Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

Kylät avoinna

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta Avoi­met ky­lät -päi­vää, joka on Suo­men suu­rin ky­lä­ta­pah­tu­ma. Suo­men ky­lät ry:n ta­pah­tu­ma­kar­tal­la on myös usei­ta vir­to­lai­sia ky­liä.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Pirhalle aloite sotepalvelujen vaikuttavuudesta

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai­na 9. ke­sä­kuu­ta. Ko­kouk­ses­sa vah­vis­tet­tiin alu­e­va­lu­tus­ton. -hal­li­tuk­sen ja va­li­o­kun­tien ko­koon­pa­not.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Antti Pyylammen jälkeläisistä liki tuhatsivuinen kirja

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Ala­vu­te­lai­nen su­ku­tut­ki­ja Jor­ma Lam­min­mä­ki on saa­nut val­miik­si uu­den su­ku­kir­jan, joka kan­taa ni­meä Ala­vu­den Pyy­lam­min ja Kih­ni­ön Kor­ho­sen su­kua 1700-lu­vun alus­ta 1900-lu­vun al­kuun.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan fuusio­neu­vot­te­luihin

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan hal­li­tus teki pää­tök­sen läh­teä mu­kaan työ­ni­mel­lä ”Mhy Län­si-Suo­mi” käyn­nis­ty­nei­siin fuu­si­o­neu­vot­te­lui­hin.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Jakelu­kus­tan­nusten nousu uhkaa sananvapautta ja demokratiaa – paikallislehdet vaativat päättäjiltä toimia

Uu­tis­me­di­an lii­ton pai­kal­lis­leh­det ja Pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­ja­yh­dis­tys PPY vaa­ti­vat päät­tä­jil­tä ja vi­ra­no­mai­sil­ta toi­mia ja­ke­lu­kus­tan­nus­ten koh­tuul­lis­ta­mi­sek­si ja pit­kä­jän­tei­sen rat­kai­sun löy­tä­mi­sek­si, jot­ta pai­kal­lis­jour­na­lis­min ole­mas­sa­o­lo tur­va­taan kaik­ki­al­la Suo­mes­sa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Mielipide | Ikäystä­väl­li­syydestä kunnan menestystekijä

Elä­ke­läi­set ry kan­nus­taa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta ja kun­tia ra­ken­ta­maan yh­teis­kun­taam­me ikäys­tä­väl­li­sek­si. Kun­nil­la on pal­jon käyt­tä­mät­tö­miä mah­dol­li­suuk­sia asuk­kai­den­sa hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä. Vä­es­tön ikään­ty­mis­tä ei tule näh­dä kun­nal­le ra­sit­tee­na, vaan ikäys­tä­väl­li­syys tu­lee näh­dä me­nes­tys­te­ki­jä­nä.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Lokin pesien hävittäminen vaatii poikkeusluvan

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Pir­kan­maan lin­tu­tie­teel­li­sel­le yh­dis­tyk­sel­le saa­tet­tiin tie­toon Sas­ta­ma­las­sa 27. tou­ko­kuu­ta tiis­tai­na ta­pah­tu­nut lo­kin pe­sän hä­vit­tä­mi­nen ja poi­kas­ten har­jaa­mi­nen ka­tol­ta alas.

Yhdessä

Tä­män vii­kon leh­des­sä ko­ros­tuu yh­des­sä ole­mi­nen ja te­ke­mi­nen. Yh­des­sä har­ras­te­taan, opis­kel­laan ja yh­des­sä pää­te­tään yh­tei­sis­tä asi­ois­ta.

Poliisi varoittaa uudesta kolmivaiheisesta huijaustyypistä 

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­ses­sa toi­mi­va Tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on ha­vain­nut verk­ko­pe­tos­ri­kol­li­suu­den ti­lan­ne­ku­vas­sa huo­les­tut­ta­van il­mi­ön, joka voi joh­taa asi­a­no­mis­ta­jien va­ro­jen me­net­tä­mi­seen.

Muutoksia lautakuntien kokoon

Kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti esit­tää kau­pun­gin­val­tuus­tol­le, et­tä se päät­tää muut­taa hal­lin­to­sään­töä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ja lau­ta­kun­tien jä­sen­mää­rän osal­ta.

Talousarvion raami tähtää reilun miljoonan

alijäämään

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­saan vuo­den 2026 ta­lou­sar­vi­on raa­mia, joka tul­laan esit­te­le­mään uu­del­le val­tuus­tol­le 10. ke­sä­kuu­ta pi­det­tä­väs­sä se­mi­naa­ris­sa. Raa­mi on laa­dit­tu vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on ja vuo­den 2026 ta­lous­suun­ni­tel­man poh­jal­ta.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Mielipide | ELY-keskuksen on kannettava kokonaisvastuu Suomenselän luonnosta

Meil­lä on etuo­i­keus asua ja mök­keil­lä kes­kel­lä Lau­han­vuo­ri-Hä­meen­kan­gas UNES­CO Glo­bal Ge­o­par­kia, kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­tet­tua luon­to­hel­meä, joka ker­too ta­ri­naa mil­jar­dien vuo­sien ta­kai­ses­ta ge­o­lo­gi­ses­ta his­to­ri­as­ta. Ge­o­park on myös mat­kai­lu­valt­ti, luon­to­ar­vo­jen tur­vaa­ja ja alu­een kult­tuu­ri­his­to­ri­an vaa­li­ja.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteinen ulkoiluhetki iloisissa tunnelmissa

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Iloi­nen pu­heen­so­ri­na täyt­ti Ra­e­vuo­ren­ku­jan pi­ha­maan, kun muu­ta­ma Tre­dun fi­lip­pii­ni­läi­sis­tä lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jois­ta sekä hy­vin­voin­ti­toi­men va­paa­eh­toi­set ver­tai­soh­jaa­jat aloit­te­li­vat ke­vään vii­meis­tä vir­kis­tys- ja ul­koi­lu­het­keä ikäih­mi­sil­le.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kahdesti adoptoitu – elämä on lahja

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kah­des­ti adop­toi­tu – elä­mä on lah­ja, oma­e­lä­mä­ker­ta­kir­jan kir­joit­ta­nut Mat­ti Re­ki­a­ro to­te­aa mo­nen meis­tä ha­lu­a­van jät­tää jäl­keen­sä jon­kin­lai­sen do­ku­men­tin lap­sil­le ja tu­le­vil­le pol­vil­le tai yli­pää­tään ih­mi­sil­le. Re­ki­a­ro to­teut­ti tä­män kir­joit­ta­mal­la te­ok­sen, jos­sa hän kä­sit­te­lee vart­tu­mi­sen­sa vuo­sia 1957–1989.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Kylät avoinna

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta Avoi­met ky­lät -päi­vää, joka on Suo­men suu­rin ky­lä­ta­pah­tu­ma. Suo­men ky­lät ry:n ta­pah­tu­ma­kar­tal­la on myös usei­ta vir­to­lai­sia ky­liä.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Pirhalle aloite sotepalvelujen vaikuttavuudesta

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai­na 9. ke­sä­kuu­ta. Ko­kouk­ses­sa vah­vis­tet­tiin alu­e­va­lu­tus­ton. -hal­li­tuk­sen ja va­li­o­kun­tien ko­koon­pa­not.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Yliagronomi arvostaa työntekoa ja maalaisjärkeä

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Antti Sipilä on ollut monessa mukana paitsi ammatillisesti myös järjestöelämässä. 80-vuotiaana hän tuumaa, että hanttihommia ei olekaan ja kaikki työ on arvokasta.

Tuija Veija

Yli­ag­ro­no­mi Ant­ti Si­pi­lä Vas­ki­ve­del­tä täyt­tää 80 vuot­ta tors­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta. Hän on kut­su­nut vä­keä juh­lis­ta­maan merk­ki­päi­vää lau­an­tai­na 1. hel­mi­kuu­ta Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­le pe­rin­tei­sen ta­lon­poi­kais­lou­naan ää­rel­le.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Antti Pyylammen jälkeläisistä liki tuhatsivuinen kirja

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Ala­vu­te­lai­nen su­ku­tut­ki­ja Jor­ma Lam­min­mä­ki on saa­nut val­miik­si uu­den su­ku­kir­jan, joka kan­taa ni­meä Ala­vu­den Pyy­lam­min ja Kih­ni­ön Kor­ho­sen su­kua 1700-lu­vun alus­ta 1900-lu­vun al­kuun.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Eläkepäiviin kuuluvat hitaat aamut, sauna ja klapisavotta

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Sirkka-Liisa Korpi nauttii aikatauluttomista eläkepäivistä. Sauna lämmitetään joka päivä.

Kuvat Tuija Veija

Pit­kän työ­u­ran Pos­tin pal­ve­luk­ses­sa teh­nyt Sirk­ka-Lii­sa Kor­pi jäi eläk­keel­le 1. huh­ti­kuu­ta. Työ­vuo­sia sa­mal­la työ­nan­ta­jal­la ker­tyi 47.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Urheilijalupaus Reino Raiski odottaa kesän kilpakenttiä

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

– Ylei­sur­hei­lus­sa pa­ras­ta on se, et­tä koko ajan voi ke­hit­tyä. Kun har­joit­te­lee, huo­maa, et­tei se ole tur­haa, kom­men­toi Vir­tain Ur­hei­li­joi­den 12-vuo­ti­as Rei­no Rais­ki.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Geriatrian poliklinikka lähti liikkeelle

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Geriatrian poliklinikalla sairaanhoitajana työskentelee Terja Kellomäki, jonka toimenkuva koostuu ikäihmisten vastaanotosta poliklinikalla Ruovedellä, terveyskeskuksessa Virroilla tai vaikka asiakkaan kotona, jos asiakas ei itse pääse kulkemaan.

Tuija Veija

Ge­ri­at­ri­an po­lik­li­ni­kan pal­ve­lut muut­tu­vat 3. hel­mi­kuu­ta läh­tien, ei­kä Vir­roil­la sen jäl­keen ole enää eril­lis­tä ge­ri­at­ri­an po­lik­li­nik­kaa.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ihan pi­hal­la

Betonia puutarhaan

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Sirk­ka Ko­re­a­sa­lon opas­tuk­sel­la Mar­tat val­mis­ti­vat esi­mer­kik­si be­to­ni­sia ra­par­pe­rin­leh­tiä ko­ris­teek­si puu­tar­haan sekä kuk­ka­ruuk­ku­ja, kup­pe­ja ja kynt­ti­län­jal­ko­ja. Ka­le­vi Niit­ty­lah­ti avus­ti laas­tin val­mis­tuk­ses­sa. Laas­tia ku­lui päi­vän mit­taan ar­vi­ol­ta 75 ki­loa.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kahdesti adoptoitu – elämä on lahja

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kah­des­ti adop­toi­tu – elä­mä on lah­ja, oma­e­lä­mä­ker­ta­kir­jan kir­joit­ta­nut Mat­ti Re­ki­a­ro to­te­aa mo­nen meis­tä ha­lu­a­van jät­tää jäl­keen­sä jon­kin­lai­sen do­ku­men­tin lap­sil­le ja tu­le­vil­le pol­vil­le tai yli­pää­tään ih­mi­sil­le. Re­ki­a­ro to­teut­ti tä­män kir­joit­ta­mal­la te­ok­sen, jos­sa hän kä­sit­te­lee vart­tu­mi­sen­sa vuo­sia 1957–1989.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Omat kuppikunnat ja omat jutut

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Journalistiopiskelijat Miika Yliniemelä (vas.) Reetta Salmela, Mikael Hautamäki, ja Niina Saarijärvi Oulusta halusivat tietää, mitä Virroilla puhutaan kahvipöydissä ja puskaradioissa? He olivat laittaneet merkille myös sen, miten karhuhahmo näkyy kaupungissa.

Riikka Tallila

– Ha­lu­ai­sim­me tie­tää, mil­lai­set asi­at tei­dän lu­ki­ja­kun­taan­ne pu­hu­tut­ta­vat ja mit­kä tee­mat kiin­nos­ta­vat, jot­ta osai­sim­me tuot­taa mie­lek­kään ja koh­den­ne­tun lop­pu­tuot­teen, tie­dus­te­li­vat ou­lu­lai­set kol­man­nen vuo­den am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun jour­na­lis­ti­o­pis­ke­li­jat Reet­ta Sal­me­la, Mi­ka­el Hau­ta­mä­ki, Mii­ka Yli­nie­me­lä ja Nii­na Saa­ri­jär­vi hel­mi­kuus­sa Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tuk­sel­ta.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Pienessä koulussa ollaan kuin yhtä suurta perhettä

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

– Jään eläk­keel­le hy­vil­lä mie­lin kii­tol­li­se­na kai­kis­ta niis­tä 40 vuo­des­ta, jot­ka olen Ko­ta­lan kou­lus­sa viet­tä­nyt, to­te­aa Ko­ta­lan kou­lun pit­kä­ai­kai­nen opet­ta­ja ja kou­lun­joh­ta­ja Sari Koh­ta­la.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Pirkanmaan päällystyskohteet viikolle 24

Pir­kan­maan ELY-kes­kus tie­dot­taa, et­tä vii­kol­la 24 pääl­lys­te­tään Hä­meen­ky­rös­sä, Tam­pe­reel­la, Sas­ta­ma­las­sa, No­ki­al­la, Pirk­ka­las­sa ja Kan­ga­sal­la. Val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään Vir­roil­la ja Tam­pe­reel­la. Kaik­ki koh­teet teh­dään yö­työ­nä.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Vanhan rakennuksen henki näkyy näyttelyssä

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Kirsti Koron näyttely on esillä Perinnekylän viljamakasiinissa elokuun loppuun asti. Julisteen juhannusruusut ovat viittaus Virtaihin, Suomen viralliseen juhannuskaupunkiin.

Tuija Veija

Kirs­ti Koro (Pe­rä­huh­ta) pi­tää näyt­te­ly­ään Pe­rin­ne­ky­län vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa nyt kol­mat­ta ke­sää. Hän iloit­see Pe­rin­ne­ky­läs­sä ke­vään ai­ka­na teh­dyis­tä kun­nos­tus­toi­mis­ta, kun ra­ken­nuk­sen kat­to on kor­jat­tu ja sei­nät maa­lat­tu.

Kylät avoinna

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­te­tään val­ta­kun­nal­lis­ta Avoi­met ky­lät -päi­vää, joka on Suo­men suu­rin ky­lä­ta­pah­tu­ma. Suo­men ky­lät ry:n ta­pah­tu­ma­kar­tal­la on myös usei­ta vir­to­lai­sia ky­liä.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Nopeusrajoituksia alennettu teillä 23 ja 65

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Uudet alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat voimassa valtatiellä 23 välillä Makkaraoja – Herraskylä sekä kantatiellä 65 lähestyttäessä valtatietä 23.

Piia Hirviniemi

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on teh­nyt tou­ko­kuus­sa pää­tök­sen alen­taa no­peus­ra­joi­tus­ta ny­kyi­ses­tä tie­koh­tai­ses­ta 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta 70 ki­lo­met­riin tun­nis­sa val­ta­tiel­lä 23 vä­lil­lä Mak­ka­ra­o­ja – Her­ras­ky­lä.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Her­ra­nen

Mummolamuistot Herrasessa elävät yhä sydämessä

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Akaassa asuva, Herrasen vapaa-ajan asukas Mari Ainasoja vietti lapsuudenkesiään 1970–1980-luvuilla Kaija ja Sulo Eteläniemen luona Herrasessa. Mummolan läheisyydessä sijainnut Perinnekylä tuli jo silloin tutuksi.

Kuvat Ainasojan kotialbumi

– Vie­tin lä­hes kaik­ki ke­sä­ni mum­mo­las­sa ai­na 15-vuo­ti­aak­si as­ti, kun­nes me­nin ke­sä­töi­hin, muis­te­lee Mari Ai­na­so­ja ke­si­ään 1970–1980-lu­vuil­la Kai­ja ja Sulo Ete­lä­nie­men luo­na Her­ra­ses­sa.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Haave omasta kesämyymälästä toteutui

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Kirsi Saarisen Kesätuulen Tupa palvelee Perinnekylän Hollitallissa, joka on Perinnekylän rakennuksista Kirsille mieluisin. Kaikki myymälän tuotteet ovat uniikkeja käsitöitä.

Piia Hirviniemi

– Olen haa­veil­lut omas­ta ke­sä­myy­mä­läs­tä jo vuo­sia ja tänä vuon­na elä­män­ti­lan­ne oli sel­lai­nen, et­tä sii­hen avau­tui mah­dol­li­suus, niin oli tar­tut­ta­va ti­lai­suu­teen, ker­too Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä Ke­sä­tuu­len Tu­paa pi­tä­vä Kir­si Saa­ri­nen.

Pirhalle aloite sotepalvelujen vaikuttavuudesta

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai­na 9. ke­sä­kuu­ta. Ko­kouk­ses­sa vah­vis­tet­tiin alu­e­va­lu­tus­ton. -hal­li­tuk­sen ja va­li­o­kun­tien ko­koon­pa­not.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Keuruulle suunnitteilla datakeskushanke

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Ilmakuva Karjolan yritysalueelta luoteeseen. Suunnittelualue on kuvan keskellä.

Keuruun kaupunki, Julle/Videoveikko

Suo­men ener­gi­ain­si­nöö­rit tech­no­lo­gy Oy on yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den­sa kans­sa käyn­nis­tä­nyt han­ke­suun­nit­te­lun, jon­ka ta­voit­tee­na on si­joit­taa jopa 200 000 ker­ros­ne­li­ö­met­rin ko­koi­nen da­ta­kes­kus Keu­ruul­le.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Hiljaisuuden ja musiikin innoittamaa taidetta Virinässä

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tanssi on yksi Raija Murphyn näyttelyn impressionistisista teoksista.

Tuija Veija

Gal­le­ria Vi­ri­näs­sä on ke­sä­kuun ajan esil­lä keu­ruu­lai­sen Rai­ja Murp­hyn tai­de­näyt­te­ly Täs­sä ja nyt. Yk­si­tyis­näyt­te­lyn te­ok­set koos­tu­vat enim­mäk­seen non­fi­gu­ra­tii­vi­sis­ta maa­lauk­sis­ta, jot­ka ovat hil­jai­suu­den ja mu­sii­kin in­noit­ta­mia. Mu­ka­na on myös muu­ta­ma savi- ja kip­si­työ.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Antti Pyylammen jälkeläisistä liki tuhatsivuinen kirja

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Jorma Lamminmäen tuorein sukukirja painaa liki kolme kiloa.

Irma Lamminmäki

Ala­vu­te­lai­nen su­ku­tut­ki­ja Jor­ma Lam­min­mä­ki on saa­nut val­miik­si uu­den su­ku­kir­jan, joka kan­taa ni­meä Ala­vu­den Pyy­lam­min ja Kih­ni­ön Kor­ho­sen su­kua 1700-lu­vun alus­ta 1900-lu­vun al­kuun.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

UV-säteily on pian voimakkaimmillaan

Ju­han­nus­viik­ko lä­hes­tyy, ja UV-in­dek­si on näi­hin ai­koi­hin Suo­mes­sa voi­ma­kas­ta eli saa­vut­taa kor­keim­mil­laan ar­von kuu­si tai seit­se­män. Au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­seen pi­tää­kin nyt kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Kuvituskuva

Löylyn henkäys – kutsu hiljaisuuteen ja pyhyyteen

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Hil­jen­ty­kääm­me het­kek­si sa­vu­sau­nan hä­mä­rään ja kuun­nel­kaam­me, mitä löy­lyn emo Au­te­re­tar py­hä­nä hen­käyk­se­nä meil­le kuis­kaa.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Virtolainen perusluonne on katsoa ennen kuin katua

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Pasi Jartti istahtaa usein Herraskosken rannan kivelle miettimään maailman menoa ja syntyjä syviä.

Tuija Veija

Her­ras­kos­ken ran­nal­la asu­va Pasi Jart­ti to­te­aa omaa­van­sa jon­kin­lai­sen kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten Her­ras­ky­län asu­tus on syn­ty­nyt.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Metsän­hoi­to­yh­distys Pohjois-Pirkka lähtee mukaan fuusio­neu­vot­te­luihin

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan hal­li­tus teki pää­tök­sen läh­teä mu­kaan työ­ni­mel­lä ”Mhy Län­si-Suo­mi” käyn­nis­ty­nei­siin fuu­si­o­neu­vot­te­lui­hin.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Keiturin Soten muutosneuvottelut alkavat perjantaina

Kei­tu­rin Sote Oy aloit­taa yh­teis­toi­min­ta­me­net­te­lyn, joka kos­kee yh­ti­ön koko hen­ki­lös­töä. En­sim­mäi­nen neu­vot­te­lu­ko­kous pi­de­tään per­jan­tai­na 30. tou­ko­kuu­ta.

Poliisi varoittaa uudesta kolmivaiheisesta huijaustyypistä 

Sisä-Suo­men po­lii­si­lai­tok­ses­sa toi­mi­va Tie­to­verk­ko­a­vus­teis­ten ri­kos­ten tut­kin­ta­yk­sik­kö on ha­vain­nut verk­ko­pe­tos­ri­kol­li­suu­den ti­lan­ne­ku­vas­sa huo­les­tut­ta­van il­mi­ön, joka voi joh­taa asi­a­no­mis­ta­jien va­ro­jen me­net­tä­mi­seen.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Lokin pesien hävittäminen vaatii poikkeusluvan

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.

Jukka T. Helin

Pir­kan­maan lin­tu­tie­teel­li­sel­le yh­dis­tyk­sel­le saa­tet­tiin tie­toon Sas­ta­ma­las­sa 27. tou­ko­kuu­ta tiis­tai­na ta­pah­tu­nut lo­kin pe­sän hä­vit­tä­mi­nen ja poi­kas­ten har­jaa­mi­nen ka­tol­ta alas.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi sai uuden omistajan 51 vuoden jälkeen

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Rajaniemi on ollut Eläkkeensaajien Keskusliiton omistuksessa vuodesta 1974. Toiminta Rajaniemen lomakeskuksessa päättyi viime vuonna, ja nyt alue on heräämässä taas eloon uuden omistajan voimin.

Jussi Mäkitalo

Vir­roil­ta ko­toi­sin ole­va, ny­ky­ään Ka­li­for­ni­as­sa asu­va Han­na Tik­ka­nen-Merk on os­ta­nut Siek­kis­jär­ven ran­nal­la si­jait­se­van en­ti­sen Ra­ja­nie­men lo­ma­kes­kuk­sen.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kahdesti adoptoitu – elämä on lahja

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Virtain Killinkoskellakin asuneen Matti Rekiaron omaelämäkerta avaa myös yhteiskunnallisia asioita, muun muassa terveydenhuollon kehitystä.

Taina Renkola

Kah­des­ti adop­toi­tu – elä­mä on lah­ja, oma­e­lä­mä­ker­ta­kir­jan kir­joit­ta­nut Mat­ti Re­ki­a­ro to­te­aa mo­nen meis­tä ha­lu­a­van jät­tää jäl­keen­sä jon­kin­lai­sen do­ku­men­tin lap­sil­le ja tu­le­vil­le pol­vil­le tai yli­pää­tään ih­mi­sil­le. Re­ki­a­ro to­teut­ti tä­män kir­joit­ta­mal­la te­ok­sen, jos­sa hän kä­sit­te­lee vart­tu­mi­sen­sa vuo­sia 1957–1989.

Jakelu­kus­tan­nusten nousu uhkaa sananvapautta ja demokratiaa – paikallislehdet vaativat päättäjiltä toimia

Uu­tis­me­di­an lii­ton pai­kal­lis­leh­det ja Pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­ja­yh­dis­tys PPY vaa­ti­vat päät­tä­jil­tä ja vi­ra­no­mai­sil­ta toi­mia ja­ke­lu­kus­tan­nus­ten koh­tuul­lis­ta­mi­sek­si ja pit­kä­jän­tei­sen rat­kai­sun löy­tä­mi­sek­si, jot­ta pai­kal­lis­jour­na­lis­min ole­mas­sa­o­lo tur­va­taan kaik­ki­al­la Suo­mes­sa.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppa katoaa katukuvasta

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Kirjakauppakoira Eppukin poistuu Virtain katukuvasta yhdessä kirjakaupan kanssa. Yrittäjä Taina Leiponen on kiitollinen vuosien varrella käydyistä keskuteluista asiakkaiden kanssa.

Tuija Veija

Vir­tain pe­rin­tei­käs kir­ja­kaup­pa Vir­rat-Kir­ja on aloit­ta­nut lop­puun­myyn­nin ja lii­ke lo­pet­taa toi­min­tan­sa lop­pu­ke­säs­tä 38 vuo­den toi­min­nan jäl­keen.

Keiturin Soten muutosneuvottelut alkavat perjantaina

Kei­tu­rin Sote Oy aloit­taa yh­teis­toi­min­ta­me­net­te­lyn, joka kos­kee yh­ti­ön koko hen­ki­lös­töä. En­sim­mäi­nen neu­vot­te­lu­ko­kous pi­de­tään per­jan­tai­na 30. tou­ko­kuu­ta.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Mitä kuu­luu? / Ke­sä­leh­ti

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Tällä hetkellä Susanna Pekkarinen työskentelee verkkotoimittajana Savon Sanomissa. Virroilta hän ikävöi luontoa, Keiturin metsiä ja kuivia mäntykankaita, kävelyjä junarataa pitkin.

Aake Roininen / Savon Sanomat

– Hy­vää kuu­luu, asun Kuo­pi­os­sa ja har­ras­tan edel­leen sa­mo­ja asi­oi­ta kuin Vir­roil­la asu­es­sa­ni. Rat­sas­tus ja alt­to­viu­lun soit­to ovat vie­lä­kin tär­kei­tä har­ras­tuk­sia, to­te­aa Su­san­na Pek­ka­ri­nen.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Yhteinen koulutaival takana

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Eino Lahti-Mononen (vas.), Miro Käpylä ja Veikka Kellomäki painavat valkolakit päähänsä lauantaina, ja astuvat uuteen lukuun elämässään reput täynnä muistoja pitkältä yhteiseltä koulutaipaleelta.

Piia Hirviniemi

Vir­tain lu­ki­os­ta yli­op­pi­laik­si kir­joit­ta­neet Veik­ka Kel­lo­mä­ki, Miro Kä­py­lä ja Ei­no Lah­ti-Mo­no­nen pai­na­vat val­ko­la­kit pää­hän­sä lau­an­tai­na.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Pienessä koulussa ollaan kuin yhtä suurta perhettä

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Sari Kohtala jää elokuun alussa eläkkeelle toimittuaan 40 vuotta opettajana sekä myöhemmin myös koulunjohtajana Kotalan koulussa.

Piia Hirviniemi

– Jään eläk­keel­le hy­vil­lä mie­lin kii­tol­li­se­na kai­kis­ta niis­tä 40 vuo­des­ta, jot­ka olen Ko­ta­lan kou­lus­sa viet­tä­nyt, to­te­aa Ko­ta­lan kou­lun pit­kä­ai­kai­nen opet­ta­ja ja kou­lun­joh­ta­ja Sari Koh­ta­la.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Torielämää on kaivattu

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Iltatoria heinäkuuksi puuhaavat Pekka Tamminen (oik.) ja Ari Tapanainen ovat ennenkin järjestäneet tapahtumia yhdessä ollessaan Virtain Urheilijoiden huvitoimikunnassa. – Iltatorit on saatu muuallakin toimimaan, niin miksipä ei Virroilla, he kysyvät.

Riikka Tallila

Tori-isän­näk­si it­se­ään ti­tu­lee­raa­va Pek­ka Tam­mi­nen oli en­sim­mäis­tä ker­taa pi­ris­tä­mäs­sä Vir­tain to­rie­lä­mää vuon­na 1975. Hän ide­oi tuol­loin pei­jais­ta­pah­tu­man, ja lop­pu­tu­le­ma­na oli, et­tä yh­te­nä vuon­na ei edes vuo­ro­lin­jal­la ole­va lin­ja-au­to mah­tu­nut aja­maan Ki­sa­pir­tin ohi.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

”Yhteinen polkumme erkanee jokaisen ikiomaksi poluksi”

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Virtain lukion ylioppilaat vuosimallia 2025.

Kuvat Piia Hirviniemi

– Lu­ki­on ajan olem­me kul­ke­neet yh­teis­tä pol­kua koh­ti tätä päi­vää, ja tä­nään saam­me vii­mein juh­lis­taa ko­van työm­me tu­lok­sia ja saim­me pai­naa val­ko­la­kit pää­häm­me.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Urheilijalupaus Reino Raiski odottaa kesän kilpakenttiä

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Virtain Urheilijoiden Reino Raiski pitää ikäluokkansa Suomen kärkitulosta pituudessa. Hänen hallussaan on ennätys 5, 05 metriä viime syksyltä.

Aino-Kaisa Sihvonen

– Ylei­sur­hei­lus­sa pa­ras­ta on se, et­tä koko ajan voi ke­hit­tyä. Kun har­joit­te­lee, huo­maa, et­tei se ole tur­haa, kom­men­toi Vir­tain Ur­hei­li­joi­den 12-vuo­ti­as Rei­no Rais­ki.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

”Virtain kylänraitille ja torielämälle on tehtävä tulevalla valtuustokaudella jotain konkreettista.”

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

Peijaistorilla myyntiin ja viihdyttiin vuonna 1997.

SSS:n Arkisto

– Olin 1970-lu­vul­la elin­kei­no­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja ja sil­loin or­ga­ni­soim­me to­ri­päi­vät. Kil­lin­kos­ken kaup­pi­as Toi­vo Mä­ki­nen oli en­sim­mäi­nen to­ri­val­vo­ja. Oli­si­ko taas ai­ka or­ga­ni­soi­da sään­nön­mu­kai­set to­ri­päi­vät? Meil­lä on eri­no­mai­nen elin­voi­ma­tii­mi, ei muu­ta kuin hom­miin.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Kaupungin yhtiöiden tulevaisuus huolena viimeisessä kokouksessa

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Valtuustotyön tässä vaiheessa päättäviä Harri Tarvaista (vas.), Kari Savista, Riitta-Liisa Mäkeä, Larissa Heinämäkeä, Päivi Kangasahoa, Sanna Kangasta, Eila Kalliomäkeä ja Johanna Saarista muistettiin kokouksen päätteeksi. Kuvasta puuttuvat Risto Lehtinen ja Teemu Kontoniemi. Mukana myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vehmas (oik.), joka jatkaa ensi kaudella.

Henna Viitanen

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous maa­nan­tai-il­ta­na 26. tou­ko­kuu­ta oli kes­kus­te­le­va. Ky­sees­sä oli val­tuus­to­kau­den vii­mei­nen ko­kous, jos­sa kä­si­tel­tiin muun mu­as­sa vuo­den 2024 ti­lin­pää­tös, joka oli 1,5 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­nen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteinen ulkoiluhetki iloisissa tunnelmissa

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Yhteiskuvassa lähihoitajaopiskelijat Venessa (takana vas.), Rose, Lily, Mariecris ja Aprhil. Välistä kurkistaa opettaja Inkeri Viskari. Edessä istumassa Paavo Kuttila (vas.), vertaisohjaaja Sirkka Koreasalo, Elvi Peräinen, vertaisohjaaja Anneli Pouttu, vertaisohjaaja Kalevi Niittylahti, Helena Varmola ja Raili Nieminen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Iloi­nen pu­heen­so­ri­na täyt­ti Ra­e­vuo­ren­ku­jan pi­ha­maan, kun muu­ta­ma Tre­dun fi­lip­pii­ni­läi­sis­tä lä­hi­hoi­ta­ja­o­pis­ke­li­jois­ta sekä hy­vin­voin­ti­toi­men va­paa­eh­toi­set ver­tai­soh­jaa­jat aloit­te­li­vat ke­vään vii­meis­tä vir­kis­tys- ja ul­koi­lu­het­keä ikäih­mi­sil­le.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Hyvinvointia ja liikunnan iloa kyläläisten kotikulmille

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Yhtenäisissä tiimipaidoissa kilpaillut Killinkoski 1 -joukkue ja Koronkylän juniorit kohtasivat toisensa lattiacurlingin finaalissa.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Lea Kos­ki­mä­ki ker­too, et­tä tänä ke­vää­nä Vir­roil­la on to­teu­tet­tu läm­min­hen­ki­nen ja yh­tei­söl­li­nen han­ke, jon­ka ta­voit­tee­na on ol­lut tuo­da hy­vin­voin­tia lä­hem­mäs ky­lä­läi­siä, suo­raan hei­dän omil­le ko­ti­kul­mil­leen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

25 vihellystä Tampereelta Virroille

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Laivan henkilökunta sai yleisöltä ansaitut aplodit. Kesänavausjuhlassa kitaraa soitti kesämuusikko Roni Saarinen.

Kuvat Tuija Veija

– On se ai­na yh­tä juh­la­vaa, kun Tar­jan­teen höy­ry­pil­li vi­hel­tää ke­sän en­sim­mäi­sen ker­ran Tol­taan­sal­mes­sa ja lai­va kään­tyy Här­kös­se­läl­tä Ka­let­to­man­lah­del­le li­pu­en koh­ti lai­va­ran­taa.

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Tuija Veija

”Menestys tulee siitä, että uskaltaa epäonnistua”

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Tuija Veija

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Ford Taunus on Elias Aaltosella työn alla. Hän sanoo, että kun auton rakentamiseen on laittanut sydämensä, haluaa sillä ajella pitkään ja pitää sen kunnossa.

Tuija Veija

Eli­as Aal­to­nen on yk­si Vir­roil­la tänä ke­vää­nä val­mis­tu­vis­ta mer­ko­no­meis­ta. Hän saa pai­naa am­mat­ti­la­kin pää­hän­sä per­jan­tai­na 30. tou­ko­kuu­ta, kun Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä juh­li­taan val­mis­tu­jai­sia.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Valtuustokauteen nöyrin, kiitollisin ja uteliain mielin

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Terhi Ala-Keturi uskoo, että paikallisille yrittäjille toivotaan menestystä ja lähipalveluista halutaan pitää kiinni.

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Muistorikas 50-vuotisjuhla Killinkosken päiväkodilla

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Aiemmin Killinkosken johtajana toiminut Jarkko Ruohola jakoi päiväkotimuistoja työuraltaan. – Silloinkin keskiössä olivat lapset ja heidän tarpeensa, Ruohola totesi.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken päi­vä­ko­ti juh­lis­ti 50-vuo­tis­tai­val­taan läm­min­hen­ki­ses­sä juh­las­sa tors­tai­na 22. tou­ko­kuu­ta. Ta­pah­tu­maan oli toi­vot­tu saa­pu­van myös en­ti­siä päi­vä­ko­ti­lai­sia. Vä­keä oli tul­lut Val­ke­a­kos­kel­ta ja Mänt­tä-Vilp­pu­las­ta, suu­rin osa osal­lis­tu­jis­ta oli Vir­roil­ta ja Kil­lin­kos­kel­ta, yh­teen­sä juh­las­sa oli noin 120 vie­ras­ta. Osa vie­rais­ta kävi ve­res­tä­mäs­sä muis­to­ja va­lo­ku­va­näyt­te­lys­sä.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Arki ei olisi mahdollista ilman ammattiosaajia

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Tredun Virtain toimipisteen kevätjuhlan päätteeksi valmistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Marko Tamminen

Tre­dun Vir­tain toi­mi­pis­tees­sä vie­tet­tiin lu­ku­kau­den pää­tös­ti­lai­suut­ta vii­me per­jan­tai­na. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­ja Kir­si Vis­ka­ri sa­noi vi­de­ol­ta näh­dys­sä pu­hees­saan am­mat­tiin val­mis­tu­neil­le, et­tä am­mat­tiin val­mis­tu­mi­nen, am­ma­til­li­sen tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja myös kaik­kien nii­tä koh­ti suun­taa­vien opin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen an­sait­se­vat juh­la­päi­vän­sä.

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Teuvo Arpiainen

Valtuutettujen toivotaan olevan läsnä arjen asioissa

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Teuvo Arpiainen

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Auli Arpiainen haluaa edistää laajemmin kuntalaisten hyvinvointia, oli kyse peruspalveluista, elinvoimasta tai luonnosta.

Teuvo Arpiainen

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.
1.   Mil­lä asen­teel­la aloi­tat val­tuus­to­kau­den ke­sä­kuus­sa?
2.   Mitä vir­to­lai­set kai­paa­vat ää­nes­tä­jien kans­sa käy­mie­si kes­kus­te­lu­jen poh­jal­ta?
3.   Mikä on it­sel­le­si sel­lai­nen asia, jon­ka puo­les­ta ai­ot teh­dä töi­tä?
4.   Mi­ten ai­ot pi­tää yh­teyt­tä ää­nes­tä­jiin ja tie­dot­taa hei­tä pää­tet­tä­vis­tä asi­ois­ta?

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Juha-Matti Kuusikko

Kunnan elinvoiman säilyttäminen on tärkeä asia

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Juha-Matti Kuusikko

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Eija Juvakka-Kuusikko on innolla lähdössä mukaan päätöksentekoon.

Juha-Matti Kuusikko

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

Uudet valtuutetut näkevät asiat monesti uusin silmin

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

– Virroilla luotetaan luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, mikä on mielestäni varjelemisen arvoinen asia, toteaa Tuula Mäntysalmi.

Mari Mäntysalmi

1. Aloi­tan uu­den val­tuus­to­kau­den ute­li­aan in­nos­tu­nee­na. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mi­ten asi­at ovat kau­pun­gis­sa ke­hit­ty­neet ja mitä tu­lee jat­kos­sa pää­tök­sen­te­koon. Odo­tan myös ra­ken­ta­vaa yh­teis­työ­tä mui­den val­tuu­tet­tu­jen ja vi­ran­hal­ti­joi­den kes­ken.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Uusia perinteitä tulevillekin vuosille

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Virtain kaupunginvaltuusto (vas.) ja kirkkovaltuusto ottivat mittaa toisistaan köydenvetokilpailussa. Tuomarina liikunnanohjaaja Marika Kallio.

Kuvat Piia Hirviniemi

Pe­rin­ne­ky­län ava­jai­sia vie­tet­tiin tors­tai­na lep­poi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Alu­eel­le oli jär­jes­tet­ty mo­nen­lais­ta toi­min­taa kai­ke­ni­käi­sil­le.

Piia Hirviniemi

Virtain lukion kevään ylioppilaat

Piia Hirviniemi

Piia Hirviniemi

Hei­dän jou­kos­saan ovat Ala-Kaar­re Ada Ma­rie, An­ti­la Er­no Jo­han­nes, Har­ju Heik­ki Juho Ak­se­li, Har­ju­mä­ki Riia Ma­ria, Heik­ki­nen Os­ku An­sel­mi, Hei­nä­mä­ki Aa­tu Ee­lis, Hii­ru­la Vili Ant­ti Il­ma­ri, Kal­li­o­jär­vi Timi Mar­kus, Kal­li­o­nie­mi Ee­ro Ak­se­li, Kan­gas Hel­mi Kat­rii­na, Kel­lo­mä­ki Veik­ka Mat­ti Jo­han­nes, Kä­py­lä Miro Ju­ha­ni Mi­ka­el, Lah­ti Nel­la Ade­lii­na, Lah­ti-Mo­no­nen Ei­no Hen­rik, Le­ton­mä­ki Tes­sa Kat­ri Emi­lia, Lis­ten­maa Ma­ri­an­na Kris­tii­na, Läh­teen­mä­ki Vili Tee­mu Heik­ki, Mai­ja­la Ee­me­li On­ni Jo­han­nes, Män­ty­sal­mi Ali­na Al­li El­vii­ra, Par­ta­nen Sara Mi­ka­e­la, Pel­to­mä­ki San­ni Lyy­dia, Rae Mar­ko An­te­ro, Rau­ti­ai­nen Niko Kris­ti­an Ju­ha­ni, Ruo­ko­nen San­ni Unel­ma, Saas­ta­moi­nen Eli­na Pau­lii­na, Sara-aho Kaa­po Alek­san­te­ri, Sep­pä­lä Kaa­po Mau­ri Ma­ti­as ja Tal­li­la Emi­lia An­na Aman­da.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Tehdään töitä ja pureudutaan asioihin

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Ollin Salmen mukaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa nousivat esille eniten kaupungin väestön kehitys ja terveydenhuollon muutokset sekä palveluiden säilyvyys.

Olli Salmi

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Pyrin puhumaan avoimesti päätettävistä asioista

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Jari Kolkkisen mielestä kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan, joten hän pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.

Otso Kolkkinen

Ky­syim­me kai­kil­ta Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­toon uu­si­na va­li­tuil­ta val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia val­tuus­to­kau­den alun lä­hes­ty­es­sä.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteinen ulkoilupäivä kyläkoulujen oppilailla

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Vaskiveden koululaisten Maikki Helinin (oik.), Sanni Helinin, Ilona Taskisen ja Elli Törmän suosikki oli pyörätuoli-rastipiste, jossa heitettiin palloja koriin pyörätuolista käsin.

Kuvat Riikka Tallila

Vii­mei­sel­lä kou­lu­vii­kol­la vie­tet­tiin maa­nan­tai­na 26. tou­ko­kuu­ta ky­lä­kou­lu­jen yh­teis­tä sport­ti­päi­vää Vas­ki­ve­den kou­lul­la. Kil­lin­kos­ken ja Ko­ta­lan kou­lu­lai­set tu­li­vat mu­kaan yh­tei­seen ul­koi­lu­päi­vään, jon­ne HLU toi­mit­ti ras­ti­pis­tei­den vä­li­neet ja op­pi­laat pyö­rit­ti­vät pis­tei­tä päi­vän ajan.

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalassa muisteltiin kouluaikoja 130 vuoden ajalta

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kotalan koulun oppilas Santeri Niinimäki esitteli tekemäänsä traktoria Atro Mäkiselle ja hänen veljelleen Kosti Mäkiselle. Näyttelyssä oli esillä myös Atron 4. luokalla tekemiä puutöitä. – Isämme on ollut Kotalan kansakoulunopettajana 42 vuotta. Muistan, että hän antoi puutyöstäni numeron kahdeksan, vaikka mielestäni se oli kympin arvoinen työ, hän muisteli hymyillen. Atro Mäkinen kertoi myös, että hän itse on aikanaan toiminut yhteensä 34 vuotta teknisen työn opettajana.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ko­ta­lan kou­lul­la juh­lis­tet­tiin kou­lun 130-vuo­tis­ta tai­val­ta ja kou­lun­joh­ta­ja Sari Koh­ta­lan elä­köi­ty­mis­tä vii­me kes­ki­viik­ko­na näyt­te­lyl­lä sekä ny­kyis­ten ja en­tis­ten op­pi­lai­den yh­tei­sel­lä ke­vä­til­lan vie­tol­la.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Martinkarhun tiloihin avataan nuorisotila Rundi

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Entisen Martinkarhun tilohin rakentuu nuorisotila Rundin kiinteistön uuden omistajan, Niko Virtasen toimesta. Avajaisia vietetään 15. helmikuuta.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain kes­kus­tan ka­tu­ku­vas­sa on lu­vas­sa muu­tok­sia, kun muun mu­as­sa Mar­tin­kar­hun ra­vin­to­lan ja Si­wan toi­min­nois­ta tut­tu kiin­teis­tö on vaih­ta­nut omis­ta­jaa. Net­ti­huu­to­kau­pal­la myy­dyn kiin­teis­tön uu­si omis­ta­ja on vir­to­lai­nen Niko Vir­ta­nen.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Re­mon­toin­ti, si­sus­tus ja puu­tar­ha­kau­den aloi­tus

Koti, kahvila ja second hand tuovat urheilutalolle uutta säpinää

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Heli ja Olli Lemivaaran mukana Killinkosken urheilutalolle muuttaa 8-vuotias labradorinnoutaja Elmeri. Upeat tsaarinaikaiset empiretuolit kuuluivat kiinteistökauppaan.

Kuvat Tuija Veija

Kun ylö­jär­ve­läi­nen Ol­li Le­mi­vaa­ra kävi tu­tus­tu­mas­sa Kil­lin­kos­kel­la myyn­nis­sä ol­lee­seen en­ti­seen ur­hei­lu­ta­loon, hän ei ai­kail­lut, vaan teki tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tä sa­man tien vai­mon­sa He­lin kans­sa.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Ihan pi­hal­la

Betonia puutarhaan

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Marja Suutarinen (vas.), Marketta Koivisto, Eeva Kalliojärvi, Kirsti Leponiemi (edessä) ja Leena Kangasaho kokoontuivat Heli Kulma-aholle (oik.) askartelemaan betonista. Taustalla laastia valmistamassa Sirkka Koreasalo ja Kalevi Niittylahti.

Kuvat Piia Hirviniemi

Sirk­ka Ko­re­a­sa­lon opas­tuk­sel­la Mar­tat val­mis­ti­vat esi­mer­kik­si be­to­ni­sia ra­par­pe­rin­leh­tiä ko­ris­teek­si puu­tar­haan sekä kuk­ka­ruuk­ku­ja, kup­pe­ja ja kynt­ti­län­jal­ko­ja. Ka­le­vi Niit­ty­lah­ti avus­ti laas­tin val­mis­tuk­ses­sa. Laas­tia ku­lui päi­vän mit­taan ar­vi­ol­ta 75 ki­loa.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila

Merja ja Erkki Kujalasta Vuoden vapaaehtoiset

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Virtain seurakunta muisti Merja ja Erkki Kujalaa kunniakirjoilla valitsemalla heidät Vuoden vapaaehtoisiksi. He ovat tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä. Merja on toiminut lähetystyön puolella ja Erkki on vetänyt miesten saunailtoja ja rukouspiiriä. Onnittelemassa kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jukka Veija.

Riikka Tallila