Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisi huolissaan suurpetotehtävien merkittävästä kasvusta

Suo­mes­sa elä­vis­tä suur­pe­dois­ta eri­tyi­ses­ti kar­hu ja susi ai­heut­ta­vat sään­nöl­li­ses­ti teh­tä­viä po­lii­sil­le. Ky­sees­sä on ti­lan­teet, jois­sa kar­hun tai su­den ar­vi­oi­daan ai­heut­ta­van vaa­raa ih­mis­ten hen­gel­le tai tur­val­li­suu­del­le.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Digipäivässä rohkaistiin käyttämään verkkopalveluita

Pir­kan­maan Lä­hi­Ta­pi­o­lan Vir­tain toi­mis­ton di­gi­päi­väs­sä an­net­tiin opas­tus­ta verk­ko­pal­ve­lun käyt­töön ja sii­hen, mi­ten hel­pos­ti kor­vaus­ha­ke­muk­sen te­ke­mi­nen in­ter­ne­tis­sä on mah­dol­lis­ta teh­dä. Päi­vän ai­ka­na di­gi­mah­dol­li­suuk­siin kävi tu­tus­tu­mas­sa noin 15 asi­a­kas­ta.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Maaseudun iskunkestävyyttä vahvistetaan

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pir­kan­maal­la käyn­nis­sä ole­va Älyk­käät ky­lä­ta­lot -han­ke tuo uu­den­lais­ta re­si­liens­siä ja va­rau­tu­mis­ta maa­seu­dul­le aut­ta­mal­la ke­hit­tä­mään ky­lis­tä ja ky­lä­ta­lois­ta mo­ni­puo­li­sia ja yh­tei­söl­li­siä kes­kuk­sia. Hank­keen to­teu­tuk­ses­ta vas­taa maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen asi­an­tun­ti­ja­jär­jes­tö Pir­kan Ky­lät ry.

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

65 vuotta täyttäneiden valinnan­va­paus­kokeilu käynnistyy

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Noin 400 yk­si­tyis­tä ter­vey­sa­lan toi­mi­jaa on jo il­moit­tau­tu­nut mu­kaan va­lin­nan­va­paus­ko­kei­luun, joka hel­pot­taa 65-vuo­ti­ai­den ja sitä van­hem­pien pää­syä yk­si­tyi­sen yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le 1. syys­kuu­ta al­ka­en. Ko­kei­lun an­si­os­ta he voi­vat käy­dä yk­si­tyi­sel­lä yleis­lää­kä­ril­lä sel­väs­ti ny­kyis­tä edul­li­sem­min – enin­tään jul­ki­sen pe­rus­ter­vey­den­huol­lon asi­a­kas­mak­sul­la. Ko­kei­lu kos­kee yli vii­de­so­saa Suo­men vä­es­tös­tä, ja se jat­kuu vuo­den 2027 lop­puun as­ti.

SPR:n Virtain osastolle 4 000 euron avustus

SPR Vir­tain osas­to on ha­ke­nut Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 5 000 eu­ron suu­ruis­ta avus­tus­ta kiin­tei­den ku­lu­jen kat­ta­mi­seen. SPR Vir­tain osas­to on ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na saa­nut pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­nal­ta avus­tus­ta toi­mi­ti­la­ku­lui­hin. Vuo­si­na 2021–2022 avus­tus on ol­lut 4 000 eu­roa. Vuon­na 2023 yh­dis­tys ei saa­nut avus­tus­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta tai Vir­tain kau­pun­gil­ta. Vuon­na 2024 kau­pun­gin­hal­li­tus myön­si yh­dis­tyk­sel­le 4 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen toi­mi­ti­la­ku­lu­jen kat­ta­mi­seen.

Työllisyysalueen toimilla tulisi olla suurempi vaikutus kuntien maksuosuuksiin

Tam­pe­reen kau­pun­gin elin­voi­ma- ja osaa­mis­lau­ta­kun­nan työl­li­syys­ja­os­to on pyy­tä­nyt yh­teis­toi­min­ta-alu­een­sa kun­nil­ta lau­sun­to­ja Tam­pe­reen seu­dun työl­li­syy­sa­lu­een vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­oe­si­tys­luon­nok­ses­ta sekä mak­suo­suu­sar­vi­ois­ta vuo­del­le 2026.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Onkimaan ehdittiin ennen sadekuuroa

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien on­ki­kil­pai­lut käy­tiin kes­ki­viik­ko­na 20. elo­kuu­ta. Ki­sat ja pal­kin­to­jen jako saa­tiin vie­tyä läpi hie­nos­ti en­nen ve­si­sa­de­kuu­roa.

Omakotitalon palo vaati uhrin

Vir­tain Kil­lin­kos­kel­la 20. elo­kuu­ta tu­li­pa­los­sa tu­hou­tu­neen oma­ko­ti­ta­lon pa­lo­pai­kal­la on pääs­ty tä­nään 21. elo­kuu­ta suo­rit­ta­maan tek­nis­tä tut­kin­taa.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Pirkanmaalaisten palvelut pystytty turvaamaan tiukassa taloustilanteessa

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut on pys­tyt­ty Pir­kan­maal­la jär­jes­tä­mään pää­o­sin hy­vin tiu­kas­ta ta­lous­ti­lan­tees­ta huo­li­mat­ta. Oman hen­ki­lös­tön tyy­ty­väi­syys on ke­vään ai­ka­na li­sään­ty­nyt ja vuok­ra­työ­voi­man käy­tön kus­tan­nuk­set ovat vä­hen­ty­neet. Tam­mi–ke­sä­kuun osa­vuo­si­kat­sauk­sen pe­rus­teel­la hy­vin­voin­ti­a­lue saa­vut­tai­si ta­lou­sar­vi­os­sa ol­leen yli­jää­mä­ta­voit­teen­sa ku­lu­va­na vuon­na.

120 000 euron pääomalaina Kiinteistö Oy Virtain Vuokrataloille

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lot on päät­tä­nyt ha­kea Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 120 000 eu­ron li­sä­ra­hoi­tus­ta lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Yh­ti­ön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on hei­ken­ty­nyt vii­me vuo­si­na vuok­rau­sas­teen ale­ne­mi­sen ja huo­neis­to­jen kor­jaus­ku­lu­jen hei­ken­tä­es­sä tu­lo­ra­hoi­tus­ta, kun lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat sa­maan ai­kaan kas­va­neet ta­ka­pai­not­teis­ten ly­hen­ny­soh­jel­mien joh­dos­ta.

16 000 euron avustus Kiinteistö Oy Virtain opiskelija-asuntoloille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li Kiin­teis­tö Oy Vir­tain opis­ke­li­ja-asun­to­loi­den avus­tus­ha­ke­muk­sen liit­ty­en lai­nan­mak­suun. Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on vaa­ti­nut vuok­ran koh­tuul­lis­ta­mis­ta opis­ke­li­ja-asun­to­jen B-ra­ken­nuk­ses­ta. Sii­tä on yh­tiö neu­vo­tel­lut Pir­han kans­sa.

Täyttölupa Virtain yhtenäiskoulun rehtorille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää muut­taa apu­lais­reh­to­rin vi­ran yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­rak­si 1. tam­mi­kuu­ta 2026 al­ka­en. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus myön­tää täyt­tö­lu­van yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ral­le tam­mi­kuun 2026 alus­ta.

Inkantiellä tuhoutui omakotitalo

Pe­las­tus­lai­tos sai il­moi­tuk­sen 20. elo­kuu­ta puo­len yön jäl­keen ra­ken­nus­pa­los­ta Vir­roil­le In­kan­tiel­le. Teh­tä­väl­le läh­ti kym­me­nen pe­las­tus­lai­tok­sen yk­sik­köä.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Luonnossa pääsee irti kiireistä

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Mo­nel­le vir­to­lai­sel­le luon­to on tär­keä ele­ment­ti. Sin­ne men­nään, kun ha­lu­taan rau­hoit­tua ja kat­kais­ta ar­jen kii­re ja tie­to­tul­va. Yhä use­am­mal­la on myös luon­to­ai­hei­nen har­ras­tus, tä­nään leh­des­sä kuu­lem­me niin met­säs­tä­jän kuin ka­las­tuk­sen­val­vo­jan­kin aja­tuk­sia, sie­nes­tä­jää unoh­ta­mat­ta.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Ikä tuo mukanaan rauhallisuutta

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Nuo­ret ja hei­dän jak­sa­mi­sen­sa ovat Vir­tain ja Ruo­ve­den yh­tei­sen seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Mari Pääk­kö­sen sy­dän­tä lä­hel­lä. Sen vuok­si tä­nään 19. elo­kuu­ta 50 vuot­ta täyt­tä­nyt Pääk­kö­nen oh­jaa tu­le­vas­ta syn­ty­mä­päi­vä­kon­ser­tis­taan mah­dol­li­ses­ti saa­ta­vat va­rat seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn kaut­ta nuor­ten jak­sa­mi­seen ja hy­vin­voin­tiin.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Sienien aarreaitta löytyi kesäpaikan lähistöltä

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Ke­sä­vir­to­lai­nen Jo­han­na Ho­lo­pai­nen Jääh­dys­poh­jas­ta on kul­ke­nut sie­ni­met­säs­sä lap­suu­des­ta läh­tien. Sie­ni­tie­tä­mys on pe­riy­ty­nyt äi­din op­pien myö­tä jo lap­suu­den­mai­se­mis­sa Kor­tes­jär­ven met­sis­sä.

Taysiin 5-kerroksinen pysäköinti- ja logistiik­ka­ra­kennus

Tam­pe­reen kau­pun­ki myön­si ke­sä­kuus­sa ra­ken­nus­lu­van Ta­y­sin kes­kus­sai­raa­lan py­sä­köin­ti- ja lo­gis­tiik­ka­ra­ken­nuk­sel­le, joka si­joit­tuu ny­kyi­sen Ri­vi­par­kin pai­kal­le. Ra­ken­ta­mi­sen on ar­vi­oi­tu käyn­nis­ty­vän vuon­na 2028

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Yhteiset metsästysretket tärkeämpiä kuin saalis

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Vir­to­lai­sel­le Ma­ri­ta Ka­pa­sel­le met­säs­tys on sekä har­ras­tus et­tä elä­män­ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tär­ke­ä­nä osa­na jämt­lan­nin­pys­ty­kor­vat Mim­mi, Man­ta ja Jupe.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

“Nuku yö ulkona” täyttää 10 vuotta ja tavoittelee ennätystä

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

Ul­koi­lu­jär­jes­tö Suo­men Latu haas­taa jo kym­me­nen­nen ker­ran suo­ma­lai­set nuk­ku­maan yön ul­ko­na luon­non päi­vä­nä 30. elo­kuu­ta.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Yleishyödyllinen investointituki Pohjois-Hämeen Urheilu­au­toi­li­joille

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Elin­voi­ma ja pi­to­voi­ma ovat sa­no­ja, jot­ka vilk­ku­vat tääl­lä Ylä-Pir­kan­maal­la­kin, kun suun­ni­tel­laan ja ke­hi­tel­lään tu­le­vaa. Stra­te­gi­at laa­di­taan usein laa­joil­la pens­se­lin ve­doil­la, mut­ta nii­den al­le kyt­key­tyy usei­ta pie­niä, konk­reet­ti­sia, ih­mis­ten ko­koi­sia te­ko­ja.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Katista uusi toimistonhoitaja

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Ki­sa­pir­til­lä si­jait­se­val­le toi­mis­tol­le on pal­kat­tu uu­dek­si toi­mis­ton­hoi­ta­jak­si vir­to­lai­nen Kati Lai­ne.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Kalastuk­sen­valvoja odottaa mukavia kohtaamisia vesillä

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Ka­las­tuk­sen­val­von­ta on tär­keä osa ka­la­ve­sien hoi­toa. Val­von­nal­la var­mis­te­taan, et­tä ka­las­ta­jil­la on tar­vit­ta­va ka­las­tus­lu­pa ja ka­las­tuk­ses­sa nou­da­te­taan ka­las­tus­ta kos­ke­via sään­nök­siä ja mää­räyk­siä.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Ihan pi­hal­la

Päiväperhoset löysivät nauhukset

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Amiraaliperhonen on näyttävä ja väriltään mahtava.

Kuvat Kirsti Perähuhta

Päi­vä­per­ho­sis­ta ami­raa­li­per­ho­nen, nei­to­per­ho­nen, sit­ruu­na­per­ho­nen ja oh­da­ke­per­ho­nen viih­ty­vät Här­kö­ses­sä Kirs­ti Pe­rä­huh­dan nau­huk­sis­sa, jot­ka kuk­ki­vat par­hail­laan. Per­ho­sia on ku­kis­sa yh­tä ai­kaa jopa 12. Myös ki­ma­lai­sia voi ol­la usei­ta sa­maan ai­kaan su­las­sa so­vus­sa nau­huk­sis­sa.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Ka­ha­vil­la

Onko kahavitauollanne mukava meininki?

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Luetulle Kahavilla- palstalle kaivataan osallistujia.

Suo­men­se­län Sa­no­mien Ka­ha­vil­la- pals­tal­la on vuo­sien saa­tos­sa esi­tel­ty mo­nen­lai­sia po­ru­koi­ta kah­vi­tau­ol­la.

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Kuvituskuva

Mielipide | Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Kuvituskuva

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Kuvituskuva

Kun­ta­liit­to ja Ope­tu­sa­lan Am­mat­ti­jär­jes­tö OAJ muis­tut­ta­vat, et­tä kou­lu­tus ei ole val­ti­on tois­si­jai­nen meno, vaan hy­vin­voin­ti­val­ti­on pe­rus­ta. Kun­ta­liit­to ja OAJ edel­lyt­tä­vät pit­kä­kat­sei­suut­ta ja kou­lu­tus­myön­tei­syyt­tä hal­li­tuk­sen neu­vot­te­lui­hin.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

NOS­TAL­GI­A­NURK­KA

Herrasessa kasvoi jättiläi­sau­rin­gon­kukkia 1988

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

Eipä yllä, vaikka kuinka venyttäisi, tuumivat Mirja ja Aarne Kanerva elokuun lehtijutussa vuonna 1988.

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin 2. elo­kuu­ta 1988, et­tä Mir­ja ja Aar­ne Ka­ner­van ko­ti­pi­hal­la Vir­tain Her­ra­ses­sa kas­voi jät­ti­läis­ko­koi­sia au­rin­gon­kuk­kia.

Arki on alkanut

Ar­ki on al­ka­nut kau­pun­gis­sa, kau­pun­gin­hal­li­tus­kin ko­koon­tuu jäl­leen en­si vii­kol­la. Kai­kis­sa kun­nis­sa kes­kus­tel­laan täl­lä het­kel­lä val­ti­on bud­je­tis­ta sekä kun­ta­ta­lou­den haas­teis­ta. Näin to­te­si myös vii­me vii­kol­la kun­ta­vie­rai­lul­la poi­ken­nut kan­sa­ne­dus­ta­ja Ar­to Sa­to­nen.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

Teatterin tekemisessä ei voi tietää, mihin prosessi lopulta vie

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

– Riit­tää, et­tä on kiin­nos­tu­nut, ei­kä mi­tään tar­vit­se en­nak­koon osa­ta tai tie­tää, luon­neh­tii Vir­pi Viel­ma Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­tos­sa tar­jo­a­mi­an­sa lap­sil­le ja nuo­ril­le sekä nuo­ril­le ai­kui­sil­le suun­nat­tu­ja te­at­te­ri­a­lan kurs­se­ja.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Digipäivässä rohkaistiin käyttämään verkkopalveluita

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Pir­kan­maan Lä­hi­Ta­pi­o­lan Vir­tain toi­mis­ton di­gi­päi­väs­sä an­net­tiin opas­tus­ta verk­ko­pal­ve­lun käyt­töön ja sii­hen, mi­ten hel­pos­ti kor­vaus­ha­ke­muk­sen te­ke­mi­nen in­ter­ne­tis­sä on mah­dol­lis­ta teh­dä. Päi­vän ai­ka­na di­gi­mah­dol­li­suuk­siin kävi tu­tus­tu­mas­sa noin 15 asi­a­kas­ta.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Maaseudun iskunkestävyyttä vahvistetaan

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pir­kan­maal­la käyn­nis­sä ole­va Älyk­käät ky­lä­ta­lot -han­ke tuo uu­den­lais­ta re­si­liens­siä ja va­rau­tu­mis­ta maa­seu­dul­le aut­ta­mal­la ke­hit­tä­mään ky­lis­tä ja ky­lä­ta­lois­ta mo­ni­puo­li­sia ja yh­tei­söl­li­siä kes­kuk­sia. Hank­keen to­teu­tuk­ses­ta vas­taa maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen asi­an­tun­ti­ja­jär­jes­tö Pir­kan Ky­lät ry.

Omakotitalon palo vaati uhrin

Vir­tain Kil­lin­kos­kel­la 20. elo­kuu­ta tu­li­pa­los­sa tu­hou­tu­neen oma­ko­ti­ta­lon pa­lo­pai­kal­la on pääs­ty tä­nään 21. elo­kuu­ta suo­rit­ta­maan tek­nis­tä tut­kin­taa.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Onkimaan ehdittiin ennen sadekuuroa

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien on­ki­kil­pai­lut käy­tiin kes­ki­viik­ko­na 20. elo­kuu­ta. Ki­sat ja pal­kin­to­jen jako saa­tiin vie­tyä läpi hie­nos­ti en­nen ve­si­sa­de­kuu­roa.

SPR:n Virtain osastolle 4 000 euron avustus

SPR Vir­tain osas­to on ha­ke­nut Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 5 000 eu­ron suu­ruis­ta avus­tus­ta kiin­tei­den ku­lu­jen kat­ta­mi­seen. SPR Vir­tain osas­to on ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na saa­nut pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­nal­ta avus­tus­ta toi­mi­ti­la­ku­lui­hin. Vuo­si­na 2021–2022 avus­tus on ol­lut 4 000 eu­roa. Vuon­na 2023 yh­dis­tys ei saa­nut avus­tus­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta tai Vir­tain kau­pun­gil­ta. Vuon­na 2024 kau­pun­gin­hal­li­tus myön­si yh­dis­tyk­sel­le 4 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen toi­mi­ti­la­ku­lu­jen kat­ta­mi­seen.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisi huolissaan suurpetotehtävien merkittävästä kasvusta

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Suo­mes­sa elä­vis­tä suur­pe­dois­ta eri­tyi­ses­ti kar­hu ja susi ai­heut­ta­vat sään­nöl­li­ses­ti teh­tä­viä po­lii­sil­le. Ky­sees­sä on ti­lan­teet, jois­sa kar­hun tai su­den ar­vi­oi­daan ai­heut­ta­van vaa­raa ih­mis­ten hen­gel­le tai tur­val­li­suu­del­le.

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

65 vuotta täyttäneiden valinnan­va­paus­kokeilu käynnistyy

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Noin 400 yk­si­tyis­tä ter­vey­sa­lan toi­mi­jaa on jo il­moit­tau­tu­nut mu­kaan va­lin­nan­va­paus­ko­kei­luun, joka hel­pot­taa 65-vuo­ti­ai­den ja sitä van­hem­pien pää­syä yk­si­tyi­sen yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le 1. syys­kuu­ta al­ka­en. Ko­kei­lun an­si­os­ta he voi­vat käy­dä yk­si­tyi­sel­lä yleis­lää­kä­ril­lä sel­väs­ti ny­kyis­tä edul­li­sem­min – enin­tään jul­ki­sen pe­rus­ter­vey­den­huol­lon asi­a­kas­mak­sul­la. Ko­kei­lu kos­kee yli vii­de­so­saa Suo­men vä­es­tös­tä, ja se jat­kuu vuo­den 2027 lop­puun as­ti.

Täyttölupa Virtain yhtenäiskoulun rehtorille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää muut­taa apu­lais­reh­to­rin vi­ran yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­rak­si 1. tam­mi­kuu­ta 2026 al­ka­en. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus myön­tää täyt­tö­lu­van yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ral­le tam­mi­kuun 2026 alus­ta.

Työllisyysalueen toimilla tulisi olla suurempi vaikutus kuntien maksuosuuksiin

Tam­pe­reen kau­pun­gin elin­voi­ma- ja osaa­mis­lau­ta­kun­nan työl­li­syys­ja­os­to on pyy­tä­nyt yh­teis­toi­min­ta-alu­een­sa kun­nil­ta lau­sun­to­ja Tam­pe­reen seu­dun työl­li­syy­sa­lu­een vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­oe­si­tys­luon­nok­ses­ta sekä mak­suo­suu­sar­vi­ois­ta vuo­del­le 2026.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.

Inkantiellä tuhoutui omakotitalo

Pe­las­tus­lai­tos sai il­moi­tuk­sen 20. elo­kuu­ta puo­len yön jäl­keen ra­ken­nus­pa­los­ta Vir­roil­le In­kan­tiel­le. Teh­tä­väl­le läh­ti kym­me­nen pe­las­tus­lai­tok­sen yk­sik­köä.

120 000 euron pääomalaina Kiinteistö Oy Virtain Vuokrataloille

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lot on päät­tä­nyt ha­kea Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 120 000 eu­ron li­sä­ra­hoi­tus­ta lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Yh­ti­ön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on hei­ken­ty­nyt vii­me vuo­si­na vuok­rau­sas­teen ale­ne­mi­sen ja huo­neis­to­jen kor­jaus­ku­lu­jen hei­ken­tä­es­sä tu­lo­ra­hoi­tus­ta, kun lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat sa­maan ai­kaan kas­va­neet ta­ka­pai­not­teis­ten ly­hen­ny­soh­jel­mien joh­dos­ta.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Yhteiset metsästysretket tärkeämpiä kuin saalis

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Vir­to­lai­sel­le Ma­ri­ta Ka­pa­sel­le met­säs­tys on sekä har­ras­tus et­tä elä­män­ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tär­ke­ä­nä osa­na jämt­lan­nin­pys­ty­kor­vat Mim­mi, Man­ta ja Jupe.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Kännykkä ei enää määrittele elämää

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Heikki Kangasluoma nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta, etenkin puutöiden tekemisestä. Kotitalon maalaus oli useamman vuoden urakka.

Kuvat Tuija Veija

– Kun on 35 vuot­ta näh­nyt ja ko­ke­nut vir­to­lais­ta kou­lu­maa­il­maa iloi­neen, su­rui­neen, haas­tei­neen ja on­nis­tu­mi­si­neen, on hyvä ai­ka jää­dä osit­tai­sel­le var­hai­se­läk­keel­le, to­te­aa apu­lais­reh­to­ri Heik­ki Kan­gas­luo­ma.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Piia Hirviniemi

Hammaslääkärin pora vaihtuu kudinpuikkoihin

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Piia Hirviniemi

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Pian eläkkeelle jäävän Irmeli Ihamäen ”punaisen maton paikka” kotona on sohvannurkkaus, jossa hän kutoo, lukee kirjaa, katselee dekkaria, juo kahvia ja ihailee ikkunasta puutarhaansa.

Piia Hirviniemi

Pii­na­penk­ki­nä tun­ne­tus­ta ham­mas­lää­kä­rin tuo­lis­ta sekä en­ti­sa­jan työs­ken­te­ly­vä­li­neis­tä ku­ten kiil­le­kir­vees­tä ja amal­gaa­mi­pis­too­lis­ta on tul­tu ham­mas­hoi­dos­sa pit­kä mat­ka tä­hän päi­vään.

Taysiin 5-kerroksinen pysäköinti- ja logistiik­ka­ra­kennus

Tam­pe­reen kau­pun­ki myön­si ke­sä­kuus­sa ra­ken­nus­lu­van Ta­y­sin kes­kus­sai­raa­lan py­sä­köin­ti- ja lo­gis­tiik­ka­ra­ken­nuk­sel­le, joka si­joit­tuu ny­kyi­sen Ri­vi­par­kin pai­kal­le. Ra­ken­ta­mi­sen on ar­vi­oi­tu käyn­nis­ty­vän vuon­na 2028

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Katista uusi toimistonhoitaja

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Ki­sa­pir­til­lä si­jait­se­val­le toi­mis­tol­le on pal­kat­tu uu­dek­si toi­mis­ton­hoi­ta­jak­si vir­to­lai­nen Kati Lai­ne.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

29 väestönsuojaa Virroilla

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Suojeluhenkilöstön materiaalilaatikko pitäisi löytyä jokaisesta rakennuksesta, jossa on yli kolme asuntoa.

Tuija Veija

Suo­men­se­län Sa­no­mien tie­to­jen mu­kaan Vir­roil­la on yh­teen­sä 29 vä­es­tön­suo­jaa, jois­ta te­ol­li­suu­des­sa kah­dek­san, op­pi­lai­tok­sis­sa kol­me, asuin­ta­lois­sa 15 ja muis­sa ra­ken­nuk­sis­sa kol­me.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Pirkanmaalaisten palvelut pystytty turvaamaan tiukassa taloustilanteessa

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut on pys­tyt­ty Pir­kan­maal­la jär­jes­tä­mään pää­o­sin hy­vin tiu­kas­ta ta­lous­ti­lan­tees­ta huo­li­mat­ta. Oman hen­ki­lös­tön tyy­ty­väi­syys on ke­vään ai­ka­na li­sään­ty­nyt ja vuok­ra­työ­voi­man käy­tön kus­tan­nuk­set ovat vä­hen­ty­neet. Tam­mi–ke­sä­kuun osa­vuo­si­kat­sauk­sen pe­rus­teel­la hy­vin­voin­ti­a­lue saa­vut­tai­si ta­lou­sar­vi­os­sa ol­leen yli­jää­mä­ta­voit­teen­sa ku­lu­va­na vuon­na.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Suomenmestari näyttää, että tytötkin pärjää

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Minea Perämäki juhlistaa suomenmestaruutta perhepiirissä syksyn aikana, viralliset palkitsemiset mitaleineen järjestetään Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsportin toimesta laivaristeilyllä tammikuussa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­nen 13-vuo­ti­as Mi­nea Pe­rä­mä­ki voit­ti cros­s­kar­tin suo­men­mes­ta­ruu­den 125/250cc-luo­kas­sa sel­väl­lä pis­te-erol­la seu­raa­viin.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Ikä tuo mukanaan rauhallisuutta

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Nuo­ret ja hei­dän jak­sa­mi­sen­sa ovat Vir­tain ja Ruo­ve­den yh­tei­sen seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Mari Pääk­kö­sen sy­dän­tä lä­hel­lä. Sen vuok­si tä­nään 19. elo­kuu­ta 50 vuot­ta täyt­tä­nyt Pääk­kö­nen oh­jaa tu­le­vas­ta syn­ty­mä­päi­vä­kon­ser­tis­taan mah­dol­li­ses­ti saa­ta­vat va­rat seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn kaut­ta nuor­ten jak­sa­mi­seen ja hy­vin­voin­tiin.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri auttaa nuoria elämän solmukohdissa

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Sini Tuuri Alavudelta on aloittanut Virtain Etsivä nuorisotyöntekijänä. Siniin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä nuori itse että nuoren luvalla kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista.

Piia Hirviniemi

Vir­tain uu­te­na Et­si­vä nuo­ri­so­työn­te­ki­jä­nä aloit­ta­neel­la Sini Tuu­ril­la on pit­kä his­to­ria nuo­ri­so­työn ken­täl­tä.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Parasta yrittäjyydessä on se, että asioihin voi vaikuttaa

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Virtain Vuoden 2024 Yrittäjä -palkinnon saaneet JSP Steel Oy:n perustaneet yrittäjät Jyrki Petäjä (vas.) ja Jukka Sammatti kertovat olevansa hyvin yllättyneitä saamastaan tunnustuksesta. – Kyllä tämä lämmittää mieltä ja kertoo arvostuksesta, he kommentoivat.

Riikka Tallila

JSP-Steel Oy:n pe­rus­ta­neet yrit­tä­jät Jyr­ki Pe­tä­jä ja Juk­ka Sam­mat­ti ot­ti­vat tänä il­ta­na 25. lo­ka­kuu­ta vas­taan Vir­tain Vuo­den 2024 Yrit­tä­jä -pal­kin­non Mi­kon­ta­los­sa. Yh­te­nä pe­rus­tee­na va­lin­nal­le oli ison vir­to­lais­jou­kon työl­lis­tä­mi­nen, vaik­ka suu­rin osa tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suut­ta pal­ve­le­van yri­tyk­sen töis­tä on eri puo­lel­la Suo­mea.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ihan pi­hal­la

Betonia puutarhaan

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Sirk­ka Ko­re­a­sa­lon opas­tuk­sel­la Mar­tat val­mis­ti­vat esi­mer­kik­si be­to­ni­sia ra­par­pe­rin­leh­tiä ko­ris­teek­si puu­tar­haan sekä kuk­ka­ruuk­ku­ja, kup­pe­ja ja kynt­ti­län­jal­ko­ja. Ka­le­vi Niit­ty­lah­ti avus­ti laas­tin val­mis­tuk­ses­sa. Laas­tia ku­lui päi­vän mit­taan ar­vi­ol­ta 75 ki­loa.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Finncontilla uusi yksikkö Ahjolassa

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Ahjolan hallissa polttoainesäiliöitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää, mutta toimintaa tullaan laajentamaan. Kuvaan ehtivät Toni Kotimäki, Hannu Ranta-Lassila, Jyri Partanen, Pasi Tallila ja Jarmo Pohjola.

Tuija Veija

Fin­n­cont os­ti tam­mi­kuus­sa kuo­pi­o­lai­sen Fu­elk Oy:n ja on ke­vään ai­ka­na siir­tä­nyt tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan ko­ko­naan Vir­roil­le.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-palvelut siirtyivät valtiolta takaisin kunnille

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Tampereen seudun työllisyysalueen Virtain toimipisteen omavalmentajat Aino Virta (oik.), Jaana Soranummi, Sari Ilvesaho ja Tuija Peräinen ovat päässeet valtiolta kunnille siirtyneiden TE-palvelujen kanssa hyvin alkuun. Uudistuksen myötä myös yritysasiakkaiden palvelut hoidetaan paikallistasolla.

Riikka Tallila

TE-pal­ve­lut siir­tyi­vät vuo­den alus­ta 2025 ta­kai­sin val­ti­ol­ta kun­nil­le. Alu­e­joh­ta­ja Lot­ta Lam­mi Tam­pe­reel­ta ker­too, et­tä val­mis­te­lu­työ on ol­lut pit­kä pro­ses­si, jota edel­si kol­me ko­kei­lua. Uu­teen toi­min­taan siir­ryt­tiin as­teit­tain.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Ikä tuo mukanaan rauhallisuutta

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Nuo­ret ja hei­dän jak­sa­mi­sen­sa ovat Vir­tain ja Ruo­ve­den yh­tei­sen seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Mari Pääk­kö­sen sy­dän­tä lä­hel­lä. Sen vuok­si tä­nään 19. elo­kuu­ta 50 vuot­ta täyt­tä­nyt Pääk­kö­nen oh­jaa tu­le­vas­ta syn­ty­mä­päi­vä­kon­ser­tis­taan mah­dol­li­ses­ti saa­ta­vat va­rat seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn kaut­ta nuor­ten jak­sa­mi­seen ja hy­vin­voin­tiin.

Inkantiellä tuhoutui omakotitalo

Pe­las­tus­lai­tos sai il­moi­tuk­sen 20. elo­kuu­ta puo­len yön jäl­keen ra­ken­nus­pa­los­ta Vir­roil­le In­kan­tiel­le. Teh­tä­väl­le läh­ti kym­me­nen pe­las­tus­lai­tok­sen yk­sik­köä.

Omakotitalon palo vaati uhrin

Vir­tain Kil­lin­kos­kel­la 20. elo­kuu­ta tu­li­pa­los­sa tu­hou­tu­neen oma­ko­ti­ta­lon pa­lo­pai­kal­la on pääs­ty tä­nään 21. elo­kuu­ta suo­rit­ta­maan tek­nis­tä tut­kin­taa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Yhteiset metsästysretket tärkeämpiä kuin saalis

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Vir­to­lai­sel­le Ma­ri­ta Ka­pa­sel­le met­säs­tys on sekä har­ras­tus et­tä elä­män­ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tär­ke­ä­nä osa­na jämt­lan­nin­pys­ty­kor­vat Mim­mi, Man­ta ja Jupe.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Onkimaan ehdittiin ennen sadekuuroa

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Virtain Eläkkeensaajien onkikisoista on tullut jo perinne. Kesällä ongitaan ja talvella on pilkkikisat.

Seppo Leinonen

Vir­tain Eläk­keen­saa­jien on­ki­kil­pai­lut käy­tiin kes­ki­viik­ko­na 20. elo­kuu­ta. Ki­sat ja pal­kin­to­jen jako saa­tiin vie­tyä läpi hie­nos­ti en­nen ve­si­sa­de­kuu­roa.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Sienien aarreaitta löytyi kesäpaikan lähistöltä

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Johanna Holopainen yllättyi, miten lähellä sienestysapajat Jäähdyspohjan mökillä ovat. – Sienestys on rauhoittava ja iloa tuottava harrastus, jossa on mukana myös löytämisen ilo, luonnehtii Holopainen.

Riikka Tallila

Ke­sä­vir­to­lai­nen Jo­han­na Ho­lo­pai­nen Jääh­dys­poh­jas­ta on kul­ke­nut sie­ni­met­säs­sä lap­suu­des­ta läh­tien. Sie­ni­tie­tä­mys on pe­riy­ty­nyt äi­din op­pien myö­tä jo lap­suu­den­mai­se­mis­sa Kor­tes­jär­ven met­sis­sä.

Täyttölupa Virtain yhtenäiskoulun rehtorille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää muut­taa apu­lais­reh­to­rin vi­ran yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­rak­si 1. tam­mi­kuu­ta 2026 al­ka­en. Li­säk­si kau­pun­gin­hal­li­tus myön­tää täyt­tö­lu­van yh­te­näis­kou­lun reh­to­rin vi­ral­le tam­mi­kuun 2026 alus­ta.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Digipäivässä rohkaistiin käyttämään verkkopalveluita

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Palvelunneuvoja palvelupäällikkö Katja Rekonius (vas.) Susanna Kotkaslahti, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Hanna Kurikko, vakuutusyhtiön Pirkanmaan johtaja Timo Europaeus ja korvausneuvoja Lotta Mutikainen totesivat vakuutusyhtiön digipäivän saaneen hyvän vastaanoton, mutta opastustyötä jatketaan edelleen.

Riikka Tallila

Pir­kan­maan Lä­hi­Ta­pi­o­lan Vir­tain toi­mis­ton di­gi­päi­väs­sä an­net­tiin opas­tus­ta verk­ko­pal­ve­lun käyt­töön ja sii­hen, mi­ten hel­pos­ti kor­vaus­ha­ke­muk­sen te­ke­mi­nen in­ter­ne­tis­sä on mah­dol­lis­ta teh­dä. Päi­vän ai­ka­na di­gi­mah­dol­li­suuk­siin kävi tu­tus­tu­mas­sa noin 15 asi­a­kas­ta.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Maaseudun iskunkestävyyttä vahvistetaan

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Pirkanmaalla on käynnissä kehittämishanke, jossa vahvistetaan erilaisin toimin ja ratkaisuin maaseudun paikallisyhteisöjen kestävyyttä, varautumista ja turvallisuutta. Näihin teemoihin liittyen neljä kylätaloagenttia jalkautuvat syksyn aikana kiertämään maakunnan kyliä ja kylätaloja.

Heli Sorjonen

Pir­kan­maal­la käyn­nis­sä ole­va Älyk­käät ky­lä­ta­lot -han­ke tuo uu­den­lais­ta re­si­liens­siä ja va­rau­tu­mis­ta maa­seu­dul­le aut­ta­mal­la ke­hit­tä­mään ky­lis­tä ja ky­lä­ta­lois­ta mo­ni­puo­li­sia ja yh­tei­söl­li­siä kes­kuk­sia. Hank­keen to­teu­tuk­ses­ta vas­taa maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­sen asi­an­tun­ti­ja­jär­jes­tö Pir­kan Ky­lät ry.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.

16 000 euron avustus Kiinteistö Oy Virtain opiskelija-asuntoloille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li Kiin­teis­tö Oy Vir­tain opis­ke­li­ja-asun­to­loi­den avus­tus­ha­ke­muk­sen liit­ty­en lai­nan­mak­suun. Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on vaa­ti­nut vuok­ran koh­tuul­lis­ta­mis­ta opis­ke­li­ja-asun­to­jen B-ra­ken­nuk­ses­ta. Sii­tä on yh­tiö neu­vo­tel­lut Pir­han kans­sa.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Katista uusi toimistonhoitaja

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Ki­sa­pir­til­lä si­jait­se­val­le toi­mis­tol­le on pal­kat­tu uu­dek­si toi­mis­ton­hoi­ta­jak­si vir­to­lai­nen Kati Lai­ne.

120 000 euron pääomalaina Kiinteistö Oy Virtain Vuokrataloille

Kiin­teis­tö Oy Vir­tain Vuok­ra­ta­lot on päät­tä­nyt ha­kea Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 120 000 eu­ron li­sä­ra­hoi­tus­ta lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Yh­ti­ön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on hei­ken­ty­nyt vii­me vuo­si­na vuok­rau­sas­teen ale­ne­mi­sen ja huo­neis­to­jen kor­jaus­ku­lu­jen hei­ken­tä­es­sä tu­lo­ra­hoi­tus­ta, kun lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat sa­maan ai­kaan kas­va­neet ta­ka­pai­not­teis­ten ly­hen­ny­soh­jel­mien joh­dos­ta.

SPR:n Virtain osastolle 4 000 euron avustus

SPR Vir­tain osas­to on ha­ke­nut Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta 5 000 eu­ron suu­ruis­ta avus­tus­ta kiin­tei­den ku­lu­jen kat­ta­mi­seen. SPR Vir­tain osas­to on ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na saa­nut pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­nal­ta avus­tus­ta toi­mi­ti­la­ku­lui­hin. Vuo­si­na 2021–2022 avus­tus on ol­lut 4 000 eu­roa. Vuon­na 2023 yh­dis­tys ei saa­nut avus­tus­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­ta tai Vir­tain kau­pun­gil­ta. Vuon­na 2024 kau­pun­gin­hal­li­tus myön­si yh­dis­tyk­sel­le 4 000 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen toi­mi­ti­la­ku­lu­jen kat­ta­mi­seen.

Työllisyysalueen toimilla tulisi olla suurempi vaikutus kuntien maksuosuuksiin

Tam­pe­reen kau­pun­gin elin­voi­ma- ja osaa­mis­lau­ta­kun­nan työl­li­syys­ja­os­to on pyy­tä­nyt yh­teis­toi­min­ta-alu­een­sa kun­nil­ta lau­sun­to­ja Tam­pe­reen seu­dun työl­li­syy­sa­lu­een vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­oe­si­tys­luon­nok­ses­ta sekä mak­suo­suu­sar­vi­ois­ta vuo­del­le 2026.

Taysiin 5-kerroksinen pysäköinti- ja logistiik­ka­ra­kennus

Tam­pe­reen kau­pun­ki myön­si ke­sä­kuus­sa ra­ken­nus­lu­van Ta­y­sin kes­kus­sai­raa­lan py­sä­köin­ti- ja lo­gis­tiik­ka­ra­ken­nuk­sel­le, joka si­joit­tuu ny­kyi­sen Ri­vi­par­kin pai­kal­le. Ra­ken­ta­mi­sen on ar­vi­oi­tu käyn­nis­ty­vän vuon­na 2028

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Pirkanmaalaisten palvelut pystytty turvaamaan tiukassa taloustilanteessa

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen ylijäämäksi ennustetaan noin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että talousarvion ylijäämätavoite ylitettäisiin lopulta muutamalla miljoonalla eurolla.

Kuvituskuva

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut on pys­tyt­ty Pir­kan­maal­la jär­jes­tä­mään pää­o­sin hy­vin tiu­kas­ta ta­lous­ti­lan­tees­ta huo­li­mat­ta. Oman hen­ki­lös­tön tyy­ty­väi­syys on ke­vään ai­ka­na li­sään­ty­nyt ja vuok­ra­työ­voi­man käy­tön kus­tan­nuk­set ovat vä­hen­ty­neet. Tam­mi–ke­sä­kuun osa­vuo­si­kat­sauk­sen pe­rus­teel­la hy­vin­voin­ti­a­lue saa­vut­tai­si ta­lou­sar­vi­os­sa ol­leen yli­jää­mä­ta­voit­teen­sa ku­lu­va­na vuon­na.

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

65 vuotta täyttäneiden valinnan­va­paus­kokeilu käynnistyy

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Syyskuun alussa käynnistyvään 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuu satoja yksityisiä terveysalan toimijoita, ja mukana ovat myös suuret valtakunnalliset yritykset. 

Kuvituskuva

Noin 400 yk­si­tyis­tä ter­vey­sa­lan toi­mi­jaa on jo il­moit­tau­tu­nut mu­kaan va­lin­nan­va­paus­ko­kei­luun, joka hel­pot­taa 65-vuo­ti­ai­den ja sitä van­hem­pien pää­syä yk­si­tyi­sen yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le 1. syys­kuu­ta al­ka­en. Ko­kei­lun an­si­os­ta he voi­vat käy­dä yk­si­tyi­sel­lä yleis­lää­kä­ril­lä sel­väs­ti ny­kyis­tä edul­li­sem­min – enin­tään jul­ki­sen pe­rus­ter­vey­den­huol­lon asi­a­kas­mak­sul­la. Ko­kei­lu kos­kee yli vii­de­so­saa Suo­men vä­es­tös­tä, ja se jat­kuu vuo­den 2027 lop­puun as­ti.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Ainala tuottaa nyt yhteisöllistä asumista

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Monoskylästä lähtöisin oleva Terttu Mutila on viihtynyt hyvin Ainalassa yhteisöllisen asumisen piirissä. Hän pitää erityisesti yhteislauluhetkistä, sillä tykkää itsekin laulamisesta. Vastaava sairaanhoitaja Harri Haarala ja toiminnanjohtaja Rita Perttula puolestaan kertovat, että Ainala on tuottanut yhteisöllistä asumista syyskuun alusta lähtien.

Riikka Tallila

Syys­kuun alus­ta läh­tien pal­ve­lu- ja asu­mi­syk­sik­kö Ai­na­la on tuot­ta­nut yh­tei­söl­lis­tä asu­mis­ta Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le ja Kei­tu­rin So­tel­le. Asi­a­ka­soh­jaa­ja te­kee pää­tök­set asu­mis­pai­kois­ta ha­ke­mus­ten ja hoi­don­tar­ve­ar­vi­oin­nin pe­rus­teel­la.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Yleishyödyllinen investointituki Pohjois-Hämeen Urheilu­au­toi­li­joille

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Tänä kesänä ELY-keskus on tehnyt PoKon hankkeille päätöksiä 13 kappaletta, joista Virroille kolme. Yksi niistä Pohjois-Hämeen Urheiluautoilijoille. Yhdistys tekee entisen tilalle hanketuen avulla uuden kerhotilan.

Sanna Keihänen

Elin­voi­ma ja pi­to­voi­ma ovat sa­no­ja, jot­ka vilk­ku­vat tääl­lä Ylä-Pir­kan­maal­la­kin, kun suun­ni­tel­laan ja ke­hi­tel­lään tu­le­vaa. Stra­te­gi­at laa­di­taan usein laa­joil­la pens­se­lin ve­doil­la, mut­ta nii­den al­le kyt­key­tyy usei­ta pie­niä, konk­reet­ti­sia, ih­mis­ten ko­koi­sia te­ko­ja.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Kalastuk­sen­valvoja odottaa mukavia kohtaamisia vesillä

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Ka­las­tuk­sen­val­von­ta on tär­keä osa ka­la­ve­sien hoi­toa. Val­von­nal­la var­mis­te­taan, et­tä ka­las­ta­jil­la on tar­vit­ta­va ka­las­tus­lu­pa ja ka­las­tuk­ses­sa nou­da­te­taan ka­las­tus­ta kos­ke­via sään­nök­siä ja mää­räyk­siä.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Luonnossa pääsee irti kiireistä

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Puttosen maisemat ilta-auringossa.

Mo­nel­le vir­to­lai­sel­le luon­to on tär­keä ele­ment­ti. Sin­ne men­nään, kun ha­lu­taan rau­hoit­tua ja kat­kais­ta ar­jen kii­re ja tie­to­tul­va. Yhä use­am­mal­la on myös luon­to­ai­hei­nen har­ras­tus, tä­nään leh­des­sä kuu­lem­me niin met­säs­tä­jän kuin ka­las­tuk­sen­val­vo­jan­kin aja­tuk­sia, sie­nes­tä­jää unoh­ta­mat­ta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

“Nuku yö ulkona” täyttää 10 vuotta ja tavoittelee ennätystä

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Suomalaisia haastetaan nukkumaan yö ulkona 30. elokuuta.

Kuvituskuva

Ul­koi­lu­jär­jes­tö Suo­men Latu haas­taa jo kym­me­nen­nen ker­ran suo­ma­lai­set nuk­ku­maan yön ul­ko­na luon­non päi­vä­nä 30. elo­kuu­ta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisi huolissaan suurpetotehtävien merkittävästä kasvusta

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta.

Kuvituskuva

Suo­mes­sa elä­vis­tä suur­pe­dois­ta eri­tyi­ses­ti kar­hu ja susi ai­heut­ta­vat sään­nöl­li­ses­ti teh­tä­viä po­lii­sil­le. Ky­sees­sä on ti­lan­teet, jois­sa kar­hun tai su­den ar­vi­oi­daan ai­heut­ta­van vaa­raa ih­mis­ten hen­gel­le tai tur­val­li­suu­del­le.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolla 33

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pirkanmaan ELY-keskus

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Pirkanmaan ELY-keskus

Vii­kol­la 33 pääl­lys­tyk­set jat­ku­vat Vir­roil­la ja Lem­pää­läs­sä. Li­säk­si tie­tä pääl­lys­te­tään Sas­ta­ma­las­sa, Ur­ja­las­sa ja Par­ka­nos­sa.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Kyläseuran hallitus Satumetsän hahmoina

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Vas­kuun ui­ma­pai­kan yh­tey­teen on ra­ken­net­tu lap­sil­le ja lap­sen­mie­li­sil­le Sa­tu­met­sä, jos­sa pää­see tu­tus­tu­maan Suo­men luon­nos­sa ta­vat­ta­viin eläi­miin ja sa­mal­la myös Vas­kuun ky­lä­seu­ran hal­li­tuk­sen jä­se­niin. Jo­kai­sel­la eläi­mel­lä on näet hal­li­tuk­sen jä­sen esi­ku­va­naan ja se nä­kyy myös hah­mon ni­mes­sä.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

Teatterin tekemisessä ei voi tietää, mihin prosessi lopulta vie

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Lapsille ja nuorille teatterikursseja ohjaava Virpi Vielma on kokenut teatterinohjaaja. Hän loihtii hetkessä itselleen klovnin naaman.

Riikka Tallila

– Riit­tää, et­tä on kiin­nos­tu­nut, ei­kä mi­tään tar­vit­se en­nak­koon osa­ta tai tie­tää, luon­neh­tii Vir­pi Viel­ma Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­tos­sa tar­jo­a­mi­an­sa lap­sil­le ja nuo­ril­le sekä nuo­ril­le ai­kui­sil­le suun­nat­tu­ja te­at­te­ri­a­lan kurs­se­ja.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Editin puisto täydentyy voimai­lu­vä­li­neillä

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Vir­tain lii­kun­ta­puis­tos­sa si­jait­se­va ul­ko­kun­to­sa­li Edi­tin puis­to on saa­nut li­sää ti­laa ja uu­sia vä­li­nei­tä ol­laan asen­ta­mas­sa lä­hi­ai­koi­na.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Katista uusi toimistonhoitaja

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Paula Räty (vas.) on toiminut 28 vuotta Kisapirtillä Virtain Urheilijoiden toimistonhoitajana. Hänen työtään jatkaa nyt Kati Laine, joka aloittaa työt maanantaina. – Toivotan reipasta syksyä kaikille, nähdään Kisapirtillä.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den Ki­sa­pir­til­lä si­jait­se­val­le toi­mis­tol­le on pal­kat­tu uu­dek­si toi­mis­ton­hoi­ta­jak­si vir­to­lai­nen Kati Lai­ne.

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Riikka Tallila

Kaahailua Mäkitiellä ja meteliä Pohjolantiellä

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Riikka Tallila

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Poliisi muistuttaa, että Pohjolantiellä on liikennemerkki, mikä kieltää moottoriajoneuvolla ajon 22 – 06 välisenä aikana.

Riikka Tallila

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Mä­ki­tiel­lä on ha­vait­tu kaa­hai­lua eri­lai­sil­la me­no­pe­leil­lä. Se al­kaa yleen­sä il­lal­la ja kes­tää aa­muun saak­ka.

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Tuija Veija

Kotalan koulussa alle 20 oppilasta

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Tuija Veija

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Kotalassa koulutien aloittaa tänä lukuvuonna 2 eskaria ja koululaisia on 17. Näin ollen oppilasmäärä putoaa alle 20.

Tuija Veija

Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja, Vir­tain yh­te­näis­kou­lun reh­to­ri Kat­ri Ran­ta­lan mu­kaan muut­to­lii­ket­tä on ol­lut Vir­roil­le ke­sän ai­ka­na jon­kin ver­ran.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Riikka Tallila

Kiipeilijä pelastettiin puristuksista Torisevalla

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Riikka Tallila

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Riikka Tallila

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos sai tiis­tai­na 29. hei­nä­kuu­ta hie­man en­nen il­ta­yh­dek­sää hä­ly­tyk­sen ih­mi­sen pe­las­ta­mi­sek­si pu­ris­tuk­sis­ta To­ri­se­va­jär­vien­tiel­le.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Ikä tuo mukanaan rauhallisuutta

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Seurakuntapastori Mari Pääkkösen 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti järjestetään Virtain kirkossa perjantai-iltana 22. elokuuta. Konsertissa kuullaan muun muassa Marin lempikappaleita.

Piia Hirviniemi

Nuo­ret ja hei­dän jak­sa­mi­sen­sa ovat Vir­tain ja Ruo­ve­den yh­tei­sen seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Mari Pääk­kö­sen sy­dän­tä lä­hel­lä. Sen vuok­si tä­nään 19. elo­kuu­ta 50 vuot­ta täyt­tä­nyt Pääk­kö­nen oh­jaa tu­le­vas­ta syn­ty­mä­päi­vä­kon­ser­tis­taan mah­dol­li­ses­ti saa­ta­vat va­rat seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn kaut­ta nuor­ten jak­sa­mi­seen ja hy­vin­voin­tiin.

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Riikka Tallila

Vaskivesi on kylä, jonka eteen kannattaa tehdä töitä

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Riikka Tallila

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Pitkän linjan talkoolaiset Irja Marjanen ja Tapani Heinonen juhlistavat molempien 80-vuotissyntymäpäiviä 9. elokuuta yhdessä tanssiväen kanssa Myllyniemen tanssilavalla. Paikka on molemmille tärkeä, sillä tanssilavan toiminnan tuotolla ylläpidetään myös Vaskiveden nuorisoseurantaloa.

Riikka Tallila

Elo­kuus­sa 80-vuo­tis­päi­vi­än­sä viet­tä­vät Ir­ja Ma­ja­nen ja Ta­pa­ni Hei­no­nen kek­si­vät jär­jes­tää yh­tei­sen syn­ty­mä­päi­vä­vas­taa­no­ton Myl­ly­nie­men tans­si­la­val­la.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Yhteiset metsästysretket tärkeämpiä kuin saalis

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Metsästyksessä yhdistyvät kunnioitus luontoa kohtaan sekä koiran ja ihmisen välinen yhteistyö. Marita Kapasen kanssa metsällä kulkevat perheen jämtlanninpystykorvat Mimmi (kuvassa), Manta ja Jupe. Mimmi on Suomen käyttövalio, joka voitti viime vuonna Virtain mestaruuden hirvenhaukkukokeessa.

Kuvat Marita Kapasen albumi

Vir­to­lai­sel­le Ma­ri­ta Ka­pa­sel­le met­säs­tys on sekä har­ras­tus et­tä elä­män­ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tär­ke­ä­nä osa­na jämt­lan­nin­pys­ty­kor­vat Mim­mi, Man­ta ja Jupe.

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Tuija Veija

Uusi leikkipaikka Rantapuistoon

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Tuija Veija

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Uudelle leikkipaikalle on helppo tulla myös urheilupuiston puolelta.

Tuija Veija

Ten­nis- ja pa­del-kent­tien vä­lit­tö­mään lä­hei­syy­teen on val­mis­tu­mas­sa lap­sil­le uu­si leik­ki­paik­ka osa­na Ran­ta­puis­ton laa­jem­paa ke­hit­tä­mis­han­ket­ta.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Editin puisto täydentyy voimai­lu­vä­li­neillä

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Vasemmalla näkyvälle alueelle odotellaan uusia voimailuvälineitä.

Tuija Veija

Vir­tain lii­kun­ta­puis­tos­sa si­jait­se­va ul­ko­kun­to­sa­li Edi­tin puis­to on saa­nut li­sää ti­laa ja uu­sia vä­li­nei­tä ol­laan asen­ta­mas­sa lä­hi­ai­koi­na.

Ahon silta Hollitiellä.

Ahon silta Hollitiellä.

Väylävirasto

Hollitie poikki siltatyön vuoksi

Ahon silta Hollitiellä.

Ahon silta Hollitiellä.

Väylävirasto

Ahon silta Hollitiellä.

Ahon silta Hollitiellä.

Väylävirasto

Pir­kan­maan elin­kei­no-, lii­ken­ne- ja ym­pä­ris­tö­kes­kus uu­sii Vir­tain Lie­den­poh­jas­sa maan­tien 14381, eli Hol­li­tien alit­ta­van Ahon put­ki­sil­ta­pa­rin. Työs­tä joh­tu­en tie kat­kais­taan ja ajo­neu­vo­lii­ken­ne oh­ja­taan kier­to­rei­til­le. Sil­ta­työ teh­dään 4.–7. elo­kuu­ta vä­li­se­nä ai­ka­na.

Inkantiellä tuhoutui omakotitalo

Pe­las­tus­lai­tos sai il­moi­tuk­sen 20. elo­kuu­ta puo­len yön jäl­keen ra­ken­nus­pa­los­ta Vir­roil­le In­kan­tiel­le. Teh­tä­väl­le läh­ti kym­me­nen pe­las­tus­lai­tok­sen yk­sik­köä.

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Tuija Veija

Järvijumpassa liikettä lihaksille ja iloa mielelle

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Tuija Veija

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Järvijumppaan osallistuu monen ikäistä väkeä. Laiturilla ohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Tuija Veija

– Var­paat pin­nal­le, is­tu ve­des­sä, pyö­ri ym­py­rää, ja vaih­da suun­taa, kan­nus­ti lii­kun­na­noh­jaa­ja Ma­ri­ka Kal­lio Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nan lai­tu­ril­ta. Ve­des­sä pyö­ri 17 nais­ta, ku­kin omaan tah­tiin­sa kun­ton­sa mu­kaan.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Leveelahti heitti kultaa Kalevan kisoissa

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Helena Leveelahti on kiekonheiton Suomen mestari 2025.

Tiitus Valtamo

Vir­tain Ur­hei­li­joi­den He­le­na Le­vee­lah­ti kir­kas­ti kol­me­na pe­rät­täi­se­nä vuon­na saa­vut­ta­man­sa kie­kon­hei­ton ho­pe­an kul­tai­sek­si Ka­le­van ki­sois­sa lau­an­tai­na.

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Kuvat Tuija Veija

Metsä on monimutkainen asia

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Kuvat Tuija Veija

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Arto Pirttilahti (oik.) kysyi Keijo Leppäseltä ja Jouko Jokiselta, ovatko he aiemmin olleet Vehkakosken tanssilavalla ja pääsivätkö saatille. – En päässyt saatille, mikä johtuu ehkä siitä, että en ole käynyt täällä, Leppänen paljasti. Jokinen puolestaan on ollut useinkin Vehkakoskella, mutta saatille ei ollut hänkään päässyt.

Kuvat Tuija Veija

Veh­ka­kos­ken Met­säil­ta­mis­sa jär­jes­te­tys­sä pa­nee­li­kes­kus­te­lus­sa to­det­tiin jäl­leen ker­ran, et­tä met­sä on mo­ni­mut­kai­nen asia. Sii­hen liit­tyy pait­si il­mas­to- ja ta­lous­nä­kö­kul­mat, vah­vas­ti myös tun­teet.

Omakotitalon palo vaati uhrin

Vir­tain Kil­lin­kos­kel­la 20. elo­kuu­ta tu­li­pa­los­sa tu­hou­tu­neen oma­ko­ti­ta­lon pa­lo­pai­kal­la on pääs­ty tä­nään 21. elo­kuu­ta suo­rit­ta­maan tek­nis­tä tut­kin­taa.

Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Katja Urrila

Huomenta rakkaani -näytöksissä yli 1 300 katsojaa



Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Katja Urrila

Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Monelle katsojalle viimeistään Kotalan kyläteatteri tuo kesän. Tällä kertaa vuorossa oli parisuhdekomedia Huomenta rakkaani, jonka on käsikirjoittanut Markku Hyvönen.

Katja Urrila

Ko­ta­lan ky­lä­te­at­te­ri sai vii­me lau­an­tai­na 12 näy­tök­sen esi­tyk­set pää­tök­seen. Huo­men­ta rak­kaa­ni -näy­tel­män oh­jan­neen Tee­mu Läh­teen­mä­en mu­kaan hel­tei­sen hei­nä­kuun näyt­tä­möl­lä oli näyt­te­li­jöil­lä läm­min, mut­ta ylei­sö sai seu­ra­ta te­at­te­ria kah­den il­ma­läm­pö­pum­pun vii­ley­des­sä.

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Markku Heinola

500 ankeriaanpoikasta Uurasjärveen

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Markku Heinola

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Ari Tapanainen laski kalanpoikaset järveen.

Markku Heinola

Uu­ras­jär­veen Ko­ta­las­sa las­ket­tiin vii­me vii­kon tors­tai­na 500 an­ke­ri­aan­poi­kas­ta. Noin 20 sent­ti­met­rin pi­tui­set ka­lat jat­ka­vat kas­vu­aan jopa vuo­si­kym­men­ten ajan.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Pasi Viitasalo

Sote ja työperäinen maahanmuutto puhuttivat Arto Satosen kuntavierailulla

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Pasi Viitasalo

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ( kolmas oik.) kertoi tekevänsä elokuun aikana enemmän kuntavierailuja Pirkanmaan alueella kuin mitä ministerikautenaan ehti kiertää. Virtain vierailulla hän tapasi Virtain kaupungin johtoa sekä tutustui Keiturin Soten Oy:n toimintaan.

Pasi Viitasalo

Ko­koo­muk­sen kan­sa­ne­dus­ta­ja Ar­to Sa­to­nen vie­rai­li tiis­tai­na 5. elo­kuu­ta Vir­roil­la ja ta­pa­si Vir­tain kau­pun­gin joh­toa sekä tu­tus­tui Kei­tu­rin So­ten Oy:n toi­min­taan. Kei­tu­rin So­ten toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Nuut­ti­la esit­te­li yh­ti­ön toi­min­taa ja ker­toi paik­ka­kun­nan sote-pal­ve­luis­ta.

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Kuvat Tuija Veija

Uudelta veneen­las­ku­paikalta näköala Rantapuistoon

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Kuvat Tuija Veija

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Veneenlaskupaikalle ajetaan Lepolahdentien kautta. Paikalta avautuu uusi näkymä Rantapuistoon.

Kuvat Tuija Veija

Ka­let­to­man­lah­den uu­si ve­neen­las­ku­paik­ka al­kaa jo näyt­tää käyt­tö­kel­poi­sel­ta, mut­ta ihan vie­lä ei ole val­mis­ta.

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Jonna Löytynoja

Rally-tokokilpailuun Virroilla odotetaan 30 koirakkoa

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Jonna Löytynoja

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Maria Palmu kisaa snautserinsa 12,5-vuotiaan Macun kanssa rally-tokon mestariluokassa.

Jonna Löytynoja

Vir­roil­la Mart­ti­sen koi­ra­ken­täl­lä jär­jes­te­tään maa­nan­tai­na 4. elo­kuu­ta vi­ral­li­set ral­ly-to­ko­kil­pai­lut. Il­ta­ki­saan odo­te­taan pai­kal­le 30 koi­rak­koa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Luon­nos­sa pää­see ir­ti kii­reis­tä

Kalastuk­sen­valvoja odottaa mukavia kohtaamisia vesillä

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Kalastuksenvalvojana aloittava Juha Korhonen toivoo, että kalastajien luvat olisivat kunnossa ja pyydykset asianmukaisesti merkitty. – Tässä ollaan kaikki samassa veneessä, Korhonen toteaa.

Tuija Veija

Ka­las­tuk­sen­val­von­ta on tär­keä osa ka­la­ve­sien hoi­toa. Val­von­nal­la var­mis­te­taan, et­tä ka­las­ta­jil­la on tar­vit­ta­va ka­las­tus­lu­pa ja ka­las­tuk­ses­sa nou­da­te­taan ka­las­tus­ta kos­ke­via sään­nök­siä ja mää­räyk­siä.

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Kesäkevennys

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Aapo Kokko kirjoittaa, että hänen pysäköintinsä herätti sen verran ihmetystä muissa kadunkäyttäjissä, että avasi asiaa paikallislehdessä.

Pii­pah­din Vir­roil­la ke­sä­lo­ma­reis­sul­la. Kiva pie­ni kau­pun­ki.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Kyläseuran hallitus Satumetsän hahmoina

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Vaskuun kyläseuran aktiivit Eila Aro (vas.), Heli Jytilä ja Satu Kompsi toivovat, että mahdollisimman moni kävisi tutustumassa Satumetsän eläimiin.

Kuvat Tuija Veija

Vas­kuun ui­ma­pai­kan yh­tey­teen on ra­ken­net­tu lap­sil­le ja lap­sen­mie­li­sil­le Sa­tu­met­sä, jos­sa pää­see tu­tus­tu­maan Suo­men luon­nos­sa ta­vat­ta­viin eläi­miin ja sa­mal­la myös Vas­kuun ky­lä­seu­ran hal­li­tuk­sen jä­se­niin. Jo­kai­sel­la eläi­mel­lä on näet hal­li­tuk­sen jä­sen esi­ku­va­naan ja se nä­kyy myös hah­mon ni­mes­sä.

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tanja Kauppinen

Vaja tuhoutui palossa Torppakyläntiellä

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tanja Kauppinen

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tulipalo havaittiin vastarannalta.

Tanja Kauppinen

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos sai teh­tä­vän tu­li­pa­los­ta Vir­tain Torp­pa­ky­län­tiel­le hie­man puo­li kuu­den jäl­keen tors­tai-il­ta­na 31. hei­nä­kuu­ta.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Vieraslajien leviämistä hillitään yhteistyöllä

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen viihtyy luonnossa. Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi ympäristösuunnittelijan huolenaiheista.

Maarit Jokinen

Vir­tain kau­pun­ki haas­taa kun­ta­lai­sia osal­lis­tu­maan hai­tal­lis­ten vie­ras­la­ji­kas­vien tor­jun­taan. Tor­jun­ta-ai­ka al­koi elo­kuun alus­sa ja jat­kuu syys­kuun lop­puun.

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Riikka Tallila

Amazing race -tyylinen tehtävärata nuorille

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Virtain kaupungin hyvinvointitoimella työssä oppimassa oleva Neea Santala järjestää Perinnekylässä tulevana perjantaina 8. elokuuta nuorille Paluu menneisyyteen -tehtäväradan, jonne toivotaan nuorten löytävän. Hänelle itselle yhdeksi alueen lempipaikaksi on muodostunut tuulimylly.

Riikka Tallila

Kult­tuu­ri­tuot­ta­jak­si Sei­nä­jo­en am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa opis­ke­le­va Neea San­ta­la on jär­jes­tä­mäs­sä tu­le­va­na per­jan­tai­na 8. elo­kuu­ta nuo­ril­le suun­nat­tua Ama­zing race -tyy­lis­tä Pa­luu men­nei­syy­teen -teh­tä­vä­ra­taa Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Värikylläinen ja raikas kokonaisuus kutsuu tutustumaan

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Tarja Huutoniemi (oik.), Raimo Hirvonen, Birgitta Rajala, Marita Erkkola-Järvinen (vas. takana) Eero Virtanen, Janne Tenhunen ja Vesa Savolainen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi katsomaan näyttelyn.

Kuvat Riikka Tallila

Suo­men­se­län Tai­te­li­ja­seu­ran 57. tai­de­näyt­te­lyn ava­jai­sia vie­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na Vir­roil­la Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä.

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Kuvituskuva

Kouluvuosi alkaa lakiuudistuksilla

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Kuvituskuva

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Virroilla kännyköiden käyttöä kouluissa ei olla ainakaan aivan heti lukuvuoden alusta rajoittamassa, vaan järjestyssääntöjä päivitetään, mikäli se on tarpeellista.

Kuvituskuva

Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja, reh­to­ri Kat­ri Ran­ta­lan mu­kaan kou­luil­la tä­män syk­syn tee­mo­ja ovat tuo­neet la­kiu­u­dis­tuk­set.

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Heinäkuun luetuimmat

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Heinäkuun top 3 luetuimmat Sanomien digilehdessä.

Hei­nä­kuus­sa di­gi­leh­den lu­ki­joi­ta kiin­nos­ti­vat, saa­ko Ikui­nen ju­han­nus -fes­ti­vaa­lin jat­koa, tie­työt, syn­ty­mä­päi­vä­jut­tu sekä luok­ka­ka­ve­rien koh­taa­mi­nen. Top 5:een pää­si myös jut­tu ho­tel­liy­rit­tä­jän ko­ke­muk­sis­ta kym­me­nen vuo­den ajal­ta.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Kiinalaislapset tutustuivat Virtain yhtenäiskouluun

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Ocean (oik.), Crystal ja Liuliu osallistuivat viikon ajan opetukseen erityisluokanopettaja Kirsi-Maaria Jyväsjärven ryhmässä sekä muissa luokissa. He tekivät esimerkiksi Suomi-aiheista palapeliä.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lus­sa suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään tu­tus­tui vii­me vii­kol­la Kii­nas­ta kol­me op­pi­las­ta kol­mes­ta eri per­hees­tä.