lee riis­ta­ka­me­roi­den kaut­ta.

Kaupungilla varauduttu työtais­te­lu­ti­lan­teeseen

Kun­ta-alan vir­ka- ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten so­pi­mus­kau­si päät­tyy 30. huh­ti­kuu­ta 2025. Neu­vot­te­lut uu­sis­ta so­pi­muk­sis­ta ovat al­ka­neet.

Maastopalo moottorisahan kipinästä

Lam­min­nie­men­tiel­lä Vir­roil­la syt­tyi maas­to­pa­lo lau­an­tai­na 26. huh­ti­kuu­ta. Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos hä­ly­tet­tiin pa­lo­pai­kal­le kel­lo 11.54.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

Muoti ja tyyli näkyvät kaikessa

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

– Jo 12- vuo­ti­aa­na olin päät­tä­nyt tul­la muo­ti­piir­tä­jäk­si. Jos mi­nul­la oli ra­haa, os­tin muo­ti­leh­tiä, jois­sa muo­ti esi­tet­tiin upein mus­ta­val­koi­sin va­lo­ku­vin. Päi­vä­leh­tien etu­si­vuil­la puo­les­taan muo­ti­mai­nok­set oli to­teu­tet­tu tai­ta­vil­la mus­ta­val­koi­sil­la piir­rok­sil­la, muis­te­lee Mat­ket­ta Sad­ri, jon­ka muo­ti­ai­hei­nen pie­nois­näyt­te­ly avau­tuu Vir­tain kir­jas­toon tou­ko­kuun ajak­si.

Virtain työllisyys paranemaan päin

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on jul­kais­sut maa­lis­kuun työl­li­syys­kat­sauk­sen. Sen mu­kaan Vir­tain työt­tö­myy­sas­te oli 9,6 pro­sent­tia ja työt­tö­mä­nä oli 239 hen­ki­löä. Työt­tö­mien mää­rä on las­ke­nut muu­ta­mil­la hen­ki­löil­lä use­an kuu­kau­den ajan.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi tarvitsee tulevaisuuden rakentajat ja turvaajat joka päivä

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kan­sal­lis­ta ve­te­raa­ni­päi­vää vie­tet­tiin Vir­roil­la pe­rin­tei­sin me­noin. Päi­vää on vie­tet­ty Suo­mes­sa so­ta­ve­te­raa­nien kun­ni­ak­si en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1987.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Veteraanipäivänä syytä muistaa myös naisia

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

En­si sun­nun­tai­na vie­tet­tä­vä ve­te­raa­ni­päi­vä nos­ti Kirs­ti Pe­rä­huh­dan mie­leen hä­nen si­sa­ren­sa, vuon­na 1925 syn­ty­neen Ee­va Ma­ria Ko­ron, joka oli mu­ka­na Pik­ku­lot­ta-toi­min­nas­sa.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Kädentaidot esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­ton kau­si on tu­los­sa pää­tök­seen ja se hui­pen­tuu pe­rin­tei­ses­ti ke­vät­näyt­te­lyyn, joka jär­jes­te­tään Opis­to­ta­lol­la. Vir­to­lais­ten kä­den tai­toi­hin pää­see tu­tus­tu­maan 10.–12. tou­ko­kuu­ta.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Poliisi tutkii Virroilla tapahtunutta henkirikosta

Sisä-Suo­men po­lii­si tut­kii Vir­roil­la 8. tou­ko­kuu­ta 2025 ta­pah­tu­nut­ta hen­ki­ri­kos­ta ri­kos­ni­mik­keel­lä tap­po. Hen­ki­ri­kos ta­pah­tui yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa ei­kä sii­tä ai­heu­tu­nut vaa­raa si­vul­li­sil­le.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Kerro meille kioskimuistosi

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Vir­roil­la on ol­lut usei­ta ki­os­ke­ja ku­ten Jääh­dys­poh­jas­sa toi­mi­nut Kai­jan ki­os­ki ja Rei­ma­ri kis­ka lai­va­ran­nas­sa.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Uusi ratkaisu pienten luontokohteiden suojeluun

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Vi­ral­li­nen luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tel­mä pyr­kii tu­han­sien ja sa­to­jen tu­han­sien heh­taa­rien suo­je­luun. Esi­mer­kik­si EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus mit­taa suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta pro­sent­ti­o­suu­del­la koko val­ta­kun­nan maa­pin­ta-alas­ta.

Taidetestaajat- elämykset julkaistu

Kaik­ki Suo­men 8.-luok­ka­lai­set pää­se­vät myös en­si lu­ku­vuon­na tai­de­tes­taa­maan Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton ja Svens­ka kul­tur­fon­de­nin tu­el­la. Tai­de­tes­taa­jat-elä­myk­set lu­ku­vuo­del­le 2025–2026 on nyt jul­kais­tu.

Monta asiaa on täällä hyvin

En ole vä­hään ai­kaan ta­van­nut niin ilois­ta ja kii­tol­lis­ta po­ruk­kaa, kun Jääh­dys­poh­jan tien­var­si­tal­kois­sa ole­vat va­paa-ajan asuk­kaat. He oli­vat tyy­ty­väi­siä eloon­sa ja oloon­sa Vir­roil­la. Lis­ta oli lo­pu­ton, min­ne kaik­ki­al­le he oli­si­vat ha­lun­neet osoit­taa ter­vei­sen­sä. Mon­taa asi­aa on tääl­lä hy­vin. Tu­lee it­se­kin hy­väl­lä tuu­lel­le, kun koh­taa po­si­tii­vis­ta ener­gi­aa. Toi­vo­taan, et­tä Jääh­dys­poh­jas­sa saa­daan jat­koa yh­tei­sel­le te­ke­mi­sel­le.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Huomionosoitus kannustaa riistamiestä

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ta­pio Luu­ril­le on myön­net­ty Suo­men Riis­ta­kes­kuk­sen kul­tai­nen an­si­o­merk­ki.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Discoperinne voimissaan Killinkoskella

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­kel­la jär­jes­tet­tiin pit­kät pe­rin­teet omaa­va vap­pu­dis­co 30. huh­ti­kuu­ta MLL Kil­lin­kos­ken pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­mes­ta. Kil­lin­kos­ken vap­pu­dis­co oli me­nes­tys, sil­lä osal­lis­tu­jia oli yh­teen­sä yli 60.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Kantatie 66 siistiksi yhteisvoimin

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Jääh­dys­poh­jan met­säs­tys­seu­ran väki siis­ti lau­an­tai­aa­mu­päi­väs­tä kan­ta­tie 66:n tien­vart­ta mo­lem­min puo­lin yh­des­sä Jääh­dys­poh­jan ky­lä­läis­ten sekä va­paa-ajan asuk­kai­den kans­sa. Tem­paus sai al­kun­sa hir­vi­pei­jai­sis­sa, jos­sa ke­rät­tiin pa­lau­te­ky­se­ly.

Dronekuvaukset ensi viikolla

Vir­tain ase­ma­kaa­va-alu­eel­la suo­ri­te­taan dro­nel­la teh­tä­viä il­ma­ku­vak­sia vii­kol­la 20. Alus­ta­vat ku­vaus­päi­vät ovat tiis­tai-kes­ki­viik­ko. Ku­vauk­set suo­rit­taa Mit­ta Oy 2–3 dro­nel­la.

PoKon kautta tukipäätöksiä myös Virroille

Kiin­nos­tus Po­Kon ra­hoi­tus­mah­dol­li­suuk­siin on jat­ku­nut vuon­na 2025 ak­tii­vi­se­na. En­sim­mäi­sen nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na Po­Kon hal­li­tus on kä­si­tel­lyt 23 yri­tys­tu­kea ja ke­hit­tä­mis­han­ket­ta.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kylätalon matkassa Rajamäen kokemana

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kun Kur­jen­ky­län ky­lä­ta­lo val­mis­tui liki 25 vuot­ta sit­ten, oli tal­koo­lis­toi­hin eni­ten tun­te­ja kir­jau­tu­nut Ari Ra­ja­mä­el­le. Nyt hän on kir­joit­ta­nut kir­jan mat­kas­taan ky­lä­ta­lon kans­sa. Syn­tyi 88-si­vui­nen teos Ky­lä­ta­lon mat­kas­sa.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

”Kunpa tälle olisi jatkumoa”

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Esi­kot-ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vät var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­ja He­le­na Oi­no­nen ja ryh­mä­a­vus­ta­ja Ka­tia Mart­ti­la ku­vaa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöil­le suun­na­tun kou­lu­tus­päi­vän ol­leen al­ku jol­le­kin, jota oli­si hyvä jat­kaa.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Kirjoittaessani pääsen seikkailujen ja sankareiden keskelle

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

– Olen jo lap­se­na pi­tä­nyt ai­na ta­ri­noi­den ker­to­mi­ses­ta, kir­joi­tin omia leh­tiä yk­sin ja ka­ve­rei­den kans­sa, ku­va­sim­me ka­ve­rei­den kans­sa vi­de­oi­ta­kin. Tyk­kä­sin myös piir­tää sar­ja­ku­via. Piir­sin kah­del­le pik­ku­vel­jel­le­ni toi­min­ta­sar­ja­ku­vaa, jota luin heil­le leh­ti ker­ral­laan, ker­toi tam­pe­re­lai­nen las­ten- ja nuor­ten­kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja Jari Mä­ki­pää, joka vie­rai­li huh­ti­kuus­sa Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Repe, Romu ja Riepu aloittavat kierroksensa Virroilla

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pir­kan­maan Jä­te­huol­lon Repe, Romu ja Rie­pu ot­ta­vat mak­sut­ta kyy­tiin­sä ko­din vaa­ral­li­set jät­teet, me­tal­li­ro­mut, säh­kö­lait­teet sekä pois­to­teks­tii­lit.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

”Rukouksessa saan kantaa perhettäni ja kohtaamiani ihmisiä”

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Tarja Mäkinen juhlisti merkkipäiväänsä viime viikolla 5. helmikuuta syntymäpäiväseurojen merkeissä. Tilaisuudessa muistettiin samalla Olavi-puolisoa.

Jenni Rintamäki

Kun Tar­ja Mä­ki­sel­le, omaa su­kua Jank­ka­ri, va­lit­tiin kum­mi­van­hem­pia Suo­den­nie­mel­lä, lie­kö joh­da­tus­ta, et­tä naa­pu­ris­sa asu­nut kum­mi­tä­ti Ei­la Leh­to­nen oli ko­toi­sin Kil­lin­kos­kel­ta.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Mitä kuu­luu ?

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

Jenni Rintamäen arki on nykyisinkin vauhdikasta ja lautasella on paljon asioita. Saksanpaimenkoira Oskun hän hankki selkänsä vuoksi. – Lääkäri suositteli liikuntaa epätasaisessa maastossa ja tylsäähän se olisi yksin lenkkeillä.

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, hy­vää kuu­luu. Olen työs­ken­nel­lyt vii­mei­set kol­me vuot­ta Ala­vu­den K-Rau­das­sa ja par­hail­laan olen mu­ka­na K-Rau­dan kaup­pi­as­kou­lu­tuk­ses­sa. Tar­koi­tus oli­si val­mis­tua vuo­den pääs­tä jou­lu­na ja sit­ten jää­dään odot­te­le­maan mah­dol­li­sia va­pau­tu­via paik­ko­ja, jot­ta pääs­täi­siin ke­hit­tä­mään omaa kaup­paa, ker­too Jen­ni Rin­ta­mä­ki ja li­sää, et­tä omal­le ha­ku­a­lu­eel­le osuu yh­teen­sä noin kym­me­nen K-Rau­taa.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

1. Pääl­lim­mäi­set miet­teet päät­ty­väl­tä val­tuus­to­kau­del­ta?
2. On­ko vaa­lien jäl­keen ol­lut jäl­ki­mai­nin­ke­ja? Jos, niin mil­lai­sia?

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Elämäänsä tyytyväinen kamera­nul­koi­luttaja

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Jori Häll miettii, että kuvaamisessa ja rumpujen soittamisessa on jotain samaa. – Sitä on vaikea selittää. Molemmissa pitää olla tunnetta mukana.

Tuija Veija

Kun va­lo­ku­vaa­ja ja yrit­tä­jä Jori Häll jäi eläk­keel­le pari vuot­ta sit­ten, al­koi uu­den elä­män opet­te­lu. Yh­täk­kiä ei ol­lut­kaan kii­re min­ne­kään.

Ase- ja räjähdekeräys alkaa Pirkanmaalla

Tie­do­tim­me 2025, et­tä po­lii­si ja puo­lus­tus­voi­mat jär­jes­tä­vät tou­ko­kuus­sa ase- ja rä­jäh­de­ke­räy­so­pe­raa­ti­on "Pir­kan­maa 2025". Po­lii­si vie­lä muis­tut­taa, et­tä voit il­moit­taa lu­vat­to­mis­ta am­pu­ma-aseis­ta ja rä­jäh­teis­tä po­lii­sil­le il­man seu­raa­muk­sia 5.5.2025 läh­tien. Po­lii­si ke­rää luo­vu­tet­ta­vat aseet 12.–18.5.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Hannu Hyttinen löysi sukujuurensa Virroilta

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Hannu Hyttisen kirjoista tunnetuin on Tampere-Suomi-sanakirja Pipa päässä rotvallir reunalla. Se käynnisti 1990-luvulla murresanakirjojen tulvan, joka vyöryi yli koko Suomen.

Kuvat Hannu Hyttisen arkisto

Pe­rin­tei­nen su­ku­kir­ja läh­tee jos­ta­kin kiin­nos­ta­vas­ta en­ti­sa­jan hen­ki­lös­tä ja ete­nee koh­ti ny­ky­päi­vää. Tu­lok­se­na on su­ku­puu.

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Nuorisokeskus Marttinen

Marttiselle Luomun Suomen mestaruus

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Nuorisokeskus Marttinen

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Marttisen keittiön henkilökunta Chamniar Sriburin (vas.), Aleksandr Shedin, Mika Ylitalo ja Taina Palm.

Nuorisokeskus Marttinen

Luo­mu­e­lin­tar­vi­ke­päi­vä­nä 8. lo­ka­kuu­ta 2024 pal­kit­tiin Suo­men eni­ten luo­mua käyt­tä­vät jul­ki­set ja yk­si­tyi­set toi­mi­jat.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Mestarin valtikka matkasi vihdoin Virroille

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Versu Pulling Teamiin kuuluvat Tuomas Lätin (kesk.) lisäksi päämekaanikko Teemu Koivuluoma (vas.) sekä Heikki Rita-Kasari, joka ajaa myös Pikkumustalla, mutta kevyemmässä 6 000 kilon painoluokassa. Tiimin kuulumisia voi seurata Versu Pulling Teamin Facebookista.

Kuvat Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 kg -pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredu nähdään tärkeänä kaupungin elinvoiman kehittämisessä

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 28. huh­ti­kuu­ta käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua Tre­dus­ta.

Virtain työllisyys paranemaan päin

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on jul­kais­sut maa­lis­kuun työl­li­syys­kat­sauk­sen. Sen mu­kaan Vir­tain työt­tö­myy­sas­te oli 9,6 pro­sent­tia ja työt­tö­mä­nä oli 239 hen­ki­löä. Työt­tö­mien mää­rä on las­ke­nut muu­ta­mil­la hen­ki­löil­lä use­an kuu­kau­den ajan.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Killin Voimalle energiavarasto vesivoimalan yhteyteen

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä yh­ti­öl­lä on nyt mel­koi­nen vauh­ti pääl­lä. Kak­si suur­ta ty­tä­ryh­ti­öi­den in­ves­toin­ti­han­ket­ta on saa­tu ra­ken­nus­vai­hee­seen.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Timo Ilonen PS-Nuorison hallitukseen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

PS-Nuorison hallitukseen valittu Timo Ilonen kertoo, että hänelle kuuluu hyvää. – Joulu lähestyy, ja vähän jo odotellaan ensi kevään kuntavaaleja.

Ruusu Leppänen

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen on va­lit­tu Tu­rus­sa pi­de­tys­sä syys­ko­kouk­ses­sa PS-Nuo­ri­son vuo­den 2025 hal­li­tuk­seen.

Poliisi tutkii Virroilla tapahtunutta henkirikosta

Sisä-Suo­men po­lii­si tut­kii Vir­roil­la 8. tou­ko­kuu­ta 2025 ta­pah­tu­nut­ta hen­ki­ri­kos­ta ri­kos­ni­mik­keel­lä tap­po. Hen­ki­ri­kos ta­pah­tui yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa ei­kä sii­tä ai­heu­tu­nut vaa­raa si­vul­li­sil­le.

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Kantatie 66 siistiksi yhteisvoimin

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Jääh­dys­poh­jan met­säs­tys­seu­ran väki siis­ti lau­an­tai­aa­mu­päi­väs­tä kan­ta­tie 66:n tien­vart­ta mo­lem­min puo­lin yh­des­sä Jääh­dys­poh­jan ky­lä­läis­ten sekä va­paa-ajan asuk­kai­den kans­sa. Tem­paus sai al­kun­sa hir­vi­pei­jai­sis­sa, jos­sa ke­rät­tiin pa­lau­te­ky­se­ly.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Discoperinne voimissaan Killinkoskella

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­kel­la jär­jes­tet­tiin pit­kät pe­rin­teet omaa­va vap­pu­dis­co 30. huh­ti­kuu­ta MLL Kil­lin­kos­ken pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­mes­ta. Kil­lin­kos­ken vap­pu­dis­co oli me­nes­tys, sil­lä osal­lis­tu­jia oli yh­teen­sä yli 60.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Huomionosoitus kannustaa riistamiestä

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ta­pio Luu­ril­le on myön­net­ty Suo­men Riis­ta­kes­kuk­sen kul­tai­nen an­si­o­merk­ki.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

Valtuutettu vastaa -palsta on saanut kiitosta sekä lukijoilta että valtuutetuilta. Palstaa on julkaistu lehdessämme syksystä 2021 saakka.

1. Pääl­lim­mäi­set miet­teet päät­ty­väl­tä val­tuus­to­kau­del­ta?
2. On­ko vaa­lien jäl­keen ol­lut jäl­ki­mai­nin­ke­ja? Jos, niin mil­lai­sia?

PoKon kautta tukipäätöksiä myös Virroille

Kiin­nos­tus Po­Kon ra­hoi­tus­mah­dol­li­suuk­siin on jat­ku­nut vuon­na 2025 ak­tii­vi­se­na. En­sim­mäi­sen nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na Po­Kon hal­li­tus on kä­si­tel­lyt 23 yri­tys­tu­kea ja ke­hit­tä­mis­han­ket­ta.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kylätalon matkassa Rajamäen kokemana

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kun Kur­jen­ky­län ky­lä­ta­lo val­mis­tui liki 25 vuot­ta sit­ten, oli tal­koo­lis­toi­hin eni­ten tun­te­ja kir­jau­tu­nut Ari Ra­ja­mä­el­le. Nyt hän on kir­joit­ta­nut kir­jan mat­kas­taan ky­lä­ta­lon kans­sa. Syn­tyi 88-si­vui­nen teos Ky­lä­ta­lon mat­kas­sa.

Monta asiaa on täällä hyvin

En ole vä­hään ai­kaan ta­van­nut niin ilois­ta ja kii­tol­lis­ta po­ruk­kaa, kun Jääh­dys­poh­jan tien­var­si­tal­kois­sa ole­vat va­paa-ajan asuk­kaat. He oli­vat tyy­ty­väi­siä eloon­sa ja oloon­sa Vir­roil­la. Lis­ta oli lo­pu­ton, min­ne kaik­ki­al­le he oli­si­vat ha­lun­neet osoit­taa ter­vei­sen­sä. Mon­taa asi­aa on tääl­lä hy­vin. Tu­lee it­se­kin hy­väl­lä tuu­lel­le, kun koh­taa po­si­tii­vis­ta ener­gi­aa. Toi­vo­taan, et­tä Jääh­dys­poh­jas­sa saa­daan jat­koa yh­tei­sel­le te­ke­mi­sel­le.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Kerro meille kioskimuistosi

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Vir­roil­la on ol­lut usei­ta ki­os­ke­ja ku­ten Jääh­dys­poh­jas­sa toi­mi­nut Kai­jan ki­os­ki ja Rei­ma­ri kis­ka lai­va­ran­nas­sa.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Kirjoittaessani pääsen seikkailujen ja sankareiden keskelle

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

– Olen jo lap­se­na pi­tä­nyt ai­na ta­ri­noi­den ker­to­mi­ses­ta, kir­joi­tin omia leh­tiä yk­sin ja ka­ve­rei­den kans­sa, ku­va­sim­me ka­ve­rei­den kans­sa vi­de­oi­ta­kin. Tyk­kä­sin myös piir­tää sar­ja­ku­via. Piir­sin kah­del­le pik­ku­vel­jel­le­ni toi­min­ta­sar­ja­ku­vaa, jota luin heil­le leh­ti ker­ral­laan, ker­toi tam­pe­re­lai­nen las­ten- ja nuor­ten­kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja Jari Mä­ki­pää, joka vie­rai­li huh­ti­kuus­sa Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredu nähdään tärkeänä kaupungin elinvoiman kehittämisessä

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 28. huh­ti­kuu­ta käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua Tre­dus­ta.

Dronekuvaukset ensi viikolla

Vir­tain ase­ma­kaa­va-alu­eel­la suo­ri­te­taan dro­nel­la teh­tä­viä il­ma­ku­vak­sia vii­kol­la 20. Alus­ta­vat ku­vaus­päi­vät ovat tiis­tai-kes­ki­viik­ko. Ku­vauk­set suo­rit­taa Mit­ta Oy 2–3 dro­nel­la.

Taidetestaajat- elämykset julkaistu

Kaik­ki Suo­men 8.-luok­ka­lai­set pää­se­vät myös en­si lu­ku­vuon­na tai­de­tes­taa­maan Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton ja Svens­ka kul­tur­fon­de­nin tu­el­la. Tai­de­tes­taa­jat-elä­myk­set lu­ku­vuo­del­le 2025–2026 on nyt jul­kais­tu.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Uusi ratkaisu pienten luontokohteiden suojeluun

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Vi­ral­li­nen luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tel­mä pyr­kii tu­han­sien ja sa­to­jen tu­han­sien heh­taa­rien suo­je­luun. Esi­mer­kik­si EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus mit­taa suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta pro­sent­ti­o­suu­del­la koko val­ta­kun­nan maa­pin­ta-alas­ta.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain kevätkar­ne­vaa­leissa väki iloitsi oikukkaassa säässä

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 6. tou­ko­kuu­ta 1997 Vir­tain ke­vät­kar­ne­vaa­leis­ta, jot­ka pi­det­tiin tuol­loin en­sim­mäi­sen ker­ran.

Ase- ja räjähdekeräys alkaa Pirkanmaalla

Tie­do­tim­me 2025, et­tä po­lii­si ja puo­lus­tus­voi­mat jär­jes­tä­vät tou­ko­kuus­sa ase- ja rä­jäh­de­ke­räy­so­pe­raa­ti­on "Pir­kan­maa 2025". Po­lii­si vie­lä muis­tut­taa, et­tä voit il­moit­taa lu­vat­to­mis­ta am­pu­ma-aseis­ta ja rä­jäh­teis­tä po­lii­sil­le il­man seu­raa­muk­sia 5.5.2025 läh­tien. Po­lii­si ke­rää luo­vu­tet­ta­vat aseet 12.–18.5.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Ei merkittävää muutosta petorintamalla

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Vir­tain riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pe­to­yh­dys­hen­ki­lö Pek­ka Ve­nä­läi­sen mu­kaan pe­to­rin­ta­mal­la on ol­lut vii­me ai­koi­na hil­jais­ta ja pää­o­sa pe­to­ha­vain­nois­ta tu­lee riis­ta­ka­me­roi­den kaut­ta.

Virroilla valtuutetuista yli 40 prosenttia on yrittä­jä­taus­taisia

Kai­kis­ta Pir­kan­maal­la lä­pi­pääs­seis­tä kun­ta­vaa­lieh­dok­kais­ta noin 28 pro­sent­tia on yrit­tä­jiä. Pir­kan­maa ylit­tää val­ta­kun­nan kes­ki­ar­von vii­del­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Kädentaidot esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­ton kau­si on tu­los­sa pää­tök­seen ja se hui­pen­tuu pe­rin­tei­ses­ti ke­vät­näyt­te­lyyn, joka jär­jes­te­tään Opis­to­ta­lol­la. Vir­to­lais­ten kä­den tai­toi­hin pää­see tu­tus­tu­maan 10.–12. tou­ko­kuu­ta.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Killin Voimalle energiavarasto vesivoimalan yhteyteen

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä yh­ti­öl­lä on nyt mel­koi­nen vauh­ti pääl­lä. Kak­si suur­ta ty­tä­ryh­ti­öi­den in­ves­toin­ti­han­ket­ta on saa­tu ra­ken­nus­vai­hee­seen.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Kela-korvausten laajennukset voimaan toukokuun alussa

Kela al­kaa kor­va­ta yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa an­net­tu­jen he­del­möi­tys­hoi­to­jen sekä fy­si­o­te­ra­pi­an kus­tan­nuk­sia 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Suun ter­vey­den­huol­lon kor­vauk­sia uu­dis­te­taan koh­dis­ta­mal­la kor­vauk­sia en­nal­ta­eh­käi­se­vään hoi­toon ja kiin­ni­tys­ku­dos­ten sai­rauk­sien hoi­toon. Li­säk­si suu­hy­gie­nis­til­le voi men­nä kak­si ker­taa vuo­des­sa il­man lää­kä­rin lä­he­tet­tä. Kela vah­vis­taa kor­vaus­ten uu­det enim­mäis­mää­rät val­ti­o­neu­vos­ton ase­tuk­sen pe­rus­teel­la ja jul­kai­see ne lu­et­te­los­sa verk­ko­si­vuil­laan.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Veteraanipäivänä syytä muistaa myös naisia

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

En­si sun­nun­tai­na vie­tet­tä­vä ve­te­raa­ni­päi­vä nos­ti Kirs­ti Pe­rä­huh­dan mie­leen hä­nen si­sa­ren­sa, vuon­na 1925 syn­ty­neen Ee­va Ma­ria Ko­ron, joka oli mu­ka­na Pik­ku­lot­ta-toi­min­nas­sa.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Usein pienet asiat merkitsevät eniten

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Värikkäillä kakkutikkareilla voi herkutella vaikka vappuna.

Vir­tain kau­pun­gil­la on kiin­ni­tet­ty työ­hy­vin­voin­tiin huo­mi­o­ta ja 10 000 eu­ron han­ke­ra­hal­la kou­lu­tu­te­taan joka osas­toa Tii­na Ha­ki­on joh­dol­la. Työ on jo aloi­tet­tu ja ku­lu­van vuo­den ai­ka­na se ete­nee.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

”Kunpa tälle olisi jatkumoa”

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Esi­kot-ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vät var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­ja He­le­na Oi­no­nen ja ryh­mä­a­vus­ta­ja Ka­tia Mart­ti­la ku­vaa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöil­le suun­na­tun kou­lu­tus­päi­vän ol­leen al­ku jol­le­kin, jota oli­si hyvä jat­kaa.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain lukion 2.-luokkalaisten ERASMUS+ matkan kuvia ja tunnelmia

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat ja opettajat vierailulla Maastrichtissa, Hollannissa. Ryhmän takana virtaa kaupunkia halkova Maas-joki.

Sanna Hauta-aho

Läh­tö­päi­vä oli uu­vut­ta­va. Läh­dim­me tors­tain ja per­jan­tain vä­li­se­nä yö­nä Hal­la­kan­kaan bus­sil­la kel­lo 2.30 Vir­roil­ta ja len­sim­me en­sin Pirk­ka­las­ta Rii­kaan ja Rii­kas­ta Frank­fur­tiin. Frank­fur­tiin saa­vuim­me kel­lo 9 pai­kal­lis­ta ai­kaa. Hos­tel­lis­sa huo­nei­siin oli vai­kea löy­tää ja ra­ken­nus oli ai­ka sok­ke­loi­nen. Ma­joi­tuim­me A&O Os­tend Hos­tel Frank­furt am Mai­nis­sa. Päi­vä meni mat­kas­ta pa­lau­tu­es­sa ja il­lal­la me­nim­me kau­pun­gil­le syö­mään.

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Sandell tietovisakauden voittajaksi

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Kir­jas­ton tie­to­vi­san ke­vät­kau­den voit­ta­ja­na juh­lii Han­ne­le San­dell. Kisa oli ää­rim­mäi­sen tiuk­ka, kos­ka toi­sek­si tul­lut ki­saa­ja hä­vi­si vain pis­teen erol­la ja mo­nil­la oli mah­dol­li­suus voit­toon ai­na vii­mei­seen ki­saan as­ti.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Kuvituskuva

Kuntavaalit Keskustan komennossa

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Vir­to­lai­set an­toi­vat ei­len päät­ty­neis­sä kun­ta­vaa­leis­sa kaik­ki­aan 2 890 ään­tä, ää­nes­tysp­ro­sent­ti oli 54,8. In­nos­tus ää­nes­tä­mi­seen on las­ke­nut vaa­li toi­sen­sa jäl­keen, edel­li­siin kun­ta­vaa­lei­hin ver­rat­tu­na pu­do­tus­ta oli 1,5 pro­sent­tiyk­sik­köä, ää­niä an­net­tiin kaik­ki­aan 231 vä­hem­män kuin nel­jä vuot­ta sit­ten.

Poliisi tutkii Virroilla tapahtunutta henkirikosta

Sisä-Suo­men po­lii­si tut­kii Vir­roil­la 8. tou­ko­kuu­ta 2025 ta­pah­tu­nut­ta hen­ki­ri­kos­ta ri­kos­ni­mik­keel­lä tap­po. Hen­ki­ri­kos ta­pah­tui yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa ei­kä sii­tä ai­heu­tu­nut vaa­raa si­vul­li­sil­le.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Discoperinne voimissaan Killinkoskella

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­kel­la jär­jes­tet­tiin pit­kät pe­rin­teet omaa­va vap­pu­dis­co 30. huh­ti­kuu­ta MLL Kil­lin­kos­ken pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­mes­ta. Kil­lin­kos­ken vap­pu­dis­co oli me­nes­tys, sil­lä osal­lis­tu­jia oli yh­teen­sä yli 60.

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Riikka Tallila

Sipiläntie saa alikulun ja jäähallin piha asfaltin

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Riikka Tallila

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Urheilukeskukseen ja Rantapuiston väliselle alueelle on haettu ratkaisua turvalliseen kadun ylittämiseen pidemmän aikaa. Nyt se toteutuu Sipiläntielle tulevan alikulun myötä. Isoin työmaa tulee kuitenkin olemaan kesän ajan jäähallin pihassa.

Riikka Tallila

Tek­nis­ten pal­ve­lui­den lau­ta­kun­ta hy­väk­syi ko­kouk­ses­saan 8. huh­ti­kuu­ta suun­ni­tel­ma­eh­do­tuk­set Si­pi­län­tien ali­ku­lus­ta, sekä jää­hal­lin pi­has­ta ja aset­taa eh­do­tuk­set jul­ki­ses­ti näh­tä­vil­le 14 päi­vän ajak­si. Ko­ko­nai­suu­teen teh­ty in­ves­toin­ti­va­raus on mää­räl­tään 300 000 eu­roa, jois­ta suu­rin osa koh­dis­tuu jää­hal­lin piha-alu­ee­seen.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Esteettömyys on usein halusta kiinni

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Juha Makkonen otti kiitosruusut vastaan hieman hämmentyneenä. – Huomionosoitus tuli ihan puskista, ja se lämmittää mieltä kovasti. En tiennytkään, että tällaisesta voidaan huomioida, Makkonen sanoi. Kukat ojensivat Seppo Vesa ja Hanna Jantunen Virtain vammaisneuvostosta.

Tuija Veija

Vir­tain Vam­mais­neu­vos­ton vuo­den 2025 tee­mo­ja ovat es­teet­tö­myys ja saa­vu­tet­ta­vuus. Tee­mo­ja on ha­lut­tu pai­not­taa ot­ta­mal­la uu­del­leen käyt­töön edel­li­sen ker­ran vuon­na 2018 to­teu­tet­tu kii­tos­kuk­ka­nen, joka an­ne­taan toi­mi­jal­le, joka on huo­mi­oi­nut vam­mais­ten asi­ak­kai­den ja kä­vi­jöi­den liik­ku­mi­sen ja asi­oi­mi­sen ti­lois­sa mah­dol­li­sim­man hy­vin.

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Tuija Veija

Sote-kilpailutuksessa mukana kolme toimijaa

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Tuija Veija

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Luonnollisesti tässä tilanteessa työntekijöitä mietityttää, ketkä siirtyvät Pirhan palvelukseen ja ketkä kilpailutuksessa valittavalle työnantajalle.

Tuija Veija

Poh­jois-Pir­kan­maan so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen han­kin­nan neu­vot­te­lu­me­net­te­lyyn ovat il­moit­tau­tu­neet Me­hi­läi­nen Ter­veys­pal­ve­lut Oy, Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy ja Ter­veys­ta­lo Jul­ki­set Pal­ve­lut Oy. Alu­e­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään maa­nan­tai­na 14. huh­ti­kuu­ta, et­tä kaik­ki kol­me yri­tys­tä ote­taan mu­kaan neu­vot­te­lu­me­net­te­lyyn. Neu­vot­te­lu­vai­heen jäl­keen jul­kais­taan tar­jous­pyyn­tö.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

”Palvelut eivät kehity hallintoa kehittämällä”

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kuntavaalien ääniharava Reijo Koskela on innostunut jatkamaan luottamustoimissaan niin kuntatasolla kuin aluevaltuustossakin. – Aluevaltuustossa toimiminen tietää kovaa vastuuta, eikä sinne voi vain mennä. Ennen päätöspöytiä asioita on ruodittu usein jo useassa ryhmäkokouksessa, tähdentää Koskela.

Kun­ta­vaa­lien ää­ni­ha­ra­val­le, Kes­kus­ta­puo­lu­een Rei­jo Kos­ke­lal­le, kir­jat­tiin 202 ään­tä, mikä on yli 100 ään­tä enem­män kuin nel­jä vuot­ta sit­ten. Myös alu­e­vaa­leis­sa Kos­ke­la ke­rä­si ää­niä reip­paas­ti, yh­teen­sä 887. Nel­jä vuot­ta sit­ten hän sai 653 ään­tä.

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Gaalassa palkittiin ansioituneita liikkujia ja kulttuurin tekijöitä

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Virtain hyvinvointitoimi palkitsi liikunnan, musiikin ja kulttuurin parissa ansioituneita henkilöitä viime viikolla pidetyssä Voi hyvin! -gaalassa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vii­me vii­kon tors­tai­na juh­lit­tiin Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men jär­jes­tä­mäs­sä Voi hy­vin! -gaa­las­sa. Ti­lai­suu­des­sa pal­kit­tiin lii­kun­nan ja kult­tuu­rin sa­ral­la an­si­oi­tu­nei­ta hen­ki­löi­tä.

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Kantatie 66 siistiksi yhteisvoimin

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Jääh­dys­poh­jan met­säs­tys­seu­ran väki siis­ti lau­an­tai­aa­mu­päi­väs­tä kan­ta­tie 66:n tien­vart­ta mo­lem­min puo­lin yh­des­sä Jääh­dys­poh­jan ky­lä­läis­ten sekä va­paa-ajan asuk­kai­den kans­sa. Tem­paus sai al­kun­sa hir­vi­pei­jai­sis­sa, jos­sa ke­rät­tiin pa­lau­te­ky­se­ly.

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Seppo Rantanen

Toisen kerran järjestettävä Ikuinen juhannus tuo Virroille huippuartisteja

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Seppo Rantanen

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Ikuinen juhannus -tunnelmia kesältä 2024.

Seppo Rantanen

Vii­me ke­sä­nä en­sim­mäis­tä ker­taa jär­jes­tet­ty Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­li yl­lät­ti iloi­ses­ti sekä kä­vi­jät et­tä jär­jes­tä­jät.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Ei merkittävää muutosta petorintamalla

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Vir­tain riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pe­to­yh­dys­hen­ki­lö Pek­ka Ve­nä­läi­sen mu­kaan pe­to­rin­ta­mal­la on ol­lut vii­me ai­koi­na hil­jais­ta ja pää­o­sa pe­to­ha­vain­nois­ta tu­lee riis­ta­ka­me­roi­den kaut­ta.

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Mia Saloranta

Virtolaisperhonen Luonto -lehdessä

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Mia Saloranta

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Sitruunaperhonen Toisveden rannalla keväisessä ilta-auringossa.

Mia Saloranta

Vir­to­lai­sen Mia Sa­lo­ran­nan ot­ta­ma kuva sit­ruu­na­per­ho­ses­ta on pääs­syt ar­vos­te­tun Suo­men Luon­to -leh­den kuu­kau­den la­jie­sit­te­lyn pää­ku­vak­si maa­lis­kuun nu­me­ros­sa.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

”Kunpa tälle olisi jatkumoa”

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Esi­kot-ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vät var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­ja He­le­na Oi­no­nen ja ryh­mä­a­vus­ta­ja Ka­tia Mart­ti­la ku­vaa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöil­le suun­na­tun kou­lu­tus­päi­vän ol­leen al­ku jol­le­kin, jota oli­si hyvä jat­kaa.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Linda Gonzaga

Työhyvinvointi on jokaisen vastuulla

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Linda Gonzaga

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Virtain kaupungin esihenkilöt saivat hankerahan turvin jo alkuvuoden aikana koulutusta työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen. Kouluttajakumppaniksi valittiin liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija, yrittäjä Tiina Hakio.

Linda Gonzaga

Elä­ke­va­kuut­ta­ja Keva myön­si lop­pu­vuo­des­ta 2024 Vir­tain kau­pun­gil­le 10 000 eu­roa han­ke­ra­haa, jon­ka tu­el­la esi­hen­ki­löt ovat saa­neet al­ku­vuo­den ai­ka­na kou­lu­tus­ta työ­ky­ky- ja työ­hy­vin­voin­ti­joh­ta­mi­seen. Myös jo­kai­sel­le kau­pun­gin työn­te­ki­jäl­le jär­jes­te­tään työ­hy­vin­voin­ti­kou­lu­tus­ta jou­lu­kuu­hun 2025 men­nes­sä työ­a­loit­tain.

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Kuvat Riikka Tallila

”Olen aina tullut töihin kevein askelin”

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Kuvat Riikka Tallila

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Teija Arjavalta on 48 vuoden aikana kohdannut työssään usean sukupolven virtolaisia kirkkoherranvirastossa niin ilossa kuin surussa. –Olen saanut voimaa työhöni ihanista ihmisistä, hän iloitsee.

Kuvat Riikka Tallila

– Mi­nul­la on ol­lut hil­jai­nen las­keu­tu­mi­nen elä­ke­päi­vil­le, sil­lä olen työs­ken­nel­lyt osa-ai­kai­se­na vuo­des­ta 2016 läh­tien, ker­too Tei­ja Ar­ja­val­ta Vir­tain seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran­vi­ras­ton toi­mis­to­sih­tee­ri.

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Riikka Tallila

Tyylilleen uskollisena, muodollisuuksia vältellen

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Riikka Tallila

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ainakin toukokuun loppuun asti jatkava Jarmo Vehmas otti kantaa muun muassa Virtain torielämään.– Olen sitä mieltä, että torielämän piristyminen vaatisi oman vetäjän. Esimerkiksi Haapamäellä on ryhmä, joka kokoontuu tiiviisti ja kehittää toriselämää.

Riikka Tallila

– Yl­lät­tä­vän vä­hän on tul­lut yh­tey­de­not­to­ja, ai­no­as­taan Lie­den­poh­jan kou­lu oli sel­lai­nen, joka on he­rät­tä­nyt tun­tei­ta, mikä on toki ym­mär­ret­tä­vää, tii­vis­tää kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Jar­mo Veh­mas lop­pu­suo­ral­la ole­vaa val­tuus­to­kaut­ta.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Kädentaidot esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­ton kau­si on tu­los­sa pää­tök­seen ja se hui­pen­tuu pe­rin­tei­ses­ti ke­vät­näyt­te­lyyn, joka jär­jes­te­tään Opis­to­ta­lol­la. Vir­to­lais­ten kä­den tai­toi­hin pää­see tu­tus­tu­maan 10.–12. tou­ko­kuu­ta.

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Kuvat Riikka Tallila

Tuolijumppa herätteli torstaiaamuun torilla

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Kuvat Riikka Tallila

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Torstai alkoi virkeästi Virtain torilla järjestetyllä tuolijumpalla ja sai autoilijoiden päät kääntymään. Osa heistä näytti peukkuakin jumppaajille.

Kuvat Riikka Tallila

– Tuo­li­jump­pa on te­ho­kas­ta ja ki­vaa sekä so­si­aa­lis­ta, li­säk­si täs­sä saa hien pin­taan, kom­men­toi­vat tuo­li­jum­pal­le Vir­tain to­ril­la tors­tai­aa­mu­na osal­lis­tu­neet nai­set.

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Tuija Veija

Virtatupa jäi ilman kokoontumistilaa

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Tuija Veija

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Virtatupa joutuu luopumaan aamupäivätoiminnasta Karhun Askeleen tiloissa Pirhan järjestämien kurssien tieltä.

Tuija Veija

Vir­tain Mie­len­ter­vey­syh­dis­tyk­sen pyö­rit­tä­män Vir­ta­tu­van toi­min­ta Kar­hun As­ke­leen ti­lois­sa Kes­kus­tiel­lä on tois­tai­sek­si tau­ol­la.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Killin Voimalle energiavarasto vesivoimalan yhteyteen

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä yh­ti­öl­lä on nyt mel­koi­nen vauh­ti pääl­lä. Kak­si suur­ta ty­tä­ryh­ti­öi­den in­ves­toin­ti­han­ket­ta on saa­tu ra­ken­nus­vai­hee­seen.

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Sandell tietovisakauden voittajaksi

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Kirjaston tietovisakauden osallistujien voittaja ratkesi vasta viime metreillä. Voittajaksi kukitettiin Hannele Sandell (keskellä).

Ritva Niemi

Kir­jas­ton tie­to­vi­san ke­vät­kau­den voit­ta­ja­na juh­lii Han­ne­le San­dell. Kisa oli ää­rim­mäi­sen tiuk­ka, kos­ka toi­sek­si tul­lut ki­saa­ja hä­vi­si vain pis­teen erol­la ja mo­nil­la oli mah­dol­li­suus voit­toon ai­na vii­mei­seen ki­saan as­ti.

Yhdeksän uutta kuntapäättäjää

Pik­ku­hil­jaa voi eh­kä al­kaa us­koa, et­tä ke­sää koh­ti men­nään, kun nas­ta­ren­kaat on us­kal­ta­nut jo vaih­taa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredu nähdään tärkeänä kaupungin elinvoiman kehittämisessä

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 28. huh­ti­kuu­ta käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua Tre­dus­ta.

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kuvat Heli Jytilä

Riistakameraan tallentunutta

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kuvat Heli Jytilä

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kettu Repolainen lounasta etsimässä.

Kuvat Heli Jytilä

Met­sään ase­te­tun riis­ta­ka­me­ran muis­ti­kor­til­le tal­len­tuu mo­nen­lai­sia met­sän eläi­miä ja nii­den tou­hu­ja. Ku­vien lä­het­tä­jä Heli Jy­ti­lä Vas­kuul­ta nau­rah­taa­kin, et­tä ei tar­vit­se eläin­puis­toon läh­teä, riit­tää, kun kat­soo ko­to­na ik­ku­nas­ta ulos.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi tarvitsee tulevaisuuden rakentajat ja turvaajat joka päivä

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kan­sal­lis­ta ve­te­raa­ni­päi­vää vie­tet­tiin Vir­roil­la pe­rin­tei­sin me­noin. Päi­vää on vie­tet­ty Suo­mes­sa so­ta­ve­te­raa­nien kun­ni­ak­si en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1987.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Huomionosoitus kannustaa riistamiestä

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ta­pio Luu­ril­le on myön­net­ty Suo­men Riis­ta­kes­kuk­sen kul­tai­nen an­si­o­merk­ki.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Piia Hirviniemi

Yhtenäiskoululla juhlistettiin Vihreää lippua

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Piia Hirviniemi

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Vihreää lippua nostamassa 9. luokkalaiset Eerika Lehtisaari (toinen vas.) ja Aada Koivula sekä 1. luokkalaiset Martta Mäkynen ja Nea Pihlajamäki. Tilaisuudessa puheen piti rehtori Katri Rantala.

Piia Hirviniemi

Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­le on myön­net­ty Vih­reä lip­pu -ser­ti­fi­kaat­ti, jota juh­lis­tet­tiin kii­ras­tors­tai­na ve­tä­mäl­lä Vih­reä lip­pu sal­koon, ja pis­tä­mäl­lä ja­lal­la ko­re­as­ti let­ka­jen­kan tah­dis­sa.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Virtain kevätkar­ne­vaa­leissa väki iloitsi oikukkaassa säässä

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Virtain kevätkarnevaaleja vietettiin vuonna 1997. Vappusää oli oikullinen, mutta moni ohjelmanumero saatiin vietyä läpi sateiden välissä.

Suomenselän Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 6. tou­ko­kuu­ta 1997 Vir­tain ke­vät­kar­ne­vaa­leis­ta, jot­ka pi­det­tiin tuol­loin en­sim­mäi­sen ker­ran.